Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma

Tikkakosken tohinat Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Annamari Löfgren Aalto-yliopisto / Arkkitehtuurin laitos / Kaupunkisuunnittelun diplomityö / elokuu 2014 valvoja: professori Trevor Harris / ohjaaja: arkkitehti Tuija Solin

Tikkakosken tohinat - Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Diplomityö, arkkitehtuuri Annamari Löfgren Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos elokuu 2014 2

Tiivistelmä Diplomityön aiheena on Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma. Tikkakoski on pienimittakaavainen 1900-luvun taitteessa metalliteollisuuden myötä syntynyt noin 5000 asukkaan taajama 22 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen. Vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen johdosta entiseen Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneesta Tekijä: Annamari Löfgren Diplomityön nimi: Tikkakosken tohinat - Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma Päiväys: 15.8.2014 Sivumäärä: 109 Laitos: Arkkitehtuurin laitos Professuuri: Kaupunkisuunnittelu Professuurin koodi: A-36 Työn valvoja: Prof. Trevor Harris Työn ohjaaja: Arkkitehti Tuija Solin Avainsanat: Tikkakoski, täydennysrakentaminen, kehittäminen Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja näin ollen osa Jyväskylän kaupungin aluekeskusten kehittämisstrategiaa. Jyväskylän kaupunkistrategian tavoitteet aluekeskusten kehittämiselle luovat tavoitepohjan kehittämissuunnitelmalle. Diplomityö on ideatasoinen kaupunkirakenteen täydennysrakentamissuunnitelma, joka tähtää vuoteen 2030. Suunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden kestävää ja joustavaa asumis- ja palvelurakennetta sekä elävää taajamaympäristöä. Tikkakoskeen tutustutaan historian ja taajamaanalyysin kautta ja näiden pohjalta luodaan konsepti kehittämissuunnitelmalle. Analyysissa esiin nousseita teemoja pohjustetaan teoriaosiolla, joka puolestaan luo tavoitepohjan kehittämissuunnitelmalle kaupunkistrategian tavoitteiden lisäksi. Kehittämissuunnitelman tärkeimmät teemat historian ja analyysin pohjalta ovat luonnon korostaminen ja viheralueiden kehittäminen, taajamakeskustan kestävä täydennysrakentaminen ja katutilan kehittäminen sekä vanhan tehdasalueen kehittäminen. Moni tikkakoskelainen kokee vanhan tehdasalueen olevan taajaman sydän ja alueen historia on merkittävä koko Suomen mittakaavassa. Tulevaisuudessa asuinpaikat kilpailevat asukkaista ehkä entistäkin enemmän. Asuinalueelle luotu vahva imago voi auttaa tässä kilpailussa. Positiivisen mielikuvan luominen alueesta erottaa sen muista ja nostaa näin alueen arvoa ja kilpailukykyä. Tikkakoskea tulisikin tulevaisuudessa profiloida korkean elämänlaadun, joustavuuden, yhteisöllisyyden, ekologisuuden sekä luonnon kautta. Vaikka Tikkakosken taajama ei lähitulevaisuudessa kohtaa monen pienen kunnan tai taajaman tavoin väestön vähenemisen aiheuttamia ongelmia, vaikuttavat monet Suomen kuntia koskevat tulevaisuuden haasteet myös Tikkakoskeen. Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittäminen, asumisen muutokset, taajamakeskustan ja vanhan tehdasalueen kehittäminen sekä energiataloudelliset haasteet on otettava Tikkakosken tulevaisuussuunnitelmissa tarkasteluun. 3

Development plan for the town centre of Tikkakoski Master s thesis, architecture Annamari Löfgren Aalto-university School of Art and Design Department of Architecture August 2014 4

Abstract of master s thesis Author: Annamari Löfgren Title of thesis: Development plan for the town centre of Tikkakoski Date: 15.8.2014 Pages: 109 Department: Department of Architecture Academic Chair: Urban planning Chair code: A-36 Supervisor: Prof. Trevor Harris Instructor: Architect Tuija Solin Keywords: Tikkskoski, infill building, development This Master s thesis outlines a development plan for the town centre of Tikkakoski. Tikkakoski is a small-scale urban area of around 5000 inhabitants dating back from the turn of the 20th century, when the metal industry developed. It is situated 22 kilometres north of Jyväskylä, Finland. Due to a municipality merger in 2009, Tikkakoski went from being a part of the rural municipality of Jyväskylä to a regional centre of the Jyväskylä city area. As a result, the Jyväskylä city strategy for the development of the regional centres became relevant for Tikkakoski. The aims outlined in this strategy form the underlying framework for the development plan presented here. The Master s thesis presents ideas for infill building and densification of the Tikkakoski urban fabric by the year 2030. The plan aims to create sustainable and flexible areas for housing and services as well as a vibrant small-scale urban environment. The Tikkakoski context is examined through a historical and spatial analysis. The concept of the development plan is based on the results of these analyses. The themes that emerge through the analyses are further explored in the theory part, which in turn contributes to defining the aims and goals of the design, together with the framework presented in the city s strategy for regional development. The most important themes of the development plan, as indicated by the analysis, are: emphasizing the nature, upgrading the green areas, sustainable infill building of the urban centre, improving the streetscape and developing the old industrial area. Many people from Tikkakoski feel that the old industrial area forms the heart of the area and the regional history is important on a national scale. In the future the competition between areas vying for inhabitants may heat up. A strong regional identity may prove to be a strong asset in this competition. Creating a positive image of an area sets it apart from the rest, thereby raising its value and giving it a competitive edge. In light of this, Tikkakoski should in the future be profiled as an ecological and flexible place with a strong sense of community and enabling a high quality of life. The nature should also feature prominently in the image of Tikkakoski. Unlike several other small municipalities and urban areas, Tikkakoski will not in the near future be facing problems brought on by population decline. However, issues such as an ageing population, the centralization of services, changes in housing, the development of old industrial areas and the challenges brought on by energy efficiency requirements are issues that Tikkakoski shares with other Finnish municipalities. These questions must be addressed when drafting plans for the future Tikkakoski. 5

6

Tiivistelmä Abstract of master s thesis Sisällysluettelo Johdanto 1 Lähtökohdat: Tikkakoski - tehtaan luoma taajama 1.1. Sijainti 10 1.2. Taajaman historia 14 1.3. Kaavoituksen nykytila 28 2 Taajamarakenteen analyysi 2.1. Rakennuskanta ja palvelut 34 2.2. Liikenne ja katutila 50 2.3. Maasto ja maisema 54 2.4. Väestörakenne 60 2.5. Yhteenveto: Kehittämissuunnitelman teemat ja tavoitteet 62 3 Tulevaisuuden taajama: Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelma 3.1. Konsepti ja uusi imago 70 3.2. Keskustan kehittämissuunnitelma 72 Loppusanat 105 Kiitokset 107 Lähteet 107 Liitteet: planssipienennökset 7

Johdanto Työn tausta ja oma motivaatio: Tikkakoski on noin 5000 asukkaan kylämäinen teollisuustaajama noin 22 kilometriä Jyväskylästä nelostietä pohjoiseen. Vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen johdosta entiseen Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneesta Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja näin ollen osa Jyväskylän aluekeskusten kehittämisstrategiaa. Kesällä 2013 kaupunki haki diplomityöntekijää ideoimaan Tikkakosken keskustan kehittämissuunnitelmaa. Ennen työn aloitusta en ollut käynyt Tikkakoskella, Jyväskylässä tosin useasti. Minulla ei ollut ennakko-odotuksia eikä tunnesidettä suunnittelualuetta kohtaan. Koin tämän mahdollisuudeksi; Tikkakoski ja suhtautumiseni sitä kohtaan oli avoin tutkittavaksi. Lähdin siis mielenkiinnolla ja avoimin mielin tutustumaan Tikkakoskeen. Taajaman nykyproblematiikka: Tikkakosken taajama on pienimittakaavainen 1900-luvun taitteessa metalliteollisuuden myötä syntynyt tehdasyhdyskunta. Taajaman rakenne on levinnyt laajalle ja luonto on vahvasti läsnä väljässä rakenteessa. Taajamatila on paikoin vaikeasti hahmotettavissa, sillä puskittunut kasvillisuus estää pidempiä näkymälinjoja. Taajaman keskustaa ympäröivät asuinalueet ovat sisäisesti ehyitä, mutta eivät muodosta keskenään yhtenäistä kokonaisuutta. Taajaman keskusta on hajanainen. Taajama alkoi rakentua 1900-luvun alussa tehdasalueen ympärille. Tehdasyhdyskunta muodosti oman eristetyn piirinsä sijaiten erämaassa etäällä muista asutusryhmistä. Sijainti kaukana rautatiestä ja vesiliikenteestä on tarkoittanut aina turvautumista maantieliikenteeseen. Tikkakosken tehtaat olivat SOK:n jälkeen Jyväskylän maalaiskunnan toiseksi suurin teollinen työnantaja sota-ajasta 1960-luvulle saakka. Tehdas synnytti taajaman, johon rakentui kauppoja, pankki, koulu ja monenlaista yhdistystoimintaa. Toinen 8

merkittävä toimija alueella on ollut Puolustusvoimien Ilmavoimat 1930-luvun lopulta alkaen (Luonetjärven varuskunta). Tikkakoski ei ole yksin niiden vanhojen tehdastaajamien joukossa, joiden on kehitettävä uusia keinoja pysyäkseen kehittyvinä ja elävinä. Tikkakoskella sijaitseva Puolustusvoimien Ilmavoimien varuskunta-alue on tuonut vankan tuen taajamalle. Varuskunnan läheisyyden takia Tikkakosken palvelut on pystytty pitämään vähintään tyydyttävinä (Lappalainen, s.245). Viime vuonna alkaneen Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä kaikki Ilmavoimien tukikohdat siirretään Tikkakoskelle. Varuskunta-alueen kasvu tuo alueelle lisää asukkaita ja tarpeen palveluiden säilymiselle. Tikkakosken väkiluvun on arvioitu nousevan tasaisesti, kun monessa muussa taajamassa tilanne on päinvastainen. Tikkakosken nykytilanne onkin monelta osin parempi kuin monen muun vanhan teollisuustaajaman. Vaikka Tikkakosken taajama ei lähitulevaisuudessa kohtaa monen pienen kunnan tai taajaman tavoin väestön vähenemisen aiheuttamia ongelmia, vaikuttavat monet Suomen kuntia koskevat tulevaisuuden haasteet myös Tikkakoskeen. Väestön ikääntyminen, palvelujen keskittäminen, asumisen muutokset, taajamakeskustan ja vanhan tehdasalueen kehittäminen sekä energiataloudelliset haasteet on otettava Tikkakosken tulevaisuussuunnitelmissa tarkasteluun. Tikkakoskella on paljon hyödynnettäviä vahvuuksia. Mikä on taajaman kokoava voima? Tavoitteet: Tavoitteenani on luoda selkeä kuva Tikkakosken luonteesta esittelemällä taajamaa sen historiasta nykytilaan sekä analysoimalla taajamarakenteen vahvuuksia ja ongelmakohtia. Tätä kautta pyrin suunnitelmassani vahvistamaan Tikkakosken identiteettiä ja taajamakuvaa, korjaamaan sen kaupunkitilallisia ongelmakohtia sekä luomaan kokoavan voiman ja imagon taajamalle. Pyrin suunnitelmassani luomaan tulevaisuuden kestävää ja joustavaa asumis- ja palvelurakennetta sekä elävää taajamaympäristöä. Työn rakenne: Diplomityöni koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käyn läpi työni lähtökohtia: esittelen Tikkakosken taajaman historiaa sekä sen nykytilaa. Toisessa osassa analysoin taajamarakennetta ja kolmannessa osassa esittelen taajaman kehittämissuunnitelman. Suunnittelualueen rajaus: Suunnittelualue rajautuu taajamarakenteen analyysin ja Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen linjaamien aluekeskusten kehittämistavoitteiden pohjalta Tikkakosken keskustaajamaan. Tarkempi suunnittelualue kulkee Tikkakosken pääkadun eli Kirkkokadun molemmin puolin. Alueen voi nähdä muodostuvan kolmiosta: palvelukeskuksesta, vanhasta tehdasalueesta sekä liikuntapalvelujen keskittymästä. 9

1 Lähtökohdat: Tikkakoski - tehtaan luoma taajama Diplomityöni ensimmäisessä osassa esittelen Tikkakosken sijainnin ja paneudun Tikkakosken taajaman kehityshistoriaan aikajanan avulla. Osan tarkoituksena on luoda kuva Tikkakosken kehittymisestä tähän päivään. 1.1. Sijainti Tikkakoski sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungissa. Tikkakoski on Jyväskylän kaupungin pohjoisin alue ja vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä se on yksi Jyväskylän kaupungin uusista aluekeskuksista. Ennen vuotta 2009 Tikkakoski kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Tikkakoski muodostaa yhdessä Nyrölän kylämäisen alueen kanssa Jyväskylän kaupungin hallinnollisen alueen Tikkakoski-Nyrölän, jonka alueella asukkaita on noin 5500 1. Tikkakosken länsipuolinen Kuikan kylä ja eteläpuoleinen Puuppolan kylä ovat maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Uurainen Laukaa Petäjävesi Jyväskylä Hankasalmi Muurame Toivakka Keski-Suomi 1 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, 2014 10

Nelostie Tikkakoski-Nyrölä Nyrölän kylä Tikkakoski Puuppola Jyväskylän lentokenttä Palokka Tikkakoskentie Jyväskylä Kuikan kylä Nyrölä Jyväskylän kaupunki 10km 10km 1km 1km 11

Tikkakosken taajama koostuu läntisemmästä Tikkakosken keskustasta ja itäisemmästä Liinalammin alueesta. Tikkakosken keskustan alueella asukkaita on reilut 2500 2. Pääosin pientaloasutuksesta koostuva taajama-alue on kooltaan noin 400 hehtaaria. Tässä diplomityössä keskitytään Tikkakosken keskustaajamaan ja Liinalammin taajama jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Tikkakosken keskustaajaman pohjoisosassa sijaitseva vanha tehdasalue on merkittävä Suomen teollisuus- ja sotahistoriaan liittyvä rakennettu ympäristö ja alue on luokiteltu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Taajaman pohjoispuolella levittäytyy taajaman kokoon nähden massiivinen lentokenttä- ja varuskunta-alue (Luonetjärven varuskunta-alue ja lentoasema). Koko Luonetjärven varuskuntaalue itä- ja länsirantoineen on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi 3. 2 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, 2014 12 3 http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/ehdotus2/liite_7_kulttuuriymparistoselvitys.pdf

Tikkakosken keskustaajama Liinalammi 1 13

1.2. Taajaman historia Seuraavilla sivuilla kerron Tikkakosken taajaman syntyvaiheista ja kehityksestä tähän päivään. Tikkakoski on ollut merkittävä osa Suomen historiaa. Historian voi nähdä muodostuvan kahden vuosikymmenen sykleistä. Kappaleen lopussa selvitetään Tikkakosken kaavoituksen nykytilaa Jyväskylän kaupungin yleiskaavan, kaupunkistrategian sekä rakennemallin avulla. 6000 5000 4000 3000 2000 1930-1940 luvuilla tehdas kasvaa edelleen sotatarviketeolliden myötä. Liinalammin alueelle ja Autiojoen rannalle rakennetaan lisää työväen asutusta. Myös julkisia rakennuksia rakennetaan. Luonetjärven lentokenttä ja varuskunta (Itäranta) perustetaan. 1920-luvulla tehtaalla käynnistyy asetuotanto tilaajana Suomen valtio. Tehdas kasvaa voimakkaasti ja näin myös työväen asuintarve. Asutus levittäytyy Autiojoen rantoja pitkin. 1910-luvulla myllyn yhteyteen perustetaan metallipaja, joka kasvaa vuosikymmenessä tehtaaksi. 1000 väkiluku 1800-luvun loppupuolella perustetaan mylly Autiojoen alkujuoksulle ja Liinalammilla toimii saha- ja tervateollisuutta. aika 1910 1930 n 1930 14

1950-luvulla sotien jälkeen sotakorvausteollisuus kannattelee tehtaita. Idän vienti jatkuu ja kasvaa. Tikkaompelukoneiden tuotanto käynnistyy. Ensimmäinen asemakaava laaditaan vuonna 1950. Jälleenrakennuskaudella rakennetaan omakotitaloja ja uusia katulinjauksia. 1973 laaditaan muutoskaava ja uusi liikekeskus valmistuu Kirkkokadun eteläpäähän samana vuonna. 1970-luvulla Nokia ostaa Tikkakosken tehtaat. 1960-luvulla Kirkkokadulle kehittyy uusi palvelukeskusta (sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnallinen vuokra-asuminen) ja Liinalammin kaupat siirtyvät uuteen keskustaan. Luonetjärven varuskunnan Länsiranta rakennetaan. 1980-luvulla tehdas laajenee uusilla elementtihalleilla, kun elektroniikkateollisuuden tuotanto käynnistyy. 1990-luvulla Neuvostoliiton kaatumisen myötä idän vienti loppuu ja tuotanto lopetetaan. Tämän myötä Tikkakoskesta tulee maakunnallinen kriisitaajama, joka saa elvytysapua. Koko Suomi kärsii lamasta. Tehdasalueella toimii pienteollisuutta, kirjasto ja osa rakennuksista on tyhjillään. Jyväskylän maalaiskunta liitetään Jyväskylän kuntaan vuonna 2009. Tikkakoskesta tulee yksi Jyväskylän kasvavia pientalovaltaisia aluekeskuksia. 2010-luvulla Puolustusvoimissa on tekeillä rakenneuudistus, mikä johtaa lennoston keskittämiseen Luonetjärven varuskuntaalueelle ja sen myötä alueen laajenemiseen. Väkiluvun kasvaessa Tikkakoskelle kaavoitetaan uusia pientaloalueita ja paine palvelujen kehittämisestä kasvaa. Jyväskylän kunnan yleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2011 ja kaava valmistuu vuonna 2014. Aluekeskusten kehittäminen on yksi maankäytön suunnittelun pääpisteistä. 1950 1970 1990 2010 2030 n 1930 1990 1950 1973 1950 1990 2010 Lähteet väestökäyrään: Laitakari 1943, s. 74 ; Lappalainen 1977.s 38 ; Tilastokeskus; Wilmi 2011, s. 68; Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut 2014. 15

1.2.1. Tehtaan alkuvuodet - 1890-1910 Tikkakosken alue kuului Laukaan puolella olevaan Vehniän kartanoon, josta lohkaistiin 2200 hehtaarin suuruinen Tikkamannilan kartano 1800-luvun alussa. Vuonna 1890 insinööri Martin Stenij osti kartanon maista Tikkakosken koskiosuuden. Paikalla oli tällöin saha ja mylly, joiden yhteyteen Stenij pystytti viilaverstaan, takomon ja valimon (nykyisen Kirkkokadun pohjoispäähän). Tästä sai Tikkakosken metalliteollisuus alkunsa. 4 1800-luvun lopulla Tikkakoskella ei juuri ollut muuta asutusta kuin Tikkamannilan kartanon torppa sekä myllärin asunto. Lähin kylä oli 3 kilometrin päässä oleva Kuikan kylä. 5 1900-luvun alussa tehdasta vastapäätä rakennettiin kaksi työväen asuntolaa 6. Rakennukset on nyt purettu. Vuonna 1909 rakennettiin tehtaanjohtaja Stenijn asunnoksi jugendvaikutteinen Harmaa huvila, joka on säilynyt tähän päivään menneen ajan muistona 7 ja on nykyisin määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. (Huvilan suunnitteli arkkitehti Yrjö Blomstedt, arkkitehti Aulis Blomstedtin isä.) Tikkakosken kaakkoisosaan Liinalammille perustettiin 1800-luvun lopulla myös tervatehdas, jonka ympärille rakennettiin työväenasumuksia sekä tehtaan johtajien asunto. Tervatehdas kuitenkin lopetti toimintansa 1920-luvulla. 8 Tästä Tikkakosken tehdasalue sai alkunsa. 2 4 Laitakari 1943, s. 7-20 6 Kolu et.al 1983, s.33 8 Kolu et.al 1983, s.18 16 5 Kolu&Petrikainen&Penttinen&Rinta-Tassi 1983, s.18 7 Wilmi 2011, s. 86-87

1.2.2. Tehdas kasvaa ja rakentaa - 1910-1930 Stenij ryhtyi ensimmäisenä Jyväskylän seudulla sähköistämään voimalaitostaan 9. Sahan ja myllyn toiminta kuitenkin lopetettiin, kun jyväskyläläiset liikemiehet ostivat tehtaan vuonna 1910. Vuonna 1912 muodostettiin Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus osakeyhtiö 10. Uudistunut tehdas ryhtyi valmistamaan erilaisia moottoreita (mm. Tikka-moottori ja Geo-venemoottori) ja koneenosia kotimaan sekä Venäjän markkinoille. Tehtaalla aloitettiin myös nappien valmistus ja valimorakennuksen yhteyteen rakennettiin pieni nappitehdas. 11 Suomen itsenäistyttyä yhtiö kuitenkin keskittyi asetuotantoon päätilaajanaan Suomen valtio. Tehtävään ryhtyminen oli sekä taloudellisesti että teknillisesti haastavaa, sillä Suomessa ei siihen asti oltu valmistettu ampuma-aseita. Suomen ampuma-aseteollisuus saikin alkunsa Tikkakosken tehtailta. 12 Vuonna 1929 tehtaan nimi muuttui Oy Tikkakoski Ab:ksi ja tehtaan tuotantoa ryhdyttiin laajentamaan 13. Tehtaan kasvun myötä kasvoi myös työväki ja työväen asuntotarve. Vuonna 1916 tehdas rakennutti tehtaan lähelle joen varrelle lautarakenteisia neljän perheen asuinrakennuksia 14. Rakennukset purettiin myöhemmin. Ensimmäinen kauppa, sekatavarakauppa, perustettiin Tikkakoskelle tehtaan alueelle vuonna 1919 15. 1920-luvulla Tikkakoskella ei juurikaan rakennettu asuinrakennuksia 16. Vuonna 1927 Tikkakoski sai vaatimattoman kirjaston 17. Tehdasrakennukset etelästä katsoen vuonna 1930. 3 Tehdasrakennus vuonna 1937 tapahtuneen laajennustyön jälkeen. 4 9 Laitakari 1943, s.24 11 Laitakari 1943, s.26-29 13 Wilmi 2011, s.127 15 Laitakari 1943, s.74 17 Laitakari 1943, s.89 10 Wilmi 2011, s.127 12 Laitakari 1943, s.33-34 14 Kolu et.al 1983, s.33 16 Wilmi 2011, s.86 17

1.2.3. Sota-ajan kasvu - 1930-1950 Taajamara kasvaa Autiojoen ja Luonetjärven rantoja pitkin. Kaakossa Liinalammin keskustaa. Tehdasalue ja kasvanutta taajamarakennetta noin vuonna 1940. 5 6 Tehtaan nopea laajeneminen johti yhdyskunnan nopeaan kasvuun. Vuonna 1925 tehdas oli työllistänyt vain 26 henkeä, kun vuonna 1937 työntekijöitä oli jo 300 18. Tehtaan kuuluisimmaksi tuotteeksi nousi sotien myötä täysin automatisoitu Suomi-konepistooli. Pistoolia vietiin Puolaan ja Etelä-Amerikkaan jo ennen sotia ja se patentoitiin kahdeksassa maassa. Sotien aikana tehdas valmisti myös ammuksia, konekiväärien patruunavöitä sekä aseiden osia. 19 Ammustehdas oli ilmaiskujen pelon vuoksi sijoitettu Talvisodan aikana louhittuun tunneliin Tunnelinmäellä 20. Sotien aikana tehtaalla valmistettiin myös menestyksekkäitä kilpa-aseita, muun muassa Tikka-kivääriä 21. Vuonna 1944 tehtaalla työskenteli jo 1000 henkeä. Sotien päätyttyä tehtaan suurimmaksi omistajaksi tuli Neuvostoliitto, joka luopui omistajuudestaan vasta vuonna 1957. 22 1930-luvulle tultaessa tehdas alkoi tukea omakotirakentamista myymällä tonttimaata edullisesti. Tällöin rakennettiin muutamia kymmeniä omakotitaloja, muun muassa vuosina 1937-38 nykyisen Oskarinkadun talot Autiojoen itärannalla. 23 1939 tehdas rakennutti Autiojoen länsirannalle Tikkakosken ensimmäiset kivirakenteiset pienkerrostalot. Sotien aikana rakennettiin sekä Liinalammille että ammustehtaan ympäristöön paljon väliaikaisia parakkirakennuksia kasvaneelle työntekijämäärälle. 24 Asuinparakit purettiin 1970-luvulla 25. Vuonna 1937 Tikkakoskelle perustettiin Osuusliike Mäki-Matin liiketalo, jossa oli ruoka- ja sekatavaraliike sekä ravintola 26. Samana vuonna valmistui myös Tikkakosken alueen ensimmäinen kansakoulu. Tätä ennen lähin koulu oli ollut kolmen kilometrin päässä Kuikan kylässä. 27 Vuonna 1940 valmistui seuraava liiketalo, kaksikerroksinen Osuusliike Keskimaan talo, jossa oli myös ruoka- ja sekatavaraliike, ravintola ja ruokala. Seuraavana vuonna Tikkakoskelle valmistui myös Jyväskylän maalaiskunnan rakentama ns. terveystalo 28. Vuonna 1942 tapahtui paljon merkittäviä rakennushankkeita, mikä voidaan nähdä saavutuksena huomioiden sota-ajan ja siitä johtuvat rakennusvaikeudet. Vuonna 1942 rakennettiin Tikkakosken seuratalo, 18 Laitakari 1943, s.46 20 Wilmi 2011, s.127 22 Wilmi 2011, s.127 24 Kolu et.al 1983, s.33; Wilmi 2011, s.86-87 26 Laitakari 1943, s.75-78 18 19 Laitakari 1943, s.36-38 21 Laitakari 1943, s.36-38 23 Wilmi 2011, s. 86-87 25 Wilmi 2011, s.86-87 27 Laitakari 1943, s.86

Tikanmaja, jossa yhdistykset ja seurat pääsivät laajentamaan, monipuolistamaan ja virkistämään toimintaansa 29. Vuonna 1942 tehdasyhtiö rakennutti tehdasalueen pohjoispuolelle kolmikerroksisen liike-ja ravintolatalon 30. Rakennuksessa on tällä hetkellä baari sekä asuntoja. Samana vuonna saatiin Tikkakoskelle myös postiasema ja toinen koulurakennus, Jyväsjoen koulu 31. Juuri ennen Toista maailmansotaa ilmavoimien osasto muutti Luonetjärvelle ja lentokentän rakentaminen alkoi vuonna 1938 32. Sotilaslentokentän yhteyteen kehittyi 1950-luvulle tultaessa myös siviiliilmailukenttä 33. Tehdasyhtiö omisti maat Myllylammen pohjoispuolelta aina taajaman halki lounaaseen Koppelmäkeen saakka vuoteen 1947 asti, kunnes kunta osti suurimman osan maista 34. Tämä johti ensimmäisen asemakaavan laatimiseen vuonna 1950 Jyväskylän entisen kaupunginarkkitehdin Matti Hämäläisen johdolla. Kaava oli oikeusvaikutukseton, mutta siitä toteutuivat kaikki jälleenrakennuskaudella rakennetut katuosuudet sekä Koulukadun varrella oleva urheilukenttä 35. Sodan aikana tehdasrakennukset naamioitiin. 8 Tehdaan lipasosasto vuonna 1939. 7 Tehdasalue ja Autiojoen rannan taloja. 9 28 Laitakari 1943, s.80 30 Laitakari 1943, s.75-78 32 Lappalainen 1977, s.426 32 Lappalainen 1977, s.426 34 Lappalainen 1977, s.164 29 Laitakari 1943, s. 92 31 Laitakari 1943, s. 84-88 33 Kolu et.al 1983, s.18 33 Kolu et.al 1983, s.18 35 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 100896 19

Kirkkokatu. Vasemmalla Tikkakosken kirkko ja kadun päässä tehdasalue. 10 1.2.4. Taajama sodan jälkeen - 1950-1970 Tikkakosken väkiluku kasvoi 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun kymmenkertaiseksi tehtaan ja Luonetjärven lentotukikohdan laajenemisen aiheuttaman tulomuuton ansiosta. Sodan jälkeen alueelle asutettiin myös siirtoväkeä. 36 Vuoteen 1950 mennessä Tikkakosken kylä oli saavuttanut taajaman rajat 37. Sotien jälkeen tehtaiden päätuote oli Tikka-ompelukone, jota vietiin pääasiassa Neuvostoliittoon. Kun Neuvostoliitto lopetti ompelukoneiden oston vuonna 1964, ryhtyi tehdas valmistamaan pääosin talvirenkaiden nastoja. 1960-luvun lopulla työntekijöitä oli enää 220. Tällöin aloitettiin uudelleen myös kilpa- ja metsästysaseiden valmistus Tikka-tuotemerkillä koti- ja ulkomaan markkinoille. 38 Vuonna 1950 laaditun asemakaavan myötä rakennettiin 1950-luvulla jälleenrakennuskauden tyyppiomakotitalokatuja. Kirkkokadun rakentaminen Tikkakosken uudeksi julkisten palvelujen keskustaksi alkoi 1950-luvulla. Ensimmäisenä Kirkkokadun varteen valmistui kirkko vuonna 1957 ja sen eteläpuolelle kunnalliset terveydenhuollon rakennukset vuosina 1961-64. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo liikesiipineen valmistui syksyllä 1967. 39 Vuonna 1960 Jyväskylän maalaiskunta teki päätöksen laadituttaa yleiskaava koko kunnan alueelta. Työtä tukevaksi toimielimeksi perustettiin vuonna 1966 kaavoituslautakunta ja rakennusvirastoon uusi kaavoitus- ja mittausosasto. Kunnassa ei tällöin ollut muuta lainvoimaista kaavaa kuin Juha Vikkulan vuonna 1964 laatima Tikkakosken rakennuskaava, joka päätettiin myös laatia uudelleen, sillä sen katsottiin johtavan yksityismaiden, lähinnä tehdasyhtiön maiden ansiottomaan arvonnousuun. Muutoskaava valmistui vuonna 1973. Asuinalueiden kasvusuunta oli aluksi pääasiassa Liinalammin alueella ja hiljalleen rakennettiin umpeen väli Tikkakosken keskustaan. 40 Tehdasalue 1950-luvulla. 11 36 38 40 Wilmi 2011, s. 86 Wilmi 2011, s.128-131 Wilmi, s.317-319 20 37 Lappalainen 1977, s.40-41 39 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 100896

Tikkakosken ensimmäinen asemakaava vuodelta 1950. 12 14 Tikkakosken kartta vuonna 1963. 13 Tikkakoski Ab:n ompelukoneiden kokoonpano-osastoa 1960-luvulla. 21

1.2.5. Hiljaiseloa ja taajamoitumista - 1970-1990 1970-luvulla Luonetjärven varuskunta oli noussut Tikkakosken tärkeimmäksi työnantajaksi 41. Vuonna 1974 Oy Tikkakoski Ab siirtyi Oy Nokia Ab:n haltuun, jolloin alkoi elektroniikka-alan metallisten erikoistuotteiden valmistus. 1980-luvun alussa tehdasalueelle rakennettiin uusi teollisuushalli tuotannon tehostamiseksi. Vuonna 1983 Oy Nokia Ab yhdisti tehtaan ja asetehdas Sako-osakeyhtiön Oy Sako-Tikka Ab:ksi. 42 Koko maassa oli 1960-luvun lopulta lähtien tunnusomaista rakentaa liikekeskuksia taajamien kauppapalveluille ja näin tehtiin myös Tikkakoskella. Liikekeskus avattiin Kirkkokadun eteläpäähän keväällä 1973 43. Tätä ennen Tikkakosken keskusta oli kehittynyt Liinalammella vanhan tervatehtaan ympäristöön 44. Vuonna 1973 vahvistettiin rakennuskaavan muutos, joka muun muassa mahdollisti vanhan omakotitaloasutuksen purkamisen kerrostalojen tieltä. 1970- ja 1980-luvulla kunta osti lisää alueita jo omistamiensa maiden ympäristöstä. 45 1970-luvulla rakennettiin keskustan länsipuolelle kuusi elementtikerrostaloa. Tikkakosken uusi ja ajanmukainen terveysasema valmistui Kirkkokadulle vuonna 1977. Talvella 1981 valmistui myös uusi monitoimitalo vanhan Tikanmajan tilalle. 46 1980-luvun alussa varattiin uudeksi tehdasalueeksi 20 hehtaarin alue Liinalammilta Tikkakoskentien pohjoispuolelta, mutta tehdasalue eli pitkään hiljaiseloa. Lentoasema ja kasvava varuskunta-alue tekivät valtiosta merkittävän maanomistajan Tikkakoskella. Se omisti 1980-luvulla Jyväskylän maalaiskunnan puolella runsaat 2500 hehtaaria eli jopa enemmän kuin kunta 47. 41 Wilmi 2011, s.183 43 Wilmi, s.164-165 45 Wilmi 2011, s. 34-35 47 Wilmi 2011, s. 32-33 22 42 Wilmi 2011, s.130-131 44 Silen&Tyvelä 2014 46 Wilmi 2011, s.341-397

Tikkakosken muutoskaava 1972. 15 23

1.2.6. Kriisitaajamasta kuntaliitokseen - 1990-2010 Ennen 1990-luvun alkua työllistivät tehdas ja varuskunta lähes kaikki taajaman asukkaat 48. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänkauppa loppui, tehdas joutui vaikeuksiin ja työpaikkoja menetettiin huomattavasti 49. Nokia myi 1990-luvun lopulla omistuksensa tehtaista Valmetille, joka fuusioitui samaan aikaan Metson kanssa. Metso puolestaan myi tehtaat vuonna 2000 italialaiselle asevalmistaja Berettalle. Tehdasalue oli jäänyt ikään kuin syrjään, kun tehtaan ympäristössä toimineet päivittäispalvelut olivat hiljalleen muuttaneet uuteen liikekeskustaan Kirkkokadun eteläpäähän 50. Tikkakoskesta tuli maakunnallinen kriisitaajama ; se valittiin yhdeksi Keski-Suomen erityisalueeksi, joka sai oman kehittämisohjelmansa. Ohjelmaan kuului muun muassa vuonna 1991 toimintansa aloittanut teollisuustaloyhtiö sekä lentoaseman kehittämissuunnitelma. 51 Tikkakosken yleiskaava hyväksyttiin vuonna 1992, ja sen avulla pyrittiin osittain saamaan taajama irti 1990-luvun alun lamasta 52. 1990-luvun puolivälissä kunta osti myös Tunnelimäen alueen ts. Jokelan tilan, johon armeijan vanhat luolastotkin kuuluivat ja alueelle ryhdyttiin kaavoittamaan omakotitontteja 53. Tunnelinmäen pientaloalueen rakentaminen aloitettiin 2000-luvulla. Asuinalue oli Tikkakosken ensimmäinen asuinalue, jota ei rakennettu tehtaan tai varuskunnan työväen tarpeisiin. Tämä hetkellinen kriisiytyminen näkyi koko Suomessa lamana. Tikkakoskella sen voi nähdä heijastuneen voimakkaasti juuri keskustan kehittymiseen, joka jäi ikään kuin kesken laman tullessa. Keskustaa hajotti entisestään vuonna 2000 valmistunut S-Market Tikkakoskentien varteen, mutta toisaalta uusi kauppa vähensi kaupassakäyntitarvetta Jyväskylään tai lähistön kauppakeskuksiin 54. Kriisiytymisen myötä kunnassa kehitettiin myös ns. PALLAS-projekti, jolla selvitettiin mahdollisen aluehallinnon toteuttamista sekä alueellisen palvelutuotannon laajentamista. Kunnanhallitus kuitenkin lykkäsi kokeilua. Syksyllä 2000 taajama sai oman kehittämisohjelmansa, Kehittyvä Tikkakoski -ohjelman, jolla pyrittiin parantamaan vuorovaikutusta kuntalaisten ja hallinnon välillä sekä saamaan konkreettisia tavoitteita läpi maankäytössä ja asumisessa. Ohjelma ei kuitenkaan käynnistynyt kunnolla, kun suurempi seudullinen yhteistyö nousi hallinto- ja palvelukeskusteluissa pääteemaksi. 55 24 48 Silen&Tyvelä, 2014 49 Wilmi 2011, s.130-131 50 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 105956 51 Wilmi 2011, s. 290 52 Wilmi, s.34-35 53 Wilmi 2011, s. 88 54 Wilmi 2011, s. 164-165

Tämän kehityksen voi nähdä lopulta pohjustaneen kuntaliitoksen syntyä. Jyväskylän kaupunki ajoi jo 1980-luvulla aktiivisesti kuntaliitoksen syntymistä. Kuntaliitoskeskustelu jatkui 2000-luvulle asti, kunnes vuoden 2008 helmikuussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta tekivät esityksen kuntajaon muutoksesta valtioneuvostolle. 56 Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Jyväskylän kaupungista tuli maamme seitsemänneksi suurin kunta noin 130 000 asukkaallaan ja kaupungin pinta-ala kasvoi 11-kertaiseksi. Ennen kuntaliitosta Jyväskylän maalaiskunnan väestönkehitys oli ollut nousujohteista koko 2000-luvun ja vuonna 2007 Jyväskylän maalaiskunnan asukasmäärä oli lähes 36 000 ja Jyväskylän kaupungissa lähes 85 500 asukasta. Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän kaupunki Korpilahti Liitoskunnat ennen kuntaliitosta Jyväskylän kunta kuntaliitoksen jälkeen Kuntarakenteen taustaa lyhyesti Kuntaliitoksen myötä Tikkakoskesta tuli Jyväskylän aluekeskus ja tätä kautta syntyi myös tarve Tikkakosken kehittämiselle. Sen spekuloiminen, hyödyttikö kuntaliitos Tikkakoskea, vaatisi tätä diplomityötä syvemmän tutkimuksen, joten siihen ei tässä työssä oteta kantaa. Jokainen kuntaliitos on erilainen, osa voi onnistua hyvin ja hyödyttää liitosalueita, osassa tilanne voi olla toisinpäin. Kun kuntaliitoksen haitat korostuvat liitoksen alussa ja hyödyt vasta pidemmällä aikajänteellä, on ymmärrettävää, miksi haitoista puhutaan kuntaliitosten alussa enemmän kuin hyödyistä. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden paraneminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee tapauskohtaisesti - muun muassa kuntien väestön määrästä, sijainnista ja tiheydestä riippuen. Koska kuntaliitosten kesken on paljon eroja, vahvojen yleistysten tekeminen on vaikeaa ja jopa vaarallista. Sen vuoksi onkin tärkeää tunnistaa yksittäisen kuntaliitoksen erityispiirteet ja ottaa ne tarkastelussa huomioon. (erikoisasiantuntija Arto Koski Kuntaliiton kuntarakennefoorumissa 10.5.2011) Kuntaliitokset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Kunnista ne, jotka pystyvät parhaiten vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, menestyvät parhaiten. Suuremman kunnan on varmasti helpompi vastata näihin haasteisiin, mutta missä menee raja kuntien kasvulle, milloin suureneminen kääntyykin huonontavaan suuntaan? Kunnan kannalta keskeiset strategiset ja kriittiset menestystekijät ovat ikärakenne ja väestömäärä, mutta kuntatalouden näkökulmasta myös se, millainen tulotaso kunnassa asuvilla on ja ennen kaikkea millainen se tulee olemaan tulevaisuudessa 57. Suurimpia kuntia ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku sekä Jyväskylä ja näiden kaupunkien seutukunnat ovat myös suurimpia muuttovoittajia. Varsinaisia seudun keskuskaupunkeja enemmän kasvavat niiden ympäryskunnat. Asuminen sijoittuu keskustoja useammin ympäryskuntiin, kun taas palvelut ja työpaikat ovat varsinaisessa kaupungissa. Väkiluvultaan Suomen suurimpien kuntien seutukunnat ovat muuttovoittoseutuja, kun taas kutistuvat kaupungit ovat kaikki alle 70 000 asukkaan kaupunkeja. 58 Tikkakosken sijainti on tämän kehityssuunnan kannalta suotuisa; asuminen on halvempaa kuin Jyväskylän keskustassa ja asumisväljyys on suurempi, mutta Jyväskylän keskusta on saavutettavissa niin autolla kuin joukkoliikenteellä puolessa tunnissa. 55 Wilmi 2011, s. 290 57 Aro, 2007 56 Wilmi. S.464-474 58 Tilastokeskus, muuttoliike 1980-2008 25

Lentokenttä vuonna 2006. Edessä 4-tien ja Tikkakoskentien risteys. 16 1.2.7. Aluekeskus - 2010- Tehdasalueella toimii edelleen pienteollisuutta. Tikkakosken paloasema on sijoitettu tehdasalueelle. Osa vanhoista tehdasrakennuksista on tyhjillään, osassa on toimintaa, kuten kirjasto, kampaamo ja kuntosali. Kuten monet kunnat, myös Jyväskylän kaupunki, joutuu säästösyistä lakkauttamaan palveluja. Tikkakosken terveyskeskuspalvelut on siirretty Palokan terveysasemalle ja Tikkakosken uima- ja monitoimihalli on huonon kuntonsa vuoksi päätetty purkaa. Kuten aikajanasta voidaan nähdä, tehdas ja sen toiminta on ohjannut Tikkakosken kehitystä koko sen historian ajan. Tehdas syntyi asumattomaan erämaahan ja tehtaan kasvaessa syntyi tarve asuinrakentamiselle ja palveluille. Tehtaan kasvamisen myötä myös taajama kasvoi. 1990-luvun alussa tehdas joutui ahdinkoon ja samoin koko taajama. 2000-luvulla Tikkakoski alkoi jälleen hitaasti kasvaa. 2010-luvulle tultaessa Tikkakosken tulevaisuusnäkymät ovat taas kääntyneet positiiviseen suuntaan. Väestöennusteen mukaan Tikkakosken keskustan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2025 lähes 300 sadalla uudella asukkaalla 59. 2010-luvulla Puolustusvoimissa on ollut tekeillä rakenneuudistus, mikä johtaa muualla sijaitsevien lennoston osastojen, Ilmavoimien Esikunnan, Ilmasotakoulun sekä Ilmavoimien soittokunnan siirtymiseen Luonetjärven varuskunta-alueelle. Väkiluvun kasvu luo paineen uusien pientaloalueiden kaavoittamiseen ja samoin paine palvelujen kehittämiselle kasvaa. Luonetjärven varuskunta-alueen kasvu vahvistaa Tikkakosken tulevaisuutta. Puolustusvoimien alueella on Tikkakosken kehitykseen sekä koko kunnan talouteen ja yksityistalouteen merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Näkymä lentokentälle Tikkakoskentieltä. 59 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, 2014 26

Tikkakosken palvelukeskustaa (Kirkkokadun eteläpää). Tikkakosken terveysasema, josta palvelut on siirretty Palokan terveysasemalle. Näkymä kirkkokadulta Myllylammelle. Näkymä Kirkkokadulta tehdasalueelle. 27

Yleiskaava (lähde: Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut 2014) Yhdyskuntarakenteen ohjaus Punainen alue: Aluekeskus (Tikkakosken keskusta) Ruskea alue: Kestävän liikkumisen taajama-alue Vaaleanvihreä alue: Viheralue Tummanvihreä alue: Päävirkistysalue Keltavihreä alue: Kyläalue Tummanpunainen ympyrä: Kylähelmi (Kuikan kylä) Harmaa alue: Tilaa vaativien työpaikkojen alue Harmaa viivoitettu alue: Tilaa vaativien työpaikkojen selvitysalue Vaaleanpunainen alue: Erityisalueet (lentokenttä- ja varuskunta-alue) Punertava aaltoviiva: lentomeluealue Paksu punainen viiva: Uusi moottoritie Punainen rengas: suunniteltu valtatien eritasoliittymä 1.3. Kaavoituksen nykytila Jyväskylän seudun rakennemalli laadittiin kuntaliitoksen jälkeen ja siihen pohjautuva uuden Jyväskylän yleiskaavatyö käynnistettiin vuoden 2011 alussa. Yleiskaavaluonnos oli nähtävänä vuonna 2013. Kaupunkirakennelautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät yleiskaavaehdotuksen vuoden 2013 lopulla ja ehdotus on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2014, ja uudelleen kesäkuussa 2014. Tavoitteena on, että kaava valmistuu ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2014 aikana. Yleiskaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ohjaaminen siten, että olemassa oleva kaupunkirakenne eheytyy ja laajenee viisaasti, aluekeskuksia kehitetään ja kylähelmien elinvoimaisuus säilyy. Yleiskaavan osa-aluekartat Tikkakosken alueelta (harmaalla raidoitettu alue: voimaan jäävät osayleiskaavat) Kestävä liikkuminen Tummanpunainen alue: täydennysrakentamisen kohdealue Vaaleanruskea alue: (Tikkakoski) täydennysrakentamisen alue Vaaleankeltainen alue: toissijainen täydennysrakentamisen alue Sininen viiva: pyöräilyn aluereitti 28

Kulttuuri Turkoosi neliö: muinaismuistokohde Tummanvihreällä viivalla ympäröity alue: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Tummanpunainen vinoneliö: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maisema ja virkistys Vihreä alue: päävirkistysalueet Kirkkaan vihreä alue: ulkoilupuisto Tummanvihreä ympyrä: toiminnallisesti merkittävä virkistyspalvelukohde Tummansininen katkoviiva: ohjeellinen päävirkistysreitti Luontoarvojen verkottuminen Vihreä alue: päävirkistysalueet Tummanvihreä alue: luonnonsuojelualueet Sinisellä viivalla ympäröity alue: Natura 2000-alue Vesitalouden suojelu Siniset alueet: pohjavesialue 29

Yleiskaavan laadinnassa on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää Jyväskylän kaupunkistrategiaa vuosille 2011-2013. Strategiassa maankäytön suunnittelua koskee erityisesti kaupunkirakennepalvelujen valmisteleva osuus, josta voi nähdä myös tätä diplomityötä koskevat tavoitteet aluekeskusten suunnittelulle. Kaupunkistrategian tavoitteita, jotka vaikuttavat Tikkakosken kehittämiseen: Aluekeskusten kehittäminen Senioriasumisen edistäminen aluekeskuksissa Täydennysrakentamisen edistäminen Ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen Julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen Kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen Palveluverkkojen kehittäminen muuttunutta aluerakennetta vastaavaksi. Yhteispalvelupisteiden kehittämissuunnitelman vahvistaminen ja toteuttaminen Tikkakosken asemakaavan muutokset ja laajennukset käynnistetään tarpeen mukaan vaiheittain. Syksyllä 2013 on käynnistynyt Tikkakosken keskustan yleispiirteisen kehittämissuunnitelman laadinta, missä ideoidaan täydennysrakentamista, liikennettä, ulkoilu- ja viheralueita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden kehittämisperiaatteita. Tämä diplomityö tulee olemaan suunnittelun taustalla. 60 Kaupunkistrategian lisäksi Jyväskylän kaupunki on laatinut KymppiR2013-nimisen maankäytön toteutusohjelman vuoteen 2023. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ohjelman elokuussa 2013. Ohjelmassa aluekeskus määritellään keskukseksi, jolla on lähikeskusta laajempi väestöpohja ja seudullinen palvelumerkitys. Aluekeskuksia ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Korpilahti sekä Eteläportti. KymppiR2013-ohjelman päätöksessä todettiin erityisesti, että maankäytön toteuttamisessa tulee edistää ikääntyvälle väestölle soveltuvaa asuinrakentamista entistä enemmän. Tämä tarkoittaa muun muassa aluekeskusten täydennysrakentamista ja senioriasuminen edistämistä ja koskee täten myös Tikkakosken keskustaa. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan rinnalle tehdyssä mitoitusselvityksessä on tutkittu kunnan asumisen tulevaisuutta vuoteen 2040 asti. Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestön kasvun lisäksi väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja perherakenteen muuttuminen. Jyväskylässä asuntokuntien keskikoon ennakoidaan pienenevän ja asumisväljyyden kasvavan. Lisäksi varaudutaan tilapäisten ja niin sanottujen kakkosasuntojen määrän kasvuun. Lapsiperheiden määrä kuitenkin kasvaa edelleen jonkin verran, mikä pitää yllä myös suurempien asuntojen kysyntää. 61 Jyväskylän kaupunkiseudun väestönkasvusta suurin osa sijoittuu 10 30 km:n säteelle Jyväskylästä, jolle alueelle Tikkakoskikin sijoittuu 62. Jyväskylän seudulla on myös laadittu pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä 20X0-rakennemalli, jolla pyritään ohjaamaan seudun kuntien yhteistä maankäytön suunnittelua. Seutuun kuuluu Jyväskylän lisäksi Muurame, Hankasalmi, Laukaa, Toivakka, Uurainen ja Petäjävesi. Tässä rakennemallissa Tikkakosken keskusta nähdään tulevaisuudessa tiedon, osaamisen ja työpaikkojen vyöhykkeenä, logistisena KNOW-keskuksena. Tavoitteena on, että kevyt liikenne on määräävä liikkumistapa ja joukkoliikenneyhteydet hyvät. Keskustavyöhykkeellä on sekoittuneena asumista, opiskelu- ja työpaikkoja sekä vapaa-ajan ympäristöjä. Tiiviistä rakenteesta huolimatta alueella on runsaasti puistoja ja vihervyöhykkeitä ja etäisyydet palveluihin ovat lyhyet. Keskustan reunat nähdään elävänä ympäröivänä kylärakenteena. 60 Jyväskylän kaupunki, kaavoituskatsaus 2014-2016 62 Keski-Suomen maakuntakaava, selostus, s. 17 30 61 Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, 2012: Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoitusselvitys vuoteen 2040

Keski-Suomen maakuntakaavassa Tikkakoski on merkitty logistiikan kehittämisen kohdealueeksi. Lentokentän ympäristö on logistisesti merkittävä ja siihen liittyvä yritystoiminta on sekä Tikkakosken että koko Keski-Suomen kannalta tärkeää. Nelostien muuttaminen moottoritieksi vahvistaa maantieliikennettä alueella. Yksi Jyväskylän kaupunkiseudun kasvun pääsuunnista on pohjoinen Tikkakosken suunta. Tikkakoski onkin merkitty kaavassa keskustatoimintojen alakeskukseksi, jonka kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen ja keskusta-alueen kaupunkikuvaan. Luonnollisesti Tikkakoski on myös taajamatoimintojen alue, jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Tikkakosken pohjoispuolelle levittäytyy suuri Puolustusvoimien varuskunta-alue, jonka toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa valtio. Alueella olevat ampumaradat ovat kuitenkin julkisia ja niistä vastuu on kunnalla. Lentokentän ympäristö on merkitty melualueeksi maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Maakuntakaavan osa (lähde: Keski-Suomen maakuntakaava) Maakuntakaavan tavoitekartta vuoteen 2030 (lähde: Keski-Suomen maakuntakaava) 31

32 Tikkakosken asemakaavassa Kirkkokadun eteläpäässä, keskustassa, on pääasiassa asuin- ja liikerakennuksille kaavoitettuja tontteja. Vanhan terveyspalvelujen keskittymän tontit ovat kaavassa YS-tontteja. Kirkon pohjoispuoleisella tontilla Kirkkokadun länsipuolella ei tällä hetkellä ole rakentamista, se on kuitenkin kaavoitettu YOHS-tontiksi. Luonetjärven, Autiojoen ja Myllylammen rannat on pääasiassa kaavoitettu virkistystai lähivirkistysalueeksi ja lounaisrannan uimaranta uimarantaalueeksi. Vanha tehdasalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) ja kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tämä kaavamerkintä vaatii todennäköisesti osittain muutosta tulevaisuudessa, jos aluetta halutaan aktivoida ja saada alue paremmin taas osaksi yhdyskuntaa. Autiojoen ja urheilukeskittymän välissä on kaksi kaavoitettua pien- ja rivitalotonttia rakentamatta. Keskustasta melko kauas, Tunnelinmäelle, on kaavoitettu uusi pientaloalue. Autiojoen rannan itäpuolella tontit on kaavoitettu kiinni jokeen. Tonttien ranta-alueet on rajattu kaavassa alueeksi, jossa puusto on säilytettävä luonnontilaisena (ekologinen yhteys).

Tikkakosken asemakaava (Lähde: Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut 2014) 33

2 Tikkakosken taajamarakenteen analyysi Tämän osan tarkoituksena on perehtyä Tikkakosken taajamarakenteeseen. Esittelen taajaman rakennetta rakennuskannan, palvelujen, liikenteen, maiseman ja väestön osalta. Lopuksi luon yhteenvedon keskusta-alueen ongelmakohdista ja taajamakuvasta sekä esittelen analyysin pohjalta nousseita teemoja suunnittelun avuksi. 2.1. Rakennukset ja palvelut Tikkakoski on kylämäinen taajama; sen rakennuskanta on pientalovaltaista ja pienipiirteistä. Taajaman rakennuskannassa on nähtävissä Toisen maailmansodan aikaisen sotatarviketeollisuuden kasvun vaikutus (pientalorakentaminen, ensimmäiset koulu- ja liikerakennukset) sekä sotien jälkeinen metalliteollisuus ja 1970-luvulla käynnistynyt elektroniikkateollisuus (tehdashallit, kerrostalorakentaminen) 63. Taajama koostuu selkeästi eri aikoina rakentuneista kokonaisuuksista, jotka ovat sisäisesti melko ehyitä, mutta eivät muodosta keskenään eheää kokonaisuutta. Taajaman rakenne on sinänsä ainutlaatuinen, että suurin osa rakentamisesta ennen 2000-lukua on ollut asuinrakentamista tehtaan tai varuskunnan työntekijöille tai tehdas-/ varuskuntarakennuksia. Pientaloja rakennettiin paljon ennen sotia ja sotien aikana 1930- ja 40-luvuilla. Vasta 2000-luvulla taajaman reunoille on rakennettu pientaloalueita (Tunnelimäen alue), jotka eivät liity varuskunnan tai tehtaan toimintaan. 64 63 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 100896 34 64 Silen&Tyvelä 2014

Tikkakosken ilmakuva. 17 Lähde: Jyväskylän kaupunki 35

lentokenttäalue RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue suunnittelualue kerrostaloalue pientaloalue kerrostaloalue pientaloalue rky-alue Tikkakoski on pientalovaltainen taajama. Muutamat kerrostalot sijoittuvat palvelukeskustan ympäristöön. Lounaassa Tunnelinmäellä näkyy uusi rakennusvaiheessa oleva pientaloalue. 36

lentokenttäalue RKY aluerajaus lentomelualueen raja tarkempi suunnittelualue vanha tehdasalue suunnittelualue teollisuusalue armeijan alue kaupalliset palvelut utta, julkisia palveluja julkiset palvelut koulut liikuntapalvelut rky-alue Tikkakosken palvelut muodostavat kokonaisuuksia: koulut, liikuntapalvelut, muut palvelut, teollisuusalueet. Suunnittelualueen kaakkoisosan kaupalliset palvelut (ABC ja S-market) ovat hieman irrallaan keskustan rakenteesta. 37

10 11 RKY aluerajaus 9 13 14 lentomelualueen raja 12 8 6 7 tarkempi suunnittelualue 2 1 5 3 4 15 suunnittelualue Kartta näyttää tekstissä esiteltyjen Tikkakosken tärkeiden rakennusten paikat. 38

Tikkakosken palvelukeskusta muistuttaa rakenteeltaan ja ongelmiltaan monia muita 1970-luvulla rakennettuja taajama- ja pieniä kuntakeskuksia. Palvelukeskusta Kirkkokadun eteläpäässä muodostuu molemmin puolin Kirkkokatua sijaitsevista yksikerroksisista liikerakennuksista. Itäpuolella on taajaman vanha liikekeskus (kartassa rakennus 1), joka muodostuu ruokakaupasta, postin ja pankin tiloista sekä ravintolasta. Toisella puolen Kirkkokatua on ruokakauppa ja apteekki (2). Molempien rakennusten edessä ja sivuilla on ylimitoitettu parkkikenttä. Keskusta on kaiken kaikkiaan hajanainen ja osittain huonossa kunnossa. Keskustaan saapumisen pääsuunta on etelästä Tikkakoskentieltä, mutta matala ja osittain huonokuntoinen rakennuskanta sekä parkkikenttä eivät viesti keskustamaisesta kaupunkitilasta. Keskustan luoteiskulmassa on tori, joka rajautuu kahdelta laidaltaan Kirkkokatuun ja Oskarinkatuun, ja kahdelta laidaltaan puustoon. Tämä rajautumattomuus on torin hahmottamisen kannalta haastavaa. Keskusta ikään kuin valuu hajanaiseksi ympäristöönsä. Torin ja koko keskustan ongelmana on myös Oskarinkadun ja Kirkkokadun välinen autotie, joka jakaa keskustaa ja lisää näin katutilan hajanaisuutta. Palvelukeskustan itäpuolella Myllylammenkadulla ja Laiturikujalla sijaitsee viisi 1970-luvulla rakennettua elementtikerrostaloa (3). Kerrostalojen rakentaminen sijoittuu aikaan, jolloin elektroniikkateollisuuden tuotantoa laajennettiin Tikkakosken tehtailla ja alueelle tarvittiin uusia asuntoja 65. Kerrostalot luovat epäsiistin näkymän idästä Tikkakoskentieltä keskustaan saavuttaessa. Keskustan kupeessa, kerrostaloja vastapäätä Myllylammenkadulla, sijaitsee vuonna 1996 valmistunut Tikkakosken veteraanitalo (4). Talon rakennuspiirustukset laati rakennusarkkitehti Pentti Murtosaari Arkkitehtuuritoimisto Pentti Murtosaari Ky:stä 66. Rakennuskokonaisuus koostuu yksikerroksisesta palvelutalosiivestä ja kolmikerroksisesta asuinkerrostalosta. Veteraanitalon palvelutalo-osa toimii palvelujen keskuksena myös kotona asuville vanhuksille. Kasvavalle senioriväestölle rakennus käy riittämättömäksi ja kuten kaupunkistrategiassakin linjataan, palvelu- ja tuettua asumista on lisättävä. Kerrostalojen ja senioritalon itäpuolella Myllylammen rannalla on hieno uimaranta. Keskustaan saapuminen, Tikkakoskentieltä Kirkkokadulle. Myllylammenkadun elementtikerrostaloja. 65 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 206604 66 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 206601 39

Keskustaan, Kirkkokadulle, saapuminen Tikkakoskentieltä. Oikealle vanha liikekeskusta. Keskustan katutilaa, oikealla vanha liikekeskus, vasemmalla taka-alalla aukioalue. Tikkakoskentien ja Kirkkokadun risteys Kirkkokadulle katsottaessa. Oikealle vanha liikekeskusta, vasemmalla uudempi liikerakennus. Näkymä Kirkkokadulta. Oikealla terveyskeskuksen tontin kolmikerroksinen asuinkerrostalo. 40

Keskeisellä tontilla keskustan koillisnurkalla sijaitsevat Tikkakosken terveysaseman rakennus sekä keltatiilinen kolmikerroksinen asuinkerrostalo (5). 1970-luvun modernismia edustavan rakennuskokonaisuuden suunnitteli jyväskyläläinen arkkitehti Raimo Halonen ja se valmistui vuonna 1976. Terveyskeskusta remontoitiin 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin sen julkisivujen alkuperäisarkkitehtuurin piirteet lähes hävitettiin. Kerrostalo sen sijaan on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. 67 Terveysasema ei enää palvele tarkoituksessaan terveyskeskuspalvelujen siirryttyä Palokkaan, eikä rakennus tuo arvoa keskustalle eikä katutilalle. Vaikka terveyskeskuspalvelut saataisiin takaisin, ne sijoitettaisiin joka tapauksessa uuteen rakennukseen. Keskustasta pohjoiseen Kirkkokadun länsipuolella on entinen terveydenhuollon rakennusten keskittymä; vuonna 1961 valmistunut Tikkakosken terveystalo ja henkilökunnan asuinrivitalo sekä 1964 valmistunut lääkäritalo (6). Rakennukset suunnitteli Jyväskylän kaupungin asemakaavaarkkitehtina toiminut Juha Vikkula. Lääkäritalossa toimi 1990-luvulta lähtien päiväkoti, mutta tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Terveystalossa toimii nykyisin ainakin taksiasema. Rakennuskokonaisuus on alkuperäisasussaan säilynyt esimerkki 1960-luvun alun pienen mittakaavan julkisesta rakentamisesta taajamassa. 68 Rakennukset ovat kuitenkin haasteellisia säilyttää niinkin keskeisellä tontilla rajatun toiminnallisuutensa ja tehokkuutensa takia. Vastapäätä vanhaa terveydenhuollon rakennuskeskittymää Kirkkokadun itäpuolella sijaitsee vuonna 1967 valmistunut Tikkakosken ensimmäinen kunnallinen vuokrakerrostalo, ARAVA-talo (7). Se oli samalla Tikkakosken keskustan ensimmäinen kerrostalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Raimo Halonen. 69 Rakennus koostuu nelikerroksisesta asuinosasta ja pienestä yksikerroksisesta liiketilasiivestä ja edustaa näin 1960-luvun liiketilaa ja asumista yhdistävää arkkitehtuuria. Asuinkerrostalo jättää ikään kuin aukon Kirkkokadun katutilaan, mutta Laiturikujalle liikesiipi luo miellyttävää kaupunkitilaa. Tikkakosken terveysasema, josta palvelut on siirretty Palokan terveysasemalle. Taustalla kolmikerroksinen asuinkerrostalo. Näkymä Kirkkokadulta. Oikealla ARAVA-talo ja vasemmalla vanha terveydenhuollon rakennusten keskittymä. 67 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 206605 69 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 68 Keski-Suomen museo, Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014, id 206901 2012-2014, id 206600 41