Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 1

2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 27 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 25 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (Höylä II) ja kattavuutta laajennettu. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu kuudennen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 26 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Mahdollisuuksien mukaan on raporttiin lisätty myös sopimukseen liittyneille yrityksille tarkoitettua palautetietoa energiansäästötoimista. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 25 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella, jona aikana on kehitetty uusia työkaluja ja toimintatapoja ja rakennettu uusia sopimusmalleja yhteistyössä tulevien sopimusosapuolien kanssa. Tavoitteena on ollut laajan kolmannen polven sopimustoiminnan käynnistäminen vuoden 28 alussa. Uusien energiatehokkuussopimusten valmistelussa on muilta osin edetty valtioneuvoston marraskuussa 25 eduskunnalle antaman kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti ripeästi, mutta kiinteistö- ja rakennusalan nykyisen vuoden 27 lopussa päättyvän sopimusalueen osalta tilanne on vielä epäselvä. Uusi jaksolle valmisteltu neuvoteltujen energiatehokkuussopimusten järjestelmä tuo joka tapauksessa muutoksen siltä osin, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimialaliittojen jäsenyritykset siirtyvät vuoden 28 alusta lähtien uuteen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on valmius jatkaa elokuussa 27 käynnistettyä keskustelua mahdollisesta omasta sopimusalueesta muille nykyisen kiinteistö- ja rakennusalan sopimusalan yrityksille ja valtiosektorin toimijoille. Uuden sopimusalueen valmistelu vaatii kuitenkin siinä määrin aikaa, ettei vielä vuoden 28 alussa välttämättä kaikille nyt mukana oleville uutta sopimuspuitetta löydy. Helsingissä lokakuussa 27 Taisto Turunen Ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 15 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 21 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 35 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 4 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 41 Liite 2 Benchmarkin-kuvat yritysten ominaiskulutusvertailut v Liite 2a KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 45 Liite 2b Toimistorakennukset (yksityissektori) 47 Liite 2c Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 48 Liite 2d Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (yksityissektori) 49 Liite 2e Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 5 Liite 2f Muut rakennukset (yksityissektori) 51 Liite 2g KRESS-kiinteistöt (valtiosektori) 52 Liite 2h Toimistorakennukset (valtiosektori) 54 Liite 2i Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (valtiosektori) 55 Liite 2j Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 56 Liite 2k Muut rakennukset (valtiosektori) 57 Liite 3 KRESS-sopimukseen liittyneet yritykset ja valtiosektori 58 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin ja sopimuskausi päättyi vuoden 25 lopussa. Valtion kiinteistölaitoksen yksiköt liittyivät sopimukseen vuonna 22. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena oli sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuonna 25. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja RAKLI ry:n välille neuvoteltiin alkuperäiseen sopimukseen kahden vuoden jatkoaika. Vuoden 27 loppuun kestävä jatkoaika takaa siihen liittyneille yrityksille alkuperäisen sopimuksen mukaiset edut sekä velvoitteet. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 27 seitsemättä kertaa. Raportointi koski jatkoaikasopimukseen vuoden 25 lopussa sitoutuneita yrityksiä, ja tietoja kysyttiin vuodelta 26. Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosektorin yrityksiin. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitetyissä rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta. Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 26 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 444 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 529 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,9 milj. m³. Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 136,8 kwh/hum² (22,9 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 154,1 kwh/hum² (27,2 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 318,9 l/hum² (56,4 l/m³). Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 26 lämpöenergiaa kului 1 21 GWh, sähköenergiaa käytettiin 622 GWh ja vettä 2,82 milj. m³. Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulutukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus vuonna 26 oli 36,5 kwh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 22,2 kwh/m³ ja veden ominaiskulutus 1,6 l/m³. Vuoden 26 aikana sopimuksen piirissä olleet yksityisen sekotorin KRESS-yritykset (22 kpl) hakivat katselmustukea yhteensä 1,2 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on vuosina kohdistunut % kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 26 energiansäästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli vain hieman alle puolet (49 %) koko tuen määrästä. Ennätyksellisen alhainen tukiosuus on selitettävissä sopimusyritysten määrän laskulla sekä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 85 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 26 tuotetaan myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä, asuinrakennuksista sekä joukkoliikenteen osalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 27 seitsemättä kertaa. Raportointitiedot vuodelta 26 saatiin vuosiraporttia varten 14 yksityisen sektorin yritykseltä ja kaikilta kuudelta valtion sektorin kohteelta. Raportissa on neljättä kertaa mukana valtiosektorin kiinteistöjen tiedot. Tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin erikseen. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Sopimuksessa jatkavat yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Tämän vuosiraportin laatimiseksi saatiin raportointitiedot 2 sopimuksessa jatkavalta yritykseltä (14 yksityisen sektorin ja kaikilta kuudelta valtion sektorin yksiköltä). Vuosiraportin määräaikaan mennessä toimittaneet yritykset raportoivat noin 9,5 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot., joista 3,5 milj. m² on yksityisen sektorin kohteita ja 5,9 milj. m² on valtion kohteita. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvassa 1 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta. milj. m Valtion sektorin raportoitu rakennuskanta Yksityisen sektorin raportoitu rakennuskanta Raportoineita yrityksiä tai yksiköitä lkm * * Vuodelta 1999 ei laadittu vuosiraporttia Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnin kattavuuden kehitys Määrälliset tavoitteet jatkoajan sopimuksessa säilytettiin alkuperäisellä tasolla; lämmön ja sähkön käytön tehostaminen (indikaattorina rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutus), kulutusseurannan kattavuus sekä energiakatselmusten toteuttaminen. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa ja Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksessa jatkaneiden yritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena oli ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. 9

10 Tilanne vuoden 26 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 2 4 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2, 21, 22 ja liittyneiden yksityissektorin yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. Taulukossa 2 sekä kuvissa 5 7 esitetään valtion sektorin yksiköiden ominaiskulutuksen kehitys. Valtionsektorin yksiköt ovat liittyneet sopimukseen vuosina 22 ja 23. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi tehdä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana muuttuneet. Myös käyttöajoissa on tapahtua muutoksia. Tässä esitettävät tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Yksityisen sektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on sopimuskauden aikana ollut laskeva. Vuodesta 21 on lämmön normeerattu ominaiskulutus (kwh/m²) laskenut noin 7 % ja lämpöindeksi (kwh/m³) noin 22 % (kuva 12). Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutus on nyt (kuva 12) vuoden 21 tasolla. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (kuva 12) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen. Yritykset ovat vähentäneet kiinteistöjensä veden ominaiskulutusta n. 2 % vuodesta 21. Valtiosektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Lämmön ominaiskulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 21 lähtien (kuva 5). Vuoden 25 ominaiskulutuksen korkeaan arvoon vaikuttaa aikaisempia vuosia pienempi raportoitu kanta. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sähkön ominaiskulutus on ollut lievässä kasvussa koko sopimuskauden (kuva 6). Kasvu on kuitenkin ollut maltillista joten tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on ollut vaikutusta. 1

11 Veden ominaiskulutuksen kehitys Veden kulutuksen vähentyminen on jatkunut koko sopimuskauden (kuva 7). Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,2 157, ,2 147,8 146,6 121, ,3 155,3 151,2 278, ,7 172,5 139,9 279, 195, ,6 143,6 141,3 28, ,2 138,6 149,3 323,3 192, ,2 224,1 128,3 314,2 359,9 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit. 2 14,8 128, ,2 94,1 137,3 11, ,8 13, 162,6 79, , 11,9 157,5 77,1 95, ,9 112,2 138,6 84, ,5 88, 158,2 75, 43, , 124,7 151,4 54,6 44,1 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,2 313, ,1 33, 422,1 196, ,7 329, 371,2 1 1, ,1 36,3 366, , 934, ,7 314,1 323, 1 23, ,3 325,3 345,5 1 97,8 726, ,5 495,3 317, ,2 883,9 11

12 4 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12

13 liittyneet Veden ominaiskulutus (l/m²) liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 4. Vedenkulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 22 liittyneet 23 liittyneet 21 42,3 43,3 22,9 17, ,4 39,8 25,3 19, ,9 4, 25,9 19, ,1 4,1 27,6 19, ,4 52,7 24,8 19, , 36,3 27,6 16,6 Veden ominaiskulutus (l/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 21 18,5 141, ,4 134, ,8 136, ,8 133, ,2 11, ,5 11, 13

14 6 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 5. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 6. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 14

15 16 14 Veden ominaiskulutus (l/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 7. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena oli saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten rakennuskannasta katselmoiduksi ja säännöllisen kulutusseurannan piiriin vuoteen 25 mennessä. Katselmustoiminnan välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöstä katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Alkuperäinen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuoden 25 lopussa. Sopimusta jatkettiin kahdella vuodella, ja sopimuksen jatkoon sitoutui 22 yritystä jotka hallinnoivat 83 % vuona 25 päättyneen sopimuksen rakennuskannasta. Tämän raportin tiedot perustuvat sopimuksessa jatkaneiden yritysten tietoihin. Tilanne Katselmustoiminnan kattavuutta ja tuloksia tarkasteltaessa on vuodesta 26 eteenpäin käsitelty vain sopimuksessa jatkaneita yrityksiä (18 yksityisen sektorin yritystä, valtion sektorin katselmukset eivät kuulu KTM tuen piiriin, eivätkä ne siten ole myöskään katselmusten seurantatietokannassa). Aiemmilta vuosilta mm. kuvassa 8 esitetään edelleen kaikkien vuonna 25 päättyneeseen sopimukseen kuuluneiden yritysten tiedot. Sopimuksessa jatkavien 18 yrityksen hallinnassa on oman ilmoituksensa mukaan sopimustoiminnan piirissä rakennustilavuudella mitattuna 21,6 milj. m 3. 15

16 Vuonna 26 sopimuksen piirissä olevat yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä yli 18 milj. m 3, joka on 85 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 8). Vuoden 26 lopussa KRESSyritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 1,6 milj. m 3 katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 7 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta. Vuoden 25 lopussa katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittyneiden yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta oli kuitenkin selvästi pienempi (vain noin 25 %), joten 8 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei saavutettu vuoteen 25 mennessä. Kuvassa 8 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytettävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 1): osa yrityksistä on vasta aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaisen katselmustoiminnan, osa on sen sijaan jo selvästi ylittänyt sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen ja 3 katselmustiedot perustuvat. 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 Aikasarjakatko s Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Välitavoite 22 2 % 1 % % Vuosi Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta Kuva 8. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina

17 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Katselmoitu vuoden 26 loppuun mennessä Katselmoimatta Katselmoitu vuoden 26 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta, yht. Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 26 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa sopimuksen piirissä vuoden 26 lopussa olleiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yksityisen sektorin yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 26 lopussa keskimäärin 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yritysten osalta jotka ovat raportoineet kyseisen tiedon. Suurimmalla osalla tiedon raportoineista yrityksistä kulutusseuranta kattoi kaikki rakennukset. Valtionsektorin kohteilla kulutusseurannan keskimääräinen kattavuus neljällä tiedon ilmoittaneella yksiköllä oli hieman alhaisempi (95 %) kuin yksityisen sektorin kohteilla, vaihdellen välillä 9 1 % Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu (kuva 1). 17

18 1 % Yksityinen sektori Valtion sektori 95 % 9 % 85 % 8 % 75 % yht v yht v1 v2 v3 v4 v5 v6 Kuva 1. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 26 lopussa. Pylväät Yht. ja v yht. kuvaavat vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten tai valtion yksiköiden energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuoden 26 osalta. 18

19 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinrakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia, myytäviä sekä kehityskohde -kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 25 lopussa kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä tai valtion kiinteistöyksiköitä oli 3. Näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimusta kahdella vuodella; 18 yksityisen sektorin yritystä sekä 4 valtion kiinteistöyksikköä. Valtion kiinteistöyksikön Senaatti-kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön, joten yhteensä valtion sektorilta on sopimuksessa kuusi kiinteistöyksikköä. Raportointi tiedot vuodelta 26 saatiin määräaikaan mennessä 14 yksityisen sektorin yritykseltä ja kaikilta kuudelta valtion kiinteistöyksiköltä. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin vuonna 26 9,5 milj. m² (3,6 milj. m² yksityiseltä sektorilta ja 5,9 milj. m² valtion sektorilta, tilavuus yhteensä 47,4 milj. m³) energiankäyttö. Tämä tarkoittaa, että vuonna 26 raportoitiin noin 34 % sopimusalan koko rakennuskanasta. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä raportoitiin vuonna kpl. Näistä toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten 152 kpl, eli noin 42 % kaikista yksityissektorin sopimuskiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat 8 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Majoitus- ja ravitsemusrakennusten raportoitujen kiinteistöjen lukumäärä oli seurantavuonna 7 kpl. Muut rakennukset -ryhmään on liitetty raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin kuulumattomat kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 27 kiinteistöä. 19

20 Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. Valtiosektorin sopimuskiinteistöt olivat mukana neljättä kertaa KRESS-raportoinnissa. Tässä ryhmässä on edustettuna neljä laitosta tai yritystä, joista Senaatti kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön (valtion yksikköjä sopimuksen piirissä siis yhteensä kuusi). Raportointitiedot vuodelta 26 saatiin kaikilta kuudelta valtion yksiköltä. Tilavuudeltaan ryhmä on suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistöjen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta laitoksilta ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio raportin kattavuuden arviointia varten muodostettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja raportoiduista tiedoista lasketun keskimääräisen huonekorkeuden avulla. Valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, kuten esimerkiksi korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin. Tästä johtuen suurimmaksi kiinteistötyypiksi valtiosektorilla muodostui muut rakennukset. Kiinteistötyypin muut rakennukset tilavuusosuus on 53 % koko valtionsektorin sopimuksessa olevasta tilavuudesta. Toiseksi suurin ryhmä on toimistorakennukset 22 % osuudella. Teollisuus- ja varastorakennukset kattavat noin 14 % tilavuudesta ja majoitus- ja ravitsemusrakennusten osuus on 1 %. Yhteenvetokuvia raportoidusta KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteissä 1a ja 1b. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö KRESS-yritysten raportoima (todellinen) lämmitysenergiankulutus oli vuonna GWh (yksityissektori 444 GWh, valtiosektori 1 21 GWh). Lämmitysenergian kulutuksen huomattava kasvu viime vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että vuonna 25 yksi valtionyksikkö oli jättänyt raportoimatta lämmitysenergiankulutuksen. Lisäksi valtionsektorin kaikki yksiköt palauttivat raportoinnin vuodelta 26, joten tiedot ovat kuudelta yksiköltä kun vuonna 25 tiedot saatiin vain neljältä yksiköltä. Sähköä käytettiin GWh (yksityissektori 529 GWh, valtiosektori 622 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 3,91 milj. m³ (yksityissektori 1,9 milj. m³, valtiosektori 2,82 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa ja valtiosektorin tiedot kuvissa Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille normeeraus eli lämpötilakorjaus. Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin painotettu lämmitystarveluku ja normeeraus tehtiin 7 % lämmitysenergiankulutuksesta. Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. 2

21 Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöasteet ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana, käyttöasteen muutokset rakennuskannan uudistuminen ja parantunut tekniikka vaikuttavat kulutuksiin laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset tehostunut kulutusten kuukausiseuranta ja reagointi poikkeamiin reaaliaikaisen / tuntikulutusseurannan käyttöönotto kulutushälytysten käyttöönotto energiakatselmusten perusteella tarkentunut energiankäyttö ja laiteinvestoinnit jäähdytyksen lisääminen nostaa sähkönkäyttöä energiatehokkaat korjausratkaisut Maakaasu,85 % Öljy 1,1 % Sähkölämmitys,17 % Muu,2 % Sähkö 44 % Kaukolämpö 54 % Kuva 11. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 21

22 YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 146, 142,8 131,6 129,4 136,8 Sähkö (kwh/m²) 163,4 152, 137,4 145,2 154,1 Vesi (l/m²) 353, 353, 34,4 37,6 318,9 35 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 3 6, 25 5, Lämpö ja sähkö , 3, 2, Vesi 5 1, , Lämpö (kwh/m³) 26,7 26,2 25,3 21,1 22,9 Sähkö (kwh/m³) 29,9 27,9 26,4 25,2 27,2 Vesi (l/m³) 64,5 64,7 58,6 53,4 56,4 Kuva 12. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus

23 YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Lämpö ja sähkö 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Vesi Lämpö (kwh/m²) 15,7 151,3 14,4 152,5 147,7 Sähkö (kwh/m²) 139,5 123,7 116,4 151,1 115,9 Vesi (l/m²) 36,7 357,8 326,8 344,4 333,9 35 Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 31,9 32,2 3,8 3, 32,5 Sähkö (kwh/m³) 29,6 26,3 25,5 29,7 25,5 Vesi (l/m³) 76,4 76,1 71,6 67,7 73,4 Kuva 13. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

24 YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 141,4 138, 123,3 12, 136,1 Sähkö (kwh/m²) 213,9 197,4 176,7 17,8 193,9 Vesi (l/m²) 362,6 358,3 35,6 3,7 316, Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 23,1 23,1 21,5 2,5 22,2 Sähkö (kwh/m³) 34,9 33, 3,8 29,1 31,6 Vesi (l/m³) 59,1 59,9 53,3 51,3 51,6 46 Kuva 14. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus

25 YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 189,5 157,3 176,7 16, 241,2 Sähkö (kwh/m²) 168,6 129,8 132, 27,9 138,9 Vesi (l/m²) 1173,5 956,6 1166,3 561,2 1187, Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 51,2 42,7 52,8 43, 73,9 Sähkö (kwh/m³) 45,5 35,3 39,5 6,4 41,9 Vesi (l/m³) 316,8 259,9 348,7 129,2 358,1 Kuva 15. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus

26 YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 127,2 122,3 114,3 99,4 12,7 Sähkö (kwh/m²) 131,1 133, 129,5 132,6 148,9 Vesi (l/m²) 226,6 22,6 166,8 189,8 19,9 25 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 19,7 18,7 18, 14,3 15,3 Sähkö (kwh/m³) 2,3 2,4 2,4 19,1 22,2 Vesi (l/m³) 35,1 31, 26,2 27,3 28,4 Kuva 16. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

27 YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 184,7 17, 146,9 158, 223,1 Sähkö (kwh/m²) 144, 145,2 139,1 86,7 62,9 Vesi (l/m²) 429,1 588,2 421,4 494,6 116, 6 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 36,5 33,6 32,8 32, 52, Sähkö (kwh/m³) 28,5 28,7 31, 2,7 14,7 Vesi (l/m³) 84,8 116,3 93,9 1,3 27,3 Kuva 17. Yksityissektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

28 VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 44, 41,6 39,3 42,4 36,5 Sähkö (kwh/m³) 22,5 23,1 23,8 21,7 22,2 Vesi (l/m³) 117,5 115,1 113,4 99,2 1,6 Kuva 18. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) , 35, 3, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö 25, 2, 15, 1, 5, Vesi, Lämpö (kwh/m³) 35,5 37,4 34,4 3,9 33,7 Sähkö (kwh/m³) 21,1 21,5 21,9 18,1 21,9 Vesi (l/m³) 73,3 71,4 66,6 61,2 65,7 Kuva 19. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

29 VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,6 42,5 4,2 52,4 44,7 Sähkö (kwh/m³) 12,6 12,6 13,6 16,4 16,7 Vesi (l/m³) 181,9 179,3 165,8 215,9 29,3 Kuva 2. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 35,3 35,2 33,8 45,9 29,5 Sähkö (kwh/m³) 19,9 2,3 2,3 12,5 12,4 Vesi (l/m³) 13, 13,8 13,6 56,1 72, Kuva 21. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

30 VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 53,5 47,2 44,6 46,5 37,8 Sähkö (kwh/m³) 26,3 27,2 28,9 28, 26,3 Vesi (l/m³) 138,4 134,3 132,5 92,5 1,8 Kuva 22. Valtiosektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

31 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Vuonna 22 sekä energiakatselmustukea hakeneiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 26 käynnistyneiden katselmusten volyymi laski edellisestä vuodesta rakennustilavuudella mitattuna 44 % ja kohteiden lukumäärällä mitattuna 39 % edellisestä vuodesta. Osaltaan volyymin laskuun vaikuttaa sopimusyritysten jo korkea katselmusaste, mutta osin myös pudotus sopimusyritysten määrässä (kahden vuoden jatkoon sitoutui vain 22 yritystä). Vuoden 26 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 1,2 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 23). Tilavuus (1 m3) KRESS yritysten hakemat katselmukset (1 m3) Kaikki haetut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) Energiankulutus (GWh) Vuosi Kuva 23. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys

32 KTM katselmustuet KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on vuosina kohdistunut % kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 26 energiansäästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli vain hieman alle puolet (49 %) koko tuen määrästä. Ennätyksellisen alhainen tukiosuus on selitettävissä sopimusyritysten määrän laskulla sekä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 85 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu. Kuvassa 24 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 21 asti 5 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 22 lähtien 4 %. 1,2 25 1, 2,8 15,6 1,4,2 5, Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä Kuva 24. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmusten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. 32

33 Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM tuetut katselmushankkeet Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. e tuki milj. e ,8, ,154, ,466, ,138, ,54, ,32, ,28, ,1,4 Yhteensä ,97 1,25 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kymmenen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä,3 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus,76 miljoonaa euroa. KTM investointituet Kuvassa 25 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella Kiinteistö- ja rakennusalalla käynnistyneitä energiatukea saaneita investointihankkeita on koko sopimuskaudella ollut vähän ja kiinnostus energiansäästöön liittyvään investointitukeen laimeaa. Vuonna 25 ei käynnistynyt yhtään hanketta ja vuonna 26 yksi hanke. Alle 4 % koko sopimuskaudella käynnistyneistä energiatukea saaneista investointihankkeista ja vain noin 1 % vastaavasta myönnetystä tuesta on kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalalle. 33

34 ,15 5,12 4 Investointituki milj. e,9,6 3 2 Hankkeiden lukumäärä,3 1, Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä Kuva 25. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin säästösopimukseen liittyen. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. e 1999, 2, 21 1,4 22 1,1 23 2, ,145 25, 26 1,85 Yhteensä 8,175 34

35 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Seurannasta on poistettu sopimusyritysten myydyiksi ilmoitetut kohteet, mutta vuoden 25 lopussa eronneiden yritysten vuosina 2 25 raportoimat katselmuskohteet ovat siis edelleen mukana seurannassa. Yhteensä tässä tarkastelussa on 37 katselmoitua kohdetta (n. 2 milj. m 3 ). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 48 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 31 % sähköjärjestelmiin, noin 11 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 9 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjestelmiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 2 %. Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee 8,1 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,1 vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 2 1. Pienin keskimääräinen investointitarve on käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (hieman yli 1 ). 35

36 Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 e 1 e a 1 Lämmitysjärjestelmä ,1 1.1 Lämmöntuotto ,4 1.2 Sisälämpötilan alentaminen ,5 1.3 Säädön parantaminen ,6 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset ,1 Lämmitysjärjestelmä yhteensä ,5 2 Ilmanvaihtojärjestelmä ,8 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat ,3 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen ,4 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 3 9, 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat ,8 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet ,6 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö ,2 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä , 3 Käyttövesijärjestelmä 2 4,1 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus ,3 3.2 Vesikalusteiden vaihto ,8 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen ,6 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen ,3 Käyttövesijärjestelmä yhteensä ,4 4 Sähkö 2 1, 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompens ,7 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 2 2 1,3 4.3 Valaistus ,8 4.4 Sähköiset lämmitykset , 4.5 LVI-laitteet ,7 4.6 Muut sähkölaitteet ,7 4.7 Käyttötottumusten muutos ,3 Sähköjärjestelmä yhteensä ,9 5 Jäähdytysjärjestelmä ,6 5.1 Veden kulutus ,3 5.2 Lauhdelämmön talteenotto ,8 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä ,3 6 Rakenteet, 6.1 Ikkunat ja ovet ,9 6.2 Ulkovaippa , Rakenteet yhteensä ,1 7 Paineilmajärjestelmä 1 5 2,3 7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 2 9 3,3 Paineilmajärjestelmä yhteensä ,3 8 Muut energiansäästömahdollisuudet , Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä ,1 Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 26 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 26. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 36

37 Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 26 loppuun mennessä. Taulukoon ei ole otettu mukaan yritysten myydyiksi ilmoitettuja kohteita. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisinmaksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 26,4,56,65,29 1,65 48 Kaikki toteutetut toimenpiteet 2,8 37,73 16,72 8,86, Päätetyt toimenpiteet 1,9 25,23 8,35 28,39, Harkittavat toimenpiteet 2,74 17,6 9,1 22,27 2, Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 5,9 8,2 34,17 59,51 1, Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta vuoden 26 lopussa noin 37,7 GWh/a eli 7 % katselmoitujen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 16,7 GWh/a eli noin 3 % katselmoitujen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta 8 86 m³/a eli noin,6 % kiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli alle 2. Kuvassa 27 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viivalla kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 25,2 GWh/a, sähkössä 8,4 GWh/a ja vedessä m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden 1 2. Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli noin 3 8 ja takaisinmaksuaika kaksi vuotta. Takaisinmaksuaika toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden sekä niiden toimenpiteiden, joiden toteutuksen tilasta ei ole raportoitu oli hieman yli kaksi vuotta. 37

38 GWh/a, 1m 3 /a , ,23 22, ,1 2 37,73 8,35 28, ,72 8,86 Lämpö, GWh Sähkö, GWh Vesi, 1 m3 Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 26. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä. 4, 37,73 36, 32, Energiansäästö, GWh/a 28, 24, 2, 16, 12, 14,69 16,72 8, 4,, 6,72 6,98 4,34 4,62 4,1,3,47,23,28,632,5 1,41 1,87 2,3 2,35,65, Säästö sähkö Säästö lämpö Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö, kumulat. Kuva 27. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina