Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 1

2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 26 2

3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta. Liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi myös uutta maaliskuussa 25 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 21 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on myös uusittu (Höylä II). Kuntaalan vuonna 22 päättyneen sopimuksen jatkamisesta vuoteen 25 ja muuttamisesta energia- ja ilmastosopimukseksi allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 22. Kaikilla vuoden 25 lopussa päättyneillä sopimusaloilla on sopimuksia jatkettu kahdella vuodella, jotta uusien sopimusten valmistelussa saataisiin huomioitua muutoksessa ollut toimintaympäristömme. Tähän vuosiraporttiin on koottu jo viidennen kerran yhteenveto sopimukseen liittyneiden yritysten energian käytön kehityksestä, energiakatselmusten toteuttamisesta, toimien säästövaikutuksista sekä sopimuksiin liittyvistä hankkeista. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on jatkossa entistä tärkeämpää. Toukokuussa 26 voimaan tullut energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen 9 % energiansäästötavoitteen jaksolle Tavoite on haastava ja edellyttää aktiivista toimintaa kaikilla sektoreilla. Sopimusmenettely joustavana ja kustannustehokkaana toimintamallina olisi hyvä vaihtoehto myös energiapalveludirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Valtioneuvoston marraskuussa 25 eduskunnalle selontekona antamassa päivitetyssä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa energiansäästösopimukset nähdään tärkeänä keinona ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraavan polven sopimusten valmistelun edellytetään etenevän ripeästi. Myös vuonna 25 valmistuneen energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin perusteella sopimustoiminnan jatkamiselle on hyvät edellytykset. Uusien sopimusten suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Kiinteistö- ja rakennusalalla sopimustoiminnan rakenne tulee muuttumaan, mutta joka tapauksessa uusien sopimusten piiriin on tavoitteena saada nykyiset toimijat mahdollisimman kattavasti. Laaja sopimustoiminta on tarpeen, jotta energiapalveludirektiivin velvoitteiden voidaan osoittaa toteutuvan Suomessa myös vapaaehtoiselta pohjalta. Suomalaiset energiansäästösopimukset kelpaavat myös kansainväliseksi esimerkiksi tuloksekkaasta, toimijoiden erilaiset lähtökohdat huomioon ottavasta ja hallintokustannuksiltaan kohtuullisesta toiminnasta. Toimintatapamme on jo herättänyt huomiota käytännönläheisenä keinona energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi. Helsingissä lokakuussa 26 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 15 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 21 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 34 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 39 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 4 Liite 2 Benchmarkin-kuvat yritysten ominaiskulutusvertailut v a) KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 44 2b) Toimistorakennukset (yksityissektori) 46 2c) Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 47 2d) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (yksityissektori) 48 2e) Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 49 2f) Muut rakennukset (yksityissektori) 5 2g) KRESS kiinteistöt (valtiosektori) 51 2h) Toimistorakennukset (valtiosektori) 53 2i) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (valtiosektori) 54 2j) Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 55 2k) Muut rakennukset (valtiosektori) 56 Liite 3 KRESS-sopimukseen liittyneet yritykset ja valtiosektori 57 5

6 6

7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin ja sopimuskausi päättyi vuoden 25 lopussa. Valtion kiinteistölaitoksen yksiköt liittyivät sopimukseen vuonna 22. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena oli sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuonna 25. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja RAKLI ry:n välille neuvoteltiin alkuperäiseen sopimukseen kahden vuoden jatkoaika. Vuoden 27 loppuun kestävä jatkoaika takaa siihen liittyneille yrityksille alkuperäisen sopimuksen mukaiset edut sekä velvoitteet. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 26 kuudetta kertaa. Raportointi koski jatkoaikasopimukseen vuoden 25 lopussa sitoutuneita yrityksiä, ja tietoja kysyttiin vuodelta 25. Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 23 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosektorin yrityksiin. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitetyissä rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta. Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 25 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 368 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 44 GWh. Vettä rakennuksissa kului,93 milj. m³. Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 129,4 kwh/hum² (21,1 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 145,2 kwh/hum² (25,2 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 37,6 l/hum² (53,4 l/m³). Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 25 lämpöenergiaa kului 374 GWh, sähköenergiaa käytettiin 428 GWh ja vettä 1,96 milj. m³. Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulutukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus vuonna 25 oli 47,7 kwh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 21,7 kwh/m³ ja veden ominaiskulutus 99,2 l/m³. Vuoden 25 aikana sopimuksen piirissä olleet yksityisen sekotorin KRESS-yritykset (26 kpl) hakivat katselmustukea yhteensä 1,9 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä katselmustuesta on vuosina 21 ja 22 keskimäärin noin 85 % kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimusyrityksille, vuonna 23 energiansäästösopimusyritysten osuus oli vain vähän alle 75 %, mutta nousi vuonna %. Vuonna 25 oli energiansäästösopimusyritysten osuus myönnetystä katselmustuesta 72 % Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 25 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä, asuinrakennuksista sekä linja-autoalalta. 7

8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 26 kuudetta kertaa. Raportointitiedot vuodelta 25 saatiin määräaikaan mennessä 15 yksityisen sektorin yritykseltä ja neljältä valtion sektorin kohteelta. Raportissa on kolmatta kertaa mukana valtiosektorin kiinteistöjen tiedot. Jotta aiempien aikasarjojen seuranta olisi mahdollista, tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin erikseen. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 23 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Sopimuksessa jatkavat yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Tämän vuosiraportin laatimiseksi saatiin raportointitiedot 19 sopimuksessa jatkavalta yritykseltä (15 yksityisen sektorin ja 4 valtion sektorin yritystä). Vuosiraportin määräaikaan mennessä toimittaneet yritykset raportoivat noin 8,9 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot., joista 3,2 milj. m² on yksityisen sektorin kohteita ja 5,7 milj. m² on valtion kohteita. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa

9 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvassa 1 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta. milj. m2 14 lkm Valtion sektorin raportoitu rakennuskanta Yksityisen sektorin raportoitu rakennuskanta Raportoineita yrityksiä tai yksiköitä * * Vuodelta 1999 ei laadittu vuosiraporttia Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnin kattavuuden kehitys Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (indikaattorina rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutus), kulutusseurannan kattavuudelle sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa ja Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 1 % alemmat vuonna 25 ja 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. 9

10 Tilanne vuoden 25 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 2 4 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2, 21, 22 ja liittyneiden yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. Taulukossa 2 sekä kuvissa 5-7 esitetään valtion sektorin yksiköiden ominaiskulutuksen kehitys. Valtionsektorin yksiköt ovat liittyneet sopimukseen vuosina 22 ja 23. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana osin muuttuneet. Myös käyttöajoissa on saattanut tapahtua muutoksia. Tässä esitettävät tulokset ovatkin lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Yksityisen sektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on sopimuskauden aikana ollut laskeva. Vuodesta 21 on lämmön normeerattu ominaiskulutus (kwh/m²) laskenut 6,9 % ja lämpöindeksi (kwh/m³) n. 21,5 % (kuva 2). Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutus on nyt (taulukko 1 ja kuva 3) vuoden 2 tasolla. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (taulukko 1 ja kuva 4) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen. Yritykset ovat vähentäneet kiinteistöjensä veden ominaiskulutusta n. 2 % vuodesta 2. Valtiosektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Lämmön ominaiskulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 21 lähtien (kuva 5). Vuoden 25 ominaiskulutuksen korkeaan arvoon vaikuttaa aikaisempia vuosia pienempi raportoitu kanta. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sähkön ominaiskulutus on ollut lievässä kasvussa koko sopimuskauden (kuva 6). Kasvu on kuitenkin ollut maltillista joten tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on ollut vaikutusta. 1

11 Veden ominaiskulutuksen kehitys Veden kulutuksen vähentyminen on jatkunut koko sopimuskauden (kuva 7). Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,2 147,8 146,6 121, ,3 155,3 151,2 278, ,7 172,5 139,9 279, 934, ,6 143,6 141,3 28, ,2 138,6 149,3 323,3 726,2 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,2 94,1 137,3 11, ,8 13, 162,6 79, , 11,9 157,5 77,1 95, ,9 112,2 138,6 84, ,5 88, 158,2 75, 43,9 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit ,1 33, 422,1 196, ,7 329, 371,2 1 1, ,1 36,3 366, , 934, ,7 314,1 323, 1 23, ,3 325,3 345,5 1 97,8 726,2 11

12 liittyneet Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12

13 liittyneet Veden ominaiskulutus (l/m²) liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet liit Tarkasteluvuosi Kuva 4. Vedenkulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 22 liittyneet 23 liittyneet 21 42,3 43,3 22,9 17, ,4 39,8 25,3 19, ,9 4, 25,9 19, ,7 38,9 27,6 19, ,4 52,7 24,8 19,2 Veden ominaiskulutus (l/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 21 18,5 141, ,4 134, ,8 136, ,8 133, ,2 11,2 13

14 6 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 5. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 6. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 14

15 16 14 Veden ominaiskulutus (l/m³) liittyneet 23 liittyneet Tarkasteluvuosi Kuva 7. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten rakennuskannasta katselmoiduksi ja säännöllisen kulutusseurannan piiriin vuoteen 25 mennessä. Katselmustoiminnan välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöstä katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Katselmustoiminnan kattavuutta ja tuloksia tarkasteltaessa on käsitelty kaikkia vuoden 25 lopussa sopimuksen piirissä olleita 26 yritystä (ei valtion sektoria), toisin kuin muualla tässä raportissa. Näiden 26 yrityksen hallinnassa on oman ilmoituksensa mukaan sopimustoiminnan piirissä rakennustilavuudella mitattuna noin 26 milj. m 3. Vuoden 25 lopussa sopimuksen piirissä olevat yritykset ovat vuosien aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 2,9 milj. m 3, joka on 8 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 8). Vuoden 25 lopussa KRESS yritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 1,8 milj. m 3 katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 7 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta. Vuodelle 25 asetettu 8 % katselmustavoite on siis saavutettu sopimukseen liitetyssä rakennuskannassa.. Katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittynei- 15

16 den yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta on kuitenkin selvästi pienempi (vain noin 25 %), joten 8 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei saavutettu vuoteen 25 mennessä. Kuvassa 8 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytettävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 1): osa yrityksistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa lainkaan, osa on sen sijaan jo selvästi ylittänyt sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen ja 3 katselmustiedot perustuvat. 1 % 9 % 8 % Tavoite Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Välitavoite 2 % 1 % % Vuosi Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta Kuva 8. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina

17 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht Katselmoitu vuoden 25 loppuun mennessä Katselmoitu vuoden 25 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta Katselmoimatta, yht. Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 25 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa sopimuksen piirissä vuoden 25 lopussa olleiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yhteisöjen raportoinnin perusteella oli vuoden 25 lopussa lähes 1 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yhteisöjen osalta jotka ovat raportoineet kyseisen tiedon. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on keskimäärin saavutettu (kuva 1). 17

18 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Yht Kuva 1. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 25 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuoden 25 osalta. 18

19 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinrakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia, myytäviä sekä kehityskohde -kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 25 lopussa kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä tai valtion kiinteistöyksiköitä oli 3. Näistä 23 sitoutui jatkamaan sopimusta kahdella vuodella; 19 yksityisen sektorin yritystä sekä 4 valtion kiinteistöyksikköä. Valtion kiinteistöyksikön Senaatti-kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön, joten yhteensä valtion sektorilta on sopimuksessa kuusi kiinteistöyksikköä. Raportointi tiedot vuodelta 25 saatiin määräaikaan mennessä 15 yksityisen sektorin yritykseltä ja neljältä valtion kiinteistöyksiköltä. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin vuonna 25 8,9 milj. m² (3,2 milj. m² yksityiseltä sektorilta ja 5,7 milj. m² valtion sektorilta, tilavuus yhteensä 37,2 milj. m³) energiankäyttö. Tämä tarkoittaa, että vuonna 25 raportoitiin noin 32 % sopimusalan koko rakennuskanasta. Raportoitujen sopimuskiinteistöjen kokonaislukumäärää vuonna 25 ei voida varmuudella ilmoittaa, koska osalla valtiosektorin yrityksistä kiinteistöjen lukumäärätiedot puuttuivat. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä raportoitiin vuonna kpl. Näistä toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten 12 kpl, eli noin 38 % kaikista yksityissektorin sopimuskiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat 75 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Majoitus- ja ravitsemusrakennusten raportoitujen kiinteistöjen lukumäärä oli seurantavuonna 5 kpl. Muut rakennukset 19

20 -ryhmään on liitetty raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin kuulumattomat kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 41 kiinteistöä. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. Valtiosektorin sopimuskiinteistöt olivat mukana kolmatta kertaa KRESS-raportoinnissa. Tässä ryhmässä on edustettuna neljä laitosta tai yritystä, joista Senaatti kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön (valtion yksikköjä sopimuksen piirissä siis yhteensä kuusi). Raportointitiedot vuodelta 25 saatiin määräaikaan mennessä neljältä valtion yksiköltä. Tilavuudeltaan ryhmä on suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistöjen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta laitoksilta ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio raportin kattavuuden arviointia varten muodostettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja raportoiduista tiedoista lasketun keskimääräisen huonekorkeuden avulla. Valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, kuten esimerkiksi korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin. Tästä johtuen suurimmaksi kiinteistötyypiksi valtiosektorilla muodostui muut rakennukset. Kiinteistötyypin tilavuusosuus on 45 %. Yhtä suurina ryhminä ovat 24 %:n osuuksilla toimistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Yhteenvetokuvia raportoidusta KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteissä 1a ja 1b. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö KRESS-yritysten raportoima lämmitysenergiankulutus oli vuonna GWh (yksityissektori 368 GWh, valtiosektori 374 GWh). Sähköä käytettiin 868 GWh (yksityissektori 44 GWh, valtiosektori 428 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 2,89 milj. m³ (yksityissektori,93 milj. m³, valtiosektori 1,96 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa ja valtiosektorin tiedot kuvissa Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille normeeraus eli lämpötilakorjaus. Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin vuosittaista normeeraussuhdetta 7/3 % käyttäen korjauskerroin. Lämpöenergian korjauskertoimen arvoksi vuodelle 25 saatiin näin 1,12 Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. 2

21 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöasteet ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen kiinteistöjen sijoitusstatuksen muutoksista johtuen vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana, käyttöasteen muutokset osa seurannassa mukana olleista kiinteistöistä ollut tyhjillään seurantakauden aikana rakennuskannan uudistuminen ja parantunut tekniikka vaikuttavat kulutuksiin laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset kiinteistökannan painopistealueen muutos erikoiskiinteistöihin tehostunut kulutusten kuukausiseuranta ja reagointi poikkeamiin reaaliaikaisen / tuntikulutusseurannan käyttöönotto kulutushälytysten käyttöönotto energiakatselmusten perusteella tarkentunut energiankäyttö ja laiteinvestoinnit palkkio/sanktio-mallin käyttö kiinteistönhoitosopimuksissa jäähdytyksen lisääminen nostaa sähkönkäyttöä lisääntynyt koulutus ja energiavastaavien/ryhmien nimeäminen Sähkö 54,7 % Maakaasu,1 % Öljy,4 % Sähkölämmitys,2 % Muu,3 % Kaukolämpö 45, % Kuva 11. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 21

22 YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 139, 146, 142,8 131,6 129,4 Sähkö (kwh/m²) 143, 163,4 152, 137,4 145,2 Vesi (l/m²) 327, 353, 353, 34,4 37,6 35 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v , 3 6, 25 5, Lämpö ja sähkö , 3, 2, Vesi 5 1, , Lämpö (kwh/m³) 26,9 26,7 26,2 25,3 21,1 Sähkö (kwh/m³) 27,6 29,9 27,9 26,4 25,2 Vesi (l/m³) 63,2 64,5 64,7 58,6 53,4 Kuva 12. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus

23 YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Lämpö ja sähkö 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Vesi Lämpö (kwh/m²) 14,4 15,7 151,3 14,4 152,5 Sähkö (kwh/m²) 123,6 139,5 123,7 116,4 151,1 Vesi (l/m²) 312,7 36,7 357,8 326,8 344,4 35 Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 31,2 31,9 32,2 3,8 3, Sähkö (kwh/m³) 27,4 29,6 26,3 25,5 29,7 Vesi (l/m³) 69,4 76,4 76,1 71,6 67,7 Kuva 13. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

24 YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 144, 141,4 138, 123,3 12, Sähkö (kwh/m²) 178,1 213,9 197,4 176,7 17,8 Vesi (l/m²) 379,8 362,6 358,3 35,6 3, Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 25,4 23,1 23,1 21,5 2,5 Sähkö (kwh/m³) 31,4 34,9 33, 3,8 29,1 Vesi (l/m³) 66,9 59,1 59,9 53,3 51,3 Kuva 14. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus

25 YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 185, 189,5 157,3 176,7 16, Sähkö (kwh/m²) 214,7 168,6 129,8 132, 27,9 Vesi (l/m²) 833,2 1173,5 956,6 1166,3 561,2 6 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 47,9 51,2 42,7 52,8 43, Sähkö (kwh/m³) 55,6 45,5 35,3 39,5 6,4 Vesi (l/m³) 215,7 316,8 259,9 348,7 129,2 Kuva 15. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus

26 YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 128,4 127,2 122,3 114,3 99,4 Sähkö (kwh/m²) 115,8 131,1 133, 129,5 132,6 Vesi (l/m²) 23,5 226,6 22,6 166,8 189,8 25 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 21,1 19,7 18,7 18, 14,3 Sähkö (kwh/m³) 19,1 2,3 2,4 2,4 19,1 Vesi (l/m³) 37,9 35,1 31, 26,2 27,3 Kuva 16. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

27 YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m²) 117, 184,7 17, 146,9 158, Sähkö (kwh/m²) 156,6 144, 145,2 139,1 86,7 Vesi (l/m²) 328,9 429,1 588,2 421,4 494,6 4 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 25,2 36,5 33,6 32,8 32, Sähkö (kwh/m³) 33,8 28,5 28,7 31, 2,7 Vesi (l/m³) 71, 84,8 116,3 93,9 1,3 Kuva 17. Yksityissektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

28 VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 42,7 44, 41,6 39,3 42,4 Sähkö (kwh/m³) 2,6 22,5 23,1 23,8 21,7 Vesi (l/m³) 122,9 117,5 115,1 113,4 99,2 Kuva 18. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) , 35, 3, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö 25, 2, 15, 1, 5, Vesi, Lämpö (kwh/m³) 36,4 35,5 37,4 34,4 3,9 Sähkö (kwh/m³) 2,1 21,1 21,5 21,9 18,1 Vesi (l/m³) 74,7 73,3 71,4 66,6 61,2 Kuva 19. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus

29 VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 44,9 42,6 42,5 4,2 52,4 Sähkö (kwh/m³) 12,5 12,6 12,6 13,6 16,4 Vesi (l/m³) 18,7 181,9 179,3 165,8 215,9 Kuva 2. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 39,7 35,3 35,2 33,8 45,9 Sähkö (kwh/m³) 17,4 19,9 2,3 2,3 12,5 Vesi (l/m³) 11,3 13, 13,8 13,6 56,1 Kuva 21. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus

30 VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v Lämpö ja sähkö Vesi Lämpö (kwh/m³) 47,2 53,5 47,2 44,6 46,5 Sähkö (kwh/m³) 23,7 26,3 27,2 28,9 28, Vesi (l/m³) 145, 138,4 134,3 132,5 92,5 Kuva 22. Valtiosektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus

31 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Vuonna 22 sekä energiakatselmustukea hakeneiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 25 käynnistyneiden katselmusten volyymi laski rakennustilavuudella mitattuna noin 3 % ja kohteiden lukumäärällä mitattuna noin 2 % edellisestä vuodesta. Vuoden 25 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 1,9 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 23). Tilavuus (1 m3) KRESS yritysten hakemat katselmukset (1 m3) Kaikki haetut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) Energiankulutus (GWh) Vuosi Kuva 23. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys

32 KTM katselmustuet KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä katselmustuesta on vuosina 21 ja 22 keskimäärin noin 85 % kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimusyrityksille, vuonna 23 energiansäästösopimusyritysten osuus oli vain vähän alle 75 %, mutta nousi vuonna %. Vuonna 25 oli energiansäästösopimusyritysten osuus myönnetystä katselmustuesta 72 %. Kuvassa 24 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 21 asti 5 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 22 lähtien 4 %. 1,2 25 1, 2,8 15,6 1,4,2 5, Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä Kuva 24. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmusten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. 32

33 Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM tuetut katselmushankkeet Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. e tuki milj. e ,8, ,154, ,466, ,138, ,54, ,32, ,28,11 Yhteensä ,59 1,1 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kymmenen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä,3 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus,76 miljoonaa euroa. KTM investointituet Kuvassa 25 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella Kiinteistö- ja rakennus-alalla on koko sopimuskaudella käynnistynyt vain muutama pieni hanke johon on myönnetty investointitukea. Vuonna 24 hankkeiden määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen varsin pieni. Vuonna 25 ei KTM investointituella käynnistyneitä hankkeita ollut kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksillä lainkaan.,15 5,12 4 Investointituki milj. e,9,6 3 2 Hankkeiden lukumäärä,3 1, Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä Kuva 25. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin säästösopimukseen liittyen. 33

34 Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. e 1999, 2, 21 1,4 22 1,1 23 2, ,145 25, Yhteensä 8, Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Yhteensä tässä tarkastelussa on 397 katselmoitua kohdetta (n. 21 milj. m 3 ). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 48 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 32 % sähköjärjestelmiin, noin 1 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 8 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjestelmiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on vain noin 2 %. Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee 8,1 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,1 vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 2 1. Pienin keskimääräinen investointitarve on käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (hieman yli 1 ). 34

35 Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 e 1 e a 1 Lämmitysjärjestelmä ,1 1.1 Lämmöntuotto ,4 1.2 Sisälämpötilan alentaminen ,6 1.3 Säädön parantaminen ,6 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset ,1 Lämmitysjärjestelmä yhteensä ,5 2 Ilmanvaihtojärjestelmä ,8 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat ,3 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen ,5 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen ,1 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat ,8 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet ,6 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö ,2 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä , 3 Käyttövesijärjestelmä 2 4,1 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus ,3 3.2 Vesikalusteiden vaihto ,8 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen ,6 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen ,3 Käyttövesijärjestelmä yhteensä ,4 4 Sähkö 2 1, 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompens ,8 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 2 2 1,3 4.3 Valaistus ,8 4.4 Sähköiset lämmitykset , 4.5 LVI-laitteet ,4 4.6 Muut sähkölaitteet ,7 4.7 Käyttötottumusten muutos ,3 Sähköjärjestelmä yhteensä ,9 5 Jäähdytysjärjestelmä ,6 5.1 Veden kulutus ,3 5.2 Lauhdelämmön talteenotto ,6 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä ,2 6 Rakenteet, 6.1 Ikkunat ja ovet ,9 6.2 Ulkovaippa , Rakenteet yhteensä ,1 7 Paineilmajärjestelmä 1 5 2,3 7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 2 9 3,3 Paineilmajärjestelmä yhteensä ,3 8 Muut energiansäästömahdollisuudet ,2 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä ,1 Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 25 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 26. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 35

36 Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 25 loppuun mennessä. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisinmaksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 25,28 3,96 2,26,84 1, 12 Kaikki toteutetut toimenpiteet 2,14 38,62 16,83 1,5,9 151 Päätetyt toimenpiteet 1,1 25,7 8,49 28,65,74 95 Harkittavat toimenpiteet 2,75 17,4 1,2 21,27 2,7 718 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 6, 81,36 35,53 59,98 1, Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta vuoden 25 lopussa noin 38,6 GWh/a eli 7 % katselmoitujen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 16,8 GWh/a eli 2,9 % katselmoitujen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta noin 1 5 m³/a eli noin,7 % kiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli noin 2. Kuvassa 27 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viivalla kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 25,7 GWh/a, sähkössä 8,5 GWh/a ja vedessä m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli noin 3 8 ja takaisinmaksuaika kaksi vuotta. Takaisinmaksuaika toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden sekä niiden toimenpiteiden, joiden toteutuksen tilasta ei ole raportoitu oli hieman yli kaksi vuotta. 36

37 GWh/a, 1m 3 /a , ,7 21, ,2 2 38,62 8,49 28, ,83 1,5 Lämpö, GWh Sähkö, GWh Vesi, 1 m3 Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 26. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä. 4, 36, 38,62 32, Energiansäästö, GWh/a 28, 24, 2, 16, 12, 14,64 16,83 8, 4,, 7,14 7, 5,3 4,78 3,96,3,47,23,28,63 2,5 1,97 1,99 2,44 2, Säästö sähkö Säästö lämpö Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö, kumulat. Kuva 27. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina

38 Energiansäästöinvestoinnit Vuosina toteutetut energiankäytön tehostamisinvestoinnit olivat vuoden 25 lopussa olleet yhteensä 2,1 milj. euroa. Investoinnit vastaavat edellä kuvassa 27 esitettyjä toteutettuja säästötoimenpiteitä. Kuvassa 28 on pylväillä esitetty vuosittaiset energiansäästöinvestoinnit ja viivalla kumulatiiviset investoinnit tarkasteluvuoden lopussa. 2,5 2,14 2, 1,85 Investointi, milj. e 1,5 1, 1,59 1,188,5,,4,292,17,1,3,231,263,3,21,138, Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 28. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 38

39 4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä Liittyessään kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen yritykset sitoutuvat katselmustoiminnan lisäksi edistämään käytäntöä, jossa energia- ja vesikustannukset eritellään vuokrissa tai vastikkeissa, toimimaan yhteistyössä kiinteistöjen käyttäjien kanssa energiatehokkuuden parantamiseksi, edistämään omissa kone- ja laitehankinnoissaan sekä uudis- ja korjausrakennushankkeissaan uusien energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöönottoa KTM:n suositusten mukaisesti aina, kun se on taloudelliset näkökohdat sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioonottaen mahdollista, tarjoamaan energiankulutusta ja energiansäästöä koskevaa informaatiota kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle ja käyttäjille sekä pyrkimään lisäämään kiinteistöjen ylläpitohenkilöstön energiatalouteen liittyvää koulutusta ja erikoisosaamista, kehittämään yhteistyössä alihankkijoidensa kanssa näiden prosesseja ja toimintatapoja energia- ja ympäristöasioita paremmin huomioonottavaan suuntaan. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta ISO 141 -standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä on käytössä neljällä KRESSyrityksellä. Lisäksi neljällätoista yrityksellä on käytössä joko ISO 141 -standardin mukainen mutta sertifioimaton järjestelmä tai he ilmoittavat soveltavansa omaa ympäristöjärjestelmää. Energiaseuranta on yleisesti ottaen ollut keskeisellä sijalla yritysten konsernitason ympäristöraportoinnissa. Ainakin kahdessa KRESS-yrityksessä on laadittu GRI:n (Global Reporting Initiative) mukainen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. Sopimuksen energiatehokkuusmittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina. Motivan, RAKLIn, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yritysten yhteistyönä toteuttama rakennusten ympäristöluokitus PROMISE on aktiivisessa käytössä joissakin sopimusyrityksissä. PROMISE-luokitus tukee hyvin myös KRESS-tavoitteita. Kiinteistöliiketoimintatiedon hallinnan kehittämistä on tehty sekä yritys- että toimialakohtaisesti. Elinkaarihallinnan yhteiset ydintiedot sähköisissä huoltokirjoissa (e-ehyt) -hankkeen tietosisältömäärittelyssä yhtenä keskeisenä ajatuksena on ollut se, että e-ehyt tietosisällön myötä myös kiinteistön energiatehokkuudesta saadaan luotettava kuva. 39