VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 1 (9)

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 1 (9) Maakuntavaltuustolle ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 4 :n mukaan lautakunnan on: - seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, - huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä - tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.2. Tarkastuslautakunnan kokoonpano Maakuntavaltuusto on valinnut tarkastuslautakuntaan vuosiksi 2013-2016 seuraavat henkilöt: Marja Jalli, puheenjohtaja, Elisa Vuorinen, varapuheenjohtaja, Kimmo Laatta ja Markku Orell. Tarkastuslautakunta luovutti 19.5.2015 kokouksessaan maakuntavaltuustolle vuoden 2014 arviointikertomuksen ja JHTT-yhteisön tilintarkastuskertomuksen. 1.3. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta kokoontui tilikauden 2015 aikana 4 kertaa. Lautakunta on tutustunut talousarvioon vuodelta 2015 ja talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille 2015-2017, vuodelta 2015 laadittuun tilinpäätökseen sekä maakuntavaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjoihin. Tarkastuslautakunta seurasi tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista, jonka painopisteitä vuonna 2015 ovat olleet hankkeiden seuranta ja kirjanpito taloushallinnon näkökulmasta, sisäisen valvonnan, sisäisten kontrollien toimivuuden, hallinnon ja tilinpäätöksen tarkastus. Tarkastuslautakunnalle on laadittu kooste vastuualueiden toiminnallisista tuloksista vuonna 2015 (3.5.2016), jota on käytetty arvioinnin apuvälineenä. Kokouksissa on kuultu maakuntajohtajaa ja hallintojohtajaa sekä muita viranhaltijoita ja tutustuttu kuntayhtymän eri osaamisryhmien toimintaan. Lautakunnan kokous 19.8.2015 pidettiin Raisiossa, jossa kaupunginjohtaja Ari Korhonen esitti Raision kaupungin ajankohtaiskatsauksen. Kokouksessa 12.3.2015 on kuultu Varsinais-Suomen liiton saaristoasioista saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinosta ja kokouksessa 19.8.2016 6Aika-hankkeen esittelyn ja tilannekatsauksen antoi paikkatietoyhteistyökoordi-

2. Tilintarkastaja naattori Sanna Jokela. Kokouksessa 17.12.2015 kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Henri Terho esitteli kulttuuritoimikunnan toimintaa ja johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen esitteli Valonian toimintaa vuodelta 2015. Kokouksessa 23.3.2016 kuultiin Hannele Hartikaisen raportti sisäisestä tarkastuksesta vuodelta 2015. Kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö on KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on tilikaudella 2015 toiminut JHT, KHT Leif-Erik Forsberg. 3. Vuoden 2014 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Maakuntavaltuusto on 8.6.2015 (mv 8.6.2015 15) kokouksessaan käsitellyt tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksen. Maakuntavaltuusto velvoitti maakuntahallitusta ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta. Uuden kuntalain 121 :n nojalla kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Maakuntahallitus vastaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2014 (mv 8.6.2015 15) esittämiin asioihin. Maakuntahallitus on (mh 21.9.2015 147) antanut lausunnon koskien arviointikertomuksessa 2014 esitettyjä toimenpiteitä. Maakuntahallitus (mh 24.8.2015 128) on toiminnallisiin tavoitteisiin tehtäväalueittain vastannut, että alustavassa talousarviossa 2016 ja taloussuunnitelmassa 2016-2017 on edelleen tiivistetty valtuuston asettamaa tavoitteistoa ja konkretisoitu toiminnan toteutumista ja vaikuttavuutta koskevia mittareita. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen osalta maakuntahallitus lausuu, että vuoden 2015 talousarvion toteutumista tarkastellaan maakuntahallituksessa 16.11.2015 ja viedään mahdolliset talousarvion muutostarpeet maakuntavaltuuston 8.12.2015 vahvistettaviksi. Maakuntahallitus on 21.9.2015 myös lausunut saaristotoimikunnasta ja kansainvälisistä toiminnoista, sisäisestä valvonnasta, riskien hallinnasta aluekehittämisestä, maankäytöstä ja ympäristöstä sekä edunvalvonnasta ja kuntapalveluista. Maakuntahallitus on hyväksynyt (mh 16.11.2015 177) talousarvion muutoksen ja esitti maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 60 000 euroa ylijäämää. Maakuntavaltuusto on (mv 7.12.2015 31) muuttanut talousarviota maakuntahallituksen ehdottamalla tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2014 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin. 4. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä, hallinnossa ja taloudessa Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 214) päätti liittää Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot Varsinais-Suomen liiton yhteyteen 1.1.2015 alkaen. Tarvasjoen kunta liittyi 1.1.2015 Liedon kuntaan. Yksi jäsenkunta väheni. Maakuntajohtaja Juho Savo jäi eläkkeelle 1.1.2015. Hänen tilalleen valittiin 1.2.2015 alkaen varatuomari Kari Häkämies. Central Baltic Interreg IV Programme 2007-2013 viranomaistehtävät jatkuivat vuoteen 2015 saakka. Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014 2020 -ohjelmaa, jonka hallinnointiin liittyvät tehtävät jatkuvat vuoden 2022 loppuun. Varsinais-Suomen liitto hallinnoi Central Baltic 2014-2020 -ohjelmaa jäsenvaltioidensa Latvia, Ruotsi, Suomi (ml. Ahvenanmaa) ja Viro toimeksiannosta. 2

3 Central Baltic Interreg IV Programme 2007-2013 tarkastukset Toimintakertomuksen 2015 mukaan tilinpäätöksen menovaraus (125 933,73 euroa) on tehty todennäköisiä/mahdollisia menoja vastaan, jotka aiheutuvat toisen asteen tarkastuksessa (second level audit) tukikelvottomiksi tulkittujen Central Baltin Interreg IVA -ohjelman 2007 2013 teknisen tuen menoeristä vuosilta 2007 2012. Ohjelman ensimmäisen tason (first level control) tarkastus on vuosina 2007-2014 tehty 14 kertaa. Vastuullisena tarkastajana on toiminut ja toimii edelleen työ- ja elinkeinoministeriön sertifioitua tilintarkastaja Pertti Keskinen (KPMG Oy Ab). Kaikki kustannuslakelmat on näistä tarkastuksissa tukikelpoisina hyväksytty maksatushakemuksiin. Tarkastusraporteissa ei ole huomioita tukikelvottomuudesta eikä näiden kustannusten tukikelpoisuutta ole Varsinais-Suomen liiton mukaan asetettu missään vaiheessa kyseenalaiseksi myöskään suullisesti tarkastusten yhteydessä. Toisen tason (second level control) tarkastus on tehty kolmeen otteeseen. Vastuullisena tarkastajana on toiminut vm:n ylitarkastaja Erkki Mäntyharju. Tarkastukset on tehty 1.1.2007 31.12.2009 ja 1.1.2009 30.6.2010 sekä 1.7.2010 30.6.2011. Kaikki kustannuslajit on näissä tarkastuksissa hyväksytty tukikelpoisina teknisen tuen kustannuksina. Näiden lisäksi on tehty neljäs tarkastus, jonka vastuullisena tarkastajana on toiminut vm:n tarkastusviranomaisyksikön päällikkö Sari Nousiainen. Tarkastus on tehty ajalta 1.7.2013 30.6.2014. Central Baltic Interreg IV Programme 2007-2013 teknisessä tuessa raportoiduista kuluista on toisen asteen tarkastuksessa (Audit Report on audit of operations according to Article 62 of Council Regulation (EC) No 1083/2006, 17.12.2015) kaudelta 1. 7. 2013-30. 6. 2014 havaittu tukikelvottomia kuluja yhteissummalta 19 723,95 euroa. Tukikelvottomiksi on todettu seuraavat kulut: TYKY-toiminta, lounassetelit, parkkipaikat sekä 25 % CBMS järjestelmästä (Atk-pohjaisen seurantajärjestelmän hankinnan EU-kynnysarvon ylitys, arviointivirhe 19 000 euroa) aiheutuneista kuluista. Edellä mainitun seurauksena Varsinais-Suomen liitto on kirjanpidossaan varautunut lisäksi 1.7.2014 31.12.2015 vastaaviin tukikelvottomiin kulueriin 24 524,65 eurolla, joten vuoden 2015 tilinpäätöksessä on osoitettu tukikelvottomina kuluina ajalta 1.7.2013 31.12.2015 tuloslaskelmaan 44 248,60 euroa. Toisen asteen tarkastuksen (Sari Nousiainen 17.12.2015) suosituksen mukaisesti vastaavat kuluerät tulee tarkistaa ja tehdä tarpeelliset korjaukset ohjelman alusta alkaen ajalta 1.7.2007-30.6.2013, yhteissummaltaan 125 933,73 euroa. Varsinais-Suomen liitto on kirjannut kyseisen summan varauksena vuoden 2015 taseeseen. Edellä olevan toisen asteen tarkastuksen johtopäätösten seurauksena Varsinais-Suomen liitto on lähettänyt vm:n yitarkastaja Sirpa Korkea-aholle 3.12.2015 Asianajotoimisto Aura Oy:n laatiman tarkastusraporttiluonnoksen ajalta 1.7.2013 30.6.2014 kommentoinnin, jossa liitto toivoo, että ennen lopullisen tarkastusraportin tekemistä valtionvarainministeriössä ja mahdollisesti EU-tasolla arvioidaan, onko tämän tyyppisissä asioissa todellakin valitsevan käytännön mukaan kyse tukikelvottomista menoeristä. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että tarkastusraporttiluonnoksessa valtioneuvoston asetusta rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta ja komission päätöstä (Bryssel 19.12.2013 C(2013) 9527) liitteineen on tulkittu niiden tarkoitusten vastaisesti. Maakuntajohtaja Kari Häkämies ja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ovat 29.2.2016 lähettäneet valtioneuvostoon, valtiovarainministeriön controller-yksikköön ja työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysyksikköön pyynnön saada käyttää Central Baltic 2007-2013 Interreg -ohjelman Suomen kansallista vastinrahoitusta toisen tason tarkastuksesssa esille nostettujen ja tarkastuksessa tukikelvottomiksi arvioioitujen kustannusten kattamiseksi. Tilinpäätöksen 2015 mukaan varaus ei vaikuttanut liiton tulokseen, koska ohjelmat ja projektit ovat omakatteisia. Aina kun tehdään tilinpäätös projektin osalta, kirjataan projektin yli- tai alijäämä taseeseen ja seuraavan vuoden alussa oikaistaan taseesta yli- ja alijäämät takaisin projektin kustannuspaikan tulotilille. Varsinais-Suomen liiton tilintarkastaja Leif-Erik Forsberg (KPMG Oy) on tilintarkastuskertomuksessaan 2015 (3.5.2016) todennut, että virallisen kirjanpidon taseeseen kirjattu 125 933,73 euron saaminen ei

hänen käsityksensä mukaan vastaa kirjanpidon varovaisuusperiaatetta. Tilintarkastaja kuitenkin esittää vastuuvapauden esittämistä tilivelvollisille. Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on toiminnassaan ja asian hallinnoinnissaan varautunut monin tavoin toisen tason tarkastuksen esille nostamien mahdollisesti tukikelvottomien erien käsittelyyn. Liitto on toiminut hyvän hallintotavan mukaisesti. Varsinais-Suomen liitto on 29.2.2016 pyynnössään valtionhallinnolle todennut, että tulkinta kustannusten tukikelvottomuudesta ei voi muuttua kulloisenkin tarkastajan harkinnan mukaan. Tarkastuslautakunta on asiasta samaa mieltä. Liitolla on vahva peruste luottaa siihen, että aikaisemmissa, yhteensä 17, ulkopuolisessa tarkastuksessa määritellyt tukikelpoisuuslinjaukset ovat voimassa ohjelmakauden loppuun asti (hallintolaki 6 Luottamuksensuoja). Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että maakuntahallitus ja viranhaltijat jatkavat aktiivista vuoropuhelua Central Baltic ohjelman valvovan viranomaisen kanssa, jotta Varsinais-Suomen liitolle löydetään myönteinen ratkaisu. Arvonlisävero tukikelpoisena kuluna Toimintakertomuksen 2015 mukaan tilinpäätöksen tulovaraus (264 344,60 euroa) on tehty todennäköisiä/mahdollisia tuloja varten, jotka aiheutuvat Central Baltic Interreg IV A ohjelman 2007-2013 teknisen tuen arvonlisäveron hyväksymisestä tukikelpoiseksi menoksi. Tilivuoden 2015 tarkastuksen mukaan liitto on muuttanut raportointi- ja kirjaustapaansa liittyen teknisen tuen kustannusten arvonlisäveroihin. Aikaisemmin hankkeen kustannukset on kirjattu ja raportitu arvonlisäverottomina niiden ollessa palautuksen alaisia kuntapalautusjärjestelmän kautta. Tilinpäätökseen liitto on oikaissut takautuvasti, koko hankkeen ajalta, kustannukset arvolisäverollisiksi. Kirjaus on käytännössä toteutettu lisäämällä hankkeen tukikelpoisia ja tilitettäviä kustannuksia kirjanpidossa. Kirjaus lisää teknisen tuen tukikelpoisia menoja 264 000 euroa. Central Baltic -ohjelman teknisen tuen ensimmäisen asteen sertifioitu tarkastaja Pertti Keskinen (KPMG Oy Ab) on tarkastusraportissaan 5.4.2016 päätynyt käsitykseen: kuntiin ja kuntayhtymiin on sovellettu yhteneviä käytäntöjä siitä huolimatta, että vähennyskelvoton alv hyvitetään kuntayhtymille kuntapalautusjärjestelmän kautta. Tähän perustuen tarkatuskertomuksesssaan Keskinen sisällyttää alv:n teknisen tuen tukikelpoisiin kustannuksiin. Liitto on pyytänyt asiasta ohjeistusta tilintarkastajalta 29.1.2016, työ- ja elinkeinoministeriöltä 15.1.2016, kuntaliitolta 28.4.2016 ja verohallinnolta 21.3.2016 sekä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n vero-osaston johtaja, asianajaja Torsti Lakarilta 3.5.2016 sekä 16.5.2016. Kunnan viranomaistoimissaan hankinnoista maksama arvonlisävero jää kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja on komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000, tukikelpoisuussäännön 7 mukainen Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden tukikelpoinen meno. Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun KHO 11.5.1998 T 825. Ratkaisussaan KHO katsoi, että avustettavaan hankkeeseen kohdistuva osuus arvonisäveron palautuksesta, jonka kunta suorittaa takaisin valtiolle, voidaan hyväksyä valtion talousarvion kautta kulkevista rakennerahastovaroista tukeen oikeuttavaksi lopulliseksi kustannukseksi. Samaa periaatetta on katsottu voitavan noudattaa myös komissiosta suoraan esim. maakuntaliittojen kautta kulkevien varojen osalta. (Sisäasiainministeriö/SM- 2001-2332-Ve-0). Valtioneuvoston esityksen 112/2015 mukaan kuntien toteuttamien EU-hankkeiden osalta sisäasiaiministeriö on 16.5.2002 päivätyllä kirjeellään katsonut, että niissä noudatetaan palautusten takaisinperinnän kumoamisen jälkeen edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa (KHO 1998 T 825) omaksuttua näkemystä siitä, että kunnan viranomaistoimissaan hankinnoista maksama arvonlisävero jää tosialsiallisesti kunnan lopulliseksi kustannukseksi ja on siis komission asetuksen (EY) N:0 1685/2000, tukikelpoisuussäännön 7 mukainen Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden tukikelpoinen meno. Edellä mainittu huomioon ottaen on päädytty tulkintaan, että tosiasiassa arvonisävero on palautukseen oikeuttamatonta ja jää kuntien lopulliseksi 4

kustannukseksi. Tästä syystä arvonlisäveroa koskevaa sääntelyä ei ole välttämätöntä muuttaa valtiontuen suuntaviivojen johdosta. Eversheds Asiainajotoimisto Oy:n 16.5.2016 näkemyksen ja Verohallinnolta saadun ohjauksen mukaan Varsinais-Suomen liitto saa kustannuksiin sisältyvät arvonlisäverot takaisin. Mikäli ne katsotaan takaisinperintämenettelyn perusteella hankkeissa edelleen lopulliseksi kustannukseksi, tulisi sopia menettelystä, jolla Verohallinto tarvittaessa antaa asiaa koskevan lausunnon tukihakemuksen tekijälle. Kuntayhtymä ei joudu palauttamaan alv-palautuksena saamiaan suorituksia valtiolle eikä myöskään kuntayhtymään osallisille kunnille, jotka eivät osallistu millään tavalla Central Baltic -ohjelman rahoittamiseen. Mikäli työ- ja elinkeinoministeriön, valtionvarainministeriön ja Verohallinnon keskeisissä neuvotteluissa alv katsotaan takaisinperintämenettelyn perusteella hankkeissa edelleen lopulliseksi kustannukseksi, tulisi sopia menttelystä, jolla Verohallinto tarvittaessa antaa asiaa koskevan lausunnon tukihakemuksen tekijälle. Tilinpäätöksen 2015 mukaan varaus ei vaikuttanut liiton tulokseen, koska ohjelmat ja projektit ovat omakatteisia. Aina kun tehdään tilinpäätös projektin osalta, kirjataan projektin yli- tai alijäämä taseeseen ja seuraavan vuoden alussa oikaistaan taseesta yli- ja alijäämät takaisin projektin kustannuspaikan tulotilille. Varsinais-Suomen liiton tilintarkastaja Leif-Erik Forsberg (KPMG Oy) on tilintarkastuskertomuksessaan 2015 (3.5.2016) todennut, että kirjanpidon alv-saamisen tasekirjaus ei vastaa kirjanpidon varovaisuusperiaatetta ja velkakirjausta ei viralliseen tilinpäätökseen olisi tullut tehdä, koska arvonlisäveron tilityskelpoisuuteen liittyy epävarmuutta. Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on selvittänyt arvonlisäveron tilityskelpoisuutta laajasti eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Liitto on noudattanut hyvää hallintotapaa. Tarkastuslautakunta pitää arvonlisäverojen osalta tärkeänä, että liitto jatkaa neuvotteluja viranomaisten kanssa liitolle myönteisen ratkaisun löytämiseksi. 5 5. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 5.1. Talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 8.12.2014 (mv 8.12.2014 36) hyväksynyt talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosille 2015-2017. Maakuntavaltuusto on päättänyt, että talousarviossa tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien 2002-2009 ja 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2015 voitiin tehdä alijäämäinen budjetti (80 000 euroa). Alijäämä suunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Investointiosaan varattiin 20 000 euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015 2017 siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet säilyivät vuoden 2014 tasolla ja toteutuivat talousarvion mukaisesti. Budjetoitu alijäämä ei toteutunut vuonna 2015. Maakuntavaltuusto muutti 7.12.2015 (mv 7.12.2015 31) maakuntahallituksen (mh 16.11.2015 177) esityksestä talousarvion 60 000 euroa ylijäämäiseksi käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti (vahingonkorvausvaade Filmkompaniet Alpha Ab). Investointeihin varattiin 20 000 euroa, josta toteutui 8 893 euroa. Tilikauden tulos on 108 519 euroa, joka on 48 519 euroa talousarviossa suunniteltua parempi. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä.

6 5.2. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Kuntayhtymän talousarvio perustuu maakuntaohjelman ja -suunnitelman strategisiin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Lisäksi talousarviossa on esitetty tehtäväalueittain maakuntavaltuustoa sitovia toiminnallisia tavoitteita ja muuta perustelutekstiä tehtäväalueelta. Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän ja tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. 5.2.1 Toiminnalliset tavoitteet: Kuntarahoitteinen toiminta Kuntien rahoitusosuudet ovat toteutuneet talousarvion mukaan. Myyntituotot (71 055 euroa) ovat toteutuneet budjetin mukaisina ja muut tuotot (112 012 euroa) ylittävät talousarvion 49 012 eurolla. Toimintakulut ovat kokonaisuudessaan alittaneet talousarvion 4 610 eurolla (0,12 %), joka merkitsee budjetin mukaisilla tuotoilla + 121 677 euron toimintakatteen syntymistä, kun talousarvion toimintakate on 67 000 euroa. Toiminnallisten tavoitteiden arvioinnissa käytäntöä on jatkettu vuodesta 2014 ja käytetty taulukkomuotoista esitystapaa, jossa tavoitteet, toiminnan painopisteet, toiminta sekä seuranta että mittarit on eriytetty toisistaan. 5.2.2 Yhteiset toiminnot ja hallinto Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atkpalveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista. Tavoitteena on toteuttaa 2013-2016 henkilöstösuunnitelmaa. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Kehityskeskusteluissa esiin tuotujen kehittämistarpeiden toteutusta seurataan ja keskeisiksi nähtävät seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa Henkilöstökertomus on hyväksytty maakuntahallituksessa 18.4.2016 ja palkkausjärjestelmä on vahvistettu 25.8.2014. Henkilöstökertomuksen mukaan liiton ulkomaan matkapäivät ovat vuonna 2015 olleet 425 päivää (141 päivää vuonna 2014). Liiton matkapäivät sisältävät myös Central Balticin työntekijöiden ulkomaan matkapäivät. Strategiatyötä jatketaan. Yhteisymmärrystä liiton toiminnan tavoitteista ja painopisteistä on lisätty osaamisryhmissä. Tarkastuslautakuntaa toteaa, että henkilöstösuunnitelma on vuonna 2015 pääosin toteutettu. Työpaikkademokratiapäivillä 27.10.2015 purettiin kehityskeskustelut ja ideoitiin liiton toiminnan kehittämisen suuntaviivat. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että toiminnan kehittämisessä edetään käytännön tasolla. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että ulkomaan matkapäivät erotellaan liiton ja ohjelmien välillä. 5.2.3 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toimintakertomuksessa on selvitetty sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan menettelytapoja ja kehittämistoimenpiteitä. Myös kuntayhtymän sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä on kerrottu toimintakertomuksessa.

5.2.4 Aluekehittäminen Tavoitteena on sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapojen kehittäminen. Mittareina ovat eri tarkastusryhmien raportit. Maakuntahallitus (14.12.2015 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuuttaa maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset. Asiakirjassa riskit ja niihin varautuminen on kuvattu, ja riskien painoarvo on arvioitu todennäköisyyden, vaikuttavuuden ja suuruuden mukaisesti. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteutumisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää raportoinnista maakuntavaltuustolle. Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomukseen tuli vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä (15.6.2012/325). Riskienhallinnan käytännön työ on aloitettu ja työtä tulee jatkaa sekä hallintosääntöön kirjata tarvittavat muutokset. Tarkastuslautakunta edellyttää pitkän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa. Samassa yhteydessä tulee arvioida sisäisen tarkastuksen resursseja omana työnä tai ostopalveluna. Tarkastuslautakunta edellyttää myös kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttamista. Riskienhallinnan kokonaisvaltainen kartoitus voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta. Aluekehittämisellä edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään parantamaan alueen kilpailukykyä. Maakuntastrategiaa (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) on viety eteenpäin kumppanuusstrategiana. Loka-marraskuussa 2015 toteutettiin toisen kerran barometrikysely. Se viestii voimakkaasti, että maakunnan kehittäminen tapahtuu kumppanuuden avulla. Barometrikyselyssä neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmakausi 2014-2020 on käynnistänyt. Central Baltic Interreg IV-ohjelman 2007-2013 sulkeminen on käynnistynyt vuonna 2015 lukuunottamatta vielä avoinna olevia mahdollisesti kustannuskelvottomia kuluja ja hankkeeseen liittyvää arvonlisäveroa. Hyväksymättömien kustannusten toteutumat ovat vaihdelleet välillä 0,0 % - 0,94 %:iin vuosina 2010-2014. Uuden ohjelmakauden 2014-2020 haussa saatiin 177 rahoitushakemusta, joista hyväksyttiin 7 pienhanketta ja kaksivaiheisessa haussa 35 tavallista hanketta. Ohjelman kautta on jaossa 116 milj.euroa EAKR-tukea lisättynä kansallisena rahoituksella. Tarkastuslautakunta toteaa, että uudet rakennerahasto-ohjelmat 2014-2020 on käynnistetty. Tarkastuslautakunta toteaa, että kokemukset 2007-2013 ohjelmakaudesta ovat hyviä ja että maksatukset on hoidettu hyvin. Tarkastuslautakunta kehotti vuonna 2014 kiinnittämään huomiota hankkeiden vaikutusarviointiin. Ohjelmakauden aikana vaikutusarviointia on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistetty. Kansainvälisten asioiden työryhmä on kokoontunut kolme kertaa (23.3.2015, 24.8.2015 ja 30.11.2015). Varsinais-Suomen liitossa on valmisteltu syksyllä 2015 asiakirja kansainvälisen toiminnan kuvaamiseksi. Asiakirjan tarkoitus on antaa kattava kuva liiton monipuolisesta toiminnasta kansainvälisiin asioihin liittyen. Työryhmä on todennut, että tiedottamista liiton kansainvälisistä toimista tulee vahvistaa erityisesti kuntiin. Työryhmä on kokouksessaan 30.11.2015 joutunut toteamaan, että Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston johtaja on irtisanoutunut ja Pietarin toimisto toimii edelleen ilman johtajaa edellisen eläköidyttyä. 7

8 5.2.5 Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin heikoimmin edistyneisiin toimenpiteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan luonnosta työstettiin seutu- ja kuntakohtaisissa kuntapalavereissa. Luonnoksesta saatiin 20 mielipidettä ja 48 lausuntoa, joihin liitto laati vastineet. Kaavaluonnoksen kaupan ratkaisusta tehtiin konsulttitoimeksiantona erillinen vaikutusten arviointi. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan suuntaviivat ja käynnistämiseen liittyvät päätökset määriteltiin. Valonialla oli suoria kontakteja n. 8000 kpl ja tapahtumia/tilaisuuksia sekä kuntakäyntejä noin 150 kpl. Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. 5.2.6 Edunvalvonta ja kuntapalvelut Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Edunvalvonnassa keskeistä ovat olleet edunvalvontatavoitteiden ja -painopisteiden asettaminen, kehitetään edunvalvonnan proaktiivisuutta, suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta. Kansanedustajiin vaikutetaan tavanomaisin menetelmin. Kuntapalveluissa edistetään sidosryhmäyhteistyötä ja kehitetään edelleen liiton tarjoamia asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on myös kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä. Tarkastuslautakunta toteaa saamansa selvityksen mukaan, että kansanedustajayhteistyö ja muut sidosryhmäkontaktit ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että jokaiselle edunvalvonnan painopisteelle laaditaan yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. 5.2.7 Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia on kehitetty edelleen vuonna 2015. Tosin mittarit eivät ole kovin konkreettisia ja ovat osin viittauksia raportteihin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Tarkastuslautakunnan mukaan mittareita tulee edelleen kehittää ja konkretisoida.

Toimintakertomuksessa on vuoteen 2014 verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista, mutta kaipaa arviointia tavoitteiden toteutumisesta sekä vaikuttavuudesta kuntatasolla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän toimintaa on toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien selvitysten perusteella voidaan todeta, että maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu. 5.3. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisina sitovina tavoitteina talousarviossa on määritelty, että tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova valtuustoon nähden. Käyttötalouden kuntarahoitteisen toiminnan toimintakate/ylijäämä on 54 677 euroa talousarviossa suunniteltua parempi. Käyttötalouden toimintakate ja tilikauden tulos toteutuivat molemmat suunniteltua paremmin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion siihen, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat jonkin verran alittaneet talousarvion. Kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Toimintatuotot ovat nousseet oikeudenkäyntikulukorvauksen (36 187 euroa) ja Valonian palvelumaksutuoton (20 650 euroa) johdosta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että liiton tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämätaso on oikea ja riittävä, jotta kasvava hanketoiminta voidaan turvata. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota budjetointiin ja sen oikeellisuuteen. 6. Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2015 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston hyväksymällä tavalla. Taloudelliset/numeeriset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toiminnan ja tavoitteiden toteutuminen on ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista sekä kustannustehokasta. Talousarviosta ja toimintakertomuksesta toivotaan jatkossa paremmin löytyvän mitattavia tavoitteita sekä liiton vaikuttavuutta ja hyöty jäsenkunnille. 9 Turussa 17.5.2016 Marja Jalli puheenjohtaja Elisa Vuorinen varapuheenjohtaja Markku Orell