Kuva Pentti Johansson/Mäntsälän Sähkö Oy Energiansäästösopimukset tuottavat tuloksia Energiansäästösopimuksilla on keskeinen asema toteutettaessa kansallista ilmastostrategiaa ja siihen liittyvää energiansäästöohjelmaa. Tähän mennessä sopimusten piirissä raportoitujen toimenpiteiden vuosittainen energiansäästö on 4,7 TWh. Energiansäästösopimusten tavoitteena on pienentää energian ominaiskulutuksia ja viedä käytäntöön toimintamalleja, joiden ansiosta energiatehokkuus tulee osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea. Erilaisilla energiansäästön edistämistoimilla pyritään saavuttamaan noin neljäsosa (3-4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia yhteismitalliseksi muutettuina) Suomen kasvihuonekaasupäästöjen alentamistavoitteista vuonna 21. Tässä energiansäästösopimukset nousevat keskeiseen asemaan. Energiansäästösopimukset ovat toimialajärjestöjen, yritysten ja yhteisöjen sekä valtion välisiä vapaaehtoisia puitesopimuksia. Toimialajärjestöt lupautuvat edistämään jäsenistönsä energiansäästöä ja sopimukseen liittymistä. Yritykset ja yhteisöt sitoutuvat tekemään energiakatselmuksia tai -analyyseja, laatimaan energiansäästösuunnitelman ja toteuttamaan kannattavia säästötoimenpiteitä. Valtio tukee energiakatselmuksia ja -analyyseja sekä tietyin edellytyksin energiansäästöinvestointeja. Säästötoimenpiteiden kumulatiivinen vaikutus TWh/a 4 Sähkö, lämpö ja polttoaineet yhteensä 3, 3 2 1 Sähkö Lämpö ja polttoaineet 1,4 2,3 4,1 4,7 98 99 1 2 3 Teollisuuden, energia-alan, kuntien sekä kiinteistöja rakennusalan raportoimien toteutettujen säästötoimenpiteiden kumulatiivinen energiansäästövaikutus raportointivuosina 1998-23. Toteutetut säästöt (4,7 TWh/a) vastaavat noin 235 omakotitalon vuotuista sähkö- ja lämpöenergiankäyttöä. Laajaa ja kattavaa toimintaa Vuoden 24 lopussa oli voimassa kahdeksan ministeriöiden ja toimialajärjestöjen välistä energiansäästösopimusta, jotka ulottuvat pääosin vuoteen 25 saakka. Sopimuksia on solmittu teollisuudessa, energia-alalla, kuntasektorilla, kiinteistö- ja rakennusalalla, asuinrakennusalalla sekä linja-autoalalla ja joukkoliikenteessä. Lisäksi öljylämmityskiinteistöille ja kuorma- ja pakettiautokuljetuksille on laadittu omat energiansäästöohjelmat. Kuntien energiansäästösopimus on energia- ja ilmastosopimus, johon sisältyy uusiutuvien energioiden käyttö. Vuonna 24 valmisteltiin uusi joukkoliikenteen energiansäästöohjelma, joka kattaa linja-autokuljetusten lisäksi metro- ja raideliikenteen sekä VR:n lähiliikenteen. Ohjelma korvaa entisen linja-autoalan sopimuksen, ja se allekirjoitettiin alkuvuodesta 25. Vuonna 23 Suomen kokonaisenergiankulutus oli 1487 PJ. Tästä energiansäästösopimustoiminta kattaa noin 6 prosenttia. Yli puolet sopimuksiin liittyneestä energiankulutuksesta tulee teollisuudesta ja reilu kolmannes energiaalalta.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tukemat energiakatselmus- ja selvityshankkeet Sopimusala Hakemuksien Kohteiden Hankkeiden kustannukset Myönnetty tuki investointihankkeet Hakemuksien Myönnetty tuki Vuosi 4 98 4 4 98 4 4 98 4 4 98 4 4 98 4 4 98 4 Teollisuus 44 273 54 421 1,99 13,7,8 6,22 31 97 2,98 7,69 Energia-ala 4 52 5 115,13 2,19,5 1,3 5 21 3,89 5,44 Kuntasektori 42 174 232 1 271,85 4,54,43 2,24 13 43,32 1,6 Kiinteistö- ja rakennusala 12 89 49 485,32 2,64,13 1,12 4 8,15,18 Kuljetusala 3 4,1,1 Yhteensä 12 591 34 2 296 3,3 23,8 1,4 1,62 53 169 7,3 14,4 Sopimusten alueella olevasta energiankulutuksesta (ilman liikennettä) on sopimuksiin liittymättä osuus, joka vastaa vajaata 15 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Energiakatselmuksia tehty ja tuettu runsaasti Energiansäästösopimusten yhtenä tavoitteena on saada mahdollisimman paljon energiankäyttöä katselmus- ja analyysitoiminnan piiriin ja siten löytää toteuttamiskelpoisia säästötoimenpiteitä. Vuonna 24 energiansäästösopimusten katselmushankkeille myönnettiin tukea 1,4 miljoonaa euroa, joka oli yli 9 prosenttia kaikesta katselmustuesta. Kuntasektorin katselmusten määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta rakennustilavuudella mitattuna. Teollisuudessa tehtiin paljon prosessiteollisuuden toisen vaiheen analyysejä. Erityisen merkittävä päänavaus oli neljän voimalaitosten energia-analyysin käynnistyminen. Eri sopimusalojen energiansäästöhankkeiden investointeja tuettiin 7,3 miljoonalla eurolla. Energiansäästötoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa myös ESCO-konseptin avulla, jolloin energiansäästön asiantuntijayritys, ns. ESCO-yritys (= Energy Service Company), vastaa joko energiansäästötoimenpiteiden teknisestä toteutuksesta, säästön toteutumisesta tai rahoituksen järjestelyistä - tai niistä kaikista. Investointi maksetaan takaisin sen tuottamilla säästöillä. Vuonna 24 ESCO-hankkeiden osuus oli kymmenesosa kaikista energiansäästötoimenpiteille myönnetyistä investointituista. Tavoite lähestyy Vuoden 23 loppuun mennessä eri sopimusaloilla raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden kumulatiivinen energiansäästö oli 4,7 TWh vuodessa. Se vastaa noin 235 omakotitalon vuotuista sähkö- ja lämpöenergiankulutusta. Vajaa viidennes säästetystä energiasta oli sähköä. Harkittavaksi ilmoitettujen säästötoimenpiteiden säästöpotentiaali oli 4,4 TWh. Sen muuttaminen toteutuvaksi säästöksi merkitsee sekä mahdollisuutta että haastetta. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä eri sopimusalueiden energiansäästöpotentiaalin laskettiin olevan vuoden 25 lopussa noin 11 TWh, josta puolet arvioitiin toteutuvan vuoteen 21 mennessä. Tavoite voidaan saavuttaa jo nykyisen sopimuskauden lopussa 25, mikäli toteutettavien säästötoimenpiteiden volyymi säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Tähän mennessä raportoidut toteutetut sää- 8 6 4 2 Energiakatselmustuki ja investointituki Investointituki Energiakatselmustuki 2,1 3, 7,3 1,6 1,8 1,9 1,7 1,5 1,4,8,9,2,4,5 98 99 1 2 3 4 Kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimusyrityksille ja yhteisöille vuosittain myöntämä energiakatselmustuki ja investointituki säästötoimenpiteiden toteuttamiseen. tötoimenpiteet vähentävät vuotuisia hiilidioksidipäästöjä noin 1,5 miljoonaa tonnia. Arviointi rohkaisee jatkamaan Sopimustoiminnan jatkoedellytysten selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö teetti sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin vuoden 25 loppuun asti voimassa olevista energiansäästösopimuksista. Arvioinnin mukaan energiansäästösopimusjärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin ja saavutetut tulokset ovat merkittäviä, vaikkakin sopimusalakohtaiset kattavuudet, eri tahojen sitoutuminen ja sopimusten toimivuus vaihtelevat. Sopimukseen liittyneiden yritysten ja yhteisöjen edustajat pitävät järjestelmän suurimpina hyötyinä energiansäästömahdollisuuksien tunnistamista, oman toiminnan kehittymistä, energiatehokkuustavoitteiden täsmentymistä sekä katselmuksille ja investoinneille myönnettyä tukea. Järjestelmä on lisännyt energiansäästötietoutta ja systemaattisuutta energiatehokkuuden parantamisessa. Esille tulivat myös imagohyötyjen sekä sopimusten kautta syntyneiden yhteistyöverkostojen ja eri toimijoiden välisen tiedonvaihdon merkitys. Arvioinnin perusteella energiansäästösopimusjärjestelmän jatkamiselle ja edelleen kehittämiselle on vahva kannatus. Sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen edustajat korostivat asiantuntijatehtävien tärkeyttä ja tarvetta lisätä henkilökohtaisia kontakteja niin sopimusten toimeenpanossa, raportoinnissa kuin viestinnässä.
lisätietoja energiansäästösopimusten tuloksista www.motiva.fi/fi/toiminta/energia-jailmastosopimukset Suomen Kuntaliitto, KTM Kohderyhmä kunnat ja kuntayhtymät alentaa lämmön ominaiskulutusta vuodesta 199 15 % vuoteen 21 sekä pysäyttää sähkön ominaiskulutuksen kasvu ja kääntää se laskuun sopimuskauden aikana katselmoida ja saada kulutusseurantaan 8 % kuntien julkisista kiinteistöistä vuoteen 21 mennessä kuntien muun energiankäytön tehostaminen rakennuksille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen kuntien energiantuotannossa ja omassa kulutuksessa 2 % vuodesta 2 vuoteen 21 sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisääminen Toimenpiteet energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä koskevat energiakatselmukset, kulutusseuranta, energiansäästöinvestoinnit, energiatehokkuus ja uusiutuvien energioiden hyödyntäminen rakentamisessa, kiinteistönpidossa ja hankinnoissa, tiedotus 58 % kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta Voimassaolo 22 25 (aiempi 1997-22) Leif Rosnell/VR Asuinkiinteistöt Öljylämmityskiinteistöt Tero Pajukallio/Motiva Susanna Niilola,Tekes Energiateollisuus ry ET (Energia-alan Keskusliitto ry Finergy, Sähköenergialiitto ry Sener ja Suomen Kaukolämpö Sky ry yhdistyivät 1.1.25 Energiateollisuus ry:ksi), KTM Kohderyhmä voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakeluala edistää energiatehokkuutta energian tuotannossa, siirrossa ja jakelussa sekä loppukäytössä katselmoida tai analysoida vähintään puolet energiantuotannon voimalaitoskapasiteetista vuoteen 23 mennessä ja 8 % kaukolämpöalan energiankäytöstä vuoden 2 loppuun mennessä Toimenpiteet energiakatselmukset ja -analyysit, energiansäästöinvestoinnit, kulutusseuranta, energiatehokkuus investoinneissa ja hankinnoissa, koulutus, tiedotus ja asiakkaiden neuvonta 91% sähkön tuotannosta, 81 % sähkön jakelusta ja 69 % kaukolämmön myynnistä Voimassaolo 1997 25 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, LVM sekä KTM ja YM Kohderyhmä kuorma- ja pakettiautoyritykset tehostaa kuljetus- ja liikennesuoritteen energiankulutusta 5 % vuodesta 2 vuoteen 21 seurata ja tehostaa yrityksen muuta energiankulutusta vuoden 25 lopussa kaikki sopimusyritykset ja yrittäjät ovat suorittaneet vähintään SKAL:n ympäristöhallinnan ensimmäisen tason koulutusohjelman tai muun vastaavan ohjelman SKAL:n tai muun vastaavan ympäristöjohtamisen hallintajärjestelmän käyttöönotto ja toteuttaminen uuden energiaa säästävän tekniikan ja telematiikan hyödyntäminen Toimenpiteet kuljetusalan ympäristökoulutus, kuljetuskaluston ympäristöhallinnan kehittäminen ja asiakasyhteistyö, telematiikan käyttö, ympäristöystävällisen liikenneinfrastruktuurin kehitys, tiedotus Voimassaolo Ohjelma 23 25 (aiempi sopimus 1999-22) energiankulutusta 1 % vuodesta 2 vuoteen 21 seurata ja tehostaa yrityksen muuta energiankulutusta ohjelmakauden lopussa kaikki sopimusyritykset ja yrittäjät ovat toteuttaneet bussiliikenteen ympäristöohjelman ja niillä on voimassa vähintään ympäristö- ja energiavastuullisen bussiyrityksen todistus Toimenpiteet ajoneuvojen kulutusseuranta, ajotapakoulutus, ympäristö- ja energiaohjelman toteutus, energiansäästöinvestoinnit, rakennusten kulutusseuranta ja energiakatselmukset, energiatehokkuus investoinneissa ja hankinnoissa, tiedotus 26 % linja-autokannasta Voimassaolo 21 25. Maaliskuusta 25 alkaen osaksi Joukkoliikenteen energiansäästöohjelmaa. Kiinteistö- ja rakennusala Energia-ala Kuorma- ja pakettiautoala Linja-autoliitto ry, KTM sekä LVM ja YM Kohderyhmä linja-autoyritykset alentaa linja-autoliikenteen liikennesuoritteen Niko Nurmi/Tekes Elinkeinoelämän keskusliitto EK (ent. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto), KTM Kohderyhmä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenyritykset katselmoida tai analysoida 8 % Suomen teollisuuden energiankäytöstä vuoteen 25 mennessä Toimenpiteet energiakatselmukset ja -analyysit, energiansäästöinvestoinnit, kulutusseuranta, energiatehokkuus investoinneissa ja hankinnoissa, koulutus, tiedotus 85 % teollisuuden energiankäytöstä Voimassaolo 1997 25 Kemin kaupunki Outokumpu Linja-autoala Jonas Nordin/Scania Kunnat ja kuntayhtymät Teollisuus Teboil Energiansäästösopimukset ja -ohjelmat Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto, Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry, KTM ja YM (Öljylämmitysohjelma Höylä II) Kohderyhmä öljylämmityskiinteistöt parantaa olemassa olevien kiinteistöjen öljylämmityksen hyötysuhdetta 1 % vuodesta 1997 vuoteen 21 uudet ja kunnostettavat kattilat ovat vuodesta 23 lähtien EU-direktiivin mukaisesti vähintään kolmen tähden kattiloita 1 kattilavaihtoa vuoteen 21, 57 vuoden 26 loppuun kehittää menetelmiä ja toimintatapoja öljylämmityksen ja uusiutuvien energialähteiden käytön yhdistämiseksi taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti Toimenpiteet öljylämmitysjärjestelmien kunnostaminen, uusiutuvien energioiden integrointi öljylämmitykseen, tiedotus kiinteistön omistajille ja kuluttajille, asennusliikkeiden ja oppilaitosten koulutus ja tiedotus Voimassaolo 22-27 (Höylä I 1997-21) Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, KTM Kohderyhmä RAKLI ry:n jäsenyritykset, valtion kiinteistöyksiköt se- kä muut valtiosektorin kiinteistöjen energiankäytön vastuutahot alentaa lämmön ominaiskulutusta 15 % vuodesta 1998 vuoteen 21 mennessä sekä pysäyttää sähkön ominaiskulutuksen kasvu ja kääntää se laskuun ennen vuotta 25 katselmoida ja saada kulutusseurantaan 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energiankulutuksesta vuoteen 25 mennessä Toimenpiteet energiakatselmukset, kulutusseuranta, energiansäästöinvestoinnit, energiatehokkuus investoinneissa ja hankinnoissa, tiedotus sekä kiinteistön käyttäjien opastus 23 % yksityisestä ja valtion palvelurakennuskannasta Voimassaolo 1999 25 (valtiosektorin kiinteistöt 22-25) Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry, YM sekä KTM Kohderyhmä ASRA:n kunnallisten ja yleishyödyllisten jäsenyhteisöjen omistamat asuin- kiinteistöt alentaa lämmön ja veden ominaiskulutuksia vuodesta 1998 15 % vuo- teen 212 sekä pysäyttää kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kasvu ja kääntää se laskuun ennen vuotta 28 katselmoida ja saada kulutusseurantaan 8 % sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannasta vuoteen 21 mennessä edistää uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä koskien erityisesti kiinteistökohtaisten tai pienten aluelämmitysjärjestelmien lämmityskattiloita Toimenpiteet energiakatselmukset, kulutusseuranta, energiatehokkuus ja kestävän kehityksen mukaiset periaatteet rakentamisessa, kiinteistönpidossa ja hankinnoissa, koulutus ja tiedotustoiminta, toteutuneen energiankäytön ja hiilidioksidipäästöjen selvittäminen vuodesta 199 15 % asuin- ja rivitalokannasta Voimassaolo 22 212
Energiansäästösopimusten kattavuus vuoden 24 lopussa 1 Teollisuus Voimalaitosala Kaukolämpöala Sähkön siirtoja jakeluala Kuntasektori Kiinteistöja rakennusala Linja-autoala Asuinkiinteistöt 1 8 8 6 6 4 4 2 85 % 91 % 69 % 81 % 58 % 23 % 26 % 15 % 2 Teollisuuden energiankäytöstä Sähkön tuotannosta Kaukolämmön myynnistä Sähkön jakelusta Kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta Yksityisestä ja valtion palvelurakennuskannasta Linja-autokannasta Asuinkerrosja rivitalokannasta Energiansäästösopimukset ovat toimialajärjestöjen, yritysten ja yhteisöjen, sekä valtion välisiä vapaaehtoisia puitesopimuksia. Sopimusten lisäksi vuonna 24 oli kaksi energiansäästöohjelmaa: Höylä II, öljylämmityskiinteistöt, jonka kattavuus on noin 13 % asuin-, palvelu- ja maatalousrakennusten lämmityksen energiankäytöstä sekä Kuorma ja pakettiautoala, jonka kattavuus on noin 75 % kuorma- ja pakettiautoliikenteen suoritteesta. Yhteystietoja Tavoitteena energian tehokas käyttö Energiansäästösopimuksen tavoitteena on energian ominaiskulutusten vähentäminen ja sellaisten toimintamallien käyttöönotto, joiden ansiosta energiatehokkuudesta tulee yritysten ja yhteisöjen toiminnan vakiintunut osa.. Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489 11 Helsinki Puh. (9) 8565 31 Fax (9) 8565 3199 www.motiva.fi Toimialajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK (9) 42 2 www.ek.fi Energiateollisuus ry ET (9) 53 52 www.energia.fi Suomen Kuntaliitto (9) 7711 www.kuntaliitto.fi Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (9) 4767 5711 www.rakli.fi Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry (9) 1667 6232 www.asra.fi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (9) 478 999 www.skal.fi Linja-autoliitto ry (9) 682 71 www.linja-autoliitto.fi Suomen Paikallisliikenneliitto ry (9) 228 995 www.paikallisliikenneliitto.fi Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto (9) 6226 15 www.oil-gas.fi Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry (9) 726 11 www.oljylammitys.fi Ministeriöt Kauppa- ja teollisuusministeriö (9) 16 1 www.ktm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö (9) 16 2 www.mintc.fi Ympäristöministeriö (9) 16 7 www.ymparisto.fi Teksti: Motiva Oy ja Vesa Ville Mattila, Epiteetti Layout: Meridian X Oy Painotalo Auranen, 4/25, 35 kpl Painettu ympäristöystävälliselle paperille. Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoittanut esitteen julkaisemisen.