Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA... 2 1.1. TEHTÄVÄ... 2 1.2. TARVE JA KYSYNTÄ... 3 1.3. PALVELUT... 3 1.4. RAJAPINNAT JA YHTEISTYÖTAHOT... 4 2. TOIMIJAT JA JÄRJESTÄMISTAPA... 5 2.1. VALTAKUNNALLINEN TASO... 5 2.2. PAIKALLISTASO... 6 3. TOIMINTATAVAT... 7 3.1 TERVEYSTARKASTUS... 7 3.2. TERVEYSNEUVONTA JA RYHMÄTOIMINTA... 8 3.3. YHTEISÖLLINEN TERVEYSVIESTINTÄ... 8 3.4. OPISKELIJOIDEN ELINYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVA TOIMINTA... 9 3.4.1. Opiskelijajärjestöt... 9 3.4.2. Yliopistot... 9 3.4.3. Opiskelijaravintolat... 10 3.4.4. Asuminen ja muut opiskelijan olosuhteet... 10 4. KOULUTUS... 11 5. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 11 LIITE 1. Toimintakuvaus kaaviona LIITE 2. Yhteisöllisen terveyden edistämisen prosessikartta LIITE 3. Yhteisölliseen terveyden edistämiseen käytetyn työajan kirjaaminen (ns. YTE-koodit) Hyväksytty hallituksessa 30.3.2011 osana laatukäsikirjaa

2 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA Tiivistelmä YTHS:n strategian mukaisesti terveyden edistäminen on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämistä sekä opiskeluedellytysten parantamista. Terveyden edistämistoiminnan tavoitteina on 1. vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden toimintaympäristöjen terveellisyyteen sekä terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn liittyviin taustatekijöihin 2. lisätä opiskelijoiden henkilökohtaista tietoa ja ymmärrystä terveyteen liittyvistä asioista 3. vaikuttaa ja osallistua yliopisto-opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien kansallisten terveyshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, 4. huolehtia henkilökunnan riittävästä ja ajantasaisesta osaamisesta terveyden edistämisessä Toiminnan kohdistamiseen saadaan tutkittua tietoa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksista, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyistä sekä yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen selvityksistä. 1.1. Tehtävä Opiskelijoihin kohdistuvan terveyden edistämistoiminnan vaikutus ulottuu paitsi opiskeluaikaan myös heidän tulevaan elämäänsä. Terveyden edistämistoiminta sisältää terveyden ylläpitämisen ja edistämisen, sairauden ehkäisyn ja itsehoidon ohjauksen. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää sekä olosuhteissa että opiskelijoissa itsessään olevia suojaavia tekijöitä ja toisaalta vähentää olosuhteissa olevia altistavia ja laukaisevia riskitekijöitä sekä yksilökohtaista haavoittuvuutta. Terveyden edistämistoiminta on siten sekä yhteisöllistä että yksilöllistä Elämäntapa, kulttuuri ja ympäristö määräävät geneettisten tekijöiden ohella väestön terveyttä ja hyvinvointia. Siksi opiskeluterveydenhuollossa toimivien tulee tuntea ja ymmärtää niitä yhteisöjä, joissa opiskelijat elävät. YTHS toimii opiskelijoiden terveyden hyväksi työterveyshuollon tapaan. Sen tärkeä tehtävä on vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden toimintaympäristöjen terveellisyyteen sekä muihin terveyteen liittyviin taustatekijöihin. Tällainen yhteisöterveyteen kohdistuva toiminta kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön. Yhteisöllisessä terveyden edistämistoiminnassa (YTE) yhteistyö ja vuorovaikutus sidosryhmien ja YTHS:n eri sektorien välillä on ensiarvoisen tärkeää. YTHS:llä on keskeinen ja kokoava rooli hyvinvointitoimijoiden verkostossa. Työ on luonteeltaan aloitteellista ja suunnittelevaa ja se toteutuu yhteistyössä opiskelijajärjestöjen, yliopistojen, opiskelijoiden vertaistukea tarjoavien järjestöjen sekä muiden YTHS:n yhteistyötahojen kanssa. YTHS painottaa terveyden edistämistyössä ja sairauksien ehkäisyssä yksilön omaa vastuuta terveydestään sekä terveellisten elämäntapojen, hyvän kunnon ja mielenterveyden vaalimista. Tavoitteena on, että opiskelijat näkevät terveet elämäntavat myönteisenä, jokapäiväisen elämän voimavarana. YTHS pyrkii eri tavoin lisäämään opiskelijoiden terveyden lukutaidon kehittymistä. YTHS:n tavoitteena on, että se nuoren väestön ja opiskelun terveyden asiantuntijana on mukana hankkeissa, jotka liittyvät yliopisto-opiskelijoiden terveyteen. Toiminnassa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö ja ajankohtaiset kansalliset ohjelmat.

3 1.2. Tarve ja kysyntä Opiskelijaväestön ikärakenne painottuu nuoreen aikuisväestöön, joka oman itsenäisen elämänsä alkuvaiheessa joutuu ratkaisemaan ja valitsemaan elämisensä terveystyylin. Opiskeluaika on ikävaiheesta riippumatta aina muutosvaihe, joka saattaa herkistää opiskelijan arvioimaan elämäntapojaan uudelleen. Terveystyylin valinta tai sen muutos on vuorovaikutuksellinen asia yksilön, sosiaalisen ryhmän ja muun yhteiskunnan välillä. Koska opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä tehdään useilla yhteiskunnallisilla tahoilla ja tasoilla ja terveyteen liittyvää toimintaa toteuttavat monet organisaatiot, tarvetta YTHS:n asiantuntemukseen on laajalti. Osallistumalla opiskelijan elämään liittyvien työryhmien toimintaan voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi erilaisten terveysriskien syntymiseen. Monimutkaistuvassa, yhä runsaammin uutta tietoa synnyttävässä ajassamme on käyttökelpoisen tiedon löytäminen terveysasioista vaikeaa. Median sensaatiohakuinen uutisointi terveysaiheista vaikeuttaa tiedonhakua entisestään. YTHS:n tulee vastata opiskelijoiden terveystiedon tarpeeseen tuottamalla, jakamalla ja välittämällä asiallista, opiskelijaväestöä palvelevaa terveystietoa. 1.3. Palvelut Terveyden edistäminen YTHS:ssä on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Asiakkaina ovat opiskelijat sekä ylioppilaskunnat ja yhteistyökumppaneina runsaasti erilaisia sidosryhmiä. Toiminta luetaan yksilölliseksi, jos kontaktista tulee merkintä potilaan sairauskertomukseen ja yhteisöllistä, jos merkintää potilasasiakirjoihin ei tehdä. Toiminnan kuvaus kaaviona liitteessä (Liite 1). Terveyden edistämisen toiminta koostuu seuraavista yhteisöihin ja yksilöihin kohdistuvista kokonaisuuksista: 1. Sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijapalvelut - Valtakunnallisen ja paikallisten terveystyöryhmien moniammatillinen toiminta - Osallistuminen sellaisiin muiden organisaatioiden työryhmiin, jotka vaikuttavat opiskelijoiden terveyteen tai hyvinvointipalveluihin, kuten yliopistojen hyvinvointityöryhmät, opiskelijaravintolatoimikunnat, liikuntapalvelutyöryhmät, oppilaitosten työsuojelutoimikunnat, kriisiryhmät - Suunnitelmallinen yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa - Tapaamiset muiden sidosryhmien edustajien kanssa (esim. opintotuki-, asumis-, työelämäpalvelut) - Koulutus- ja konsultaatio- ja informaatiotoiminta (esim. asiantuntijaluennot, uusien opiskelijoiden infot, tuutorien koulutus) - Mediayhteydet - Opiskeluympäristöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet, esim. lakisääteiset opiskeluympäristön tarkastukset 2. Terveystiedon tuottaminen - Tutkimustoiminta - Kirjallisen ja sähköisen materiaalin tuottaminen - Muiden tuottaman, kohderyhmällemme sopivan ohjemateriaalin etsiminen 3. Yhteisöllinen terveysviestintä - Sähköiset terveyspalvelut o internet-sivujen terveystietoartikkelit o verkkoneuvontapalvelu

4 o terveystarkastuskyselyjen palauteviestit o vuorovaikutteiset itsearviointimenetelmät liikuntaan, ravitsemukseen, alkoholinkäyttöön ym. liittyen o Facebook - Oppaat, ohjevihot ja näyttelyt - Terveysviestintä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kautta - Opiskelijatapahtumat, luennot - Terveysneuvonta ja -ohjaus ryhmissä 4. Yksilöllinen terveysneuvonta ja -ohjaus sekä psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä kartoittava ja tukeva keskustelu - Neuvontaa, tukea ja ohjausta annetaan kaikilla vastaanotoilla ja terveystarkastuksissa - Seksuaalineuvonta ja perhesuunnittelu - Matkailuneuvonta - Rokotustoiminta - Suun terveyden ennaltaehkäisevät toimenpiteet Yhteisöllisen terveyden edistämisen ydin- ja tukiprosessit on yksityiskohtaisesti kuvattu prosessikartoissa (Liite 2). Yksilöllisen terveyden edistämisen prosessit kuvataan erikseen kunkin linjan prosessikartoissa. 1.4. Rajapinnat ja yhteistyötahot Yliopistojen toiminnassa on monia asioita, jotka vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin. Esimerkiksi laitosten omat järjestelyt uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa ovat keskeisiä. Tuutorien koulutus, uusien opiskelijoiden integroiminen yliopistoyhteisöön, opintopsykologitoiminta ja yliopiston henkilökunnan koulutus esimerkiksi ongelmista kärsivän opiskelijan kohtaamisessa yms. kuuluvat yliopistojen toteutettavaksi. Joitakin näistä tehtävistä on myös delegoitu edelleen ylioppilaskuntien toiminnaksi. Opiskelijoiden omien liikuntapalvelujen järjestäminen on molempien organisaatioiden toimintaa. YTHS:n panos ja asiantuntemus näissä toiminnoissa on tärkeää tuodessaan terveydellisen näkökulman asioihin. YTHS osallistuu asiantuntijana, kouluttajana sekä yhteistyökumppanina myös opiskelijoiden omien hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden, kuten opiskelijaravintoloiden, opiskelija-asuntosäätiöiden ja seurakuntien opiskelijatyön toimintaan. Yliopisto on yhteinen työympäristö sekä yliopistojen opettajille että opiskelijoille, jolloin yliopistojen työterveyshuolto muodostaa luontevan rajapinnan ja yhteistyökumppanin. Monet opiskelijat toimivat myös erilaisissa tehtävissä yliopistolla kuuluen sen työterveyshuollon piiriin. Lisäksi YTHS tekee yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti YTHS:n terveyden edistämistoiminnalle tärkeiden tahojen kanssa, kuten sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Terveyden edistämisen keskus, muut järjestöt ja niiden paikallisosastot, kuntien eri osastot ja toimistot jne. Kunnallinen terveydenhuolto on tärkeä yhteistyötaho esimerkiksi järjestettäessä koulutusta tai terveyden edistämistoimintaa yhdessä muun opiskeluterveydenhuollon kanssa. Terveyden edistämiseen liittyvä tutkimustyö kohdistuu opiskelijoiden terveyden, elämäntapojen, terveyskäyttäytymisen, opiskelukyvyn, opiskeluyhteisöjen ja opiskeluympäristön tutkimiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toiminta-ajatuksena on luoda uusia innovaatioita terveyttä edistävää elämäntapaa varten. Valtakunnallisella tasolla YTHS:n tutkimusyhteistyö verkostoituu mm. STM:n, OPM:n, Kelan, Terveyden

5 edistämisen keskuksen, Työterveyslaitoksen, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs:n, eri yliopistojen sekä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. (ks. Tutkimuspolitiikan suuntaviivat -ohje) Monipuolisen yhteistyön merkitys välittyy konkreettisen toiminnan tehostumisen lisäksi yhteiskunnan ilmapiiriin ja opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamisen ja YTHS:n tunnettavuuden lisääntymisen kautta. Toimintatapoja on tarkemmin kuvattu luvussa 3. 2. TOIMIJAT JA JÄRJESTÄMISTAPA Terveyden edistämisen toimijat toteuttavat ja kehittävät YTHS:n terveyden edistämistoimintaa sekä huolehtivat sen jatkuvuudesta. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on YTHS:n piirissä kaikkien sektorien yhteistä toimintaa. Yksilöllinen terveyden edistämistoiminta organisoidaan sektorikohtaistesti. 2.1. Valtakunnallinen taso Opiskelijoiden terveyden edistämistyöstä säätiötasolla vastaa johtajaylilääkäri. Sektorijohtajat (johtajaylilääkäri, mielenterveyden johtava ylilääkäri ja johtajahammaslääkäri) vastaavat omien sektoreittensa terveyden edistämisestä. Heidän nimeäminään yhteisöllisestä terveyden edistämistoiminnasta vastaavina henkilöinä toimivat yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi ja yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri. Terveyden edistäminen kuuluu osana terveyspalvelupäällikön ja sähköisistä terveyspalveluista vastaavan ylilääkärin toimenkuvaan. (tehtäväkuvat linkeiksi) Valtakunnalliseen toimintaan osallistuvat myös terveyden edistämisen sihteeri, verkko- ja rokotusneuvontaa antava henkilöstö sekä Facebookista vastaavat terveydenhoitajat. Terveyspalveluyksiköiden yhteisöterveyden vastuuhenkilöt muodostavat valtakunnallisia verkostoja sektoreittain (Miete=mielenterveyden vastuuhenkilöt, Suute=suunterveyden vastuuhenkilöt). Lisäksi toimii sektorien sisäisiä ja välisiä tarpeenmukaisia työryhmiä, esim. suunterveyden sektoritason terveystyöryhmä. YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmä on terveyden edistämisen asiantuntijaelin, joka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa säätiön terveyden edistämistyötä toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Se toimii myös säätiön eri sektorien ja ulkopuolisten, opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyöfoorumina. YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän jäseniä ovat tehtäviensä puolesta kaikki sektorijohtajat, yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi ja yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri, terveyspalvelupäällikkö sekä sähköisistä terveyspalveluista vastaava ylilääkäri. Työryhmään kuuluu lisäksi sektortijohtajien 4- vuotiskaudeksi nimeämät yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden sektorien edustajat. Työryhmässä on pysyvinä asiantuntijatahoina edustettuna Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs sekä Nyyti ry. Näiden edustajat nimetään ao. organisaatiossa. Terveystyöryhmä voi kutsua asiantuntijoiksi myös muita YTHS:n terveyden edistämistoiminnalle tärkeitä ulkopuolisia tahoja. YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän tehtävänä on suunnitella, ohjata ja kehittää YTHS:n terveyden edistämistyötä, erityisesti yhteisöterveyden alueella, mm. seuraavin hallinnollisin ja toiminnallisin toimenpitein:

6 1) Terveyden edistämistyön johtaminen, valmistelu, seuranta ja kehittäminen (kehyte) - laatii vuosittaisen yhteisöllistä terveyden edistämistoimintaa koskevan työsuunnitelman ja talousarvion säätiön toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa - laatii yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan vuosiraportin ja arvioi toimintaa ydinprosessikarttojen mittareita ja asemien raportointia hyödyntäen - päivittää Terveyden edistämistoiminnan periaatteet ja toimintatavat ohjeen säätiön Laatukäsikirjaan - suunnittelee ja koordinoi terveyden edistämiseen liittyvän koulutustoiminnan ks. kohta 4. - vahvistaa opiskelija- ja yliopistoelämän tuntemusta YTHS:n piirissä - kehittää terveyden edistämistoimintaa luomalla yhteisiä toimintatapoja ongelmien havaitsemisessa, neuvonnassa ja ohjauksessa - tukee uusien yhteisöterveyden toimintatapojen innovointia ja käyttöönottoa hankeavustuksin. - huolehtii yhteisöterveyden organisaation toimivuudesta mm. ylläpitämällä luetteloa terveyspalveluyksiköiden yhteisöterveyden vastuuhenkilöistä ja tiedekuntayhdyshenkilöistä. 2) Asiantuntijaverkostot (veryte) - Luo ja kehittää yhteistyöverkostoja, esim. YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän, yliopistojen hyvinvointityöryhmien ja paikallisten terveystyöryhmien yhteistyö mukaan lukien yhteisten koulutustilaisuuksien järjestäminen - Nimeää edustajat yhteisöterveystyöhön liittyviin valtakunnallisiin työryhmiin. 3) Materiaalit ja media (julyte) - Huolehtii säätiössä tuotettavasta terveysneuvonta- ja itsehoitomateriaalista. Valtakunnallinen terveystyöryhmä hyväksyy YTHS:n Oppaita-sarjaan tulevat julkaisut sekä valtakunnalliseen käyttöön tulevat ohjelehtiset. 2.2. Paikallistaso Jokaisessa terveyspalveluyksikössä tai sen terveystyöryhmässä on johtoryhmän nimeämä eri sektorien yhteinen yhteisöterveyden vastuuhenkilö, joka voi olla miltä sektorilta tahansa. Lisäksi terveystyöryhmiin nimetään sektorikohtainen yhteisöterveyden vastuuhenkilö, joka yhdessä sektoriesimiesten kanssa vastaa oman sektorinsa yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan organisoinnista. Vastuuhenkilöille ja muille terveystyöryhmän jäsenille on viikoittaisessa työjärjestyksessä varattava riittävä työaika yhteisölliseen terveyden edistämistyöhön: terveystyöryhmän jäsenille yhteisesti jaettavaksi vähintään 1,5 % kliinistä työtä tekevien kokonaistyöajasta. Se tarkoittaa noin 5 tuntia viikossa eli 225 tuntia vuodessa /5000 opiskelijaa. Lisäksi työaikaa tulee varata erillisprojekteja varten sekä tarpeen mukaan muulle henkilökunnalle, ryhmätoiminnan ohjaajille jne. Terveyspalveluyksiköissä toimii yksi tai useampi johtoryhmän nimeämä paikallinen terveystyöryhmä, joka on terveyden edistämistoimintaa suunnitteleva ja toteuttava yhteistyöelin sekä eri sektorien että terveysaseman ja ylioppilaskuntien, yliopistojen ja muiden sidosryhmien välillä. Paikallisten terveystyöryhmien varsinaisina jäseninä ovat yhteisöterveyden vastuuhenkilö ja sektorikohtaiset YTE-vastuuhenkilöt tehtäviensä perusteella sekä muut johtokunnan nimeämät eri sektorien edustajat. Terveystyöryhmässä tulee olla edustus myös johtoryhmästä. Asiantuntijajäsenikseen terveystyöryhmä kutsuu edustajia ylioppilaskunnista (sosiaalipoliittinen sihteeri/ -vastaava, liikuntasihteeri/ -vastaava tms.), yliopistoista ja tarpeen mukaan muista organisaatioista.

7 Paikallinen terveystyöryhmä ideoi, suunnittelee ja toteuttaa terveyden edistämistoimintaa yhteistyössä opiskelijajärjestöjen ja yliopistojen kanssa. - Pitää aktiivisesti yhteyttä opiskelijajärjestöihin ja yliopistoihin. - Huolehtii paikallistasolla terveysinformaatiosta (opiskelijalehdet, omat ja ylioppilaskuntien www-sivut, jaettava valistus- ja itsehoitomateriaali). - Motivoi ja kouluttaa henkilökuntaa terveyden edistämistyöhön. - Lisää opiskelija- ja yliopistoelämän tuntemusta henkilökunnan piirissä. - Toimii yhteistyössä säätiön ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa terveyden edistämisen asioissa. - Laatii terveyden edistämistoiminnan toimintasuunnitelman ja vuosibudjetin - Täyttää terveyden edistämistoiminnan sähköisen raportointilomakkeen ajantasaisesti käytettäväksi terveyspalveluyksikön vuosiraportoinnissa.. - Vastaa terveyspalveluyksikön YTE-hankkeista Terveyden edistämistoiminta organisoituu paikallisesti myös muiden erilaisten pysyvien toimikuntien ja säännöllisten tapaamisten kautta - yliopistojen hyvinvointityöryhmät (Kehrä-ryhmät, opintososiaaliset työryhmät tms.) - yliopistojen työsuojelutoimikunnat - opiskelijaravintolatoimikunnat - tapaamiset yliopistojen edustajien kanssa (rehtorit, opintosihteerit, liikuntasihteerit, opintotoimistojen edustajat, opintopsykologit, rekrytointipalvelujen edustajat jne.) - tapaamiset ylioppilaskuntien edustajien kanssa - tapaamiset ylioppilaslehtien edustajien kanssa - tiedekuntayhdyshenkilöt Isoissa yliopistoissa on suositeltavaa nimetä kullekin tiedekunnalle tai muulle sopivalle yksikölle nimikkoyhdyshenkilöt (terveydenhoitaja, yleislääkäri, psykologi, suuhygienisti, fysioterapeutti). Yhdyshenkilöt perehtyvät omien tiedekuntiensa asioihin, toimivat tiedonvälittäjinä ja huolehtivat yksiköissään esim. seuraavista asioista: ensimmäisen vuoden infot, tuutorikoulutuksiin osallistuminen, opiskeluympäristökartoitukset, tiedekuntatapaamiset ym. yhteydenpito ja ajankohtainen osallistuminen. Ehkäisevän työn ja itsehoidon ohjauksen erityisvastaanottoja, kuten fysioterapeutin, seksuaalineuvojan, astma- ja diabeteshoitajan vastaanottoja sekä rokotustoimintaa, järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Suun terveyden edistäminen toteutuu hammaslääkärien ja suuhygienistien hoitokäyntien yhteydessä, mutta myös erillisinä ehkäisevinä käynteinä. Mielenterveyssektorilla neuvontajakso on peruspalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden oman mielenterveydellisen tilanteen pohdintaan sitä tarvitseville opiskelijoille. 3. TOIMINTATAVAT 3.1 Terveystarkastus Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen. Se koostuu kaikille lähetettävästä sähköisestä terveyskyselystä (SÄTKY), terveydenhoitajan suorittamasta tilannearviosta, vastausviestistä opiskelijalle sekä tarpeen mukaisista jatkotoimenpiteistä. Kaikilla on halutessaan mahdollisuus tulla henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Terveyskysely sisältää kysymyksiä sekä yleisterveyden, suun terveyden että mielenterveyden asioista. Vastausviesteissä opiskelija kutsutaan tarvittaessa henkilökohtaiseen terveystapaamiseen, suun terveystarkastukseen tai ohjataan muulle vastaanottokäynnille. Vastausviesteissä voidaan opiskelijalle myös välittää tarpeenmukaista terveystietoa esim. lähettämällä linkkejä sopiville sivustoille tai häntä

8 voidaan informoida ryhmätoiminnasta. Ne mahdollistavat myös mini-interventiotoiminnan riskikäyttäytymistä havaittaessa. Terveystarkastuksen tehtävinä YTHS:ssä on: - Opiskelijan elämäntilanteen ja voimavarojen kartoitus - Käyttäytymisen terveysvaarojen seulominen ja myönteisten piirteiden vahvistaminen sekä fyysisen että psyykkisen terveyden osalta - Terveysvaarojen ilmetessä muutoksen mahdollisuuden selvittäminen (muutoshalukkuus, motivaatio, mahdollisuudet) - Opastaminen oman terveydentilan arviointiin itsetuntemusta lisäämällä - Terveystiedon jakaminen - Ohjaaminen YTHS:ssä eteenpäin terveysongelmien selvittämiseksi tai hoitamiseksi - Opiskelijan oman vastuun ja valmiuksien lisääminen terveysasioissa - Opiskelijan tukeminen uudessa elämäntilanteessa opiskelun alkaessa Terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä, itsetuntemusta ja ihmissuhteita kartoittavan terveyskyselyn tehtävänä on herättää opiskelija pohtimaan monipuolisesti terveyteen liittyviä tekijöitä, auttaa muistamaan piileviä ongelmia, helpottaa arkojen asioiden puheeksi ottoa ja viestittää tarkastuksen laaja-alaisuudesta. Sen pitäisi jossain määrin toimia myös itsenäisesti eli palvella niitäkin opiskelijoita, jotka eivät terveystarkastukseen osallistu. 3.2. Terveysneuvonta ja ryhmätoiminta Terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoidon ohjaukseen liittyvä neuvonta kuuluu olennaisena osana kaikkien sektorien vastaanottotoimintaan niin kiireettömässä, kiireellisessä kuin akuuttihoidon prosesseissa. Opiskelija saa anonyyminä yksilöllistä palvelua myös YTHS:n internet-sivujen sähköisen terveysneuvontapalvelun kautta. Toiminta tähtää myös opiskelijan psykososiaalisen kehityksen, itsenäistymisen ja aikuistumisen kehityksen tukemiseen. Opiskelijan kohtaamisen eri tilanteissa tuodaan esiin mahdollisuuksia, tiedonlähteitä ja tahoja, joiden avulla opiskelija voi itse lisätä valmiuksiaan terveytensä ylläpidossa ja edistämisessä sekä opiskelun ongelmien ratkomisessa. Vastaanotoilla kiinnitetään huomiota päihteiden käytön miniinterventiotoiminnan tehostamiseen. Monia terveyden edistämiseen ja itsehoidon ohjaukseen liittyviä asioita voidaan parhaiten toteuttaa ryhmämuotoisella toiminnalla. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten harjoittaminen, painonhallinta, jännittäminen ja muut elämänhallinnan taidot soveltuvat hyvin ryhmätoimintaan, jossa voidaan lisäksi hyödyntää verkkomuotoista oppimisympäristöä. Terveyden edistämiseen liittyvää ryhmätoimintaa järjestetään asemilla paikallisten tarpeiden mukaan joko YTHS:n omin voimin, yhteistyössä muiden tahojen kanssa tai pyrkimällä vaikuttamaan muiden organisaatioiden ryhmätoiminnan laatuun. 3.3. Yhteisöllinen terveysviestintä YTHS:n yhteisöllisellä terveysviestinnällä tarkoitetaan tavoitteellista terveyden edistämiseen tähtäävää tiedotusta, jota levitetään opiskelijoille joukkoviestinnän keinoin. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille eri kanavia käyttäen heidän tarpeitaan vastaavaa ajan tasalla olevaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Materiaalina käytetään sekä itse laadittua että muiden tahojen tuottamaa opiskelijaväestölle soveltuvaa aineistoa. YTHS:n käyttämiä keinoja ovat kirjallinen ja sähköinen viestintä, teemanäyttelyt, luennot, kampanjat, opiskelijatapahtumat, lehtikirjoitukset. Toimipisteissä, joilla asioi ruotsinkielisiä

9 tai ulkomaalaisia opiskelijoita, on materiaalia tarjolla myös ruotsin- ja englanninkielisenä Omaa materiaalia tuotettaessa huomioidaan jo olemassa olevat, muiden tahojen tuottamat kohdeväestöllemme soveltuvat aineistot. Aineiston tuotannossa kuullaan opiskelijoiden mielipiteet ja YTHS:n oppaita sarjaan tarkoitetut julkaisut käyvät läpi Tekryn arvioinnin ennen painatusta. Yhteisöllistä terveysviestintää toteutetaan sähköisesti YTHS:n internetsivujen kautta (Terveystietopankki, verkkoneuvonta, sektorien terveyden edistämisen teemasivustot, yhteisöterveyden ja tutkimuksen sivut) ja Facebookissa. Terveystietopankkiin on koottu laaja valikoima artikkeleita opiskelijaikäisen aikuisen terveyteen, sairauksiin, mielenterveysasioihin sekä suunterveyteen liittyvistä asioista. Verkkoneuvontapalvelussa vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät ehkäisyyn, raskauteen ja synnytykseen, sukupuolitauteihin, astmaan ja allergiaan, alkoholiin sekä yleisluontoisiin kysymyksiin. Verkkoneuvonnassa kertyy myös kysymys-vastaustietokanta. Verkkosivujen Terveystieto ja tutkimus osiossa opiskelijoilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tutustua YTHS:n yhteisöterveystyön periaatteisiin ja toimintatapoihin sekä tutkimukseen. Facebook-toiminta on vuorovaikutteista läsnäoloa opiskelijoiden kanssa. Siellä kerrotaan ajankohtaisista teemoista sekä jaetaan luotettavaa terveystietoa. 3.4. Opiskelijoiden elinympäristöön kohdistuva toiminta YTHS osallistuu yhteisölliseen hyvinvointityöhön pyrkimällä vaikuttamaan suomalaisen opiskelukulttuurin ja opiskeluympäristön kehittymiseen yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia suosivaan suuntaan. Keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ovat opiskelu- ja työyhteisöjen vahvistaminen ja vaikuttaminen siihen, että niissä ymmärretään yhteisöjen merkitys hyvinvoinnille. 3.4.1. Opiskelijajärjestöt YTHS:n terveyden edistämistoiminnassa erityisen tärkeää on yhteistyö opiskelijoiden kanssa, sillä terveyden edistämistyö ei toimi vain ammattihenkilöiden ehdoilla toteutettuna. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden terveystietoisuutta ja terveyttä edistävien asioiden arvostusta opiskelijayhteisöissä. YTHS:n tehtävä on herättää opiskelijoissa kiinnostusta terveyden edistämiseen ja suunnitella terveyden edistämistoimintaansa yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden tarpeiden mukaan heidän elämäntilanteensa ja -tapansa huomioiden. YTHS:n tehtävä opiskelijayhteistyössä on toimia terveyden asiantuntijana. YTHS on mukana luomassa hyvinvointia lisääviä, virkistäviä toimintamalleja opiskelijayhteisöjen käyttöön ja pyrkii osaltaan vahvistamaan päihteettömiä ja liikunnallisia vaihtoehtoja opiskelijakulttuurissa. Yhteistyökumppaneina opiskelijayhteistyössä ovat Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs., Nyyti ry, ylioppilaskunnat alajärjestöineen, ylioppilaslehdet, opiskelijoiden oma-apujärjestöt, opiskelijoiden kulttuuri- ja liikuntayhdistykset yms. Yhteistyön säännöllisinä kanavina ovat opiskelijoiden sääntömääräisen edustuksen lisäksi valtakunnallinen terveystyöryhmä, paikalliset terveystyöryhmät, YTHS henkilökunnan ja ylioppilaskuntien edustajien väliset tapaamiset. 3.4.2. Yliopistot Oleellinen osa YTHS:n terveyden edistämistyötä on vuorovaikutus opiskelijoiden työympäristönä toimivien yliopistojen kanssa työterveyshuollon tapaan. Tavoitteena on

10 sekä yhteisöllisin että yksilöllisin keinoin huolehtia opiskelukyvystä kiinnittämällä huomiota terveyden kannalta tärkeisiin seikkoihin, kuten opiskelun ohjaukseen, hyvään ja palautteiseen oppimisilmapiiriin ja fyysisiin opiskeluolosuhteisiin. YTHS:n työmuotoja tässä tehtävässä ovat - Informoida uusia opiskelijoita YTHS:n palveluista opintojen alkaessa (orientoivat opinnot) - Osallistua opiskelijatuutoreiden kouluttamiseen. Tuutoritoiminnan tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat pienryhmissä opiskelukaupunkiin, yliopistoon, omaan tiedekuntaan ja opiskelijayhteisöön ja näin helpottaa sopeutumista uuteen tilanteeseen. - Tukea ja kannustaa yliopistoja liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa opiskelijoille - Osallistua yliopistojen ryhmätoiminnan suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamiseen, esim. esiintymisjännittäjien kurssit, terveysliikuntaryhmät. - Tarjota mahdollisuuksien mukaan YTHS:n asiantuntemusta yliopistojen opettajatuutorien koulutukseen. - Korostaa järjestelmällisen opintojen ohjauksen merkitystä opiskelijoiden terveydelle ja hyvinvoinnille. - Oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein - Ohjata opiskelijaa itse muuttamaan olosuhteita, liikuntatottumuksia tai muutatoimintaansa terveysongelmien välttämiseksi (esim. niska-hartiavaivat). Tavoitteita toteutetaan yhteistyössä yliopistojen kanssa ainakin seuraavasti: - Osallistuminen yliopistojen hyvinvointityöryhmien toimintaan - Säännöllinen yhteydenpito yliopistojen kanssa, erityisesti yliopistojen johto, opiskelijapalvelut, opintotukilautakunnat, opetuksen kehittämisyksiköt ja rekrytointipalvelut tms. - Yhteistyön kanavana toimivat myös yliopistojen työsuojelutoimikunnat. Tavoitteena on, että kaikissa näissä on mukana myös YTHS:n edustaja. Nämä muodostavat luontevan kanavan pitää yhteyttä yliopiston henkilökunnan työterveyshuoltoon. Esimerkiksi monet ergonomia-, sisäilma- ja työilmapiiriasiat ovat yhteisiä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. - Toimiva yhteys yliopistojen opintopsykologeihin, liikuntasihteereihin ja -ohjaajiin on oleellinen osa yhteistyötä yliopistojen kanssa. - Yliopistojen kansainvälisten yksikköjen kanssa tehdään yhteistyötä ulkomaalaisten sekä ulkomaille vaihtoon lähtevien suomalaisten opiskelijoiden asioissa. - Suurilla paikkakunnilla YTHS:n tiedekuntayhdyshenkilöt (terveydenhoitaja, fysioterapeutti, lääkäri, psykologi, suun terveydenhuollon edustaja) helpottavat yhteydenpitoa tiedekuntiin ja laitoksille. - Opiskeluympäristökartoitukset auttavat suuntaamaan toimintaa tarkoituksenmukaisesti. 3.4.3. Opiskelijaravintolat Opiskelijoiden runsaasti käyttämillä opiskelijaravintoloilla on ohjaava merkitys terveellisten ruokatottumusten omaksumisessa. Opiskelijaravintolat on luonteva yhteistyötaho mm. tiedon levittämisessä terveellisestä ravitsemuksesta. Kelan korkeakouluruokailun periaatteet suosituksessa (2011) pidetään tärkeänä, että korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintolanpitäjien välistä yhteistyötä varten olisi korkeakouluissa asiakastoimikunta. Tavoitteena on, että YTHS:n edustaja olisi mukana kaikissa toimivissa ravintolatoimikunnissa. 3.4.4. Asuminen ja muut opiskelijan olosuhteet

11 YTHS auttaa tarvittaessa lausunnoillaan opiskelijan sijoittamista opiskelija-asuntoihin siten, ettei asuinympäristö lisää opiskelijan terveysongelmia (esim. allergiat, psyykkiset ongelmat). Myös asuin- ja opiskelupaikan liikenteellisiin turvallisuusongelmiin otetaan tarvittaessa kantaa. Tässä ja muunlaisessa toiminnassa yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi opiskelija-asuntojen asukasyhdistysten kanssa. Opiskelijoiden toimeentuloturvan koostuessa monista eri tukimuodoista on yhteistyö eri tahojen välillä tärkeää. Paikalliset toimeentuloturvaverkostot on foorumi tälle toiminnalle. Tärkeitä tahoja verkostossa ovat: ylioppilaskunta, yliopistojen opintotukitoimisto, Kela, kunnan sosiaalitoimi, työvoimatoimisto ja YTHS. Yhteistyökumppanina huomioidaan myös seurakuntien opiskelijatyö, joissa toimivat opiskelijapapit ovat mukana opiskelijan tukemiseen liittyvissä verkostoissa. 4. KOULUTUS Terveyden edistämiseen liittyvä koulutus suunnitellaan ajankohtaisten tarpeiden, osaamiskartoitusten ja tilaisuuksista saatujen palautteiden perusteella. YTHS:ssä järjestetään vuosittain terveyden edistämisen koulutuspäivä, joka on erityisesti suunnattu terveyden edistämisen vastuuhenkilöille, muille terveystyöryhmien jäsenille, tiedekuntayhdyshenkilöille sekä muille yhteisöterveystyötä tekeville. Koulutuksia pyritään toteuttamaan moniammatillisina yhteistyökumppaniemme kanssa. Tärkeää on myös kehittää henkilökunnan taitoja terveysneuvonnassa ja ryhmänohjauksessa. Terveyden edistämisen teemoja käsitellään niin ikään muissa vuosittain toistuvissa koulutus- ja neuvottelutilaisuuksissa (esimerkiksi lääkärien koulutustilaisuudet, terveydenja sairaanhoitajien koulutus, fysioterapeuttien koulutus, mielenterveyssektorin sekä suun terveydenhuollon koulutuspäivät). YTHS:n terveyden edistämistoiminnan esittely on tärkeä osa uusien työntekijöiden sekä uusien terveystyöryhmien jäsenten perehdyttämistä. Sitä varten on laadittu Snetistä löytyvä perehdytyspaketti. Erityisesti painotetaan opiskeluterveydenhuollon erityispiirteitä muihin terveydenhuollon sektoreihin nähden sekä opiskeluympäristön ja muiden psykososiaalisten olosuhteiden tuntemusta. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. 5. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Terveyden edistämistoiminnassa käytetään menetelmiä, jotka on osoitettu vaikuttaviksi, esim. henkilökohtainen tai sähköinen neuvonta ja ryhmätoiminta. Terveyden edistämistoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä aikajänne on jopa kymmeniä vuosia. Opiskeluyhteisöjen toimintakulttuurien muutokset ovat hitaita ja niiden systemaattinen seuranta on vaikeaa. Pitkällä aikavälillä ne kuitenkin heijastuvat opiskelijoiden hyvinvointiin. YTHS seuraa ja arvioi terveyden edistämistyötä ja sen tuloksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Terveyden edistämistoiminnan volyymiä ja sisältöä seurataan ja arvioidaan eri linjojen ja yhteisöterveyden ydinprosessikartoissa kuvatuilla mittareilla (Liite 2). Toiminnan seuranta raportoidaan vuosittaisissa toimintaraporteissa ja tuloskortissa terveyspalveluyksiköittäin ja valtakunnallisesti. Yksilöllisen terveyden edistämistoiminnan tärkeimpiä mittareita ovat seuraavat: - Yleisterveyden sektorilla

12 1) terveydenhoitaja- ja fysioterapiakäynneistä terveydenhoitokäyntien määrä/ osuus 2) ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveyskyselyn vastaajien määrä/ osuus. - Suun terveyden sektorilla uusille opiskelijoille suunnatussa terveystarkastuksessa kävijöiden määrä. - Mielenterveyden sektorilla mielenterveysneuvonnan ensikävijöiden määrä. Yhteisöllistä terveyden edistämistyötä seurataan ajankäyttökoodien ja sähköisesti täytettävien toimintaraporttien avulla. Toiminnasta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. - Ajankäyttökoodien ns. YTE-koodien (Liite 3.) avulla saadaan tieto erityyppiseen toimintaan käytetystä ajasta. YTE-koodeja on neljä: 1) toiminnan kehittäminen 2) asiantuntijaverkostot 3) välitön opiskeluyhteisössä tapahtunut työ 4) materiaalin tuottaminen ja mediayhteydet. - Sähköisistä raportointilomakkeista saadaan tarkempaa tietoa YTE-koodien sisältämästä työstä. Keskeisimmät mittarit ovat 1) ryhmätoimintaan osallistuvien määrä 2) opiskelijatapahtumiin osallistuvien määrä Pitkän aikavälin kehityssuunnista saadaan tietoa säännöllisen tutkimustoiminnan avulla. Neljän vuoden välein toteutettava valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tuottaa tietoja opiskelijoiden terveyden, terveyskäyttäytymisen ja opiskeluolosuhteiden muutoksista. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukseen kuuluva sähköinen terveyskysely tuottaa vuosittain hyödynnettävää tietoa. Arvioinnille luo perspektiiviä tulosten peilaaminen kotimaiseen ja kansainväliseen kehitykseen. Tämä terveyden edistämistoiminnan periaatteet ja toimintatavat -ohje on osa säätiön laatukäsikirjaa, jonka säätiön hallitus arvioi hallituskausittain.

13 LIITE 1. Terveyden edistämistoiminta YTHS:ssä Terveysneuvonta ja itsehoidon ohjaus Terveystarkastukset Yksilöllinen terveyden edistäminen Muu ehkäisevä toiminta, esim. - rokotukset - perhesuunnittelu - hammaskiven poisto, puhdistus - psyykkistä hyvinvointia tukeva keskustelu Opiskelijahuoltoryhmät TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Sairauksien ehkäisy Itsehoidon ohjaus Ryhmiin kohdistuva toiminta Yhteisöllinen terveysviestintä Terveysneuvonta ryhmissä Tavoitteellinen ryhmäohjaus Valistus- ja itsehoitomateriaalin tuottaminen Terveystiedon levittäminen: - opiskelijatapahtumat, - luennot, kampanjat - sähköinen media, lehdet Opiskeluympäristöön kohdistuva toiminta Sidosryhmäyhteistyö: - oppilaitokset - opiskelijajärjestöt - opiskelijaravintolat - asumispalvelut - liikuntapalvelut - muut olosuhteet Asiantuntijatoiminta - koulutus ja konsultaatiot - mediayhteydet

14 Yhteisöllisen terveyden edistämisen johtaminen, suunnittelu ja kehittäminen alueet Terveyden edistämisen strategia Paikallistoiminnan ohjaaminen Hankekäyt. ylläpitäminen ja seuraaminen Terveystiedon tuottaminen Terveystiedon jakaminen ja välittäminen YHTEISÖLLISEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN YDINPROSESSIEN KARTTA (Yksilöllisen terveyden edistämisen prosessit kuvataan erikseen kunkin linjan prosessikartoissa.) Prosessi Indikaattorit/laadun osa- Vastuuhenkilöt Mittarit Moniammatillinenyhteistoim inta Koulutus Terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja työaika Toimintasuunnitelmat ja vuosiraportit Yhteiset ohjeet ja toimintamallit (Snetti) Paikallishanketoiminta Hankerahat Yhteistyötahot ja -ryhmät, kontaktit ministeriöihin ja tutkimuslaitoksiin Valtakunnallinen rajapintojen hoito Konsultaatio- ja koulutustoiminta Infotilaisuudet opiskelijoille Mediayhteydet Opiskeluympäristöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet Tutkimustoiminta Terveystiedon tuottaminen ja julkaiseminen Terveyden edistämisen www-sivut - Artikkelit www-sivuilla - Verkkoneuvonta Facebook Kurssi- ja ryhmätoiminta Opiskelijatapahtumat, luennot, näyttelyt Johtajaylilääkäri Sektorijohtajat Valtakunnallinen terveystyöryhmä Yhteisöterveyden ylilääkäri Yhteisöterveyden vastaava psykologi Yhteisöterveyden vast. hammaslääkäri Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa ja asiantuntijapalvelut Terveyspalvelupäällikkö Terveyspalveluyksiköiden johtajat ja sektoriesimiehet Tiedekuntayhdyshenkilöt erityisesti: Yhteisöterveyden ylilääkäri em. vastuuhenkilöiden lisäksi: Sähköisistä terveyspalveluista vastaava ylilääkäri Viestintä LIITE 2. Periaatteet ja toimintatavat - ohjeen ajantasaisuus Työn aika- ja henkilöresursointi Toteutuneet koulutukset ja terveystyöryhmien kokoukset Työn aika- ja henkilöresursointi Ajankäytön seuranta (koodit) Yhteisten ohjeiden ja toimintamallien olemassaolo Snetin sisällön ajantasaisuus Hankkeiden loppuraportit ja niiden julkistaminen wwwsivuilla Yhteistyötahojen määrä Yhteistyöryhmien määrä ja kokoontumiset ja konsultaatiotapahtumat Pidetyt luennot/ esitelmät /koulutukset Opiskeluympäristöselvitykset Yliopistojen kriisitoimintasuunnitelmat Tieteellisten ja yleistajuisten julkaisujen määrä TEK:n arviointi opas- ja ohjemateriaalista Terv.edist. www-sivujen sisältö ja ajantasaisuus - www-artikkelien määrä - verkkoneuvontavastaukset aihealueittain Facebook-fanien määrä Ryhmien toteutuminen (tyyppi, määrä, pituus, osallistujien määrä) Terveystietomateriaali ja tutkimustulokset Tapahtumien ja näyttelyjen määrä.

15 Terveyden edistämisen tukiprosessien kartta Prosessi Talous ja hallinto Toimitilat ja laitteet Indikaattorit/laadun osa-alueet Ohjeet Lomakkeet YTE-koodit Toimintaan varatut huonetilat Vastuuhenkilöt Kuten edellä Lisäksi: Talouspäällikkö Mittarit YTE-toiminnan budj.ohje YTE koodiston ohje Terv.edist. toiminnan raportointilomakkeet Tilojen, laitteiden ym. riittävyys Toimintaan tarvittavat tietokoneet ja -ohjelmat Materiaalin säilytystilat Tietohallinto Näyttelystandit, ohjemateriaalitelineet Tuotetun aineiston sisällön säilytys sähköisenä Aineiston säilytys ja jakelu www-sivujen ylläpito Snetin ylläpito Lisäksi: Tietohallintopäällikkö Viestintäpäällikkö Viestintäassistentti Materiaalin säilytyksestä ja lähettämisestä vastaava toimistosihteeri Terveyden edistämisen sihteeri Ohjemateriaalin varastokirjanpito

16 LIITE 3. YHTEISÖLLISEEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN KÄYTETYN TYÖAJAN KIRJAAMINEN YTE-koodeille kirjataan sellainen terveyden edistämiseen liittyvä työ, jossa opiskelijaa ei kirjata potilaaksi eli hänelle ei tule merkintöjä sairauskertomukseen. 1. kehyte, kehittäminen Terveyden edistämistyön johtaminen, valmistelu, seuranta ja kehittäminen: - YTHS:n ja terveydenhoitoaseman terveystyöryhmä (kokoukset, kokousvalmistelu, pöytäkirjat) - toimintasuunnitelmat ja -kertomukset - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen 2. veryte, asiantuntijaverkostot Asiantuntijaverkostot: - yliopistojen, opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen säännölliset yhteistyöryhmät ja osallistumiset (esim. hyvinvointi-/kehrä-ryhmät, tuutoritoiminnan suunnitteluryhmät, työsuojelutoimikunnat, opintotukilautakunnat, toimeentuloturvaverkostot jne..) - säännölliset ja kertaluonteiset yliopistojen, ylioppilaskuntien ja muiden yhteistyötahojen johtoelinten tapaamiset - oppilaitoskäynnit - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen 3. opiyte, välitön opiskelijatyö Välitön opiskelijoiden ja opettajien parissa tehty terveyden edistämistyö - koulutus, luennot opiskelijoille, opettajille, järjestötoimijoille yms. - kurssit, ryhmät - konsultaatiot, työnohjaus - opiskelijatapahtumat (hyvinvointiviikot ja -päivät yms. tapahtumat, joilla selkeästi terveyden edistämiseen liittyvä tavoite) - verkkoneuvonta, Facebookin päivittäminen - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen. 4. julyte, materiaalit ja media ( julkisuus ) - materiaalin tuottaminen - artikkelit, lehtijutut, tiedotteet - valistus ja näyttelyt, jotka eivät edellytä henkilökunnan paikallaoloa - haastattelut - YTHS:n esittelyluennot yms. Tapahtumat, joiden tarkoituksena on lähinnä tehdä YTHS:n palveluja tunnetuksi opiskelijoille, mutta joissa ei erityisesti nosteta terveyden edistämistä esiin. - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen