Transkriptio

1 Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Oulu Seppo Silvonen Motiva Oy Sisältö KETS- ja KEO-liittymisen kattavuus Liittymismenettely EU-tavoitteet Energiansäästötavoitteet Sopimuskenttä Kunnan tavoiteet ja toimenpiteet Energiakatselmukset

2 Pohjois-Pohjanmaan kunnat Kuntien Energiatehokkuussopimukseen (KETS) ja Energiaohjelmaan (KEO) liittyneet (liittynet kuntayhtymät eivät näy kartassa)

3 Sopimuksessa/ohjelmassa mukana Kattavuus: lähes 60 % kuntien asukasluvusta Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS): Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kangasala, Kemi, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski (44) HUS-kuntayhtymä, Kemi-Tornionlaakson kky, Kymenlaakson shpky, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shpky, Pohjois- Pohjanmaan shpky, Pohjois-Savon shpky, Päijät-Hämeen kkky, Rovaniemen kky (10) Kuntien energiaohjelma (KEO): Iitti, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jokioinen, Jurva, Jämsänkoski, Karijoki, Kauhava, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Pirkkala, Pudasjärvi, Sievi, Teuva, Toivakka, Vähäkyrö (18) Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä-savon terveydenhuollon ky (2) Kuntien energiaohjelma kunnan liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva) ovat solmineet puitesopimuksen kuntien energiaohjelman ja energiatehokkuussopimusten edistämisestä ja toimeenpanosta. Motivan hallinnoimaan energiaohjelmaan voi liittyä kunta, jonka asukasluku on enintään ja kuntayhtymä, jonka energiankäyttö on enintään MWh/a. Kuntien energiaohjelmaan kunta liittyy allekirjoittamalla tämän liittymisasiakirjan. Liittyminen tulee voimaan, kun Motiva on vahvistanut liittymisasiakirjan vastaanotetuksi ja hyväksytyksi. Energiatehokkuussopimus on Ministeriön ja kunnan kahdenvälinen sopimus. Energiatehokkuussopimuksen voi Ministeriön kanssa solmia kunta, jonka asukasluku on vähintään ja kuntayhtymä, jonka energiakäyttö on vähintään MWh/a.

4 Lähtökohtia Energiansäästön edistämisessä otetaan aina huomioon terveellisyys rakennusten sisäilmassa ja turvallisuus esimerkiksi katuvalaistuksessa. Oikein toteutetut toimet edistävät työskentely- ja asumisolosuhteita ja ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. Energiansäästö- ja -tehokkuustoimet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Energiaohjelman liite energiaohjelman liittymistiedot Energiaohjelman vastuuhenkilö Nimi Tehtävänimike Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Energiankäyttö vuodelta Palvelurakennukset Asuinrakennukset Ostolämpö MWh Ostolämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet[1] MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rak.tilavuus rm3 Tai rakennukset yhteensä Muu kulutus[2] Ostolämpö MWh Lämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rakennukset ja muu kulutus yhteensä MWh Energiansäästötavoitteet Energiansäästön välitavoite (2013) MWh % Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh % [1] Polttoaineiden muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja. [2] Muulla kulutuksella tarkoitetaan tässä mm. katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttöä, mutta ei energiantuotannon ja joukkoliikenteen polttoaineita. Luotettavien seurantatietojen puuttuessa tulee muun kulutuksen määrästä esittää arvio.

5 EU-lähtöiset tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöt kokonaistavoite EU:ssa kasvihuonekaasujen vähentämiselle: 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna (-30 %, jos muut teollisuusmaat mukana) päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennys 16 %:lla vuoteen 2020 mennessä Energiatehokkuus energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20 %:lla kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä EU-lähtöiset tavoitteet Energiapalveludirektiivin mukainen absoluuttinen energiankäytön tehostamistavoite Suomessa on 17,8 TWh/a vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä on 9 % keskimääräisestä loppukulutuksesta vuosina Uusiutuva energian käytön tavoitteet uusiutuvien energialähteiden osuus 38 % energian loppukulutuksesta Suomessa v biopolttoaineiden osuus 10 % liikenteen polttoaineista v. 2020

6 Mikä energiatehokkuussopimus/ energiaohjelma? Vapaaehtoinen sopimus/ohjelma on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille Joustava väline kunnan, yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden parantamiseen tavoitteena ominaiskulutusten pienentäminen energiatehokkuuden parantaminen ja kehittäminen osaksi yritysten ja yhteisöjen arkea energiatehokkuuden huomioiminen hankinnoissa Tavoitteena kytkeä energiatehokkuudesta huolehtiminen luontevasti osaksi ympäristö- ja johtamisjärjestelmiin tuloksena jatkuva parantaminen Mahdollisuus energiapalveludirektiivin velvoitteiden toimeenpanoon ja tulosten seurantaan päästökauppasektorin ulkopuolella Energiatehokkuussopimukset ensisijainen vaihtoehto energiapalveludirektiivin toimeenpanossa Suomessa Suunnittelu Neuvottelut Kehitystyöt Käyntiinajosta 2009 toimeenpanoon Toimeenpano KRIITTINEN MASSA Toimeenpano Energiansäästösopimukset Jatkoaika Energiapalveludirektiivi Kansallinen ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite jaksolla lasketaan jakson keskimääräisestä direktiivin piirissä olevasta loppukulutuksesta Tavoite vuodelle 2016 lasketaan kerran ja saatu säästettävän energian absoluuttinen määrä (TWh) on tavoitteena koko direktiivin soveltamisajan Suomen ohjeellinen energiansäästötavoite 17,8 TWh vuonna 2016

7 Mitä energiapalveludirektiivi koskee? Kaikkea loppukäyttäjille myytyä/siirrettyä energiaa pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupassa mukana olevat toimipaikat teollisuus (ei päästökaupan piirissä olevat toimipaikat) liikenne (kotimaan liikenne, pois lukien ilmailu- ja meriliikenne) kotitaloudet palvelut maa- ja metsätalous muut (*rakentaminen, työkoneet) ESD:n piirissä noin 65 % energian loppukäytöstä ( ) Maa- ja metsätalous 5 % Kotitaloudet 29 % Muut* 4 % Palvelut ja julkinen 16 % Teollisuus 23 % Liikenne 24 % ESD:n piirissä olevan energian loppukäytön jakautuminen eri alueille Säästövelvoitetta ei ole jaettu sektoreille tilannetasajaolla SEKTORI KULUTUS OSUUS SÄÄSTÖN MÄÄRÄ [TWh] [%] [TWh/9v] [GWh/a] Kotitaloudet 56,8 28,7 5,1 568 Liikenne 47,2 23,9 4,3 472 Teollisuus 46,2 22,6 4,0 4 Palvelut *) 30,9 15,6 2,3 309 Maa- ja metsätalous 10,2 5,2 0,9 102 Muut 7,9 4,0 0,7 78 Yhteensä 197,7 17, *) Arvio kuntasektorista TWh 6,1 *) Arvio valtionhallinnosta 2,5-3 TWh 1,5 Kuntien lämmön-, sähkön-, veden- ja polttoaineiden kulutuksen kustannukset n. 1 mrd eur/vuosi Kuntien lämmön-, sähkön-, veden- ja polttoaineiden kulutuksen 9 % säästön arvo n. 90 milj. eur/vuosi

8 TEM:n päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU HARKINNASSA KIINTEISTÖMANAGERIT JA -SIJOITTAJAT Energiatehokkuussopimukset muiden ministeriöiden alla Liikenne (vastuuministeriö LVM) tavarankuljetukset ja logistiikka joukkoliikenne Maatalous (vastuuministeriö MMM) Vuokra-asuntoyhteisöt (vastuuministeriö YM) toimenpideohjelma kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa

9 Kunta-alan energiatehokkuussopimus TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) TEM - Kuntaliitto - Motiva PUITESOPIMUS KUNTA-ALAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄ Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Yli asukaan kunnat Yli MWh/a kuntayhtymät asukaan kunta MWh/a kuntayhtymä voi valita KETS tai KEO ENERGIAOHJELMA (KEO) Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Alle asukkaan kunnat Alle MWh/a kuntayhtymät TEM:n allekirjoitus Kunnan allekirjoitus Motivan LIITTYMISREKISTERI Kunnan LIITTYMISASIAKIRJA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (KETS) Kunta liittyy ENERGIAOHJELMA (KEO) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Energiavaltainen teollisuus Energiantuotanto EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Elintarviketeollisuus Kemianteollisuus Muoviteollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Kaupan ala Matkailu- ja ravintolapalvelut Autoala Yleinen (EK) Toimialaliitto N Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti ENERGIA- PALVELUT Yritys liittyy sopimusjärjestelmään Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Toimiala liittyy puitesopimukseen Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI

10 Kunnan keskeiset tavoitteet Kunta asettaa ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolle Kiinteä MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä. Energiankulutuksen ei edellytetä olevan 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin Energiansäästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä. Tietojen tarkistaminen/täsmentäminen mahdollista. Varhaistoimia voidaan huomioida. Sitoumus toimia esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien käytön edistämisessä, levittää tietoa toiminnasta ja sen tuloksista sekä myötävaikuttaa näin myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Ei ole tarkoitus rajoittaa kunnan toimintojen tarkoituksenmukaista kehittämistä ja siitä johtuvia energiankulutuksen muutoksia ohjelman aikana. Kunnan toimenpiteitä Kunta nimeää vastuu-/yhteyshenkilön Laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman energiankäytön tehostamiseksi Laatii kahden vuoden kuluessa suunnitelman uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi (vain KEO) Ottaa suunnitelmien toteutumisen seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelman toteutumisesta esim. kunnan vuosikertomukseen

11 Toimenpiteitä 1. Kulutusseuranta, Keskeisimpien (KETS: 80 %) rakennusten kuukausitasoinen kulutusseuranta, muun toiminnan kulutusseuranta 2. Energiatehokkuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa 3. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 4. Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Tavoitteena katselmoida 80 % kunnan kiinteistöistä vuoden 2013 loppuun mennessä 5. Koulutus ja tiedotus 6. Raportointi Sopimustoiminnan hyödyt kunnalle Tavoitteisiin vapaaehtoisesti Tuloksia ja kustannussäästöjä systemaattisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla Vertailutietoa toimenpiteistä ja tuloksista Työ- ja elinkeinoministeriön tuki energiakatselmuksiin energiansäästöinvestointeihin uusiutuvan energian käyttöä lisääviin investointeihin sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin

12 Motivan rooli KETS- ja KEO-toiminnassa Osallistuminen yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa: sopimusten valmisteluun sopimusten markkinointiin sopimuksen toimeenpanoa tukevien työkalujen ja palvelujen kehittämiseen liittyneiden tukemiseen sopimuksen toimeenpanossa sopimusten liittyjäkohtaisen vuosiraportoinnin kehittämiseen Lisäksi: seurantajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito säästösopimustoiminnalla saavutettujen tulosten seuranta, vaikutusten arviointi ja yhteenvedot TEMille yleinen tiedotus (esitteet, tiedotteet, www-sivut jne.) Yhteenveto kuntasektorin 3 124:stä raportoidusta katselmuskohteesta (55 milj. rm 3 ): Kokonaiskulutukset, -kustannukset, säästöpotentiaalit ja investoinnit Nykyinen kulutus KUNTASEKTORI 3124 Säästöpotentiaali Lämpöenergia MWh/a MWh/a 15,2 % /a /a 14,5 % Sähköenergia MWh/a MWh/a 7,4 % /a /a 9,5 % Vedenkulutus m 3 /a m 3 /a 7,5 % /a /a 7,6 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä /a /a 11,7 %

13 Energiakatselmukset kunta-alalla Kaikkiaan vuosina toteutettu 3124 kohdetta kunta-alalla Säästöpotentiaali lämmössä 14,5 15,2 % sähkössä 7,4 9,5 % vedessä 7,5 % kustannuksissa 17,6 milj. eur/v investointitarve 33,4 milj. eur Ehdotetuista säästötoimista toteutuu noin 70 %. Kolmannes säästöstä voidaan saada aikaan ilman investointeja eli ns. käyttöteknisillä toimenpiteillä TEMin tukemat energiakatselmukset Energiakatselmus on TEMin ohjeiden mukaan toteutettu kokonaisvaltainen selvitys kohteen energiankäytöstä ja kaikista kannattavista säästömahdollisuuksista sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista Ei koske asuinrakennuksia Energiakatselmuksen toteuttavat Motivan pätevöittämät/kouluttamat energiakatselmoijat yhteistyössä kohteen edustajien kanssa TEMin/Motivan ohjeiden mukaisesti suoritettuun katselmukseen voi saada tukea 40 % (tehokkuussopimus- ja ohjelmakunnat 50 %)

14 Säästötoimenpiteiden kustannussäästöpotentiaalin jakautuminen eri takaisinmaksuluokkiin ja toimenpiteiden toteutumatiedot Yksityinen palvelusektori: 386 kohdetta, toimenpidettä 2,0 Toteutettu Päätetty Harkitaan Ei toteuteta Ei tietoa 1,6 Säästö milj. 1,2 0,8 0,4 0, Takaisinmaksuaika Miten liitytään? Energiatehokkuussopimusmalli (KETS) ja energiaohjelman (KEO) liittymisasiakirja Liittymislomakkeeseen energiankäyttötiedot palvelu- ja asuinrakennusten energiankäyttö muu energiankulutus Energiansäästön kokonaistavoite v (9 %) ja välitavoitteet (2010, 2013) Energiatehokkuussopimus lähetetään: Työ- ja elinkeinoministeriöön (kirjaamo, PL 32, Valtioneuvosto) Energiaohjelma lähetetään: Motivaan (PL 489, Helsinki) Lisätietoja: [email protected],

15 KIITOS!