Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2000
|
|
- Sakari Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksenvuosiraportti 2 1
2 2
3 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä viimeksi tänä vuonna linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maaliskuussa kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekoa koskevan lausunnon kesällä ja totesi, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Hallitus lähtee ilmastostrategiassaan siitä, että energian käytön tehostamista jatketaan syksyllä 2 valmistuneen energiansäästön edistämisohjelman mukaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käytön kasvua edistetään vuonna 1999 laaditun edistämisohjelman linjausten mukaisesti. Energian säästön tehostamisella ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä arvioidaan voitavan kattaa suurin piirtein puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta vuoteen 21 mennessä. Ilmastostrategiassa ja siihen sisältyvässä energiansäästöohjelmassa on energiansäästösopimuksilla edelleen keskeinen asema energiatehokkuuden parantamisessa. Lisäksi ilmastostrategiassa todetaan, että jotkut nykyiset energiansäästösopimukset, kuten teollisuuden ja energia-alan sopimukset, voitaisiin laajentaa kasvihuonekaasujen vähentämissopimuksiksi. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän vuosiraporttiin on nyt koottu ensimmäisen kerran yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten energian käytön kehityksestä ja energiansäästösopimusta toteuttavista toimenpiteistä. Katselmustoiminta on tällä sopimusalueella vasta käynnistynyt, joten säästöpotentiaalin ja sen toteutumisen tuloksia on nähtävissä seuraavina vuosina. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestämän käynnistämien ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tässä mielessä vedenjakajalla. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on lisääntynyt hyvin ja analyysejäkin on jo tehty paljon. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa pikkuhiljaa näkyä. Nyt tarvitaan sekä yhteisiä että yksittäisten osapuolten konkreettisia toimia, jotta energiansäästösopimukset lunastavat niihin asetetut odotukset ja toiveet. Helsingissä lokakuussa 21 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3
4 4
5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto Sopimuksen solmineet yritykset Sopimuksen keskeiset tavoitteet Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 9 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Sopimusalan rakennuskanta Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö 15 3 Energiakatselmukset Yleistä energiakatselmuksista Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 23 4 Muut toimenpiteet Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 25 Liitteet Liite 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen mennessä liittyneet yritykset 26 Liite 2 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 27 Liite 3 Benchmarking-kuvat: Yritysten ominaiskulutusvertailut kiinteistötyypeittäin v. 2 3 Liite 4 Benchmarking-kuvat: Kulutustrendit yrityksittäin vuosina
6 6
7 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Vuoden 2 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 8 yritystä. Näiden yritysten omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä oli noin 7,4 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 21 ensimmäistä kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina solmineita yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2. Yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä noin 383 GWh, mistä 99 % tuotettiin kaukolämmöllä. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 4 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,17 milj.m³. Kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitettyjen yritysten rakennuksissa 97 %. Raportoitu lämmön ominaiskulutus oli 126 kwh/hum² (25 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 132 kwh/hum² (26 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 386 l/hum² (76 l/m³). Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet yritykset ovat vuosina käynnistäneet katselmushankkeita yhteensä 2,1 milj. rakennuskuutiometrin kiinteistökannassa, mikä vastaa noin 12 % yritysten säästösopimustoimintaan liittämästä rakennustilavuudesta. Katselmusten perusteella toteutettujen toimenpiteiden raportointi käynnistetään vuoden 21 vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. benchmarking-raportointiin voidaan liittää uusia yrityksiä vertailukelpoisesti. Jatkossa voidaan olettaa, että käytössä on laajempi tietoaineisto tilastokelpoiseen analysointiin. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2 on tuotettu myös teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala sekä sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä kuorma- ja pakettiautoalalta. 7
8 1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 21 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yritysten raportoimiin tietoihin vuodelta Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 2 loppuun mennessä 8 yritystä oli liittynyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen (KRESS). Sopimuksen liittyneiden 8 yrityksen omistamien kiinteistöjen kokonaismäärä on noin 7,4 miljoonaa neliömetriä, joka vastaa noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten toteuttamiselle. 8
9 1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Jäsenyritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat vuonna 25 1 % alemmat ja vuonna % alemmat kuin vuonna Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. Tilanne Rakennusten lämmön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite lämmön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -9 % (vaihteluväli %) ja vuodelle 21 keskimäärin -14 % (vaihteluväli %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (vertailuvuosi tyypillisesti 1998 tai 1999). Tilanne Rakennusten sähkön ominaiskulutustavoitteet sopimuksen piirissä Sopimustietojen perusteella keskimääräinen tavoite sähkön ominaiskulutuksen muutokselle vuoteen 25 mennessä on -4 % (vaihteluväli -1 %) ja vuodelle 21 keskimäärin 9 % (vaihteluväli %), kun vertailukohtana on käytetty yritysten ilmoittamaa vertailuvuotta (vertailuvuosi tyypillisesti 1998 tai 1999) Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 25 mennessä. Välitavoitteena on saada 5 % kiinteistöjen energian kulutuksesta katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Tilanne Vuoden 2 vuosiraportointiin osallistuneet yritykset ovat vuosien aikana käynnistäneet katselmushankkeita yhteensä 2,1 milj.m³ kiinteistömassassa, joka on 12,6 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 1). Yleisiä tuloksia yksityisen palvelusektorin katselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 9
10 Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 2 lopussa 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta. Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu, vaikka yritysten välillä kulutusseurannan kattavuudessa onkin suuria eroja (kuva 2). 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % KRESS- YRITYKSET YHTEENSÄ Katselmustukea haettu Katselmoimatta Kuva 1. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 2 lopussa. Pylväs KRESS-yritykset yhteensä kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 1
11 1 % 9 % 8 % Tavoite 25 7 % 6 % 5 % Välitavoite 22 4 % 3 % 2 % 1 % % KRESS- YRITYKSET YHTEENSÄ Kuva 2. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSsopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuoden 2 lopussa. Pylväs KRESS-yritykset yhteensä kuvaa vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. 11
12 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Rakennuskannan energiankäyttö Suomessa Kuvissa 3 (lämmitys) ja 4 (sähkönkäyttö) esitetään Suomen koko rakennuskannan energiankäytön kehittyminen 199-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana. Yksityiset palvelurakennukset edustavat energiankulutuksesta lämmityksen osalta n. 8,5 TWh/a ja sähkönkäytön osalta n. 8,2 TWh/a eli koko rakennuskannan kulutuksesta näiden kiinteistöjen osuus on suuruusluokkaa 15 %. Teollisuuskiinteistöjen osalta kulutuksen jakautuminen on toistaiseksi selvittämättä. Rakennusten lämmitys muodostaa merkittävän osan suomalaisesta energiankulutuksesta (kuva 5). Sen on arvioitu olevan 31 % kaikista Suomessa aiheutetuista hiilidioksidipäästöistä vuonna KRESS-sopimusalan rakennuskanta muodostuu pääosin toimisto- ja liikerakennuksista. VTT Rakennustekniikan selvityksen mukaan toimistojen ja liikerakennuksien osuus Suomalaisesta rakennuskannasta on noin 11 %. GWh/a Teollisuusrakennusten osalta jakauma on selvittämättä. Yksityisten palvelurakennusten kulutus on suuruusluokkaa 8,5 TWh/a eli n. 5 % palvelurakennusten kokonaiskulutuksesta Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Palvelurakennukset Teollisuusrakennukset Maatalousrakennukset Kuva 3. Suomen rakennuskannan lämpötilakorjattu lämmitysenergiankulutus vuosina Lähteet: Energiatilastot 1999, Pohjolainen: Palvelujen energiatilastojen kehittäminen (diplomityö, LTKK 2) 12
13 TWh Yksityisten palvelukiinteistöjen sähkönkulutus on suuruusluokkaa 8,2 TWh/a eli n. 65 % palvelujen ja julkisen sektorin kokonaiskulutuksesta Teollisuus Maataloustuotanto Rakennustuotanto Kotitaloudet Sähkölämmitys, asuinrak. Kiinteistöt Loma-asunnot Sähkölämmitys, muut rak. Palvelut ja julkinen kulutus Liikenne Kuva 4. Sähkönkulutuksen kehitys Suomessa Lähteet: Energiatilastot 1999, Pohjolainen: Palvelujen energiatilastojen kehittäminen (diplomityö, LTKK 2) Muu kulutus 5 % Rakennusten lämmitys 31 % Teollisuus 34 % Palvelut ja julkinen kulutus 4 % Kotitaloudet 4 % Liikenne 22 % Kuva 5. Hiilidioksidipäästöjen jakauma Suomessa Laskelman lähtötiedot: Energiatilastot 1997 (Tilastokeskus), Polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristöpäästöt (Energia-Ekono). 13
14 Teollisuus 13 % Varasto 4 % Kokoontumisrakennukset 2 % Omakotitalot 33 % Opetus 4 % Hoitoala 3 % Liikenteen rakennukset 3 % Toimistot 5 % Liikerakennukset 6 % Asuinkerrostalot 2 % Rivitalot 7 % Kuva 6. Asuin- ja talotoimitilarakennuskanta Suomessa vuonna 2 talotyypeittäin. Yhteensä 375 milj. m 2. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 2.2 Sopimusalan rakennuskanta Sopimusalan rakennuskanta on yhteensä noin 19 miljoonaa neliömetriä. Tästä arviolta noin 1 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia ja ei-strategisia (myytäviä) kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta. 14
15 2.3 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö Laajuustiedot Vuoden 2 lopussa KRESS-energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä oli 8 kpl. Näiden yritysten hallinnassa oli noin 39 %:ia edellä mainitusta koko sopimusalan rakennuskannasta. Tästä kannasta raportoitiin 15,4 miljoonan rakennuskuutiometrin (= noin 3 miljoonaa huoneistoneliömetriä) energiankäyttö. Sopimuskiinteistöjen lukumäärä vuonna 2 oli 33 kpl, joten kiinteistöjen keskitilavuudeksi muodostui yli 5 m³. Yritykset eivät voineet liittää sopimuksen piiriin koko rakennuskantaansa, vaan rakennusten tuli kuulua seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset Tässä vaiheessa sopimuksen ulkopuolelle jäi suhteellisen suuri asuinkiinteistökanta. Toimisto- sekä myymälä/liikerakennuksia oli lähes yhtä paljon ja yhteenlaskettuna n. 9 % liitetystä rakennuslukumäärästä. Teollisuus- ja varastorakennusten 1 % lukumääräosuus korostuu tilavuusvertailussa (26 %) niiden suuren yksikkökoon johdosta. Majoitus- ja ravitsemusrakennuksia oli seurantavuoden raportoinnissa mukana ainoastaan 2 kpl. Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti. Yhteenvetokuvia KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteessä 1. Kulutustiedot Kulutus- ja laajuustiedot kerättiin yrityksiltä kiinteistötyyppikohtaisina. Vuoden 2 loppuun mennessä liittyneiltä yrityksiltä pyydettiin kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot lämmön, sähkön ja vedenkulutuksen osalta vuosilta 1997, 1998 ja 1999 ns. tilanneselvityslomakkeilla. Vuoden 2 tiedot kerättiin vuosiraportointitaulukkoon. Kokonaisuudessaan sopimusyritysten sopimuksen piiriin kuuluvan rakennuskannan energiankulutus oli vuonna 2 lämmön osalta 387 GWh ja sähkön osalta 4 GWh. Vettä rakennuksissa kului 1,17 milj. m³. Yritysten rakennuskannan kulutustiedot esitetään taulukoissa 1 5. Kolme yrityksistä ei raportoinut vuoden 1997 tietoja ja yksi jätti raportoimatta myös vuoden Syynä lienee kulutushistoriatietojen keräyksen vaikeus ja muuttuneet kiinteistömäärät. Koska lämmitysenergiankulutukset kerättiin todellisina kulutuksina, oli lämmitysenergialle laskettava ns. normeerattu (lämpötilakorjattu) kulutus. Tällöin kulutuksia voidaan verrata eri vuosien välillä poikkeavista ulkolämpötiloista huolimatta. Koska kulutuksia ei kerätty kiinteistökohtaisina, ei normeerausta voinut laskea kiinteistön oikean lämmitystarvelukupaikkakunnan mukaisesti, vaan kiinteistökannan jakauman mukaisesti laskettiin eri vuosien lämmitystarveluvut painotettuina keskiarvoina seuraavasti: 15
16 Lämmitystarvelukupaikkakunta Painoarvo H:ki Kaisaniemi 25 % H:ki Vantaa 25 % Tampere 12,5 % Jyväskylä 12,5 % Kuopio 12,5 % Oulu 12,5 % Sähkötietojen ajateltiin aluksi käsittävän ns. kiinteistösähkön kulutuksen. Kuitenkaan käytännössä tämä ei kaikkien kiinteistöjen kohdalla onnistunut, jolloin sähkönkulutukseen on n. puolessa seurantakiinteistöistä merkitty sähkön kokonaiskulutus. Vedenkulutustiedot otettiin mukaan tietojen keräykseen, jotta yritykset saisivat raportoinnin mukana vertailutiedot kattavasti joka kulutuslajista. Vuonna 2 sopimuskiinteistöissä kulutettiin lämmitysenergiaa lähes sama määrä kuin sähköä. Lämmitysmuotona oli 3 kiinteistössä kaukolämpö, kahdessa maakaasu ja yhdessä kevyt polttoöljy (kuva 7). Taulukko 1. Sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus KAIKKI RAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 23, 23,5 24,9 24,9 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 27, 24,5 25,5 26, SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 69,7 7,7 73,1 76,1 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 118,1 123,8 133,2 126,4 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 138,8 129, 136, 131,7 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 358,3 372,9 39,4 385,6 VESI PINTA-ALA
17 Taulukko 2. Sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus TOIMISTORAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 3,8 3,3 3,5 3,5 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 25, 27,5 26,2 26,6 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 83,5 75,4 75,2 11,1 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 126,5 127,7 13,5 129,3 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 12,7 115,6 112,1 112,8 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 343,2 317,4 321,7 428,5 VESI PINTA-ALA
18 Taulukko 3. Sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 21, 22,7 25,8 24,7 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 32,4 29,1 31,1 32,9 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 79,3 8,9 87, 76, VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 117,7 129,3 147,7 133,4 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 181,4 165,6 178,3 178, SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 444,1 461,1 498,8 41,4 VESI PINTA-ALA
19 Taulukko 4. Sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 25,6 28, 44,5 43,6 LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 5,7 5,5 35, 26,2 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 99,7 147,7 371, 283,4 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 111,4 121,6 174,1 165,6 LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 24,8 24,1 136,8 99,4 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 433,3 641,9 145,7 175,6 VESI PINTA-ALA
20 Taulukko 5. Sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET KOKONAISKULUTUS LÄMPÖ (MWh) SÄHKÖ (MWh) VESI (m³) RAK.LUKUMÄÄRÄ OMINAISKULUTUS RAKENNUSKUUTIOTA KOHTI LÄMPÖ (kwh/m³) 15,5 16,9 17, 18, LÄMPÖ TILAVUUS SÄHKÖ (kwh/m³) 18,3 13,8 15,8 14,5 SÄHKÖ TILAVUUS VESI (l/m³) 27,3 48,4 38, 41,3 VESI TILAVUUS OMINAISKULUTUS HUONEISTONELIÖTÄ KOHTI LÄMPÖ (kwh/m²) 99,7 17,1 11,7 18, LÄMPÖ PINTA-ALA SÄHKÖ (kwh/m²) 117,8 87,8 13,3 86,8 SÄHKÖ PINTA-ALA VESI (l/m²) 175,2 37,8 247,7 247,5 VESI PINTA-ALA
21 Sähkö, % Kevyt polttoöljy,2 % Raskas polttoöljy, % Maakaasu,1 % Sähkönkulutus 5,8 % Kaukolämpö 48,9 % Kuva 7. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiankulutuksen energiamuotojakauma. 21
22 3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Yksityisen palvelusektorin energiakatselmustoiminnan volyymi on laskenut jatkuvasti 199- jälkipuoliskolla. Huippuvuoden 1994 tasoon (221 raportoitua kohdetta, tilavuus 8,6 milj. r-m³, energiankulutus 548 GWh) nähden energiakatselmustoiminnan vuosivolyymi oli vuonna 1999 pudonnut noin 6 %:iin (18 raportoitua kohdetta,,5 milj. r-m³, 37 GWh). Katselmustoiminnan aktivointi sopimukseen liittyneiden ja liittyvien yritysten piirissä asetettiinkin yhdeksi vuoden 2 toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi. Säästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan aktivoitumiseen on nähtävissä vuoden 2 aikana jätettyjen katselmustukihakemusten määrässä. Sekä haettujen hankkeiden kohteiden määrällä että tilavuudella mitattuna katselmustoiminta on elpynyt vuosien tasolle. Yksityisen palvelusektorin katselmushakemuksissa vuonna 2 tapahtuneessa noin 2,4 milj. m³ volyymin kasvusta KRESS-yritysten katselmustukihakemusten osuus oli noin 1,3 milj. m³ eli runsas puolet. Vuonna 2 haetut hankkeet painottuivat loppuvuoteen ja niiden raportointi on siirtynyt vuoden 21 puolelle Tilavuus (1 rm³) Energiankulutus (GWh) Vuosi Tilavuus (1 rm³), raportoidut Tilavuus (rm³), haetut Energiankulutus (GWh), raportoidut Kuva 8. Yksityisen palvelusektorin katselmustoiminnan volyymikehitys 199-luvulla. 22
23 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet KRESS-yritysten katselmustoiminta on käynnistynyt vasta vuoden 2 aikana, joten katselmuskohteiden raportointi- ja palautetiedon keruu voidaan aloittaa vasta vuoden 21 vuosiraportoinnin yhteydessä. Seuraavassa esitettävät säästöpotentiaaliarviot ja energiansäästötoimenpiteet perustuvat kaikkiin yksityisellä palvelusektorilla vuodesta 1997 alkaen tehtyihin ja raportoituihin katselmuksiin. Vuosina aikana on yksityisellä palvelusektorilla haettu ja raportoitu 98 energiakatselmushanketta. Katselmoitujen kohteiden energian kokonaiskulutus oli yhteensä 281 GWh (lämmönkulutus 138 GWh, sähkönkulutus 143 GWh), mikä vastaa yhteensä noin 1,5 % yksityisen palvelusektorin energiankulutuksesta Suomessa. Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali oli noin 32 GWh (lämpö 25 GWh, sähkö 7 GWh) eli yhteensä 11 % katselmoidusta energiankulutuksesta. Kohdekohtaisten säästöpotentiaalien keskiarvo oli 14 %. Energian ja veden säästötoimenpiteiden arvioidut investointikustannukset katselmoiduissa kohteissa olivat 11,8 milj. markkaa. Tällä investoinnilla arvioitiin saavutettavan 7,3 milj. markan vuotuinen käyttökustannussäästö. Keskimääräinen kohdekohtaisten toimenpide-ehdotusten takaisinmaksuaika oli 1,6 vuotta. 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Sähkö Lämpö Kohdekohtainen säästöpotentiaali keskimäärin 14 % Energiankulutuksella painotettu keskiarvo 11 % Kuva 9. Yksityisellä palvelusektorilla vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa havaitut säästöpotentiaalit (% kokonaisenergiankulutuksesta). Yhteensä 98 kohdetta. 23
24 Katselmuskohteet Investoinneilla painotettu keskiarvo 1,62 vuotta Keskimääräinen kohdekohtainen takaisinmaksuaika 1,57 vuotta Kuva 1. Yksityisellä palvelusektorilla vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika (a). Yhteensä 98 kohdetta. 24
25 4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Yritykset ovat ottamassa merkittävimpiä kiinteistöjä tuntitehoseurantaan ja pyrkivät sen myötä edelleen kehittämään toimintamallejaan. Tavoitteena on, että poikkeamiin reagoidaan heti ja toisaalta merkittävimmät asiat voidaan tarkistaa nopean tarkastusmallin avulla vuosittain. Yhtä käytössä olevaa toimintamallia edustaa yrityksen sisäinen energiaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää yritystasoisesti energiatehokkuutta. Toiminnanohjaustyökaluista KRESS-yritysten piirissä käytössä on ainakin tasapainotettu tuloskortti, jossa energia on implementoitu mukaan yhtenä mitattavana ja ohjattavana suureena. Lisäksi rakennusten huoltokirjojen käyttöönotto ja siinä tapahtuva kehitystyö edistävät KRESS-sopimuksen tavoitteita. ISO 141 -ympäristöjärjestelmä on käytössä muutamassa KRESS-yrityksessä ja sertifioitu tähän mennessä yhdessä yrityksessä. Ainakin yhdessä KRESS-yrityksessä on laadittu konsernitasoinen yhteiskuntavastuun raportti, jossa on koottu yhteen konsernin keskeiset taloudellisen-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnusluvut. KRESS-sopimuksen mittareita on käytetty raportin ympäristövastuun mittariston perustunnuslukuina. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelma ProGresS:in pilottihankkeissa ja seminaareissa on energiatehokkuus ollut keskeisellä sijalla. KRESSin toimeenpanon kannalta keskeisiä ProGresS-ohjelman hankkeita ovat olleet Motivan, RAKLIn, ympäristöministeriön, Tekesin ja alan yritysten yhteistyönä käynnistämä rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmän kehityshanke sekä Kiinteistötalouden Instituutin vetämän kiinteistö- ja rakennusalan yritysten ympäristöbenchmarking-toiminnan käynnistäminen. Tänä vuonna käynnistettiin kiinteistö- ja rakennusklusterin järjestöjen toimesta Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöpalkinto, jossa vuosittain palkitaan merkittävästi kestävää kehitystä edistävä ympäristöteko ja ympäristöhanke. 25
26 Liite 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen mennessä liittyneet yritykset (liittymisjärjestyksessä): 1. Kiinteistövarma Oy 2. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola 3. SOK/Kiinteistötoiminnot 4. Kesko Oyj/Kiinteistökesko 5. Castrum Oyj 6. ICL Invia Oyj 7. Polar Kiinteistöt Oyj 8. Kapiteeli Oy HUOM. Liitteiden 2, 3 ja 4 kuvissa yritykset on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä, eikä numerointi vastaa yllä olevaa. Sopimukseen liittyneet yritykset edustavat noin 39 % koko sopimusalan yritysten omistamasta rakennuskannasta. Lisätietoa energiansäästösopimuksesta ja ajankohtaisesta liittymistilanteesta osoitteesta 26
27 Liite 2 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja KRESS-sopimukseen liitetyt yritysten kiinteistöjen tilavuudet v Tilavuus (m³) Yritys 12 KRESS-sopimukseen liitetyt yritysten kiinteistöjen pinta-alat v. 2 1 Pinta-ala (m²) Yritys 27
28 12 KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lukumäärät v. 2 1 Lukumäärä Yritys Rakennusten pinta-alajakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 22 % Majoitus- ja ravitsemusrak. 1 % Toimistorak. 39 % Myymälä- ja liikerak. 38 % 28
29 Rakennusten tilavuusjakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 26 % Toimistorak. 33 % Majoitus- ja ravitsemusrak. % Myymälä- ja liikerak. 41 % Sopimuskiinteistöjen lukumääräinen jakauma kiinteistötyypeittäin v. 2 Teollisuus- ja varastorak. 1 % Majoitus- ja ravitsemusrak. 1 % Toimistorak. 44 % Myymälä- ja liikerak. 45 % 29
30 Liite 3 Benchmarking-kuvat: Yritysten ominaiskulutusvertailut kiinteistötyypeittäin v. 2 Yritysten koko rakennuskannan ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Yritysten koko rakennuskannan ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 4 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 3
31 Toimistorakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Toimistorakennusten ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 4 6 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 31
32 Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Myymälä- ja liikerakennusten omianaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti 25 8 Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 32
33 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset v. 2 rakennustilavuutta kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m³) Vesi (l/m³) Yritys Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset v. 2 huoneistoneliömetriä kohti Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) Yritys 33
34 Liite 4 Benchmarking-kuvat: Kulutustrendit yrityksittäin vuosina YRITYS 1 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 1 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³) Lämö Sähkö Vesi 11 34
35 YRITYS 2 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 2 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)
36 YRITYS 3 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 3 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)
37 YRITYS 4 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 4 - Kokonaiskulutusten kehitys , 3 8, Lämpö ja sähkö (MWh) , 6, 5, 4, 3, 2, 1, Vesi (m³) , 37
38 YRITYS 5 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 5 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)
39 YRITYS 6 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 6 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)
40 YRITYS 7 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 7 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)
41 YRITYS 8 - Koko kannan ominaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (kwh/m²) Vesi (l/m²) YRITYS 8 - Kokonaiskulutusten kehitys Lämpö ja sähkö (MWh) Vesi (m³)
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 21 1 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI ry Jukka Haajanen Suomen Talokeskus Oy Ilari Aho Motiva Oy Copyright
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 23 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 24 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 24 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 26 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 27
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 22 Juha Tiuraniemi Suomen toimitila- ja rakennuttaja liitto RAKLI
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 28 2 Alkusanat Kauppa-
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2005
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 1 Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 25 Saara Elväs Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 26
LisätiedotTeollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1
Teollisuuden säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, alle 10 GWh/a (54 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö
LisätiedotKemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotAsuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004
Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Aija Tasa Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry Petri Jaarto
Lisätiedottuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1
Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä
LisätiedotKuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999
Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotTETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy
TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,
LisätiedotElintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat
LisätiedotEnergiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka
LisätiedotKuljetusketjujen energiakatselmus
Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan
LisätiedotKULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ
KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2014 KESKO OYJ 27.2.2015 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. taustaa... 3 3. kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä...
LisätiedotEnergiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2015
Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2015 Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, joulukuu 2016 2 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä edeltänyt Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotKäyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti
Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien
LisätiedotAsuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007
Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Aija Tasa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tapio Jalo
LisätiedotTeknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001
Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Ilari Aho Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2002 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,
LisätiedotKuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000
Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000 1 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotPuutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42
LisätiedotMuoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta
LisätiedotKuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004
Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2004 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2005 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti
2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen
Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotKuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002
Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2002 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Ilari Aho Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2003 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotKuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006
Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2006 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2007 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotAsuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008
Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 1 Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2008 Aija Tasa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tapio Jalo
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti
2014 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotKuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005
Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2005 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2006 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotLahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta
LisätiedotEnergiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotKOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA
KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot
LisätiedotEnergiakatselmukset kannattavat
Energiakatselmukset kannattavat 8.10.2009 Tapio Jalo Esityksen sisältö Mikä on energiakatselmus? Mitä hyötyä on energiakatselmuksesta? Mistä tekijä energiakatselmukseen? Miten teetän energiakatselmuksen
Lisätiedot3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)
Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan
LisätiedotKuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003
Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2003 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Seppo Silvonen Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2004 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,
LisätiedotEnergiakatselmukset ekotehokkuuden parantajina
Energiakatselmukset ekotehokkuuden parantajina Ekotehokkuus ja ympäristövastuullisuus yritystoiminnassa Ti 21.11.2006, Mikkeli Motiva Oy, tunnusluvut 2005 2006 (e) Liikevaihto 4,4 M 4,8 M Henkilömäärä
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009
Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet
LisätiedotKiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien
LisätiedotKuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007
Kuntasektorin energia- ja ilmastosopimuksen vuosiraportti 2007 1 Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2008 2 Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta,
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti
2012 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotKULUTUSSEURANTARAPORTTI 2018 KESKO OYJ
KULUTUSSEURANTARAPORTTI 2018 KESKO OYJ 30.1.2019 Kari Iltola kari.iltola@enerkey.com SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Taustaa... 4 3. Kulutustietojen mittaus- ja laskentamenetelmistä... 5 4. Sähkön
LisätiedotTulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa
Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotKIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ
KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa
LisätiedotEnergiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001
Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 1 2 Alkusanat Energiansäästösopimusten tilannekatsaus 2001 on laadittu yhteistyössä sopimusosapuolten ja Motivan kanssa. Tilannekatsaus on ensimmäisen kerran
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotTekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016
Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-
LisätiedotKETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs
KETS yhdyshenkilöpäivät 2018 Raportointi Saara Elväs Sisältö Kuntien energiatehokkuussopimuksen raportointi Palautetieto Tulokset 2017 tietojen raportoinnista (2018) Vuoden 2018 tietojen raportointi (2019)
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotNASTOLAN KUNTA. Energiankulutuksen tunnuslukuja. Energiakolmio Oy / 2.4.2014 /
NASTOLAN KUNTA Energiankulutuksen tunnuslukuja / lukumäärä KIINTEISTÖKANTA Esityksessä mukana olevien kiinteistöjen lukumäärä 2011-2013. 30 25 20 Kiinteistökanta 15 10 5 0 Opetusrakennuk set Hoitoalan
LisätiedotIlmastonmuutos Stadissa
Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotKiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti
2010 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö KETS- ja KEO-liittymisen kattavuus Liittymismenettely EU-tavoitteet Energiansäästötavoitteet
LisätiedotKaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti
2008 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 5 2 Energiakatselmus-
LisätiedotMatkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti
2009 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotTeollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006
Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2006 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2007 2 Alkusanat Kauppa-
LisätiedotRakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo
Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotTETS Vuosiraportointi 2013
TETS Vuosiraportointi 2013 Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet 23.4.2015 Harri Heinaro, Motiva Oy Säästötoimenpiteiden määrä Toimenpide Säästetty energia Investointi Yht sähkö+ lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotKaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti
2012 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten
LisätiedotVAETS Vuosiraportointi
VAETS Vuosiraportointi Yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Harri Heinaro, Motiva Oy Säästöjen tilanne vuoden 2014 alussa Vuoden 2014 alussa raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden kumulatiivien voimassa oleva
LisätiedotAskel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat
Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,
LisätiedotTeollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007
Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 1 Teollisuuden energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2007 Hille Hyytiä Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, marraskuu 2008 2 Alkusanat Kauppa-
Lisätiedot