KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA Professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Helsingin toimisto VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 3.12.2012, Helsingin Messukeskus Esitykseni rakenne 1. Tulevaisuusajattelun merkityksestä 2. Tietoyhteiskunnasta merkitysyhteiskuntaan 3. Ubiikkiyhteiskunta ja ubiikkioppiminen 1
1. Tulevaisuusajattelun merkityksestä Tulevaisuudentutkimuksen taustalla tulevaisuusajattelu tulevaisuudentutkimus ennakointi Tulevaisuudentutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta koskevista teemoista ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoista SirkkaHeinonen 2
Tulevaisuusmaisema Tulevaisuus on NYT tulevaisuus kääriytyy auki joka sekuntti Tulevaisuus on LAAJA tulevaisuus pitää sisällään useita mahdollisuuksia Tulevaisuus on SYVÄ vain osa mahdollisuuksista todentuu nykyhetkeen Tulevaisuus on NÄHTÄVILLÄ etukäteismerkkejä ennakoinnin avulla Tulevaisuuden toimintaympäristön muutos 1. Toimintaympäristön muutosten havainnointi (laajalti, myös ääreisnäöllä ) 2. Muutosten vaikutusten analysointi (keskinäiset kytkennät) 3. Muutosten ja niiden vaikutusten ymmärtäminen (tulkinnan vaikeus) 3
Tulevaisuudentutkimuksen askelkuviot 1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 3. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa (Roy Amara 1981) Tulevaisuuskuvien kolminaisuus 1. Mahdollisia 2. Todennäköisiä 3. Toivottavia (ja ei-toivottavia) 4
Tulevaisuusajattelun anti on kaikkien sitä systemaattisesti harjoittavien ulottuvilla Kilpailuetua ja voimaantumista kansakunnille, kaupungeille, toimialoille, yrityksille ja organisaatioille, yhteisöille, yksittäisille ihmisille Tulevaisuusprosesseja voidaan toteuttaa: strategiatyössä, kehitystyössä, suunnittelussa, innovaatioprosesseissa, koulutuksessa, viestinnässä tulevaisuusverstaina/tulevaisuusklinikoina jne Oma tulevaisuusstrategia! Visio missio - strategia toteutus Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa" Seneca 4 BC - 65 AD Toiminta ilman visiota on päämäärätöntä Visio ilman strategiaa, missiota ja toimintaa on hyödytön Esimerkkejä kansakunnan visioista: Suomi tietoyhteiskunnan kärkimaa Suomi vähäisten päästöjen maa -> kestävä kasvu ja hyvinvointi Suomi ubiikin oppimisen onnela. 5
MUUTOKSEN SIETÄMÄTÖN PAKKO Mietittävä mikä muuttuu mitkä asiat muuttuvat? Mietittävä mikä ei muutu mitkä asiat eivät muutu? Mietittävä minkä haluammekin muuttuvan ja minkä emme halua muuttuvan? 2. Tietoyhteiskunnasta merkitysyhteiskuntaan 6
Yhteiskuntavaiheiden evoluutio BIOYHTEISKUNTA - ELÄMYSYHTEISKUNTA DIGI/UBIYHTEISKUNTA??? TIETOYHTEISKUNTA Osaamisyhteiskunta TEOLLISUUSYHTEISKUNTA AGRAARIYHTEISKUNTA NOMADIYHTEISKUNTA KERÄILY-JA METSÄSTYSYHTEISKUNTA Lähteet: Heinonen et al. 2004. Kestääkö tietoyhteiskunta? Suomen ympäristö 603. Heinonen 2006. Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Tulevaisuus merkkeinä Tunnistettavissa ja tulkittavissa monentasoisten merkkien kautta : Megatrendit Heikot signaalit Villit kortit/mustat joutsenet 7
Tulevaisuuteen vaikuttavia globaaleja megatrendejä 1. ilmastonmuutos 2. väestömuutos (vanheneminen, määrä, monikulttuurisuus) 3. globalisaatio 4. digitalisaatio 5. elämystalous Tulevaisuuteen vaikuttavia heikkoja signaaleja 1. Hitauden vallankumous slow life 2. Vertikaaliviljely 8
1. Hidas elämä (Slow Life) slow food -> slow housing -> slow design -> slow cities -> slow life = slow -filosofia Slow - hidas työympäristö? Miten tila voi tukea kiireettömyyttä Hitauden vallankumous SLOW LIFE työssä = Paljastetaan Kiire-Keisarin uudet vaatteet näennäisen tehokkuuden sijaan tuloksia työympäristöjen ja käytäntöjen muuttamisella hitautta salliviksi - lomat, tauot, etätyö jne 9
2. Vertikaaliviljely Vihreän infrastruktuurin käsite laajenee pystysuoriin rakenteisiin viherkatetta, koristeina, energian säästökeinoina ja hyötykasvien tuottajina Varauduttava myös mustiin joutseniin Nassim Taleb Black Swan 2007 Maailmaa muuttaa eniten äärimmäisen epätodennäköiset ja odottamattomat tapahtumat Mustat joutsenet ovat harvinaisia, epätodennäköisiä, yllättäviä ja odottamattomia tapahtumia, joilla on toteutuessaan hyvin suuria vaikutuksia. 10
Esimerkkejä mustista joutsenista Berliinin muurin kaatuminen v. 1989 V. 2001 terroristi-isku World Trade Centeriin V. 2004 tsunami Intian valtameressä Islannin tulivuoren tuhkapilven aiheuttama lentoliikennekaaos Euroopassa v. 2010 21 Lentoon mahdollisesti nousevia mustia joutsenia (erittäin harvinaisia) Tietoa opitaan lataamaan suoraan aivoihin Meteoriitti iskeytyy Etelä-Suomeen Keksitään vapaa energia Kaikkiin syöpiin parannus 22 11
Tietoyhteiskunnasta merkitysyhteiskuntaan? Pelkästä kuluttamisesta merkityksellisiin käyttäjäkokemukseen Iso rakenteellinen muutos, joka vaikuttaa jokaiseen yhteiskunnan instituutioon ja alueeseen myös kouluun. Yhteiskuntaa ja taloutta eivät määritä enää niinkään tavaroiden ja tiedon kuin kulttuuristen merkitysten ja symbolien käsittely, tuotanto ja kulutus. & Juho Ruotsalainen 2012 Merkitysyhteiskunnan kriteerit 1. Sosio-kulttuurinen ajuri on merkityksellisten kokemusten ja yksilöllisen identiteettirakennuksen elämäntapa. 2. Teknologisina ajureina puolestaan korostuvat internet, sosiaalinen media ja ubiikki teknologia. 3. Näiden ajurien vaikutuksesta yhteiskunta organisoituu alhaalta ylös, yksilöiden ja heidän vapaaehtoisten yhteenliittymiensä voimasta vaikuttaa työhön, kouluun, mediaan, vapaa-aikaan jne. & Juho Ruotsalainen 2012 12
Tietoyhteiskunnasta merkitysyhteiskuntaan? Teollisuusyhteiskunta oli tuotantovetoinen, tietoyhteiskunta kulutusvetoinen, ja merkitysyhteiskunnassa siirrymme prosumeristiseen (tuottaja + kuluttaja) järjestelmään. Vertaistuotanto ja prosumerismi Prosumerism = producers + consumers tuottaja-kuluttaja.vertaistuotanto opettaja-oppilas..vertaisopetus lääkäri-potilas vertaishoito? 13
Prosumeristisessa merkitysyhteiskunnassa Periaatteessa kaikki, mitä ihminen tietää ja osaa harrastukset yms. voidaan kääntää tuottaviksi voimiksi. Tämä kehitys muuttaa myös koulun ja oppimisen roolia: oppimista tapahtuu kaikkialla ehkä jopa ennen kaikkea epävirallisissa yhteyksissä. Yleisö äänestää 1. Miksi virtuaaliopetusta tarvitaan? a) Virtuaaliopetus on ensiaskel perinteisen kouluinstituution vallankumouksessa b) Virtuaaliopetusta tarvitaan silloin kun se on tarkoituksenmukaisinta c) Jotta oppilaat saisivat tasa-arvoista opetusta riippumatta asuinpaikastaan d) Virtuaaliopetus auttaa hyödyntämään digitaalisuuden mahdollisuuksia paremmin kuin perinteinen luokkaopetus e) Virtuaaliopetus tekee oppimisesta houkuttelevaa 2. Miten oppiminen ja koulu muuttuvat seuraavan 10 vuoden aikana? a) Koulu "epävirallistuu": oppiminen tapahtuu kaikkialla, ei pelkästään luokkahuoneessa b) Opiskelun ensisijainen muoto on internetissä tapahtuva vertaisoppiminen c) Opettajasta tulee ennen kaikkea kuraattori - kiinnostavien oppimissisältöjen etsijä, koostaja ja räätälöijä d) Oppilaat tuottavat itse opetusaineistoja e) Kouluinstituutio säilyy pääosin ennallaan Mikä on koulun tärkein tehtävä vuonna 2022? a) Taata sekä vankka yleissivistys että jonkin hyvin eriytyneen osaamisalueen tuntemus b) Opettaa oppilaita itsenäiseen ajatteluun, kehittää jatkuvan uuden oppimisen valmiuksia ja kasvattaa oppilaiden itsetuntemusta ("know thyself") c) Irtautua kansallisvaltioajattelusta ja kasvattaa suvereeneja maailmankansalaisia d) Toimia ubiikkioppimisen avoimena ja inspiroivana keskuksena, tietopalveluna, joka jatkuvasti kerää ja levittää ajankohtaista tietoa ja näkemystä maailmasta e) Nykyiset tehtävät ovat säilyneet ennallaan 14
2. Ubiikkiyhteiskunta ja ubiikkioppiminen Tietoyhteiskunta => UBIIKKIYHTEISKUNTA Yhteiskunta, jossa tieto-ja viestintäteknologia on kaikkialla: rakennuksissa, laitteissa, infrastruktuurissa, ihmisten mukana mobiililaitteissa, integroituna vaatteisiin ja jopa kehoon. 15
UBIIKKIYHTEISKUNTA Joka paikan tietotekniikalla tarkoitetaan huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. (Wikipedia) Kuva: Rami Ratvio 31 UBIIKKIYHTEISKUNTA Toimintojen tehostamisen ja arjen helpottamisen lisäksi ubiteknologia muuttaa kuitenkin myös ihmisten välistä kommunikaatiota ja mahdollistaa aivan uusia asioita, mikä sisältää potentiaaleja sosio-kulttuuriseen transformaatioon. 16
UBIIKKIOPPIMINEN Myös toiminnoista tulee ubiikkeja : mikään toiminto työ, kulutus, oppiminen, vapaa-aika ei ole rajattu tiettyyn tilaan tai instituutioon, vaan toiminnot ja niiden paikat sulautuvat toisiinsa. Kaikkialla läsnä olevan median yhteiskunnassa erityisesti oppiminen irtautuu ajasta ja paikasta UBIIKKIOPPIMINEN Oppimisesta tulee itseohjautuvaa ja sisäisen motivaation ajamaa. Oppimisen lähtökohta on kiinnostavat ja räätälöidyt oppimissisällöt sekä aktiivinen toiminta (prosumerismi). Ihmiset oppivat yksin ja yhdessä, toisiltaan oppien ja toisiaan opettaen niin virtuaalisesti kuin fyysisesti. Luokat voivat muodostua esimerkiksi yhteisten kiinnostuksen kohteiden mukaan 17
UBIIKKIOPPIMINEN Opettajan rooli muuttuu yhä vahvemmin kiinnostavien, ajankohtaisten ja laadukkaiden oppimissisältöjen etsijäksi ja räätälöijäksi. jatkuvan oppimisen valmiuksien sekä perustietojen takaajaksi Henkinen ja tiedollinen valmentaja, innostava ja inspiroiva hahmo UBIIKKIOPPIMINEN VASTAA MERKITYSYHTEISKUNNAN TARPEISIIN Tuottaa yhä eriytyneempää ja yksilöllisempää osaamista Vahvistaa ihmisen identiteettiä ja verkostoissa vaadittavia vuorovaikutustaitoja Vastaa kysyntään tekemällä oppimisesta mielekästä ja innostavaa Yhä nopeammin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa on opittava jatkuvasti uutta On myös opittava syntetisoimaan eri osaamisalueita 18
KOKONAISEN IHMISEN KAIPUU Elämän sirpalemaisuus, urbaani hektisyys ja äärimmilleen viedyt tehokkuusvaatimukset > kokonaisvaltaisen ajattelun tarve: ihmisen eri roolien ja tehtävien välillä (perhe, työ, opiskelu/koulutusharrastukset, vaikuttaminen) ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa sekä ihmisen ja teknologian välisen suhteen osalta 37 KIRJALLISUUTTA Glenn, J., Gordon, T. & Florescu, E. (2010). 2011 State of the Future. Washington. http://www.millenniumproject.org/millennium/2011sof.html Heinonen, Sirkka (2010). Hidas elämä ja työ paradoksi vai potentiaali? Futura 1/2010, 59-67. Heinonen, Sirkka (2004), Tulevaisuuden työnteosta. Vanhat paradoksit ja uusi paradigma. Toimihenkilöunioni, Helsinki, 98 s. Heinonen, Sirkka, Ruotsalainen, Juho & Kurki, Sofi (2012). Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tutu e- julkaisuja 4/2012 http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/etutu_2012-4.pdf 19
Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2012). Kohti ubiikkia oppimista. AEL Futuriikki Aikamatka koulutuksen, teknologian ja työn tulevaisuuksiin. Helsinki. http://www.ael.fi/mediapalvelut/ael-haastaa-suomalaisetkoulutuksen-jarjestajat-futuriikilla Randers, Jorgen (2012). 2052: A Global Forecast for the Next Forty Years. Rotterdam, the Netherlands. Report to the Club of Rome. Taleb, Nassim (2007). Musta joutsen. Tietoa Tulevaisuuden tutkimuksen seurasta http://www.futurasociety.fi/ Kiitos! Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun yliopisto Helsingin toimisto Korkeavuorenkatu 25 A 2 00130 Helsinki sirkka.heinonen (at) utu.fi https://sites.google.com/site/futuremediac/ Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi/ 20