TYÖOHJELMA Härmänmaan seutukunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 1 Tehtävän määrittely ja toimintasuunnitelman laatiminen 2 Lähtötilanne- ja ongelma-analyysi 3 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle 4 Liikenneturvallisuuden parantaminen 4.1 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen 4.2 Liikenneympäristön turvallisuussuunnittelu 4.3 Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma 4.4 Seuranta 5 Raportointi Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
2 1 Tehtävän määrittely ja toimintasuunnitelman laatiminen Työn aluksi täsmennetään työohjelma tämän ehdotuksen pohjalta yhdessä tilaajien kanssa. Samalla asetetaan työlle tarkennetut tavoitteet ja määritellään painopisteet, sekä sovitaan tarkemmin työn organisoinnista ja kytkeytymisestä muihin suunnitteluhankkeisiin. Työn eteneminen pääpiirteissään on kuvattu liitteenä 1 olevassa toimintakaaviossa. Taustaa Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2001 2005 ja sen pohjalta tehty valtioneuvoston periaatepäätös. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2010 liikennekuolemien määrän tulisi olla alle 250. Lisäksi Suomelle on hyväksytty pitkän tähtäimen liikenneturvallisuusvisio, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Uuden valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on käynnistynyt syksyllä 2004, ja Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelmassa voitaneen ottaa huomioon valtakunnallisenkin liikenneturvallisuustyön tulevia suuntaviivoja. Valtakunnallisessa suunnitelmassa edellytetään kunnilta ajantasaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimista sekä liikenneturvallisuuden arvostuksen nostamista. Lisäksi monet muutkin suunnitelmassa esitetyt toimet kuuluvat kuntien tehtäväkenttään. Valtakunnallisen suunnitelman lisäksi Länsi-Suomen läänillä on omat liikenneturvallisuustavoitteet, joissa pyritään Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuustilanteen saamiseksi koko maan keskimääräiselle tasolle. Lapualla on tehty edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna 2000, ja lisäksi kunnassa on toiminut aktiivinen liikenneturvallisuusryhmä jo usean vuoden ajan. Tätä voidaan hyödyntää seudun muiden kuntien liikenneturvallisuustyön kehittämisessä. Suunnittelualue Suunnittelualue sisältää Härmänmaan seutukunnan kunnat Alahärmän, Lapuan, Kauhavan ja Ylihärmän. Liikenneympäristön osalta suunnittelu käsittää yleiset tiet ja kuntien katuverkon sekä yleiset alueet, kuten merkittävät pysäköinti- ja muut alueet. Suunnitteluorganisaatio Suunnittelua koordinoimaan perustetaan ohjausryhmä, jonka muodostavat kuntien, Vaasan tiepiirin, Liikenneturvan ja poliisin edustajat. Tarpeen mukaan ohjausryhmää täydennetään muiden tahojen ja sidosryhmien edustajilla. Konsultti toimii ohjausryhmän sihteerinä. Konsultin oma suunnitteluorganisaatio on esitetty tarjouskirjeessä.
Noudatettavat ohjeet 3 Tässä työssä noudatetaan vuonna 1999 valmistunutta ohjetta Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön. Lisäksi huomioidaan muut suunnittelua koskevat ohjeet niiltä osin, kun ne koskevat työssä käsiteltäviä asioita ja soveltuvat käytettäviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kevyen liikenteen suunnittelun ohje ja taajamien nopeusrajoitusten suunnitteluohje. Kytkeytyminen muihin suunnitteluhankkeisiin Työn alussa selvitetään alueella aiemmin laaditut ja meneillään olevat suunnitelmat ja selvitykset, joilla on vaikutusta liikenneturvallisuussuunnitteluun. Tällaisia ovat mm. kaavat, tieverkkoselvitykset, liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja alueelliset tai läänin liikenneturvallisuussuunnitelmat. Kaikki suunnittelualueen kunnat sijaitsevat valtatie 19:n varrella. Valtatie 19:lle tullaan toteuttamaan keskikaiteellisia osuuksia Nurmon ja Lapuan välille. Niiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Samoin työ kytketään käynnistymässä oleviin valtatien 19 liikenteen ja maankäytön kehittämissuunnitelmaan sekä valtatien 19 uusien järjestelyjen aluetaloudellisten vaikutusten selvitykseen, joista Etelä-Pohjanmaan liitto on pyytänyt tarjouksia. Tiedotus ja vuorovaikutus Kuntalaisten aktivoiminen on myös suunnitelman tavoite. Suunnittelun aikana pyritään kiinnittämään kuntalaisten huomiota turvalliseen liikkumiseen. Kuntalaisille tiedotetaan aktiivisesti työn kuluessa ja heille pyritään antamaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Heille annetaan myös tietoa uusista liikennejärjestelyistä. Tiedotteet laaditaan työn alkaessa, ongelma-analyysin valmistuttua ja koko työn valmistuttua. Kuntalaisia informoidaan ja heidän on mahdollista osallistua suunnitteluun seminaaritilaisuudessa, johon kutsutaan kuntien päättäjiä ja sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajia. Työhön osallistuvien henkilöiden välisen tiedonkulun parantamiseksi perustetaan liikenneturvallisuussuunnitelmaprojektin omat internetsivut, joille kootaan mm. kokous- ja suunnittelumateriaalia. Esimerkki tällaisesta sivustosta löytyy osoitteesta: www.tampere.viatek.fi/liikenneturvallisuussuunnitelma 2 Lähtötilanne- ja ongelma-analyysi Selvitystyössä määritellään ja analysoidaan suunnittelualueen liikenneturvallisuuden nykytila ja liikenneturvallisuusongelmat. Lähtöaineistona käytetään maankäyttöön, liikenneympäristöön ja liikenteeseen sekä kuntien liikenneturvallisuustyöhön liittyvää aineistoa. Konsultti laatii luettelon kunnilta ja Tiehallinnolta tarvittavasta materiaalista (mm. liikennemäärätiedot, onnettomuustiedot, kartta-aineisto, aikaisemmat suunnitelmat).
Aikaisemmat suunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset 4 Aikaisempien suunnitelmien aikana todetut ongelmat ja kehittämistarpeet otetaan huomioon ja tutkitaan toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja vaikutus liikenneturvallisuuteen. Maankäyttö- ja liikenneolosuhteet Liikenneturvallisuussuunnittelun taustatiedoiksi selvitetään maankäyttö- ja liikenneolosuhteet sekä niiden kehittymisnäkymät (liikenneverkko ja -hierarkia, väestön ja toimintojen rakenne ja sijoittuminen, liikennemäärät ja ennusteet). Maankäyttöön ja maankäytön suunnitelmiin mahdollisesti sisältyvät liikenneturvallisuusongelmat arvioidaan. Tässä vaiheessa otetaan huomioon edellä mainitut kytkökset muihin suunnitteluhankkeisiin. Onnettomuusselvitys Työn alkuvaiheessa tarkastellaan onnettomuuksien perusteella suunnittelualueen kuntien liikenneturvallisuustasoa ja sen kehitystä kymmenen vuoden ajalta ja verrataan sitä muiden kuntien tietoihin Tilastokeskuksen aineiston avulla. Tiehallinnon ja poliisin numeerisessa muodossa (RIKI- tiedosto) olevia onnettomuustietoja hyödyntäen tehdään onnettomuusanalyysi konsultin liikenneturvallisuusohjelmistoa (LITU) käyttäen vuosilta 1999 2003 (tai niiltä vuosilta joilta RIKI- tietoja on saatavilla) yleisiltä teiltä, kaduilta ja kaavateiltä. Vuoden 2004 tietoja käytetään, jos ne ovat käytettävissä onnettomuusanalyysiä tehtäessä. Onnettomuusanalyysi ja tulostukset tehdään paikkatietojärjestelmän avulla. LITU- ohjelma paikantaa automaattisesti kartalle yleisten teiden, katuverkon ja kaavateiden onnettomuudet. Osoitetietoon perustuvassa paikannuksessa (katuverkko ja kaavatiet), saatetaan tarvita jonkin verran myös kuntien apua vaillinaisten osoitetietojen täydentämisessä. Onnettomuusanalyysin aikana tarkastellaan muun muassa seuraavia asioita: onnettomuuspaikat ja -kasautumat onnettomuusluokat ja niiden vakavuus onnettomuusajankohdat olosuhteet onnettomuushetkellä osallisten ikäjakautuma Yleisten teiden osalta tutkitaan lisäksi erikseen vaaralliset tiejaksot (tieosittain) sekä liittymät onnettomuustiheyden (onn/km) ja onnettomuusasteen (onn/100 milj. ajon.km) perusteella. Kunnissa tehtävän liikenneturvallisuustyön analysointi KVT-suunnitelman pohjaksi selvitetään kuntien liikenneturvallisuustyön nykytila (toimintamuodot, aktiivisuus, tavoitteellisuus, tehokkuus) hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Selvitys tehdään haastattelemalla kuntien ja sidosryhmien liikenneturvallisuustyöhön osallistuvia henkilöitä. Asia on tarkemmin kuvattu kohdassa 4.3 KVT-suunnitelma.
Haastattelut ja kyselyt 5 Kyselyiden avulla selvitetään tienkäyttäjien kokemia ongelmakohteita. Kysely toteutetaan internetpohjaisena kyselynä, josta meillä on hyviä kokemuksia mm. Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelmasta. Kuntien yhdyshenkilöiden avulla tieto kyselystä annetaan kuntien sisällä eri kohderyhmille esimerkiksi hallintokunnille, asukasyhdistyksille ja ammattiautoilijoille. Koulujen vaaranpaikkoja voidaan kartoittaa saman nettikyselyn tai koulumatkojen vaarallisuutta tutkivan ATK-ohjelman (KOULULIITU) avulla. Jos tehdään kysely, valitaan kustakin peruskoulusta yksi luokka-aste alaluokilta (1-6 lk.) ja ylemmiltä luokilta (7-9 lk.). Kysely tehdään luokittain opettajien pitämän liikennekasvatustunnin aikana. Jos valitaan ATK-menetelmä (soveltuu ainoastaan yleisten teiden tutkimiseen), viedään lähtötiedot (tierekisteritiedot ja kartta-aineisto) ohjelmaan ja analysoidaan vaaranpaikat ohjelman antamien tietojen pohjalta. Analyysin yhteenveto Lähtötilannekartoitusta täydennetään kokousten ja tapaamisten yhteydessä mm. liikenneturvallisuustyön, suunnitelmien ja kaavoitustilanteen osalta. Lähtötilanne- ja ongelma-analyysin perusteella tehdään yhteenveto kuntien liikenneturvallisuustilanteesta, -ongelmista sekä liikenneturvallisuustyön tilasta. 3 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle Lähtötilanteen, liikenneturvallisuusongelmien ja liikenneturvallisuustyön tilan pohjalta määritellään suunnittelualueen kunnille liikenneturvallisuustavoitteet ja toiminnan painopistealueet. Tavoitteet ovat sekä määrällisiä (esim. henkilövahinkojen tai onnettomuuksien vähentäminen, turvalaitteiden käytön lisääminen, liikennesääntöjen noudattaminen) että toiminnallisia (hallintokuntien toiminta ym.). Kunnille voidaan myös määritellä oma liikenneturvallisuusvisio valtakunnallisen mallin mukaisesti. Tavoitteissa otetaan huomioon valtakunnan ja Länsi-Suomen läänin tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen käytettävissä olevat keinot ja resurssit. Tavoitteet ja painopisteet perustuvat todettuihin ongelmiin ja kehittämistarpeisiin kuntien liikenneturvallisuustyössä. 4 Liikenneturvallisuuden parantaminen 4.1 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kuntiin luodaan työn aikana yhdessä hallintokuntien ja yhteistyötahojen (Tiehallinto, Liikenneturva, poliisi, lääninhallitus ym.) kanssa liikenneturvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla liikenneturvallisuus integroidaan eri hallintokuntien ja sidosryhmien toimintaan. Tavoitteena on liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen ja toimenpiteiden toteuttamisen tehostaminen.
Toimintamalli käsittää kunnan liikenneturvallisuustyön koordinoinnin, suunnittelun ja seurannan. Lähtökohtana ovat edellisessä vaiheessa asetetut tavoitteet ja määritellyt painopistealueet. Kullekin painopistealueelle määritellään erikseen strategiset menestystekijät ja seurantaan soveltuvat mittarit. Mittarien tulee olla sellaisia, että ne kuvaavat toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. 6 Toimintamallin luomisessa eräs käytännön toteutusvaihtoehto on Balanced Scorecard (BSC) menetelmä. Toimintamalli voidaan kuitenkin laatia myös aivan räätälöidysti kohdekuntien haluamalla tavalla. 4.2 Liikenneympäristön turvallisuussuunnittelu Maankäyttö Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan toimintojen sijoittumiseen ja sitä kautta liikkumistarpeisiin, liikenteen määrään ja käytettäviin kulkumuotoihin. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan myös liikenneturvallisuuteen, parhaassa tapauksessa turvallisuusongelmia ennaltaehkäisevästi. Suunnitelman yhteydessä selvitetään maankäytön ja aluerakenteen nykytila ja sen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Lisäksi kartoitetaan odotettavissa olevat muutokset ja niiden mahdolliset turvallisuusvaikutukset. Tarkastelu on yleispiirteinen ja painottuu maakunta- ja yleiskaavatasolle. Nykyisen maankäytön ja aluerakenteen turvallisuusvaikutuksia arvioidaan mm. tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella, analysoimalla toimintojen sijoittumista ja maastokäyntien yhteydessä. Työvaiheessa otetaan huomioon valtatie 19:ään liittyvät kehittämishankkeet, jotka ovat käynnissä samanaikaisesti tämän suunnitelman kanssa. Toimenpiteiden suunnittelu Onnettomuusanalyysin, kyselyiden, haastatteluiden, maastotarkasteluiden ja muiden mahdollisten lähtötietojen perusteella toimenpidesuunnittelu kohdistetaan suunnittelualueen pahimpiin ongelmakohteisiin ja ryhmiin ottaen huomioon myös maankäytössä ja liikenneverkossa tapahtuvat muutokset. Maastotarkastelut pahimpiin ongelmakohteisiin ehdotetaan toteutettavaksi ryhmässä, jossa on kunnan, tiepiirin ja konsultin edustajat. Konsultin edustajat täydentävät tarkasteluita itsenäisesti vähäisissä ongelmakohteissa. Työssä laaditaan toimenpideohjelma sekä lähiaikojen että pidemmän aikavälin toimenpiteille. Toimenpide-ehdotukset voivat koskea mm. maankäytön suunnittelua ja toteutusta, liikenneverkkoja ja -väyliä (esim. kevyen liikenteen yhteydet), liikenteen rauhoittamista, ohjausta ja hallintaa (esim. nopeusrajoitukset, viitoitus), liittymiä, valaistusta, näkemiä, kunnossapitoa, joukkoliikenteen pysäkkejä tai pysäköintiä. Lähiaikojen toimenpiteiden osalta painotetaan erityisesti nopeasti ja vähällä rahalla toteutettavia pienehköjä toimia, joilla liikenneturvallisuuteen voitaisiin vaikuttaa pian. Tällaisia ovat esimerkiksi nopeuksiin, nopeusrajoituksiin ja liikenteen ohjaukseen liittyvät toimet. Lisäksi otetaan huomioon mahdollisuudet vaikuttaa turvallisuuteen liikenteen valvonnan keinoin. Toimenpiteiden ideoinnissa ja valinnassa pyritään käyttämään sellaisia liikennetur-
vallisuusratkaisuja, jotka tukevat myös esteettömän liikkumisen edistämistä. 7 Erityistä huomiota kiinnitetään myös koulureittien turvallisuuteen sekä suojattomien tienkäyttäjien turvallisuuteen yleisemminkin. Lisäksi huomioidaan tärkeät työ- ja virkistysmatkaliikenteen reitit. Autoliikenteen osalta pääpaino on pää- ja kokoojaväylien turvallisuudessa. Tonttikatujen ja yksityisteiden osalta esitetään yleisperiaatteet, minkä lisäksi puututaan yksityiskohtiin vain jos ne nousevat erityisesti esille selvitysten aikana. Toimenpideohjelma Liikenneympäristön ja liikennejärjestelyjen parantamistoimenpideehdotukset kootaan kuntakohtaisiksi toimenpideohjelmiksi, joissa on esitelty suunnittelualueen lähiaikojen ns. kärkihankkeet sekä pidemmän aikavälin toimet. Toimenpiteet ryhmitellään liikenteen ohjaustoimenpiteisiin (nopeusrajoitukset, liikenteen hallinta ym.), parantamis- ja rakentamistoimenpiteisiin (esim. taajamien, kevytliikenteen ja liittymien toimenpiteet sekä alueiden rauhoittaminen) ja kunnossapitotoimenpiteisiin (esim. näkemäraivaukset, liukkauden torjunta, tiemerkinnät). Toimenpiteille määritellään kiireellisyys, arvioidut vaikutukset sekä kustannusarvio. Lisäksi esitetään toimenpiteiden mahdolliset riippuvuudet muista hankkeista ja toimenpiteistä. Yleisten teiden osalta lasketaan ehdotettujen toimien vaikutukset henkilövahinko-onnettomuuksiin TARVA -ohjelmalla. 4.3 Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelma (KVT) KVT-työn tarkoitus Koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmassa keskitytään eri tienkäyttäjien liikennekäyttäytymiseen, johon pyritään vaikuttamaan liikennekasvatuksen, -koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Näiden tulisi kohdentua kaikkiin tienkäyttäjä- ja ikäryhmiin. Tehokkainta liikenneturvallisuustyö on silloin, kun siinä huomioidaan paikalliset erityispiirteet. Liikenneturvallisuustyön kehittämisen yhteydessä tavoitteena on ohjata ja tukea kuntien omaa työtä siten, että kartoitetaan ongelmat kuntatasolla, ideoidaan ongelmille kehittämisratkaisuja ja muodostetaan toimintasuunnitelmat tukemaan tehtyjen ratkaisujen toteutumista. KVT-työn organisaatio KVT-työn tavoitteena on saattaa liikenneturvallisuus osaksi kuntien työntekijöiden normaaleja työtehtäviä. Työn kehittämistä varten perustetaan työn ajaksi seudullinen yhteistyöryhmä, joka muodostetaan kuntien, tiepiirien, maakuntaliiton, poliisin, lääninhallituksen ja Liikenneturvan edustajista. Liikenneturvallisuustyön organisaatio esitetään kaaviona liitteessä 2. Seudullisen yhteistyöryhmän toiminta käynnistetään tämän työn aikana ohjausryhmän kokousten yhteydessä. Työn loppuvaiheessa päätetään siitä, onko alueelliselle yhteistyöryhmälle tarvetta myös jatkossa liikenneturvallisuustyön seurannassa ja kehittämisessä, vai painottuuko toiminta kuntien liikenneturvallisuusryhmiin. Työn aikana pyritään perustamaan jokaiseen kuntaan liikenneturvallisuusryhmä, ellei kunnissa vielä sellaista ole ja kunnat ovat halukkaita siihen. Nämä ryhmät koordinoivat työtä omissa kunnissaan ja jatkavat toimintaan-
sa liikenneturvallisuussuunnitelman valmistumisen jälkeen. Kuntakohtaisen liikenneturvallisuusryhmän muodostavat eri hallintokuntien edustajat. Lisäksi ryhmiin voidaan kutsua eri sidosryhmien (esim. kuorma-autoilijat, taksiautoilijat, linja-autoliikenteen edustajat, autokoulut, vakuutusyhtiöt, Mannerheimin lastensuojeluliitto, seurakunnat) edustajia mukaan. Liikenneturvallisuusryhmät kokoontuvat kaksi kertaa työn aikana (kaksi kokousta/kunta). Kokousten sisältö esitetään liitteessä 3. 8 Kunnissa liikenneturvallisuusryhmän alaisuudessa toimivat hallintokuntakohtaiset ryhmät, jotka muodostuvat eri sektoreiden (esim. sosiaalitoimessa päivähoito ja vanhustyön sektorit) edustajista. Hallintokuntakohtaisten ryhmien kautta työ viedään ruohonjuuritasolle. Hallintokuntakohtaiset ryhmät (3-5 kpl/kunta) kokoontuvat seudulla yhteisesti kaksi kertaa työn aikana (kaksi kokousta/hallintokuntaryhmä). Koska Lapualla on aktiivisesti toimiva liikenneturvallisuusryhmä, voidaan työssä hyödyntää Lapualla hyväksi havaittua toimintamallia myös muiden kohdekuntien liikenneturvallisuustyön kehittämiseen. Lisäksi Lapuan liikenneturvallisuusryhmän jäseniä voidaan käyttää apuna muiden kuntien henkilöstön motivoinnissa ja kouluttamisessa. Nykyisen liikenneturvallisuustyön ja sen ongelmien kartoitus Yhteistyöryhmässä, kuntien liikenneturvallisuusryhmissä sekä hallintokuntaryhmissä selvitetään eri sidosryhmien ja hallintokuntien eri sektoreiden aiempaa toimintaa ja toiminnan mahdollisia puutteita ja ongelmia. Samalla käydään läpi eri hallintokuntien ja sidosryhmien mahdollisuudet tehostaa liikenneturvallisuustyötä. Hallintokuntien eri sektoreiden asiakkaiden tyypillisiä liikenneturvallisuusongelmia selvitetään hallintokuntaryhmissä. Eri sektoreiden edustajille annetaan mahdollisuus vastata internetkyselyyn (katso kpl 2), jolla kartoitetaan liikenneympäristön ongelmakohteita. Ryhmissä pohditaan käyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä kunkin sektorin oman asiakasryhmän näkökulmasta ja ideoidaan hallintokuntien työskentelylle keinoja, joilla voidaan parantaa oman asiakasryhmän mahdollisuuksia liikkua turvallisesti vallitsevassa liikenneympäristössä. Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittämismahdollisuudet ja tavoitteet Työssä ideoidaan mahdollisuuksia kehittää hallintokuntien liikenneturvallisuustyötä tavoitteellisempaan ja motivoivampaan suuntaan. Samoin tutkitaan eri sidosryhmien rinnakkaisia toimintamuotoja ja yhdistämismahdollisuuksia. Koko seutukunnan yhteiset tavoitteet ja painopistealueet liikenneturvallisuustyölle määritellään yhteistyöryhmässä. Seudun tavoitteet hyväksytään sekä liikenneturvallisuusryhmissä että hallintokuntaryhmissä. Kuntakohtaiset erityispiirteet otetaan huomioon kuntien liikenneturvallisuusryhmissä, joissa sovitaan omaa kuntaa koskevia erityisteemoja ja painopistealueita liikenneturvallisuustyölle. Tavoitteisiin sitoudutaan kaikissa ryhmissä ja toiminta suunnitellaan siten, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Koulutus-, valistus- ja tiedotusyön kehittäminen Liikenneturvallisuustyön kehittämistä tehdään rinnan perinteisen fyysisiin toimenpiteisiin tähtäävän liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa. Työssä
lähdetään sidosryhmien ja eri hallintokuntien nykyisestä käytännöstä ja tavoitteena on kehittää jatkuvaa, seudullista yhteistyötä eri hallintokuntien sekä muiden organisaatioiden välillä. Tarkoituksena on luoda mahdollisuus kaikille kuntalaisille osallistua aktiivisesti oman alueensa liikenneturvallisuustyöhön. 9 Yhteisten tavoitteiden, painopistealueiden ja yhteistyömuotojen pohjalta suunnitellaan liikennekasvatus- ja tiedotustyön toiminta lähivuosille. Tavoitteena on luoda sellaisia toimintamuotoja, jotka tukevat liikenneympäristön parantamissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Kuntien eri hallintokunnat (sosiaali-, terveys-, koulu-, vapaa-aika- ja tekninen toimi) laativat omat toimintasuunnitelmansa. Konsultti toimii yhdessä Liikenneturvan edustajan kanssa asiantuntijana kehittämistyötä varten järjestettävissä kokouksissa ja seminaaritilaisuudessa. Työn aikana järjestetään seminaaritilaisuus, johon voidaan kutsua myös eri kuntien luottamushenkilöt. Tarkoituksena on lisätä päätöksentekijöiden liikenneturvallisuustietämystä ja helpottaa liikenneturvallisuushankkeiden läpivientiä päätöksentekoprosessissa. Toimintasuunnitelmat ja niiden seuranta KVT-työn toimintasuunnitelmat työstetään hallintokunnissa. Toimintasuunnitelmat sisältävät tietoja toiminnan tavoitteista, toiminnan sisällöstä, vastuuhenkilöistä, yhteistyötahoista ja ajoituksesta. Tavoitteena on, että hallintokunnissa laaditaan käytettävissä oleviin resursseihin nähden toteuttamiskelpoiset suunnitelmat. Mikäli hallintokunnassa ei ole aikaisemmin tehty lainkaan tai tehty vain hyvin vähän liikenneturvallisuustyötä, toiminnan kehittäminen aloitetaan varovaisesti ja lisätään toimintoja sen mukaan kun innostusta ja resursseja riittää. Suurin osa toiminnasta voidaan liittää nykyiseen työhön ilman resurssien lisäämistä (esim. kiinteiden heijastimien ompelu vaatteisiin koulujen käsityötunneilla tai liikenneturvallisuusaiheen liittäminen työkyvyn ylläpitotoimintaan työsuojelun kautta työpaikoilla). Työn jatkuvuuden kannalta työn seuranta on erityisen tärkeätä. Eri ryhmien päätöskokouksissa käsitellään työn jatkumista suunnitelman valmistumisen jälkeen. Seurannan toteuttamisessa voidaan hyödyntää kohdassa 4.1 kuvattua mittaristoa. KVT-työn tuloksena tuotetut toimintasuunnitelmat sisällytetään kuntakohtaisiin raportteihin. 4.4 Seuranta Kuntien liikenneturvallisuusryhmät koordinoivat ja seuraavat liikenneturvallisuustyötä myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Seurannan työkaluna on työn aikana kuntiin luotu liikenneturvallisuustyön toimintamalli ja sen sisältämät mittarit. Seurannan työnjaosta ja aikatauluista sovitaan työn loppuvaiheessa. 5 Raportointi Suunnitelmaraportti laaditaan tarjouspyynnön mukaisesti erillisenä kuhunkin kuntaan. Kunkin kunnan raportti sisältää samansisältöisen yhteisen osi-
on, joka käsittää nykytilannekuvauksen sekä onnettomuus- ja ongelmaanalyysin). Fyysisten toimenpiteiden toteutusohjelmat ja hallinnonalojen toimintasuunnitelmat ovat kuntakohtaiset. 10