Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1
Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän muutoksia kuin koskaan 1860-luvun teollistumisen murroksen jälkeen työhyvinvoinnin tukemisen perinteiset (esim. työsuojelu/työturvallisuus, työterveyshuolto, työssä olevien kuntoutus, tyky) asiantuntijavetoiset työmenetelmät eivät toimi tässä muuttuvassa ympäristössä riittävän hyvin työorganisaatio/yrityskohtaisesti on kehitettävä toimintamalleja, jotka pohjautuvat verkostoihin sekä yrityksen sisällä että yrityksen ulkopuolella haaste kaikille toimijoille On alettu puhua varhaiskuntoutuksesta työpaikoilla. 2
Varhaiskuntoutuksen haasteista Työelämän ja varhaiskuntoutuksen haasteiksi ovat muodostuneet työssä jatkaminen ja jaksaminen, työn vaatimusten kiristäminen ja kuntoutuksen integroiminen työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien että mielenterveysongelmien vuoksi on edelleen jatkanut kasvuaan (esim. Notkola 2007) Ei riitä, että varhaiskuntoutus on esillä poliittisella agendalla Kuntoutuksen on tavalla tai toisella puututtava myös itse työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen tulevaisuudessa kuntoutuksen merkitys muotoutuu pitkälti sen perusteella, miten kuntoutus kyetään integroimaan työn uusiin sisältöihin ja vaatimuksiin, verkostoimaan työpaikkojen kehittämiseen ja ottamaan huomioon varhaisen puuttumisen politiikassa (Suikkanen& Lindh 2007, 8) Tämä huomioitu myös lainsäädännössä, yli 20 hengen työyhteisöt tarvitsevat reagointimalleja 3
Varhaiskuntoutuksen haasteista Aila Järvikoski (1990, 12) korosti n. 20 vuotta sitten sitä, että varhaiskuntoutus on ensi sijassa työpaikan sisäinen asia; työpaikkojen on itse kehitettävä omat varhaiskuntoutusmallinsa ja ulkopuolisen kuntoutuslaitoksen apu on suotavaa vasta sitten, kun kaikki omat keinot on käytetty Työpaikoilla on tänään apuna työterveyshuollot, joiden kanssa niillä on toimivia kumppanuuksia, aina kuitenkaan myöskään työterveyshuollon edustama tietotaito ei riitä kuntoutusalan ammattilaisia tarvitaan työpaikoilla; esimerkiksi urakehityksessä ja ammatillisessa kuntoutuksessa sekä työhön paluun tukemisessa on sellaisia asioita, joihin niin työpaikkojen kuin työterveyshuoltojen tiedot ja taidot eivät riitä Oikein kohdistettu työhön integroitu kuntoutus estää ihmistä putoamasta myös välityömarkkinoille sekä myös edesauttaa työhön paluuta 4
Kuntoutus ja kumppanuuden tarve Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Juhani Törmä on huolissaan siitä, että kilpailutus ja ja laki julkisista hankinnoista tuhoavat kumppanuuden kuntoutuksen sektorilla Törmä haluaisi, että palvelujen tilaajat, kuntoutuspalvelujen tuottajat, työnantajat, työhallinnon ja sosiaalitoimen edustajat ja muut kuntoutujan hyvinvointia tukevat tahot istuisivat entistä tiiviimmin saman pöydän ääressä TÄTÄ OLISI AITO KUMPPANUUS, nyt taistellaan hintojen avulla toisia vastaan KUMPPANUUDESSA KOROSTUVAT KÄSITTEET YHTEISTYÖ, YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ, AKTIIVINEN OSALLISUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS, VERKOSTOMAISUUS JA YHTEISIÄ, PITEMMÄN PERSPEKTIIVIN TAVOITTEITA PALVELEVA KEHITTÄMISTOIMINTA 5
Kumppanuuden periaatteita (Jalava 2008) Kumppanuus perustuu siihen, että organisaatiot ovat ns. suljettuja systeemejä (vrt. Luhmann); niillä on uniikki historia, omat säännöt ja päätöksentekokäytännöt, joita ne itse uudistavat. Yritykset eivät voi kuntouttaa työntekijöitään itse, vaan siihen tarvitaan niiden ympäristössä toimivia kuntoutuslaitoksia/kuntoutusalan ammattilaisia Organisaatioiden rajojen hahmottamisella paljastetaan niiden käytössä olevat keinot ja osaaminen Usein yhteistyö organisaatioiden välillä perustuu sopimusten varaan organisaatioiden yhteistyö (rakenteellinen kytkentä) konkretisoituu sopimusten kautta Kumppanuus voidaan nähdä sopimusten täydentäjänä tai korvikkeena sopimus on lakeihin ja säädöksiin sidoksissa oleva käsite, kumppanuus kuvastaa asennetta kohti jaettua vastuullisuutta, yhteistyötä ja tulevaisuutta Kumppanuuden voidaan sanoa olevan kallellaan, siihen sisältyy lupaus: luvataan paitsi nyt, myös tulevaisuudessa toimia samojen vastuiden ja palvelujen aikaansaamiseksi yhdessä kumppanin tai kumppaneiden kanssa (Andersen 2008) 6
Kumppanuuden periaatteita Kumppanuudet tarvitsevat toteutuakseen kuitenkin jonkinasteisia sopimuksia; niitä kutsutaan toisen asteen sopimuksiksi, joissa on kyse yhteisistä tulevaisuuden valinnoista ei niinkään tavaroiden tai palvelujen vaihdosta. Kumppanuus on koneisto, joka tuottaa mahdollisuuksia, eli uusia kumppaneita, visioita, ideoita kehitykseen sekä uusia teemoja yhteistyöhön ja valintoihin (Andersen 2008) Kumppanuus ei välttämättä vähennä epävarmuutta, vaan tuottaa kontingenssia Kumppanuusorganisaatio toimii isäntäorganisaatioiden rinnalla ja toteuttaa omaa strategiaansa, joka tavalla tai toisella täydentää isäntäorganisaatioiden strategiaa; konkreettisena esimerkkinä kuntoutuskumppanuusmalleista ovat erilaiset projektit tai hankkeet Kilpailutus ei välttämättä tuhoa kumppanuutta, vaan synnyttää sille tarpeen, tällaisessa kuntoutuskumppanuudessa tärkeintä on kuntoutuksen uusien sisältöjen ja mallien kehittäminen kilpailutus tapahtuu taloudellisen järjestelmän ehdoilla ja koskee jo olemassa olevia malleja ja palveluja; mutta kumppanuutta voi olla kuntoutusjärjestelmässä kuntoutuksen kontingenssimarkkinat 7
Kumppanuuden haasteita Hankkeissa kumppanuus toteutuu usein hyvin, hankkeet kuitenkin loppuvat aikanaan ja usein kumppanuudet sen myötä; kumppanuuden tulokset pitäisi juurruttaa käytännön toimintaan ja osaksi organisaatioita Kuntien ja yritysten välisissä kumppanuusviritelmissä on havaittu seuraavanlaisia haasteita: Toinen organisaatio ei vain pysty täyttämään toisen tarpeita Sopimus ei vielä takaa kumppanuutta, kumppanuusprojektin parissa voidaan tapailla ja keskustella, mutta kumppanuuden pitää tuottaa oikeasti hyötyä isäntäorganisaatioille Kumppanuus voi olla yksipuolista, organisaatio oppii itse tekemään ne tehtävät, joihin se ennen tarvitsi kumppania Kumppanuusorganisaatio alkaa elämään liian kaukana isäntäorganisaatioiden toimintalogiikasta 8
Lopuksi Miten järjestelmätason kumppanuutta on mahdollista rakentaa, koska saman pöydän ympärillä pitäisi istua eri järjestelmien edustajia? Lisäksi organisaatioista on tullut polyfonisia, niissä toimii sisäkkäin monta eri järjestelmää? Tällä hetkellä taloudellisen ja juridisen järjestelmän valta on näyttänyt kyntensä kuntoutuksen saralla palvelujen valinnassa jäävät taka-alalle terveydenhoito- ja hoivajärjestelmään perustuva asiantuntemus (tai koodisto) Toisaalta kuntoutuksen sisällöistä on hyvä keskustella laajalla asiantuntija(koodisto)foorumeilla laajat toisen asteen organisaatiot; lisäksi kilpailutus pakottaa kehitykseen paikallisen kumppanuuden tasoilla (vrt. kehitetyt varhaiskuntoutusinterventiot) 9