YHTEISKOULU2013-2014 N TIE
2 Hakuna-Huuda-Timantit! (soolo)hakuna matata sana ihana on! Hakuna matata kertoo kohtalond. (kaikki)ei huolen häivää, päivä on huoleton! Filosofiaa näin on se vaan Hakuna matata! (lasku neljään + intro) Mä herään aamuviideltä, otan vihreän teekupin liedeltä Ja järjestän vinyylit uusiin pinoihin Mä joraan niitä biisejä, joista saan kiksejä Ja ripustan taas uudet merkit rotsin hihoihin Mä tahdon muuttaayoungilla maailmaa Ja laulaa kun vapaa maailma bailaa Huuda, huuda ilosta Huuda, huuda vapaudesta ja Huuda, huuda onnesta Ja sä voit jatkaa valehdellen Tai sä voit tietää totuuden (välisoitto) Mä nautin siitä tunteesta, kun sanon hyvää huomenta Ja näen jotain riemua ohikulkijan ilmeestä Mä tanssin yksin kadulla ja pidän ovet avoinna Ja nautin joka hetken jälkeen lisää elämästä Mä tahdon muuttaayoungilla maailmaa Ja laulaa kun vapaa maailma bailaa Huuda, huuda ilosta Huuda, huuda vapaudesta ja Huuda, huuda onnesta Ja sä voit jatkaa valehdellen Tai sä voit tietää totuuden (intro) Jeah, anna mun olla se mies mikskämä halusin tulla anna mun antaa se mitä sä halusit multa mätarviin tahtoa vaikeisiin hetkiin mun täytyy lääkettä näihin paineisiin etsii anna mun säilyttää se voima mun sisällä se sama voima kun isällä erikoiset elämät luo erikoisii ihmisiä oon yksi heistä, anna jalat maassa silti pitää nuori tyylikäs ja varakas ne sanoo et mä räppään vaan naisista, autoist ja rahasta mutsi kysy luuleksäolevas James Bond sanoin en mätiiä, mut jotain samaa meis on Tää ei tuu poistuu täältä koskaan woo-oo-oo-oo, timantit on ikuisia ja mä lupaan pysyy aitona ja aina rokkaa koska: woooo-oo-oo timantit on ikuisia whoo-oo-oo-ou, whoo-oo-oo-oooo-o-oo-o-oo! Timantit on ikuisia whoo-oo-oo-ou, whoo-oo-oo-oooo-o-oo-o-oo! Timantit on ikuisia Y H T E I S K O U L U N T I E
3 Yhteiskoulun Tie 201 3-201 4 Sisällysluettelo Miksi teini luulee? Faktaa päihteistä Lukuvuosi 201 3-201 4 Kirjaston juhlalliset avajaiset Eläimet kuvissa Seinämaalaukset Ars longa, vita brevis Opaskoira terveystiedon tunnilla LUMA-viikon viettoa Virkistyspäivänä Plan - lasten oikeuksien puolesta Ihmisoikeusräppejä, YO! Sarjakuvia Mopokoulutuspäivä Pink Shirt Day Mediatiedot 2 0 1 3-2 0 1 4 3 4 6 7 8 10 14 16 17 18 19 20 22 24 26 26 27
4 Miksi teini luulee? Aamun lehteä selatessani silmiin osui kirjoitus, jossa haetaan selityksiä teinien käytökselle. Tiede voi antaa ymmärrystä esimerkiksi teinin aiheettomalle raivostumiselle. Asiantuntijoiden mukaan sinulla teini-ikäisenä esimerkiksi kyky tunnistaa kasvojen ilmeitä huononee tilapäisesti. Tyhjästä iskenyt raivarisi voi siis johtua siitä, että tulkitset ystävällisen kommentin tahtomattasi vihamieliseksi. Raivareiden kitkemiseen löytyy ratkaisu ehkä yllättävästä suunnasta: ruoki aivojasi oikein. Murrosiässä aivot keräävät tarpeellista rasvaa otsalohkon hermosolujen ympärille. Rasvojen puute hidastaa oppimista, kun taas rasvojen riittävä määrä voi helpottaa oireilua. Mutta tarkoitukseen ei sovi mikä tahansa rasva, vaan kalasta ja kasviksista saatavat omega-3-rasvahapot. Miksi myöhästelet kotiintuloajoista? Nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttusen mukaan on kolme asiaa, joista teinit lähes kaikissa maailman kolkissa kiistelevät vanhempiensa kanssa. Niitä ovat kotiintuloajat, pukeutuminen ja rahankäyttö. Rajat ottavat tietysti päähän, koska harjoittelet tärkeää asiaa, itsenäistymistä, mutta tarvitset samaan aikaan myös huoltajiesi tuomaa turvaa. Kun kysyt huoltajiltasi, mitä väliä kotiintuloajoilla on, olet tavallaan oikeassa. Sillä, onko kotiintuloaika klo 22 vai 23 ei sinällään ole merkitystä, ne ovat vain kellonaikoja, mutta olennaista on se, että huoltajasi asettavat sinulle rajan, joka umpeutuu heidän määräämänään aikana. Raja täytyy asettaa johonkin. Miksi näin? Siksi, että opit sisäistämään normeja siitä, miten ihmisten pitää käyttäytyä tullakseen toimeen toisten ihmisten kanssa. Tarvitsemme pelisääntöjä siihen, miten elää yhdessä. Perheen ulkopuolisten on mahdotonta antaa ohjeita siitä, missä iässä kukin nuori on valmis ottamaan vastuuta menemisistään. Professori Marttunenkin kertoo säveltäneensä kotiintuloajat lapsille aikanaan ihan omasta päästään, ei kirjoista. Joskus sinua saattaa vaivata selittämätön ahdistus Saatat olla joskus stressaantunut, vaikka et osaisikaan pukea sitä sanoiksi. Kouluvuosina kokemasi stressi voi olla joskus jopa voimakkaampaa kuin vanhempiesi työelämässä kokemat stressi ja paineet. Me kaikki, niin nuoret kuin aikuiset reagoimme stressiin samalla tavoin. Tunnemme uupumusta, surua, masennusta ja väsymystä stressin vuoksi. Ruokahalukin voi kadota joksikin aikaa. Stressi myös tarttuu. Kavereiden ja huoltajien stressi voi levitä nuoriin, kertoo asiaa tutkinut psykologian professori Katariina Salmela-Aro. Pidä huolta, että arkesi ei ole liian aikataulutettua. Ota itsellesi luppohetkiä, jolloin vain oleilet ja suuntaat ajatuksesi hetkeen tässä ja nyt. Valvotko yöt ja nukut päivät? Ehkä, koska sisäinen kellosi todennäköisesti jätättää. Elimistösi kello alkaa teini-iässä laahata jäljessä tunnista kolmeen. Syy on hormoneissa. Vaiva korjaantuu kuitenkin normaaliksi kahdenkymmenen ikävuoden paikkeilla. Univaje heikentää oppimistasi ja jo yksi huonosti nukuttu yö lisää ärtyneisyyttä. Nuorten unentarve on yksilöllinen, mutta todennäköisimmin tarvitsisit ainakin yhdeksän tunnin yöunet. Kuinka paljon nukuit viime yönä? Yhdeksän tuntia, vai paljonko alle sen? Tietokoneen sulkeminen hyvissä ajoin saattaa auttaa. Jo yksin näyttöpäätteen valo voi stimuloida vuorokausikelloasi päivänvalon tavoin puhumattakaan pelien tai muun sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vaikutusta yöuneesi. Onko tietokonepeleistä haittaa nuoren aivoille? Pikemminkin päinvastoin. Aivotutkija Mona Moisalon mukaan pelaamista koskevat tulokset ovat pääosin positiivisia. Pelaajien reaktioajat ovat muita lyhyempiä ja tarkkaavaisuuden jakaminen yhtä aikaa useaan Y H T E I S K O U L U N T I E
5 kohteeseen onnistuu muita paremmin. Vanhemmille nuoren pelaaminen on usein suuri huolenaihe. Pelaamisen rinnalla onkin tärkeää huolehtia siitä, että pitää huolta ystävyyssuhteista. Huoltajien kannattaa huolestua, jos pelaaminen alkaa vaikuttaa koulunkäyntiin tai kaverisuhteisiin. Pari tuntia päivässä on yläraja pelaamiselle. Koulu on nuoren sosiaalisen elämän keskipiste, jonne tullaan tapaamaan kavereita ja monille teini-ikäisille kaverisuhteista tuleekin vanhempia tärkeämpiä suhteita. Ellei kavereita olisi, koulukäynti ei välttämättä aina kiinnostaisi. Koulussa nuoret kokeilevat eri rooleja ja hakevat omaa paikkaansa ryhmässä. Yhteentörmäyksiä tulee väistämättä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla hyvä kaveri, mutta kaikkien kanssa on kuitenkin tultava toimeen, jotta homma hoituu eikä synny kaaosta. Tule lujaksi ja pysy pehmeänä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle! Erkki Auvisen aamunavaus 3.3.2014. 2 0 1 3-2 0 1 4 Erkki Auvinen
6 Faktaa päihteistä Eräänä tammikuun hyisenä viikkona oli kouluumme saapunut tähtivieraaksi päihdeasiantuntija Janne Kaleva Nuorisobalanssista kertomaan karut faktat alkoholista ja muista päihteistä. Mielenkiintoisten tietojen lisäksi saimme kuulla tositarinoita, jotka saivat ajattelemaan. Saimme myös ihastella lähietäisyydeltä tupakoitsijan keuhkoja ja alkoholistin maksaa muodikkaat amerikkalaiset kännilasit nenällä. Lopuksi Janne vastasi anonyymeina lähetettyihin kysymyksiimme ja saimme kunnon keskustelun aikaiseksi, kun jokainen rohkeni kysyä mitä todella halusi tietää. Tunnit poikkesivat tavallisen tylsistä päihdeluennoista, kun saimme itse osallistua. Suurin osa oppilaista piti tuntia hyödyllisenä ja mukavana. Tässä vinkit ekspertin omasta suusta: 1) Pidä oma pää ja kuuntele sydämen kuiskintaa. 2) Maltti on valttia, odota pitkään. 3) Jos olet jo juonut paljon, voisitko vaihtaa ensi kerralla humalan hiprakkaan? Henna Ahonen & Evémia Odde de Bonniot 8A Y H T E I S K O U L U N T I E
7 Lukuvuosi 201 3-201 4 12 Joulujuhla, joulukirkko & joululoma Virkistyspäivä, valinnaisaineinfo Syysloma TET-viikot LUMA-viikko Kodin ja koulun päivä - avoimet ovet Vanhempainilta Ystävänpäiväohjelmaa Talviloma 3 9 Lukuvuosi 201 3-201 4 alkaa 8-luokkalaisten mopokoulutus 8. luokkien Särkänniemi-retki Kevätjuhla & 9. luokkien koulunpäättäjäiset Kesäloma 2 0 1 3-6 Vapunaatto-ohjelmana koulun Talent-kilpailu Tulevien 7. luokkalaisten ilta 2 0 1 4
8 Kirjaston juhlalliset avajaiset JYKin yläkoulun kirjaston avajaisia vietettiin Minna Canthin päivänä 1 9.3.201 4. Kirjasto oli ollut käyttökiellossa vuoden verran kosteusvaurion ja sen korjaamisen vuoksi. Avajaisten kunniaksi järjestettiin kirjoituskilpailu, jonka kokoavana teemana oli kirjasto. Kilpailun voittajat olivat tarinasarjassa Christina Kananen 7D, runosarjassa Anni Porkka 8D ja Kasimir Juslenius 8G sekä tietotekstisarjassa Teija Karjalainen 7D. Voittajat avasivat kirjaston juhlallisesti leikkaamalla nauhan. Y H T E I S K O U L U N T I E
9 Kirjaton autiot käytävät kutsuvat, pyytävät: tule luokseni, lapsonen, koe taiat välissä kansien, ihmiset uusien maailmojen, sukella syvyyteen tarinoiden, kuule lauluni, mä anelen. Ja sitten kaikki muuttui. Laulu lempeä, ystävällinen, vaihtui kirkunaan henkien, maailma ilon ja kertomusten olikin hautausmaa hyvyyden. Mä pieni lapsonen viattomana ansaan astuen halusin kokea taikuuden, sille tielle jäin. Mä pieni lapsonen kutsua houkuttelevaa seuraten, avoinna uusille tarinoille, läksin kirjaston ovelle. Anni Porkka 8D 2 0 1 3-2 0 1 4
10 Eläimet kuvissa Lukuvuoden aikana ovat oppilaat kaikilla luokkatasoilla valmistaneet eläinaiheisia kuvia. Seitsemäsluokkalaiset piirsivät mielikuvia tuntemistaan eläimistä ja sen jälkeen harjoittelivat niiden kuvaamista mallista piirtämällä. Tämän jälkeen oppilaat kuvasivat keksimiään fantasiaeläinhahmoja sekä piirtämällä, värittämällä että savitöissään. Lopuksi suunniteltiin eläinaiheinen sarjakuva. Kahdeksasluokkalaiset keskittyivät eläinaiheisissa töissään hiilipiirustuksiin. Yhdeksäsluokkalaisten töissä syvennyttiin eläimen sielunelämään aiheessa voimaeläimet. Kuvataidelinjan seinämaalauksissakinoppilaat olivat usein valinneet eläimiin liittyviä aiheita. Y H T E I S K O U L U N T I E Erkki Auvinen
11 2 0 1 3-2 0 1 4
12 Y H T E I S K O U L U N T I E
13 2 0 1 3-2 0 1 4
14 S e i n ä m a a la u k s e t Koulumme seinämaalaukset ovat ajan kuluessa muodostuneet tärkeiksi tunnusmerkeiksi ja merkittäväksi osaksi kouluympäristöämme. Yhä useamman seinän peittyessä aina vain upeampiin maalauksiin ja niiden kertomiin tarinoihin, on niihin vaikea olla kiinnittämättä huomiota. Tästä huomaakin, miten erilaisia mielipiteitä ja keskusteluja ne luovat. Maalaukset eivät siis ole tärkeitä vain tekijöilleen, vaan kaikille niitä näkeville aina oppilaista henkilökuntaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. opettajien keskuudessa käydyt keskustelut, joissa on todettu seinämaalausten olevan tärkeä viihtyvyyttä parantava tekijä. jotka myös muodostavat hiljalleen koulun sisäistä ympäristöä kaikille mieluisemmaksi. Osa tuttuakin tutuimmista hieman vanhemmista maalauksista ovat jo itsestäänselvyys, joita ilman kyseinen paikka koulussa tuntuisi täysin vieraalta. Uudet maalaukset puolestaan täydentävät tätä kokonaiskuvaa ja tuovat jotakin uutta siihen. Maalausten visuaalisen miellyttävyyden lisäksi ne luovat kouluun oudon kotoisaa ja tuttua tunnelmaa. Kukapa siis voisikaan kuvitella kouluamme ilman näitä maalauksia? Mutta miksi seinämaalauksia ylipäätään tehdään? Yleensä seinämaalaukset ovat 9.-luokkalaisten kuvataidetta opiskelevien ns. päättötöitä, joita tehdään joko yksin tai ryhmissä. Näin ysit saavat jättää valitsemansa maalattavan idean avulla omat kädenjälkensä nuoremmille oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Yleensä seinämaalaukset myös tuovat keskenään esille hyvin erilaisia tyylejä, ideoita ja tekniikoita. Ne ovat aina ohikulkijalle iloisia ja päivää piristäviä elementtejä, Y H T E I S K O U L U N T I E Heli Takko 9F
15 2 0 1 3-2 0 1 4
16 Ars longa, vita brevis Helin ja Antonin (9F) keskustelua taiteesta Anton: "Mitä taide merkitsee sinulle?" Heli: "Paljonkin. Se on iso osa persoonaani, ja jotain, mitä ilman on vaikea kuvitella elävänsä. Entäpä sinulle?" A: "TaideD Minä en tavoittele taiteella mitään, vaan itse taide on minulle jotain minkä vuoksi olen valmis käyttämään elämääni." H: "Taidetta taitaa olla yhtä paljon kuin on taiteilijoitakind Minkälaisesta taiteesta sinä pidät?" A: "Hm.. Pidän erityisesti kahdenlaisesta: Realistisesta taiteesta, jossa kuvataan kaikki tarkasti ja aidonnäköisesti, sekä aidonlaisen kuvan "muokkaaminen" tunteella, jolloin kuvan aitous säilyy, mutta merkitys muuttuu." H: "MielenkiintoistaD Itse myös samaistun tuohon realismiin, ja pidän myös sen yhdistämisestä eri tavoin abstraktiin taiteeseen. Kuulostaa ehkä oudolta tai monimutkaiselta, mutta paperilla siitä tulee hyvinkin selkeää." A: "Aivan. Olen huomannut sen töissäsi. Minkälaisia menetelmiä ja työkaluja käytät niitä tehdessäsi?" H: "No aivan tavallisten lyijykynäpiirrosten lisäksi teen pääsääntöisesti vesiväreillä ja akryyleillä sekä joskus myös pastilliväreillä. Kaikenlaista muutakin on kyllä tullut tehtyä. Välineitä minulla lyijykynän lisäksi ovat vesivärit, värikynät, siveltimet ja akryylimaalit, sekä töiden viimeistelyyn erilaisia tusseja, yleensä valkoisia ja mustia. Entäpä sinä?" H: "Totta, pyrimme aina saamaan mahdollisimman huolellisesti tehtyyn ja viimeisteltyyn lopputulokseen, vaikka työstön kohde on hyvinkin erilainen." A: "Juuri näin. Haluaisitko muuten tulevaisuudessa taiteilijaksi?" H: "Koska pidän niin paljon myös kaikesta muusta taiteen ohella ja lisäksi, haluaisin olla ehkäpä jonkin ammatin ohella en niinkään virallisesti taiteilija, vaan toteuttaa ahkerasti omaa persoonaani taiteen kautta. Se myös kuvastaa haluani käyttää aikani huolellisesti ja organisoidusti moneen asiaan. Haluaisitko sinä?" A: "Olemme kaikki jo taiteilijoita kaikessa tekemässämme. Tulevaisuudessa pyrin suhtautumaan vastaantuleviin haasteisiin samalla tavalla kuin motivoitunut taiteilija työhönsä. Tulen varmasti tekemään taidetta aina. Miten määrittelisitte taiteen? Katsomme taiteen olevan enimmäkseen tunnetta ja merkitystä, jotka jokainen määrittelee itse itselleen. Se on yksi maailman merkittävimmistä abstrakteista asioista rakkauden ohella, joka usein liitetäänkin taiteeseen, mikä puolestaan näyttää tunteiden merkityksen taiteessa. A: "Kun teen taidetta, se ei aina synny paperille, vaan työstömateriaalina on usein jokin luonnonmateriaali, kuten puu tai tuohi. Tästä syystä välineinäni käytän kaikkea puukosta tussiin. Menetelmät ovat riippuvaisia työstä ja materiaalista. Menetelmämme ovat erilaisia, mutta pyrimme muuten suhteellisen samoihin lopputuloksiin." Y H T E I S K O U L U N T I E
Opaskoira terveystiedon tunnilla Toukokuussa koulumme valinnaisen terveystiedon tunneilla vieraili 67-vuotias Eero Kiuru opaskoiransa Tiituksen kanssa. Yhden ryhmän tunnille hän otti mukaansa myös eläkkeellä olevan opaskoiransa Timmin. Eero asuu Järvenpäässä vaimonsa kanssa ja hänellä on yksi lapsi sekä myös lapsenlapsi. Eerolla on periytynyt retinitis pigmentosa eli hänellä on putkimainen näkö. Vierailullaan hän kertoi näkövammastaan sekä sen vaikutuksista hänen elämäänsä. Hän kertoi myös, mitä kaikkea Tiitus osaa tehdä ja tarinoita, joissa kävi ilmi kuinka suuri apu opaskoirista on. Kaikki oppilaat pitivät tunneista, joilla Eero oli ja toivoi, että tunneille tulisi useamminkin vieraita. Tunnit olivat mielenkiintoisia ja Eero osasi vastata hyvin oppilaiden esittämiin kysymyksiin. Hän on toiminut aiemmin sähköurakoitsijana, mutta nykyään hän on eläkkeellä ja toimii vertaistukihenkilönä. 2 0 1 3-2 0 1 4 Roosa Hannuksela 8D 17
18 LUMA-viikon viettoa Yhteiskoulussa vietettiin loka-marraskuun vaihteessa LUMA- tiede ja teknologiaviikkoa. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta luonnontieteisiin ja niiden merkitykseen yhteiskunnassa. Viikon aikana järjestettiin luonnontieteisiin liittyviä aktiviteetteja. Turhake-kilpailuun opetusryhmät toivat ehdokkaaksi mm. kananmunannostimen, soivan kakkukynttilänpidikkeen ja paristolla toimivan kolikkolippaan. Kaikkein turhimmaksi turhakkeeksi oppilaista ja opettajista koostunut raati kuitenkin valitsi älypuhelimella pelattavan pelin, jossa energiaa ja aikaa tuhlataan pelkkään näytön näpyttelemiseen. Ulkovälitunnin luonnontiederasteilla pohdittiin joukkueissa vastauksia luonnontiedeaiheisiin kysymyksiin, ja koulun käytäville oppilaat olivat keränneet luonnontieteisiin liittyviä faktoja ja kysymyksiä. Kiitokset kaikille LUMA-viikkoon osallistuneille! Y H T E I S K O U L U N T I E Anna Tiilikka
Virkistyspäivänä 2 0 1 3-2 0 1 4 19
20 Plan - lasten oikeuksien puolesta Koulussamme vieraili marraskuussa Planin kouluvierailija Larissa Haukilehto. Hän kävi valinnaisen 8. luokan terveystiedon tunneilla ja terveystiedon lyhytkurssilla puhumassa tyttöjen oikeuksista, ja siitä miten tyttöjen avulla kehitysmaiden elintaso voisi parantua. keuksien lähettiläänä. Kyseisestä pestistä (ja Planista) kiinnostuin, kun yliopiston kautta sähköpostiin tuli ilmoitus, että Plan etsii lähettiläitä. Tunnilla katsoimme kaksi aiheeseen liittyvää videota ja Larissa kertoi kehitysmaiden elintasosta, naisten asemasta ja miten puhtaalla juomavedellä on vaikutus ihmisten elämän ja kehitysmaiden elintasoon. Vaikka negatiivisten uutisten ja tarinoiden määrä maailman tilasta tai lasten asemasta tuntuu joskus lohduttomalta, katson olevani optimisti. Uskon ihmisten hyvyyteen. Keinot hyvän lisäämiseksi valitettavasti puuttuvat monesti, jonka takia heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kärsimään, juuri esimerkiksi lapset. Uskon, että muutos parempaan on mahdollista kun valtiot ja päättäjät sitoutuvat yhteisiin sääntöihin(mm. lasten oikeudet), kun tietoa ja tahtoa on riittävästi. Globaalilla tasolla uskon siis massan voimaan ja yhdessä tekemiseen. Yksilötasolla uskon että kukin voi vaikuttaa ympärillensä vaalimalla omia ja toisen oikeuksia ja huolehtimalla siitä, että jokainen saa kokea olevansa arvokas. Plan-säätiö perustettiin vuonna 1 937 ja sen tavoitteena on parantaa kehitysmaiden lasten elämänlaatua pysyvästi. Plan tekee myös työtä lasten oikeusten toteuttamiseksi. Plan rahoittaa toimintaansa yksityisten lahjoittajien sekä yritysten lahjoitusten voimin. Valinnaisterveystiedossa olemme syksyn aikana keskustelleet paljon ihmisoikeuksista ja lastenoikeuksista. Aiheisiin olemme tutustuneet mm. videoiden,elokuvien,pelien, erilaisten ryhmätehtävien ja muutamien artikkelien avulla. Valinnaisen terveystiedon tuntien aiheet käsitellään aina mielenkiintoisesti, eikä tunnilla koskaan ole tylsää. Oppilaat saavat osallistua ja vaikuttaa kertomalla omia mielipiteitään ja ideoitaan vapaasti. Tunneilla harvoin kirjoitetaan tai luetaan, vaan opittava asia käydään läpi puhumalla tai erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla. Nuorten kysymyksiä Larissalle: 1. Miten kiinnostuit Planista? Olen jo pitkään ollut kiinnostunut humanitäärisestä työstä yleensä. Planista en tiennyt enempää kuin muistakaan järjestöistä ennen kuin aloitin Lapsen oi- 2. Luuletko, että vähäosaisten lapsien tulevaisuus muuttuu paremmaksi vai huonommaksi? Miten/miksi? 3. Onko sinulla kummilapsia? Ei. 4. Mitä kehitysmaiden auttamisesta kiinnostunut nuori voi tehdä? Tapoja on monia. Kestävintä olisi, jos keskityttäisiin enemmän tiedottamiseen, oppimiseen, vaikuttamiseen ja kriittiseen suhtautumiseen, jolloin voitaisiin saada pysyviä muutoksia esimerkiksi siihen, kuinka kehitysmaiden ihmiset mielletään tai miten monikansalliset yritykset toimivat. Toisin sanoen tietoisuus ja toisistamme (ja itsestämme) oppiminen ovat tärkeimpiä asioita joilla voimme lisätä rauhaa ja yhdessä toimimista. Y H T E I S K O U L U N T I E
21 Kehitysmaita on erilaisia, eivätkä paikalliset ihmiset välttämättä koe tarvitsevansa apua. Aivan kaikkialla on ihmisiä jotka toimivat maansa kehityksensä puolesta aktiivisesti. Jotta kuitenkin paikallisesti vähäosaisemmassa asemassa olevat ihmiset pääsevät osallistumaan yhteisönsä päätöksiin, voi olla tarpeen että he saavat toimintaansa tukea. 2 0 1 3 - Lapsena voi auttaa kun toimii lapsen oikeuksien puolesta (huolehtii, että ne toteutuvat jokapäiväisessä elämässä sekä itselle että muille), tai voi osallistua Planin lasten hallitukseen. Voi kouluttautua mahdollisimman hyvin jolloin voi toimillaan pyrkiä tulevaisuudessa luomaan tasa-arvoisempaa maailmaa ja voi kiinnittää huomiota kulutuskäyttäytymiseen. 2 0 1 4 Peppi & Ella R. 8C
22 Ihmisoikeusräppejä, YO! Joulukuun 1 0. päivä on kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä. Valinnaisen terveystiedon oppilaat ideoivat iskulauseita, jotka toimitettiin kuvataiteen tunneille kuvitettaviksi. Ihmisoikeusjulisteet ovat olleet käytävillä kaikkien ihailtavina. Valinnaisen terveystiedon oppilaat ideoivat myös sanoituksia ihmisoikeusräppeihin. Y H T E I S K O U L U N T I E
23 2 0 1 3-2 0 1 4
24 Sarjakuvia Y H T E I S K O U L U N T I E
25 2 0 1 3-2 0 1 4
26 Mopokoulutuspäivä Pink Shirt Day Y H T E I S K O U L U N T I E
27 MEDIATIEDOT Yhteiskoulun Tie Julkaisija: Järvenpään Yhteiskoulu Julkaistu ensi kerran 1930 Lehden kuvitus: Kansi Mona Mäkinen 8F s.2 Heli Takko 9F s.5 Heli Takko 9F s.7 Sanni Lehtinen 7D s.10 Isa Nurmi 9E s.11 (yllä) Eveliina Kulmala 9C (alla) Heli Takko 9F s.13 (alla) Minttu Uurinmäki 8A s.21 Mira Alakotila 9A s.25 Veera Niemi 7A Levikki: digitaalinen ilmestyy kerran lukuvuodessa Formaatti: PDF-tiedosto Taitto: Sauli Nurmi Taitettu Scribus 1.4.0 -ohjelmalla Työryhmä 2013-2014: Erkki Auvinen, Kati Niinistö, Sauli Nurmi Tekijänoikeuslauseke: Tämän julkaisun sisältö on tekijänoikeudellisesti suojattua. Yksittäisen tekstin/kuvan tekijänoikeudet omistaa tekstin/kuvan tekijä ja tuotoksia on käytetty luvanvaraisesti. Koko julkaisun tekijänoikeuksia hallinnoi Järvenpään Yhteiskoulu. Materiaalin hyödyntäminen sitaattioikeutta laajemmassa mittakaavassa ilman erillistä lupaa on kielletty. Kuvamateriaali on koulun tuottamaa, jollei toisin mainittu. 80 vuotta sitten 20 vuotta sitten 50 vuotta sitten 2 0 1 3-2 0 1 4 1 0 vuotta sitten