Nuorisotakuu: kuinka se toimii?



Samankaltaiset tiedostot
Nuorisotakuu määritelmä

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Nuorisotakuu 2013 miten lähti liikkeelle. Sosiaali- ja terveysturvan päivät Seinäjoki Valtiosihteeri Janne Metsämäki

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Nuorisotakuu Työministeri Lauri Ihalainen

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Nuorisotakuu Työministeri Lauri Ihalainen

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Nuorisotakuu mitä se takaa? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

Nuorten yhteiskuntatakuu: tuki ammatilliselle osaamiselle ja työelämään siirtymiselle

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Uuden nuorisotakuun taustoja valtakunnallinen näkökulma

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toteuttaminen

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Nuorisotakuu alkaen

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin Elise Virnes

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

NUORISOTAKUU KAAKKOIS-SUOMESSA Timo Hakala / Kaakkois-Suomen ELY-keskus/ Työllisyys ja osaamispalvelujen hankintaryhmä

Nuorten yhteiskuntatakuu

TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Nuorisotakuu. Ylijohtaja Kari Virranta Siilinjärvi

Nuorisotakuu Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Ajankohtaista nuorisotakuusta Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Miten nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu käytännössä? Lauri Ihalainen Kuka vastaa ja välittää seminaari Joensuu

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Katsaus nuorisotakuuseen

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ajankohtaista nuorisotakuusta

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nuorisotakuulla tulevaisuuteen

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Nuorisotakuu Kotkassa

Nuorisotakuu ja koulutustakuu todeksi Elise Virnes

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Liite HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Ohjausta kehittämään

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Uudenmaan TE-toimisto

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI AVAUS

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Transkriptio:

Nuorisotakuu: kuinka se toimii? Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta syksy 2013 Kuvat ja esitys lainattu TEMin nuorisotakuuraporteista 1

Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 2

Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Noin 40 000 alle 30-vuotiasta pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella. Noin 1000 nuorta jää mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. noin 9 % ammattiin opiskelevista keskeyttää vuosittain tutkintoon johtavan koulutuksensa (näistä vain 1 % alan vaihtajia) lukiolaisista keskeyttää noin 4 % (alan vaihtajia 2 %) Vuosittain noin 3-5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle vuosittain 300 miljoonaa euroa Syyskuussa 2013 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 36 514. Noin 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30- vuotiasta. 4

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään. Takuun toteuttamisen keinoja: Koulutustakuun toimet Nuorten aikuisten osaamisohjelma Toteutetaan eri hallinnonaloilla - yhteistyö keskeistä! Nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) Kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut Muut nuorten yksilölliset palvelut kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta 4

Nuorisotakuun rahoituksen painopisteet Hallitusohjelmassa linjattu (60 M /vuosi): Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty: Ammatillisen kuntoutuksen pääsyn laajentaminen, lakiuudistus 1. Koulutustakuu (24 M /vuosi) 2. Työllistymistä edistävät toimet (28 M /vuosi) 3. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta (8 M /vuosi) v. 2014 alusta 4,7 M (vo 2,3 M ) 4. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (27 52 M / vuosi, voimassa 2013 2016) 5

Tavoitteet Nuorisotakuu TE-hallinnossa Malli ollut TE-hallinnossa vuodesta 2005, uudet linjaukset TE-hallinnolle 9.1.2013. tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Suunnitelmissa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavan palvelun toteuttamisesta, joka voi olla: uravalmennus, työnhakuvalmennus tai työhönvalmennus, työkokeilu, työvoimakoulutus, palkkatuettu työ/sanssikortti tai starttiraha. Keskeistä TE-toimisto laatii työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa yhdessä työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet ja palvelut, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen (osallisuus). Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen 3kk työttömyyttä: Työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia palveluja tai kotouttamissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Vuoden 2013 alusta uutena kohderyhmänä 25 29 -vuotiaiden vastavalmistuneiden osuus -> onnistumisen seuranta virtamittarilla (virta yli 3 kk:n työttömyyteen). Lisäksi nuorten neuvonta- ja ohjaustyössä on huomioitava koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma (koskee 20-29-vuotiaita vailla ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevia). 6

Nuorisotakuu Valmista Työn alla Tulevaa Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013 Sanssi-kortti Työnantaja voi saada palkkatukea noin 700 euroa kuukaudessa enintään kymmeneksi kuukaudeksi. Sanssi-kortin byrokratiaa purettu Oppisopimuskoulutuspaikkoj a lisätään ja työnantajille maksettavia korvauksia korotetaan Nuorten aikuisten osaamisohjelma TE-palveluiden uudistus Nuorisotakuu-työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden Tutkimustietoa nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanosta Nuorisotakuusta tiedottaminen ja informointi Hyviä käytäntöjä eri hankkeista koottu 2012, päivitetään koko ajan Hyödynnetään paikallisia nuorten työllisyyttä edistäviä käytäntöjä Hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä Koulutustakuu syksystä 2013 alkaen Oppisopimusta ja työssä oppimista kehitetään Etsivän nuorisotyön laajentaminen koko maahan Työpajatoiminnan kehittäminen Ammatillisen kuntoutuksen laajentaminen vuoden 2014 alusta Nuorten yrittäjyyden edistäminen ja toimintamalli osana nuorisotakuuta Pilotti Uudellamaalla 7

Koulutustakuu 2013 alkaen 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. -> Vaikutukset näkyvät kevään 2014 yhteishaun jälkeen Ammatillista koulutusta lisätty alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutettu siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppisopimusta ja työssä oppimista kehitetään. Oppisopimuksen koulutuskorvausta työnantajille korotettu: ensimmäisenä vuonna 800 /kk, toisena vuonna 500 /kk ja kolmantena vuonna 300 /kk. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. 8

Koulutustakuu ajankohtaista Syksyllä 2013 voimaan muuttunut järjestys toisen asteen opiskelijavalinnassa: 1. hakuvuonna peruskoulun päättävät, 2. jos hakijalla ei ole ammatillista tutkintoa ja 3. alanvaihtajat Työssä oppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä. Maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista kansanopistoissa tuetaan. Korotettu koulutuskorvaus peruskoulun päättävien opiskelijoiden palkkaamiseen oppisopimuskoulutukseen: 1.vuonna 800 /kk, 2.vuonna 500 /kk ja 3.vuonna 300 Nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua eityösuhteisesti työpaikkaan ja työnantajalla nuoreen.» Voidaan suorittaa oppisopimuskoulutuksena tutkinnon osia, joista maksetaan samantasoista korvausta kuin koko tutkinnon suorittamisesta. Opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä oppilasmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen perustutkinnon osan suorittamista oppisopimuskoulutuksessa edistetään. 9

Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20-29 -vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa Vuosittain n. 2 500 aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitosmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa 10

Nuorten aikuisten osaamisohjelma 2013 2016 - ajankohtaista Tavoitteena 36 000 aloittajaa vuosina 2013-2016 25 M myönnetty nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen, josta 20 M ammatilliseen, oppilaitosmuotoiseen lisäkoulutukseen ja 5 M oppisopimuskoulutukseen Lisäksi ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämiseen varattu 2 M Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on saada: Ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittajamääräarvio on: Lisäksi kohderyhmälle kohdennetaan olemassa olevaa ammatillista peruskoulutusta 1500 aloittajaa vuonna 2013 2000 aloittajaa vuosina 2014 ja 2015 500 vuonna 2016 2500 aloittajaa vuonna 2013 3500 vuosina 2014 ja 2015 500 vuonna 2016 11 Tavoitteena on 5000 aloittajaa vuosittain

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. 12

Vuosi 2012 Nuorten työttömien osuus 17 24-vuotiaista kunnittain Työpajatoiminta on 270 kunnassa. Nuorten työpajoissa oli lähes 14 100 alle 29-vuotiasta nuorta. Kunnat joissa ei työpajaa nuorille merkitty kolmiolla (kartta vuodelta 2011) 13

Kuntoutus nuorisotakuussa Ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus: Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan (voimaan 2014). Varhainen tuki sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla Järjestöjen aktivoiminen ja tuki KASTE II - hankerahoituksen tuki kuntien kehittämistoiminnalle RAY-rahoituksen painopisteet 5-8 milj. lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman vahvistaminen 14

Työmarkkinajärjestöjen omat toimenpiteet nuorisotakuun toteuttamiseksi 1. Järjestöt esittivät 18.10.2012 useita toimenpiteitä erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi Toimenpiteet ovat jatkovalmistelujen kohteena 2. Järjestöt sitoutuivat työurasopimuksessa laatimaan toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset/-ohjelmat toteutettu yli kymmenellä toimialalla rakennusalan malli 3. Hallituksen puoliväliarvion linjaukset Nuorisotakuu Oppisopimuskoulutus Joustavia koulutusta ja työtä yhdistäviä malleja 15

Nuorisotakuun toimeenpano kunnissa Nuorisotakuun aluekiertue syksyllä 2012 Kuntaliitossa tekeillä verkkosivusto kuntien hyvistä käytännöstä..perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käyttöä kehitetään. Palautteen perusteella kunnat ovat innostuneita ja sitoutuneita edistämään nuorisotakuuta Suomen Kuntaliiton kysely nuorisotakuusta: Nuorisotakuuta toteutetaan kuntien peruspalveluissa ja laajalla yhteistyöllä Kunnille on ehdotettu säädettäväksi vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Valmistelu käynnissä. Nuorisotakuun tavoitteista ja toimeenpanosta toimintaohjeisto paikallisille ja alueellisille toimijoille. OKM:n kysely: nuorisolain mukainen nuorten palvelu- ja ohjausverkosto on 91 %:ssa kunnista. 16

Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste syyskuussa 2013 (Tilastokeskus) Työttömyysaste % Miehet Naiset Syyskuu 2013 (Tilastokeskus) 17,9% 21,4% 14,3% Syyskuu 2012 (Tilastokeskus) 17% 18,4% 15,8 % Huom! Tilastokeskuksen luvuissa on myös päätoimiset 17 opiskelijat!

Työttömille alle 25v. nuorille tehty suunnitelma ennen 3kk työttömyyden ylittymistä tammi-elokuu 2013 Yhteensä 93,5 % Miehet 93,4 % Naiset 93,6 % Nuoret, joille ei ole tehty suunnitelmaa, ovat muun muassa menossa varusmiespalvelukseen, jäämässä äitiyslomalle tai heillä on jokin muu pätevä syy, ettei suunnitelmaa ole tehty. 18

Miten monelle on löytynyt työ, koulutus tai palvelu 3 kk:ssa? 76,6 % Alle 25-vuotiaat 55,1 % 25 29 -vuotiaat vastavalmistun 19

Palkkatukea on helppo hakea Työnantaja voi hakea sähköisesti tai toimittaa verkosta tulostetun lomakkeen TE-toimistoon Ei tarvita liitteitä (oppisopimuskoulutuksessa koulutustarkastajan lausunto) Työnantaja voi valita maksujakson (1, 2 tai 3 kk) Maksatushakemukseen (ELY-keskukselle) ei tarvita muita liitteitä kuin kopio työsopimuksesta ensimmäiseen hakemukseen Päätös yleensä 1-2 viikossa 20

Jatkotyön aihioita Hallituksen periaatepäätös 31.5.2012: Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus- ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden (TEM, STM, OKM, työmarkkina-järjestöt, Kuntaliitto). Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan. Terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua: erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. 21

Miten tästä eteenpäin? Nuorisotakuu -työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden Tutkimustietoa nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanosta Hyviä käytäntöjä eri hankkeista kerätään Hyödynnetään nuorten työllisyyttä edistäviä paikallisia käytäntöjä ja kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä Nuorisotakuun markkinointikampanja käynnistynyt Uudistuneet nuorisotakuu.fi verkkosivut avattu Nuorisotakuu myös facebookissa ja twitterissä Toimintaohjeisto alueellisille ja paikallisille toimijoille Hallitus toteuttanut nuorisotakuun aluekiertueen Kuntia rohkaistaan toteuttamaan nuorisotakuuta yhteistyössä Mukaan alueen keskeiset toimijat: elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, TE-hallinto oman alueen tilanne ja tarpeet ratkaisevat! Hyödyntäkää olemassa olevat hyvät käytännöt ja kehittäkää niitä! Tavoite: meidän kunnasta nuorisotakuun mallikunta 22

Ammattiin opiskelevien laadullinen työllistyminen heikkoa Rahkeet duuniin -tutkimuksessa tutkittiin ammattiin valmistuneiden laadullista työllistymistä (2012). Tutkimuksessa selvisi, että vuonna 2008 valmistuneista töissä oli 61,5 %. Kaikista valmistuneista hyvin koulutusta vastaavissa tehtävissä toimi hieman yli neljännes. Vakituisessa kokopäivätyössä oli valmistuneista hieman yli kolmannes. Noin 41 % ammattiin valmistuneista ei ollut juurikaan tehnyt oman alan töitä. 24

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys on juuri palannut lausuntokierrokselta ja sitä viimeistellään Toimeksiannon mukaan muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin tulee valmistella niin, että uudistetut säädökset ja määräykset tulevat voimaan viimeistään vuonna 2014. Julkisessa keskustelussa on esiintynyt huoli siitä, että ammatillista koulutusta oltaisiin viemässä etäämmälle työelämästä. Huoli on aiheeton. Yleiset opinnot ovat keskeinen osa ammattitaitoa. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa ammatilliset tutkinnot muodostuvat nykyistä selkeämmin työelämän toimintakokonaisuuksiin ja ammattitaitovaatimuksiin perustuvista tutkinnon osista. Tällöin voidaan vastata paremmin työelämän tarpeisiin esimerkiksi sisällyttämällä tutkinnon osia toisista tutkinnoista. Ammattiin opiskelevan koulutuksen joustavuus ja tunnistettavuus lisääntyy. 25