w w w. s u m. f i Prosum Kuntauudistuksen kuntotesti Joukko viisautta tarjolla Suomessa arktista meriteknologiaosaamista Työkaluja ekotehokkuuteen Konfliktien ja aktivistien Berliini 1
Summarum Sisällysluettelo 3 Prosumio Janne Antikainen 4 Summeri Ilkka Oikarinen 5 Kuntauudistus kestääkö kunto? haastattelussa Arto Koski Janne Antikainen 9 Joukko viisautta tarjolla Maija Toukola 13 Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista Yrjö Myllylä 16 Osuma Sopimuksilla sitovuutta: Kimmo Kurunmäki ja Kaupunkiseutujen MAL-suunnittelu vuonna Kati-Jasmin Kosonen 18 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa Ilkka Oikarinen ja Alpo Tani 22 Palopuhe Hilkka Lehtonen 25 Konfliktien ja aktivistien Berliini Suunnittelun osapuolet kovien realiteettien keskellä Kaisa Schmidt-Thomé 30 Mikä sai Patsy Healeyn kyyneliin? Vivi Niemenmaa 31 Sarjakuva Sami Tantarimäki Tuula Palaste 12. vuosikerta on Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto (SUM) ry:n julkaisema lehti. Lehden tarkoitus on tukea suunnittelumaantie teilijöiden ja muiden suunnittelevien maantieteilijöiden sekä aluesuunnittelijoiden työtä, tiedottaa alan asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittaja Janne Antikainen janne.antikainen@mdi.fi p. 040 7641829 Toimittaja Jenni Väliniemi-Laurson jenni.valiniemi-laurson@hel.fi 2 alanimiöntekstitxxxxxxxxxxxxxxxxx Etu- ja takakannen kuvat Jenni Väliniemi-Laurson Taitto Pentti Nuortimo Paino Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo Painos 500 kpl ISSN 1458-042X SUM:n yhteystiedot Puheenjohtaja Ilkka Oikarinen ilkka.oikarinen@gmail.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sihteeri Eija Laitinen, sihteeri@sum.fi Tilaushinnat v. (1 nro): henkilötilaus 10 EUR yhteisötilaus 30 EUR
Prosumio Suuri suunnitteluvuosi 2013 Janne Antikainen päätoimittaja Suomessa vietetään tänä vuonna Suurta Suunnitteluvuotta. Tosin sitä vietetään hiljaisesti. Ilotulitukset ja fanfaarit on jätetty väliin ja sitä pakerretaan arkisesti sadoissa seminaarisaleissa ja virkamieskoneistoissa. Kunnissa uudet valtuustot ovat käynnistäneet työnsä. Niiden suurin päätös omalla valtakaudellaan on päättää kuntarakenteesta. Lyöttäydytäänkö naapureiden kanssa yhteen vain jatketaanko itsenäisellä linjalla? Nämä päätökset heijastuvat vuosikymmenten päähän. Päätökset heijastuvat myös aluetasolle: montako aluetta Suomessa on tulevina vuosikymmeninä? Maakuntien liitot kuntien yhteenliittyminä ja ELYt valtion alueorganisaationa tiivistävät keskinäistä yhteistyötään. Horisontissa siintää yhdeksän alueen Suomi. Suunnittelujärjestelmää ravistelee myös suurten kaupunkien ja valtion pyrky suoriin neuvottelumenettelyihin suurissa infra-asioissa. Alueellisella ja kansallisella tasolla valmistaudutaan uuteen EU ja kansallisten ohjelmien kauteen joka alkaa 2014. Kansainvälisellä tasolla Suomi katselee uusvanhasti lähialueille. Kiinnostus arktisille alueille ja Itämeren piiriin kasvaa. Samalla muuttuu maantiede. Nyt meneillään oleva 2010-luku on alueallianssien välisen kilpailun aika, eli alueet tulevat laajenemaan yhä suuremmiksi käytäväksi tai verkostoiksi, ja kilpailu käydään niiden välillä. Toisaalta verkostoitumisessa ei maantieteellä ole mitään väliä, eli osaavia kumppaneita voi löytyä mistä päin Suomea tai maailmaa hyvänsä. Paradoksaalisesti paikattomuus korostaakin paikallisuutta. Kun ihmisillä ja yrityksillä on vapaus valita paikkansa, on elinympäristön laadulla ja viihtyvyydellä korostettu merkitys. Ihmiset menevät sinne missä on hyvä olla. Ennen ihmiset menivät sinne minne suunniteltiin, nyt suunnitellaan siellä missä ja miten ihmiset ovat ja minne ne haluavat mennä. Vaikka vuotta vietetään hiljaisesti, ei sitä saa valmistella salaa tai virkamiestyönä. Tulevaisuus on meidän kaikkien yhteinen, joukkoistaminen ei ole vain tiedon keräämistä suurelta yleisöltä vaan tulevaisuuden tekemistä yhdessä. Samalla on nähtävä suuret kokonaisuudet. Noin kolmasosa budjetistamme vaikuttaa alueiden kehitykseen. Näiden varojen koordinaatio ja kohdistaminen tulee olla tehokkaampaa. Aluesuunnittelijoiden Anssi Kumpula ja -kehittäjien suurin tehtävä onkin houkutella eri sektoreita yhteistyöhön ja tarkastelemaan eri toimien yhteisvaikutusta kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma- ja strategiaähky on korvattava yhdensuuntaisella tekemisellä. Tätä lehteä on työstetty yli vuosi, pahoitteluni lehden viivästymisestä. Suuri suunnitteluvuosi imaisee myös minut mukaansa, joten joudun kaihoisasti ja suuresti kiittämään Prosumin tekijöitä erityisesti Jenniä, jota ilman yksikään lehti ei olisi ilmestynyt sekä lukijoita yhteisistä vuosista. Voin siis päättää viimeisen prosumioni klassikkoon: kiitos ja anteeksi. prosumio 3
Summeri Uudistumisesta Ilkka Oikarinen Suomen Suunnittelumaantietelijöiden Liitto SUM ry:n puheenjohtaja Uusiutuminen, regeneraatio, renessanssi, elpyminen Uudistumisella on monta synonyymiä. Järjestötoiminnan näkökulmasta regeneraatio tuntuu niistä osuvimmalta. Biologiassa regeneraatiolla tarkoitetaan kudosten tai elinten uudelleen muodostumista. Oiva esimerkki siitä on sisiliskon häntä, joka kasvaa poikki mentyään uudelleen. Järjestötoiminnassa uudistuminen on organisaation elinehto. Järjestön täytyy elinvoimansa säilyttämiseksi aika ajoin kasvattaa itselleen uusia raajoja irronneiden tilalle. Keväällä Sum ry kasvatti itselleen raajan jos toisenkin. Hallitus sai huhtikuussa vuosikokouksen Jenni Väliniemi-Laurson myötä joukon uusia ja innokkaita jäseniä, jotka toivat mukanaan virkistäviä ajatuksia ja uusia toimintamal leja urautuneisiin käytäntöihin. Järjestön puheenjohtaja vaihtui jo vuoden 2011 joulukuussa Eeva Terävän siirryttyä muihin tehtäviin. Uusi puheenjohtaja, eli allekirjoittanut siirtyi Sumin uudeksi luotsaajaksi. Uudistuksia on tapahtunut myös muussa toiminnassa. Pitkään kestänyt nettisivujen uudistustyö saatiin viimein päätökseen. Drupal- pohjaisen verkkopalvelualustan myötä sivujen päivittäminen on aiempaa helpompaa ja joustavampaa. Järjestömme tiedotus hoidetaan jatkossa pää asiassa nettisivujen ja sähköposti listan kautta. Syksyllä Sum ry järjesti myös ensimmäistä kertaa syysseminaarin suunnittelumaantieteilijän työelämän ajankohtaisista haasteista. Palautteen perusteella seminaari koettiin mai nioksi tavaksi verkostoitua ja jakaa kuulumisia järjestön vanhojen ja uusien jäsenten kesken. Syysseminaarista ollaan tekemässä traditiota, joten ensi syksyksi järjestetään uusi seminaari. Kaikista SUM:in toiminnan tärkeistä päivämääristä tiedotetaan tarkemmin Sum ry:n nettisivuilla (http://sum.tek.fi/). Uudistumisen tuulet puhaltavat myös suunnittelumaantieteilijöiden työkentällä. Käynnissä oleva kunta uudistus sekä muutokset YTK:n (yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus) toiminnassa tulevat ravistelemaan monen suunnittelumaantieteilijän työelämä stabiliteettia. Työelämään liittyvien epävarmuuk sien myötä ammatti järjestöjen merkitys kasvaa. Sumin jäsenet kuuluvat TEKiin ja IAET-kassaan, jotka turvaavat jäseniemme selustaa taloudellisesti. Ammatillisella järjestäytymisellä takaamme suunnittelumaantieteilijöiden regeneraatio valmiuden myös jatkossa. Sum ry:n hallituksen ensisijaisena tarkoituksena on palvella Suomen suunnittelumaantietelijöitä. Kehitysideat, -ehdotukset ja kritiikki onkin meille ensiarvoisen tärkeää. Ainoastaan jäsenistöä kuuntelemalla voimme kehittää järjestömme toimintaa, ja vastata paremmin suunnittelumaantieteilijöiden tarpeisiin. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä osoitteeseen hallitus@sum.fi! Sum ry:n uusi puheenjohtaja toivottaa Prosumin lukijoille ensiluokkaista ja elinvoimaista vuotta! 4 Summeri
Kuntauudistus kestääkö kunto? haastattelussa Arto Koski Nuorella Arto Koskella oli 1974 ajatus lähteä lukemaan biologiaa Turun yliopistoon, mutta lumoutuikin luennoilla yhteiskuntamaantieteestä. Hän teki harjoitustyöt kunnista, innostuen yhä syvemmin kuntien kehittämisestä. Vuonna 1988 hän väitteli kuntien teollisuuspolitiikasta. Väitöksen jälkeen hän sai soiton Rauman ja Rauman maalaiskunnan kuntaliitoksen selvittelystä. 1990-luvun lopulla Arto keskittyi enemmän kuntonyrkkeilyn levittämiseen kuin varjonyrkkeilyyn kuntapiireissä. Kuntakipinä roihahti uudestaan 2000-luvun taitteessa, kun Loimaalta kyseltiin selvittäjän perään. Tämän jälkeen Arto teki kuusi kuntaliitosselvitystä, jotka kaikki johtivat liitoksiin. Vuoden 2011 kesällä kuntaliiton kehittämisyksikössä puhelin pirisi jälleen. Tällä kertaa toisessa päässä oli kuntaministeri: kansakunta tarvitsi nyt Suomen parasta kunta liitososaamista. Kysymys oli valtakunnallisen kuntauudistuksen projektipäällikön tehtävästä. Arto otti haasteen vastaan, ja hyppäsi kuntauudistuksen ytimeen. Prosum pyysi kesän korvilla Artoa maalailemaan sekä akuutteja että laajoja kaaria uudistuksesta. Vaikka Artolla on vankka liikuntatausta, huomaa huokausten syvyydestä, että tämä kamppailu on ottanut koville. Sama maali, eri reitti Kuntauudistus sai vahvan selkänojan kesällä 2011 kootusta hallitusohjelmasta. Hallituspuolueiden yksimielisyys kuntauudistuksen tarpeesta oli jakamaton. Syksyllä 2011 kuntarakennetta valmisteltiin virkamiesvoimin. Alkuvuodesta työryhmä julkaisi 66 kunnan kuntakartan, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Virkamiehet ja poliitikot kiersivät kevään maakuntia kuuntelemassa ripitystä. Nyt kunnat Janne Antikainen ovat kertoneet mielipiteensä myös kirjallisesti ja valtiovarainministeriö vetänyt niistä johtopäätökset. Hallitus ja 85 % kunnista on edelleen yksimielisiä kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen tarpeellisuudesta. Perustelut muutokselle on ymmärretty, ja tukea muutokselle tuntuvat kaikki arvostavan. Siihen yhtenäisyys sitten loppuukin. Uudistuksen sisältö ja toteuttamiskeinot ovat kuntien lausunnoissa ristivetoisia. Kuntarakenteen ympärillä käytävässä keskustelussa kaikki kyllä näkevät ja ymmärtävät haasteet, mutta lääkkeistä ollaan eri mieltä, Arto ku- Jenni Väliniemi-Laurson Kuntauudistus kestääkö kunto? 5
tosuhde heikkenee ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet kasvavat entisestään? Tämä kysymys tulee vastaan täydellä paineella vasta ensi vuosikymmenellä, kun suuret ikäluokat siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämisessä kustannusintensiivisimpään vaiheeseen. Silloin mitataan, miten kestävällä pohjalla talous on. Julkisen talouden kestävyysvaje uhkaa vain pahentua, kun talouden kasvu hidastuu. Kansantaloustieteen professori Matti Pohjola on laskenut, että 1950-luvulla kasvu oli vuosittain keskimäärin 5 %, viime vuosikymmenellä enää noin 2 % vuodessa, ja kasvu hiipuu siitä noin 1%:n tasolle. Talouden kasvu ei näyttäisi riittävän nykyisen rakenteen ylläpitämiseen, Arto toteaa surullisena. Jenni Väliniemi-Laurson Miten kuntaperusteinen järjestelmä kykenee vastaamaan näihin haasteisiin seuraavan sukupolven, eli 20 25 vuoden aikana? Urheilumie- vaa asetelmaa. Puolella kunnista on set. Sumuisinta näyttäisi olevan suu- henä Arto pitää vedenjakajavuotena valmiutta selvittää kuntajaon muu- rimmilla kaupunkiseuduilla, joka ei Tokion olympiavuotta, eli 1964 syn- toksia. Näissä kunnissa asuu 70 % tiedä hyvää maankäytön, asumisen tyneitä. Miten sitä nuoremmat saa- suomalaisista. Vajaa kolmannes kan- ja liikenteen yhteiselle suunnittelul- vat sitä aiemmin syntyneet hoivattua? nattaa pohjaesitystä tai niitä hieman le. Taloudeltaan heikoilla kunnilla on 1970-luvun taitteen alhainen synty- laajempia alueita. Monilla lähikunnil- surkein kohtalo, sillä ne uhkaavat jää- vyys kostautuu nyt, työperäinen maa- la menevät sanomiset ristiin. Keskus- dä yksin. Pakottamista kuntaliitoksiin hanmuutto voi tätä hieman paikata, kaupungit haluavat liitoksia, kermaa ei kaipaa keskuskaupunkeja lukuun mutta vaje on suuri. Myös ihmisten lii- kuorivat kehyskunnat ei. Kauempana ottamatta kukaan muu, ei edes hal- kunnallisuus vaikuttaa, vain 1/3 kan- keskuksista reunamailla on tullut rea- lituspuolueet. Liitosten sijaan kunnat sasta liikkuu hyvin. Polarisoituminen liteetit vastaan: yksin ei enää pärjätä, kaipaavat yhteistoimintaa. on vahvaa, viimeinen kolmannes liik- mutta turvaa haetaan pienemmistä kuu hyvinvointinsa kannalta täysin riit- kunnista suurten matkassa pelätään totaalista syrjään jäämistä. Suurempi kuva on kateissa: toiminnallisia työssäkäynti- tai talousalueita ei kyetä tai haluta nähdä. Suurin huoli on erityi- Isot haasteet Isot haasteet vaativat kunnille isoa silmä-kokoa tämättömästi miten se saataisiin liikkeelle ja sitä kautta parempaan kuntoon? Haasteet polarisoituvat myös kunnissa: Hyvä puoli on ollut, että mitään hiipuvaa kuntaa ei ole jätetty sesti sosiaali- ja terveyden sekä koulu- Arto intoutuu pohtimaan laajempia yksin jakojäännökseksi, mutta huolto- tuksen lähipalveluista ja lähidemokra- yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä: suhteen heikkenemisen haasteet tule- tiasta, mausteena mukana ovat harva Miten suomalainen hyvinvointiyh- vat olemaan yllättävän suuret muutto- asutus, saaristoisuus ja kielikysymyk- teiskunta pysyy tolpillaan, kun huol- voittoalueilla, jossa absoluuttiset ikä- 6 Kuntauudistus kestääkö kunto?
Jenni Väliniemi-Laurson väestön kasvuluvut ovat suurimmat. teelliseen ja perusteltuun tietoon sessi, jossa erilaisia näkökulmia on Keskiössä uudistuksessa on sosiaali- ja faktat on selvitettävä. Vasta faktojen avattava ja pohdittava, etsittävä yh- terveyspalvelut, kun perusterveyden- selvittämisen jälkeen voidaan sanoa, teistä tahtoa ja pohjaa. Kuntaliitosten huolto uhkaa rapautua, ja on poh- onko yksittäinen kuntaliitos perustel- pohdinnassa tulisi olla takana kakun dittava sen suhdetta erikoissairaan- tua. Faktojen selvittämättä jättämi- kasvattamisen ajatus, miten paljon oli- hoitoon. Tämä edellyttää suurempaa nen olisi melkeinpä pelkuruutta, Ar- simme yhdessä enemmän kuin yksin, silmäkokoa, ja se oli yksi syy miksi kun- to kehätuomaroi. Hallinnon- ja alue- Arto pohjustaa. Kuntaliitoksissa on tien silmäkoko kasvoi niin suureksi kuin kehityksen ministeriryhmä päätti ke- paikallisuus aina vahvasti mukana. mitä se virkamiestyöryhmän pohjaesi- säkuussa kuntaliitosselvitystarvetta Alueelliset erityispiirteet vaikuttavat tyksessä oli. Sosiaali- ja terveyspuoli ohjaavat kriteerit koskien väestö- aina, yhtäällä toiminutta mallia ei voi tarvitsee huomattavasti lisää työvoi- pohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, kopioida muualle. Tämä ei ole leik- maa. Suoraviivaisesti Arto toteaa, työssäkäynti- ja yhdyskuntaraken- kaa-liimaa -juttua, Arto tietää seitse- että hallintoa on kevennettävä ja siir- netta sekä kuntataloutta. Yhdenkin män tapauksen kokemuksesta. Kun- rettävä painopistettä sosiaali- ja ter- kriteerin täyttyminen indikoi liitos- taliitokset eivät myöskään ole auto- veyspuolelle. tarvetta. Yleisenä edellytyksenä on, maatteja, joka tuottaa jotkut tietyt tietopohja edellytys onnistumiselle että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä tai muuten toiminnallinen kokonaisuus. Miten onnistunut kuntaliitos sit- hyödyt tai haitat, vaan jokainen tapaus on erilainen. Kuntaliitos ei ole laskennallista maantiedettä, ihmisten yhteisö tulee huomioida. Prosessin Arto arvostaa vankkaa tietopohjaa. ten tehdään? Selvitys ja uuden kun- juoksutuksen ja kuuntelun taito rat- Uudistuksen tulee pohjautua perus- nan piirustusten rakentaminen on pro- kaisee paljon. Kuntauudistus kestääkö kunto? 7
tökset asiasta. Varsinainen valmistelu kuntaliitoksiin vie noin kaksi vuotta ja isommissa kunnissa vielä siitäkin pitempään. Tämän perusteella voisi odottaa suurempaa aaltoa vasta vuodelle 2017. Jenni Väliniemi-Laurson Maantieteilijän laaja-alaisuus valttia, tiedon tarve on suuri Arton mukaan hyvä puoli tässä uudis- Kuntauudistuksen puheet eivät juurikaan ole vuosien saatossa muuttuneet. Huolet ja vastaperus- Askelmerkkien asettelua tuksessa on ollut, että on uskallettu rohkeasti katsoa helikopterinäkökulmasta suurempia alueellisia kokonai- telut ovat pysyneet entisellään, ana- Kesän korvilla nähdään, miten hal- suuksia. Se on sopinut aluemaantie- lysoi Arto, joka seurasi kaikki alue- litus etenee kuntauudistuksen kans- teilijälle. Maantieteilijän koulutus an- kierroksen lähetykset netin kautta. sa. Vauhti on kova, ja askelmerkkejä taa erinomaiset edellytykset selvitte- Argumentointi on silti kuunneltava, ei ole ihan helppo asetella. Tähtäin lytyölle: koulutus antaa monialaisen keskustelun tulee olla vuorovaikutteis- oli aluksi vuodessa 2015, ja siitä on pohjan ja maantieteilijöillä on sisään- ta. Kuuleminen on tärkeää, mutta var- todennäköisesti tulossa piikkivuo- rakennettuna alueiden erilaisuuden sinainen selvitys on vielä tärkeämpää, si. Julkisuudessa on yleistyneet pu- ymmärtäminen. Lopullisista kuntalii- Arto muistuttaa. Monet kunnat pe- heenvuorot aikataulun väljentämi- tosten vaikutuksista on häkellyttävän räänkuuluttivat vielä toista lausun- sestä. Vuoteen 2017 ajoittuvalla uu- vähän tutkittua tietoa. Nyt pitäisi ol- tokierrosta, erityisesti kun sosiaali- ja distuksella on perustelunsa. Vuonna la tietoa miten 1990-luvun isoilla kun- terveyspalveluista saadaan linjauksia. 2017 alkaa jälleen uusi valtuustokausi taliitoksilla esim. Raumalla, Porvoossa Sen kunnat myös saavat syksyllä. Ar- ja kuntaliitoksista 70 % on tapahtunut ja Lohjalla on ollut merkitystä näiden to toivoisi selvityksiä: kun selvitykset valtuustokauden vaihteessa. Tämän alueiden kehitykseen. Tutkimuksen olisi saadaan käyntiin, tulee silloin yleensä jälkeen ei juurikaan kannata kuntalii- pitänyt kulkea siinä rinnalla, siihen on tarkempaa ja uutta tietoa hyödyistä toksia enää miettiä, Arto puntaroi. vaikea tarttua kiinni jälkikäteen. Ver- ja haitoista. Silloin punnitaan edelly- Pohdinta hakee tiuhempaa tempoa: tailukohtaa ei ole, ei tiedetä mitä olisi tyksiä ja paikallista tahtotilaa liitty- Selvitykset lähtevät liikkeelle todennä- tapahtunut, jos liitosta ei olisi tapah- miselle. köisesti syksyllä, ennen koulujen alka- tunut. Tutkimuskysymysten rajaa- Kuntaliitosten alkuvaiheessa on mista niitä ei käytännössä voi aloittaa. minen ja aineiston hankinta tulee si- kriittisyys usein vahvaa, mutta pro- Selvittäjien tulee kerätä tiedot johtavil- tä haastavammaksi mitä pidemmälle sessin myötä se yleensä tasaantuu. ta virkamiehiltä, poliittiselta johdolta aika kuluu. Arto harmittelee heikkoa Arto näkee kuntaliitosten toteutuk- ja kansalaisilta. Vaikeimmissa tapauk- tiedon jamaa, ja kannustaa nuoria sessa ja tuloksissa viisi aikajännet- sissa edessä voi olla vuoden prosessi, tämän haastavan aiheen kimppuun: tä: ensimmäiset kolme päivää, kolme kuukautta, kolme vuotta, kolme mutta sen voinee jouduttaa noin yhdeksään kuukauteen. Alle neljän kuu- Tämä pitäisi mieltää niin päin, että nuorien tutkijoiden tulisi suunnata tä- valtuustokautta ja kolme vuosikym- kauden niitä ei voida viedä läpi uskot- hän traditioon. Kaikki tieto on hyödyl- mentäkin. Vasta tämän jälkeen voi- tavasti. Tällä vauhdilla vuoden 2013 listä ja käyttökelpoista. Tiedon tarve daan nähdä kaikki vaikutukset koko- syksyllä selvitykset olisivat valmiita, ja on suuri. naisuudessaan. kunnat olisivat valmiita tekemään pää- 8 Kuntauudistus kestääkö kunto?
Joukko viisautta tarjolla Maija Toukola Joukkoistamisessa jokin aihe tai tehtävä annetaan laajan yleisön käsiteltäväksi ja työstettäväksi. Tehtävän suorittajia ei ole tarkasti määritelty, mutta itse tehtävästä, tavoitteista ja aikataulusta on sovittu. Julkisia suunnitelmia tehdessämme, menetelmäs- Internet ja verkkosovellukset ovat lisänneet meidän jokaisen mahdollisuuksia jakaa tietoja, taitoja ja aikaa pro bono. Asukkaiden paikallistuntemusta ja kokemuksia kerätään yleisesti paikkatietoaineistoksi kaavoituksen käyttöön. Viimeisintä uutta on julkisten suunnitelmien yhteinen jalostaminen. Esimerkiksi Islannissa perustuslain valmisteluversioihin haettiin ideoita siten, että tekstejä sai kuka tahansa muokata verkossa. Puhutaan joukkoälystä tai crowdsoursingista. Tuula Palaste-Eerola Joukko viisautta tarjolla 9
Tuula Palaste-Eerola tä on apua uusien näkemysten koko- uksen tilanteesta. Joukkoistamalla desta ajasta olemme saaneet mm. amiseen. Samalla osallisuus rikastuu kehitetään kaupallisia tuotteita, esi- Barack Obaman avoimen hallin- lausuntokierroksista ja yleisötilaisuuk- merkiksi erilaisten kilpailujen muo- non aloitteesta (Open Covermential sista syvempään yhdessä tekemiseen. dossa, usein puhtaasti markkinointi- Initiative), jonka puitteissa toteute- Uusien menetelmien käyttöönottoa tarkoituksessa. Viime kesänä esitetty taan julkisen datan sivustoa, kansal- pilotoimme Uudenmaan liitossa niin Savonlinnan Free Will -ooppera oli lista joukkoistamissivustoa ja We the kaavoitus- kuin strategiatöissäkin. onnistunutta joukkoistamista taiteen People -kansalaisaloitesivustoa. saralla. Maankäytön suunnittelussa Aiheesta väitöskirjaa valmistele- Joukoista apua rutiinitöihin PehmoGIS eli sijaintiin sidotun kokemustiedon kerääminen netissä on jo monien kaavoittajien arkinen vä- va Tanja Aitamurto uumoilee joukkoistamisen paisuvan trendiksi mm. kaupunkien budjettikeskusteluissa. Yleisöjoukon älyä ja apua käytettiin line asukaskokemusten keräämiseen. Intoa uusien toimintatapojen kehit- miljonääreiksi haluavien oljenkorte- Unelmien Yle oli puolestaan kol- tämiseen riittää: Pidimme aiheesta na. Internetin ja teknisten sovellusten meviikkoinen etukäteen suunniteltu paneelin eduskunnan tulevaisuusva- aikakaudella joukkoistamisen käyttö- ja ohjattu kansalaiskeskustelu, joka liokunnan kanssa, jossa kansanedus- kohteiden kirjo on rajaton. Kansallis- palkitsi aktiiviset studiokierroksilla ja tajat kertoivat joukkoistamisen tule- kirjaston juuri päättyneen myyräpe- muilla arpavoitoilla. van kokeiluun ainakin yhdessä val- lin kautta yli 100 000 vapaaehtoista misteluun tulevista lakialoitteista, teki yli 8 miljoonaa mikrotehtävää tunnistaen vanhojen lehtikirjoitusten tekstejä. Myyräpeli on esimerkki joukko- Kohti avoimempaa hallintoa ja suunnittelua Helsingin kirjasto tulee käyttämään sitä budjettinsa valmistelussa ja me Uudenmaan tulevissa suunnitelmissa. avusta suuriin rutiinitöihin, mutta yhtälailla joukkoja on kutsuttu ajan- Joukkoistaminen on ilmestynyt sanana myös keskusteluun tiedon avoi- Ideat siiville kohtaisen tiedon reporttereiksi, ku- muudesta ja demokratiasta. Kan- Teimme Uudenmaan liitossa viime ten välittämään tietoa lumen aura- sainvälistä mallia avoimuuden uu- syksynä Hämeen ja Päijät-Hämeen 10 Joukko viisautta tarjolla
Verkkokeskusteluiden päätyttyä olemme saaneet arvokasta kokemustietoa suunnittelun tueksi ja sitäkin enemmän oppia kansalaisten verkkokuulemisesta. Senioreilta saimme lennokkaimmat pitkän elämänkokemuksen ideat mutta heillä verkkoosallistumisen kynnys oli edelleen varsin korkea; useammat tapaamiset ja lähituki olisivat varmasti lisän- Mille Aalto neet osallistujien määrää. Nuorilla tekniikka ja kirjoittamisen taito olivat hallussa. He puolestaan kokivat tulevaisuuden ennakoinnin vaikeaksi ja yllätykseksemme olettivat maailmanmenon pysyvän melko ennallaan. Pilotissa ideatulvan ja keskustelun hallinta onnistui vielä perinteisin välinein, mutta jatkossa kokeiluun tulevat lisäksi osallistumista sekä saatavan palautteen jalostamista helpottavat sovellukset. Verkkosivustoista tullee myös entistä arkisempi asiantuntijaryhmien kohtaamisen paikka ja työskentelyn alusta. Joukkoistamispiloitti sijaitsi salasanan suojissa tulevaisuustarkastelumme verkkosivustolla. Sivuilla kerroimme työn vaiheista, työpajoista ja työssä käsiteltävistä aiheista sekä äänestytimme yleisön mielipiteitä valittavista visioista. Sivustolla oli neljän kuukauden aikana yli 12 000 vierailua. Ajatuksemme mahdollisimman avoimesta valmistelusta ja eri- Tuula Palaste-Eerola laisista kuulemisen tavoista sai vahvistusta sekä laajasti kannustavaa palautetta. liittojen kanssa Siivet ja juuret -tulevaisuustarkastelua, jota työstimme päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa Kutsuimme verkkokeskusteluihin ja valintatehtäviin niin nuoria, eläkeläisiä, päättäjiä kuin liikenteen asian- Kommunikatiivinen käänne on täällä niin verkossa kuin työpajojen kaut- tuntijoita omina ryhminään. Kunkin Eikö me muka enää itse osata tai ta. Työn erääseen osaan kaipasim- ryhmän perehdytyksessä osallistujat viitsitä? kuulin kysyttävän omilla me kansalaisnäkökulmaa erityistesti. ottivat tehtävän omakseen. käytävillämme. Miten ne kansalai- Joukko viisautta tarjolla 11
Mille Aalto set muka osaisivat paremmin suunni- Menetelmä sopii tehtäviin, joi- Vuorovaikutteisuudelle on tilauk- tella? jatkoi asiantuntija. Yhtälail- hin laajemmalla yleisöllä tai yhteis- sensa erityisesti sellaisissa suunnitte- la soraääniä kuului myös muutaman työkumppaneiden verkostolla on ai- luprosesseissa, joissa toteutus edel- päättäjän taholta, kun välillisen de- dosti annettavaa. Joukkoistaminen ei lyttää toimijoiden myöhempää sitou- mokratian sijaan asioista kysyttiinkin ole valloittamista tai monen korvaan tumista suunnitelmassa kirjattaviin suoraan kansalaisilta. kalskahtavasta nimestään huolimatta tavoitteisiin. Koska yksikään menetel- Mikä sitten olikaan vastaukseni? sen kummempaa kuin yhteisen teke- mä ei ole valmis syntyessään, on aika Kyse on siitä, kuinka aniharva ih- misen menetelmä muiden joukossa. jakaa ajatuksia siitä, milloin osallista- minen, yritys, kunta tai mikä tahan- Tärkeämpää on yleisen avoimuuden minen on oikeasti paikallaan ja mil- sa toimija ostaa valmiiksi pureksittua vahvistaminen, verkkovuorovaiku- laisiksi sen parhaat käytännöt muo- tavoitteistoa, johon ei ole ollut mah- tuksen kehittäminen kokonaisuute- toutuvatkaan Joukko viisautta se dollisuutta vaikuttaa tai jos luottoa na sekä yhdessä tekemisen kulttuu- on meissä. sen suunnittelijaan ei ole. Yhtäkään strategiaa ei ole tarpeen tehdä sen itsensä vuoksi vaan töiden parasta antia ovat ne polut ja käyntiin lähtevät toimet, jotka rakentuvat jo prosessin aikana ja yhteisen tekemisen kautta. Tiedottamisen, neuvottelui- rin vahvistaminen asennemuutoksesta alkaen. Suunnitteluteorioissa jo pitkään esiintynyt kommunikatiivinen käänne näkyy suunnitteluarjessa yhä vahvemmin; ymmärretään, että sitoutuminen syntyy vain avoimuudesta ja Lähteitä: Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika: Selvitys eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle: www.web.eduskunta. fi/dman/document. phx?documentid=jv11612085515473 den, lausuntokierrosten ja seminaarisarjojen ohella joukkoistaminen tarjo- yhdessä tekemisestä. Toki vallalla on muitakin paradigmoja, kuten tuotta- Digitalkoot: www.digitalkoot.fi/fi/ splash aakin lisämahdollisuuksia suunnitelmien työstämiseen yhdessä. Kyse on uusista näkökulmista, sitoutumises- vuus tornitalotrendeineen, ilmastotavoitteet eheyttämispyrkimyksineen sekä design-vuoden vahvistama kun- Laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2040: www.etelasuomentulevaisuus.net ta ja rakentuvista kumppanuuksista. nioitus visionäärejä kohtaan. 12 Joukko viisautta tarjolla
Suomessa on maailmanluokan arktista meri teknologiaosaamista Yrjö Myllylä Alkuvuodesta 2013 on keskusteltu paljon suomalaisesta telakkateollisuudesta ja laivanrakennusosaamisesta. Suomalaista alan osaamista kannattaisi siirtää lämpimien vesien jättiristeilijöistä kylmiin vesiin. Globaalisti arktisen alueen merkittävimpiä maita ovat Jäämeren viisi rantavaltiota. Näistä Suomelle erityisen tärkeitä meriteollisuuden näkökulmasta ovat etenkin pinta-alaltaan maailman suurin valtio Venäjä sekä Norja ja Kanada. Lisäksi Tanska, USA ja Aasian maista Kiina, Japani ja Intia nähdään Arktisten alueiden nykyisiä ja kaavailtuja öljy-, kaasu- ja kaivoshankkeita. Myllylä, Yrjö (). Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen loppuraporttiluonnos. selvimmin tutkimus- ja poraustoiminta, merenalainen rakentaminen sekä turvallisuus- ja pelastustoiminta. Perinteisenä vahvuusalana, eli käytännössä lähiajan varmimpana kassavirran lähteenä meriklusterissa nähdään laivanrakentaminen, jota tukee kuljetus- ja logistiikkajärjestelmäosaaminen. Meriteknologian alojen kehittyminen on varmistettava satsaamalla nyt niiden edellytyksiin, kuten kehitystä tukeviin pitkäjänteisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin sekä melko tärkeinä suomalaisten alan toi- tutkimusympäristöjen luomiseen. mijoiden verkottumisen kohteina. Esimerkiksi öljyntorjuntateknolo- Kansainvälistymisessä haasteena on reiteistä. Luonnonvarat kuuluvat val- gian kehittäminen edellyttäisi öljyn- strategisten pelureiden tunnistami- tioiden intressipiirien ytimeen. Suo- torjuntalaboratorion ja koeolosuh- nen ja pk-yritysten rajalliset resurssit men onkin mietittävä tästä näkö- teiden luomista. Nyt alan johtavim- verkostoitumiseen. kulmasta omien strategioidensa päi- mat yritykset vuokraavat laboratorio- vitystä. aikaa täyteen buukatusta yhdysval- Arktista meriteknologiaa luonnonvarojen hyödyntämiseen Suomalaisen arktisen meriteknologian vahvimpia tuotteita tai -klustereita ovat ympäristönsuojeluteknologia ja ilmatiede, sää-, mittaus- ja tojen New Jerseyn laboratoriosta. Myös muu materiaalin kylmätestaus vaatisi omat tilansa. Suomessa ja erityisesti pääkau- seurantajärjestelmät. Näiden volyymi punkiseudulla tulisi keskittyä erityi- Arktisessa meriteknologiassa on ennen muuta kysymys luonnonvarojen, työpaikoilla tai liikevaihdolla mitattuna on suurta ja kasvu lähivuosikym- sesti työllisyysnäkökulmaa painottaen tutkimusaluksiin, jäänmurtajiin, kuten kaasun, mineraalien, öljyn ja meninä nopeaa. huoltoaluksiin, jäänhallinta-aluksiin, ravinnoksi kelpaavien luonnon- Potentiaalisia aloja nopeasti öljyntorjunta-aluksiin, pelastusaluk- varojen hyödyntämisestä ja vähem- kasvavia, mutta edellisiin verrattuna siin sekä hybridi- ja monitoimialuk- män uusista kansainvälisistä kauppa- volyymiltaan vielä pienempiä ovat siin. Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista 13
Arktisessa meriteknologiassa on huomioitu arktisen ympäristön ominaisuuksista muiden muassa kylmä, lumi, jää, lämpötilanvaihtelut, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet, pimeys, valo, pitkät etäisyydet, herkkä luonto sekä ilmastonmuutos. Tärkeimmiksi klustereiksi ennakoiduissa ympäristönsuojeluteknologiassa, sääosaamisessa, ilmatieteessä, mittaus- ja seurantekniikassa ja palveluissa on huomioitava myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, mutta tärkeydestään huolimatta niiden realisoiminen yritystoiminnaksi on koettu pk- yrityksissä vaikeaksi. Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen lisää Koillisväylän käyttöä Vahvat ennakoivat trendit lisäävät arktisen meriteknologian kysyntää. Tärkeimmät Uudenmaan ja muun Suomen arktisen meriteknolo gian kehittämiseen vaikuttavat ulkoiset muutostrendit ovat haastatellun asiantuntijapaneelin mukaan pohjoisuuden merkityksen kasvu ja teknologinen kehitys. Pohjoisuuden merkitys kasvaa muun muassa pohjoisten luonnonvarojen, etenkin arktisten mineraalien kasvavana kysyntänä ja öljyn ja kaasun etsinnän lisääntymisenä sekä poliittisen tahtotilan kasvuna Koillisväylän hyväksi. Keskeisenä tekijänä pohjoisen kysynnän kasvun taustalla on myös Venäjän taloudellisten intressien siirtyminen pohjoiseen Neuvostoliiton hajoamisprosessin ja kylmän sodan päättymisen seurauksena. Teknologisessa kehityksessä puolestaan on kyse esimerkiksi kustannuksia ja luontoa säästävistä kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian sekä tietoteknologian kehittymisestä. Itämeren alueen yhteistyön vahvistuminen on myös tärkeä trendi. Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä Venäjään. Jamalin ja Stokma- Yrjö Myllylä nin kaasukentät tarvitsevat nesteytysasemia, merellä siirrettäviä laitoksia, varastoja ja kuljetusaluksia, huoltoaluksia ja arktisia ydinvoimalla toimivia jäänmurtajia. Öljyntorjunnassa on vahvaa suomalaista osaamista ja mahdollisuus klusteroitua muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Lisäksi Venäjän laivaston modernisointi, noin 2000 laivan osalta, avaa lähivuosina mahdollisuuksia. Toisaalta, jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä myös monilla teknologian alueilla johtavaan Saksaan. Heikkoihin signaaleihin ajoissa tarttuminen tuo kilpailuetua. Suomalaisille satamille haasteena on, että liikennöintiä voidaan siirtää kulkemaan Norjan ja Venäjän kautta. Arktisella alueella on meneillään poliittinen uusjako ja suuret öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneet uusista ja erilaisista ratkaisuista arktisessa ympäristössä. Jäiden hallinta on myös tärkeää, sillä esimerkiksi Sahalinissa ja Grönlannissa supply-alukset estävät suurten jäälauttojen ajelehtimisen öljynporauslauttoja vastaan. Öljyntorjunnassa arktisella alueella pyritään ennalta ehkäisyyn. Laivat käyttävät kaasua moottoreissaan. Venäjän WTO-jäsenyys ja palvelusektorin vapautuminen avaavat arktista aluetta kilpailulle. Villit kortit ovat epätodennäköisiä, mutta vaikuttavat toteutuessaan huomattavan laajasti. On mahdollista, että Kiinan talouskasvu pysähtyy tai arktisella alueella tapahtuu mer- 14 Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista
kittävä öljy- tai muu katastrofi. Molemmat pysähdyttäisivät ja jäädyttäisivät pohjoisen hankkeita pitkäksi aikaa. Positiivisia villejä kortteja voivat olla suomalaisten yritysten liittoutuminen isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä erikoistalousalueiden luomishankkeet norjalaisten kanssa Kirkkoniemelle tai venäläisten kanssa Murmanskiin, Viipuriin tai Pietariin. Parhaimmillaan alueella voisi olla teknologiakeskuksia, jotka kehittävät tarvittavia teknologioita. Meriteknologian lisäksi keskusten vahvoja potentiaalisia aloja ovat energia- ja kaivosalat. Risteilyalusosaamisenkin juuret ovat arktisessa toimintaympäristössä Venäjän liikenneministeriö tilasi uuden jäänmurtajan Arctech Helsinki Shipyardin telakalta joulukuussa. Risteilyalusosaamista voidaan tarkastella myös arktisten silmälasien läpi. Viime vuosikymmeninä telakkaosaamista edistettiin vahvasti tuoden Suomea esille risteilyalusten rakentamisen osaajana. Risteilyalus- ja autolauttaosaamisen juuret ovat arktisen ympäristön yhdessä ominaisuudessa eli pitkissä etäisyyksissä ja Suomessa etenkin Silja Linen ja Boren tilauksissa Suomen telakoilta. Erityisesti Suomen ja Ruotsin laivaliikenteen tarve on luonut osaamista 1960-luvulta alkaen. Osaaminen on voitu skaalata niin, että Suomi hallitsee 20 prosenttia risteilyalusmarkkinoista ja on tehnyt maailman suurimmat risteilyalukset. Autolauttamarkkinoista Suomi hallitsee 40 prosenttia. Ala ja tekeminen ovat kilpailukykyisiä itsessään, mitä periaatteessa tukee kotimainen lähellä oleva toimittajaverkosto. Lisäksi kilpailukykyä tukee suomalaisten toimijoiden vahva projektiosaaminen, jonka myötä työt tehdään luotettavasti ja aikataulussa. Tilausten hiipuminen finanssikriisin jälkeen, valtion tukien merkittävä rooli ja Suomen valitsema linja ovat heikentäneet Suomen asemia etenkin risteilyalusmarkkinoilla. Arktisen alueen ja jäänmurto-osaamisen kysyntä on kuitenkin kasvussa. Osaaminen on kriittistä suurvalloille ja ne ovat valmiita tekemään suomalaisten kanssa yhteistyötä. Onhan Suomi tehnyt maailman jäänmurtajista 60 prosenttia. Yhteistyöhalukkuudesta kertoo esimerkiksi Helsingin vuonna 2010 perustettu uusi Artech Helsinki Shipyard -telakka, jossa on valmisteilla jo kolmas jäänmurtoalus ja neljäs joulun alla tullut tilaus Venäjän liikenneministeriöltä. Nyt olisikin aika tuoda esille suomalaisten vahvaa jäänmurto- osaamista kansainvälisessä viestinnässä samaan tapaan kuin risteilyalusosaamista esiteltiin 1990-luvun alussa. Myös offshore-puolen tuotantolauttojen ja muiden näihin liittyvien kohteiden rakentaminen muodostavat merkittävän mahdollisuuden suomalaiselle projektiosaamiselle öljyn- ja kaasuntuotannon painopisteen siirtyessä yhä kylmempiin olosuhteisiin. Öljyn- ja kaasuntuotannon hankkeissa tärkeintä ovat laatu ja aikataulut. Hintakilpailu on toisarvoista rakennettaessa pääomia sitovia miljardiluokan tuotantolaitoksia. Myös offshore-puolen koulutusta ja projektiosaamisen vahvistamista on edelleen jatkettava. Kirjoittaja on erikoistutkija, YTT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy:stä. Tämän artikkelin tiedot perustustuvat Uudenmaan ELY-keskuksen meri teollisuuden ennakointihankkeeseen, jossa ennakoidaan arktisen meriteknologian mahdollisuuksia Uudenmaan pk-yrityksille vuoteen 2030. Lisätietoja hankkeesta osoitteessa www.amtuusimaa.net. Arctech Helsinki Shipyard Suomessa on maailmanluokan arktista meriteknologiaosaamista 15
Osuma Sopimuksilla sitovuutta: Kaupunkiseutujen MAL-suunnittelu vuonna Kimmo Kurunmäki ja Kati-Jasmin Kosonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kokonaisvaltainen ja strateginen suunnittelu kaupunkiseudullisesti on Suomessa nuorta. Suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista on tehty kuntakohtaisesti kuntien kaavoitusmonopoliin turvautuen. Maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä näiden kytkeytyminen palveluverkkokysymyksiin on kuitenkin mitä suurimmassa määrin seudullinen kokonaisuus. Seudullisen suunnittelun tarve on alan asiantuntijoiden piirissä nähty jo pidemmän aikaa, mutta kun tien johto ja luottamushenkilöt on saatu asian taakse vasta palve lujen järjestämisvaikeuksien ja valtion suunnasta tulevien paineiden myötä. Sykäyksen yhteisten seudullisten suunnitelmien laadintaan antoi PARAS-puitelain velvoite 17 suurimmalle kaupunkiseudulle laatia suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta ja palvelujen kehittämisestä yli kuntarajojen. Yhteistyön suunnitelmat valmistuivat, ja keskeiseksi suunnitelmien toteuttamisen välineeksi otettiin seudullinen rakennemalli. Nyt rakennemallit on tehty tai parhaillaan valmisteilla lähes kaikilla puitelain velvoittamilla kaupunkiseuduilla sekä muutamilla pienemmilläkin seuduilla. Monet kaupunkiseudut ovat rakennemallien toteutuksessa jo siinä vaiheessa, että uutta kierrosta tunnustellaan: päivitetäänkö entisiä malleja vai kehitetäänkö jotain uutta työvälinettä? Avainkysymyksenä on, miten saada lisää sitovuutta yhteisten MAL-tavoitteiden toteuttamiseen niin kuntien kuin hallintokuntien välille? Yhtenä ajankohtaisena keskusteluaiheena on seudullisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan nykyistä laajempi ja monipuolisempi käyttö ei-sitovien rakennemallien jatkeeksi. Uutena tukena isompien kaupunkiseutujen MAL-tavoitteiden toteuttamiseen ja sitovuuden lisäämiseen ovat aiesopimukset valtion kanssa. Kasvun hallinnan tarve ja voimavarojen tehokkaampi hyödyntäminen saavat eri osapuolia sopimusneuvotteluihin. Sekä valtio että kaupunkiseudut hyötyvät sitä kautta toivon mukaan myös kansalaiset. Sopimuksellisuus lähti alun perin käyntiin kapea-alaisemmilla aiesopimuksilla muun muassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä, Helsingin seudun asuntotuotannosta ja tonttitarjonnasta, Oulun seudun maankäytöstä ja liikenteestä ja kevyemmällä valtion roolilla Joensuun seudun liikennejärjestelmästä. Nyt on menossa MAL-kokonaisuuksiin kohdistuvat sopimukset, ja laajennusta palvelujen ja elinkeinojen näkökulmiin (MALPE) pohditaan. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio solmivat MAL-pilottiaiesopimuksen vuosille 2011 ja tänä vuonna on saatu seuraa Helsingin ja Turun seutujen MAL-sopimuksista vuosille 2015. Oulun seutu tavoittelee MAL-sopimusta kaudelle 2013 Jenni Väliniemi-Laurson 16 Osuma
2015, samoin Tampereen seudulla kulmia hallituskausittain. Poliitti- dään tarpeelliseksi kaikissa kuntara- valmistellaan pilottikaudelle jatkoa. suutta kasvattaa se, että seutujen kenteen olosuhteissa myös silloin Pyrkimyksenä onkin saada aiesopi- maankäytön, asumisen ja liiken- kun toimijana on yksi suurkunta. musmenettely hallituskausien ryt- teen isot ratkaisut kytketään val- Kokonaisuuden hallinnan haasteet miin. Pienemmät kaupunkiseudut tion poliittisiin ohjelmiin, kuten siirtyvät silloin kunnan sisälle hal- tavoittelevat kasvu- tai kaupunki- kaupunkipolitiikan toimenpide- lintokuntien keskuuteen. sopimuksia valtion kanssa. Näiden ohjelmaan, asuntopoliittiseen toi- Kuntarakenneuudistuksen ym- sopimusten kytkeytyminen MAL- menpideohjelmaan ja liikennepo- pärillä seudullinen MAL-työ voi jää- kysymyksiin on vielä hieman avoin, liittiseen selontekoon. dä paitsioon. Kokemukset tehdyis- ja tullee vaihtelemaan merkittävästi Jos PARAS peräänkuulutti kun- tä kuntaliitoksista osoittavat (Airak- seutujen välillä. tien yhteistyön tehostamista, niin sinen ym. ), että vaikka MAL- Yleisesti ottaen, aiesopimuksil- nykyinen kuntauudistuspolitiik- kysymykset ovat liitosten siemene- la haetaan MAL-asioiden hallintaan ka hakee toiminnallisesti parasta nä, häipyvät ne liitosprosessin ede- seudun yhteisiä pelisääntöjä tavoit- kuntarakennetta. Usein rakenteen tessä keskiöstä, kun palveluverk- teena parhaimman kokonaisedun uudistamisen lähtökohdaksi ote- ko- ja kuntaorganisaatiomuutok- saavuttaminen ja kermankuorin- taan juuri maankäytön, asumisen set saavat päähuomion. Kun liitos nan välttäminen. Yhdyskuntara- ja liikenteen kokonaisvaltainen ke- on saatu aikaiseksi, palaako MAL kenteen hajautumisen ehkäisyyn hittäminen ja palvelujen saavutet- takaisin keskiöön? Onko tarvetta haetaan olemassa olevien kei nojen tavuus. Kuntakentällä, etenkin kas- palata? tehokkaampaa käyttöä ja yhtenäis- vavien kaupunkiseutujen kehyskun- Kuntaliitoksen tehneillä alueil- tä politiikkaa seudun kuntien kes- nissa, rakenneuudistus on saanut la on sikäli hyvä tilanne, että MAL- ken. Kasvua pyritään kohdistamaan kitkerän vastaanoton. Vastavoima- asioihin voidaan tarttua uudella ja kaupunkirakenteen sisään ja jouk- na uudistuspolitiikalle kehyskun- ripeällä asenteella. Tilanne on huo- koliikennevyöhykkeille. Kunnat var- nat ovat hakemassa tiiviimpää so- mattavasti haastavampi seuduilla, mistavat, että kasvulle on tarjolla pimusmenettelyä ja kaavoituksen joissa koko kuntarakennekysymys riittävästi kaavoitettua maata ja yhteistyötä kuntaliitoksia korvaa- on auki. Jos pattitilanteet pitkitty- että kaavat sijaitsevat seudullises- vina toimenpiteinä. vät, vauhtiin saadut seudulliset toi- ti järkevissä paikoissa rakennemal- Valtion puolelta korostetaan, menpiteet seisahtuvat ja motivaa- lien mukaisesti. Kohtuuhintaisia etteivät kaupunkiseutujen kuntien tio lopahtaa. Tällöin tulee entistä vuokra-asuntoja pyritään tuotta- kanssa solmitut aiesopimukset kor- tärkeämmäksi tilanteisiin parhaiten maan monipuolisesti eri kunnissa vaa kuntaliitoksia. Tämän voi tul- soveltuvien yhteistyövälineiden va- niin, että asumisen kulujen yleinen kita kahdelta kantilta. Ensinnäkin linta. nousu saataisiin aisoihin. Liikennejärjestelmien kehittämisessä halutaan niukat resurssit ohjata joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen. Etenkin raideliikenteen, mutta myös pienten ja kustannustehokkaiden hankkeiden (liityntäliikenne, kävely ja pyöräily) panoksia halutaan nostaa. Sopimuksissa on sekä teknishallinnollisia että poliittisia näkö- rakenne edellä : valtion politiikan päätähtäin on kuntarakenteen uudistaminen niin, että tulevaisuudessa kunnat olisivat valmiimpia hoitamaan laajoja vastuutehtäviään. Toiseksi sisältö edellä : aiesopimuksilla tuettava MAL-työ (yhdyskuntarakenteen kehittäminen, vuokra-asuntotuotannon turvaaminen, liikkumisen tavat, sujuvan arjen mahdollistaminen) näh- Airaksinen, Jenni, Toni K. Laine, Anni Kyösti, Antti Markkola, Helena Härkönen, Antti Afflekt, Jenni Lehtola ja Henna Paananen (). Kuntauudistus prosessina. Institutionaalinen johtajuus kuntamuutoksessa. Valtiovarainministeriön julkaisuja 23/. Valtiovarainministeriö, Helsinki. Lisätietoa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyöstä, ks. www.mal-verkosto.fi. Osuma 17
Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa Ilkka Oikarinen ja Alpo Tani Kaupunkirakenteen tiivistäminen, rakentamisen ohjaaminen kestävien liikennemuotojen yhteyteen ja kaavoitusratkaisujen ekotehokkuuden arviointi ovat keskeisimpiä nykypäivän kaupunkisuunnittelua ohjaavia teemoja. Niiden kautta kaupunkisuunnittelu pyrkii vastaamaan kansallisiin ja kaupunkikohtaisiin ilmastotavoitteisiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa yhtenä merkittävimpänä ilmastotoimena on viime vuosina kehitetty maankäytön suunnittelun kestävyyttä arvioivia menetelmiä. Olennaista on, että suunnittelutyökaluja tarvitaan kaikille kaavatasoille. Yleiskaavatason suunnittelussa määritellään suurelta osin tulevan yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus, mutta etenkin Helsingin kaltaisessa, jo valmiiksi varsin tiiviissä kaupunkiympäristössä myös asemakaavatason suunnitteluratkaisuilla on suuri merkitys alueelliseen ekotehokkuuteen. Suunnittelijoiden avuksi ja päätöksenteon tueksi kehitetyt työkalut kertovat osaltaan niin asemakaava- kuin yleiskaavatasollakin tehtävästä maankäytön suunnittelun kestävyydestä. Kaavoituksen arviointi (KARVI) Helsingin strategiaohjelman 2009 mukaan maankäytön suunnittelun keskeiset periaatteet ovat kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä liikenne- ja liikkumisjärjestelmien kehittäminen sujuvaksi ja joustavaksi. Tavoitteena on, että päivittäin kuljetut kilometrit asukasta kohti kääntyisivät laskuun. Strategiaohjelman seurantaa ja yleiskaavatasoista suunnittelua varten on kehitetty paikkatietopohjainen kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmä (ns. KARVI-järjestelmä). Järjestelmän avulla seurataan, kuinka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto toteuttaa kaupunkirakennetta eheyttävää ja raideliikenteeseen tukeutuvaa asemakaavoitusta. Eheyttävän suunnittelun käyttöohjeet KARVI-järjestelmä painottaa kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti kaupunkirakenteen eheyttämistä tukevaa asemakaavoitusta. Toteutuksessa on muodostettu vyöhykkeitä kaupungin keskuksiin ja raideliikenteeseen tukeutuen seuraavasti: A: kantakaupunki, aluekeskukset ja raideliikenteen suunnitellut solmukohdat (kerroin 1,3) B: nykyinen tai rakenteilla oleva raideliikennevyöhyke (kerroin 1,2) C: suunnitteilla oleva raideliikennevyöhyke (kerroin 1,1) D: ideatasolla oleva raideliikennevyöhyke, nykyisen raideliikennevyöhykkeen reuna ja Esikaupunkien renessanssi -hankkeen alue (1960 1970-luvun kerrostalovaltaiset lähiöt) (kerroin 1,05) E: muu Helsinki (ei painoteta eli kerroin 1) Kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamissa asemakaavoissa kullekin vyöhykkeelle sijoittunut asuin- ja työpaikkakerrosala lasketaan yhteen vuosittain. Luvut jyvitetään edellä mainituilla vyöhykekertoimilla, jolloin kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista voidaan vuositasolla arvioida ja vertailla. Kaavat ajetaan järjestelmän läpi kahdesti vuodessa. Vuoden alussa suoritetaan vuosittaisarviointi ja kolmannella vuosineljänneksellä väliarviointi. 18 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa
Helsingin kaupunkimittausosasto, alueen kunnat ja HSY, 01.01. Suunnittelutyökalun jatkokehittäminen seudulliseksi? tymistä voidaan arvioida ja tarkastella pitkällä aikavälillä. Kaupunkirakenteelliset vyöhykkeet muuttuvat suun- seurannassa tutkitaan. KARVI:sta on mahdollista kehittää seudullinen työkalu pääkaupunkiseudun maankäy- nitelmien kehittyessä ja strategioiden tön yhteistyön tarpeisiin. Järjestelmän KARVI mahdollistaa aikasarjojen laskemisen ja laajempien kaupunkira- muuttuessa, joten järjestelmän vyöhykkeitä ja kertoimia tullaan jatkossa vyöhykkeet voidaan laajentaa seudullisiksi, jolloin kaupunkitason strategis- kenteellisten trendien tunnistamisen. säännöllisesti päivittämään. ta suunnittelua on mahdollista teh- Kertoimien pitäminen vakiona mah- Kaavoituksen arviointi- ja seu- dä koko pääkaupunkiseudun tasolla. dollistaa aikasarjatarkastelun, jonka rantajärjestelmän hyödyntämistä Järjestelmän vyöhykkeet integroi- perusteella kaupunkirakenteen kehit- pääkaupunkiseudun kaavoituksen daan osaksi kaupunkisuunnitteluvi- Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa 19
raston projektinhallintajärjestelmän karttakäyttöliittymää. Karttakäyttöliittymää käytetään jatkossa automatisoitujen analyysien tekemiseen ja kalun määrittämien indikaattoreiden kautta. Valitut indikaattorit on otettu mukaan keskustelujen pohjalta, joita työkalun toteuttajan ja sen tilanneen arviointityökaluilla arvosuunnittelua kohti? automatisoituun kaupunkirakenteen ohjausryhmän välillä käytiin. Näissä seurantaan. keskusteluissa yhdeksi keskeiseksi läh- Euroopan vihreimmäksi kaupungik- tökohdaksi valikoitui ajatus siitä, ettei si valitun Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Helsingin kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu (HEKO) HEKO:ssa ole mukana sosiaalisia tai taloudellisia indikaattoreita. Näiden ulottuvuuksien myötäindikaattoreiden määrä haittaisi jo järjestelmän Växjön kaupunkikehityksestä vastaavat tahot ovat todenneet, ettei kvantitatiivilla mittauksilla Växjön kehityksessä ekotehokkuuden mallikaupun- käytettävyyttä. Keskeisinä tekijöinä giksi ole ollut kovinkaan suurta mer- KARVI painottuu lähinnä kaupunki- pidetyt talousasiat ja sosiaaliset reu- kitystä. Riittää kun eri kaupungin toi- ja seututason kaupunkirakenteeseen. naehdot tulevat suunnitteluun muuta mijat ja sidosryhmät ovat toimineet Helsingin kaupunkisuunnittelussa on kautta mukaan. hyvässä yhteistyössä samaan suun- kuitenkin huomioitu myös tarve ar- Arviointimenetelmästä työkalu- taan. Myös toisen Lounais- Saksassa vioida osayleiskaava- ja asemakaava- maisen tekee se, että indikaattorei- sijaitsevan mallikaupungin Freiburgin tason suunnittelun ekotehokkuutta. ta on painotettu toisiinsa nähden. toimet liittyvät samantyyppiseen yh- Voidaankin sanoa, että KARVI vastaa Arvottaminen on tehty ajatellen eri- tenäiseen toimintakulttuuriin, jossa kysymykseen mihin ja HEKO enem- tyisesti sitä, mikä Helsingin konteks- ekotehokkuus ja ympäristöasiat ovat män kysymykseen miten. tissa on ekotehokkuuden määräyty- keskeisimpiä kaupungin toimintaa HEKO:n kehitystyötä on tehty misen kannalta olennaisinta. Arvot- ohjaava tekijä. tiiviissä yhteistyössä VTT:n kanssa, tamisessa on hyödynnetty paitsi te- Voidaan siis kysyä mikä sitten on jossa on pitkä kokemusekotehok- kijäosapuolen ja ohjausryhmän yh- ekotehokkuuden alueellisen mitta- kuuden tutkimuksen ja arvioinnin teistyöstä syntynyttä asiantuntijuutta uksen ja arvioinnin todellinen mer- aloilta. Järjestelmän esikuvana on ja yleistä tutkimustietoamutta myös kitys, jos niitä ilmankin saadaan hy- käytetty kansainvälisiä indikaattori- kaupungin yleisiä strategialinjauksia. viä tai jopa esimerkillisiä saavutuksia pohjaisia rakennetun ympäristön Mainituista syistä indikaattoreiden aikaan? ekotehokkuuden arviointimenetel- painoarvot on määrätty siten, että Edellä mainituista esimerkeis- miä kuten LEED ja BREAM. Järjestel- erityisen paljon painoa on annet- tä huolimatta alueellisen ekotehok- mät eivät kuitenkaan Helsingin kon- tu indikaattoreille, jotka vaikuttavat kuuden arvioinnilla voidaan nähdä tekstissa anna relevanttia kuvaa eko- alueellisten kasvihuonekaasupääs- olevan merkittävä rooli maankäytön tehokkuudesta, mikä on osaltaan ol- töjen syntymiseen ja määrään. Tä- suunnittelussa. Erityisesti sellaisessa lut merkittävä kannustin kaupungin oman ekotehokkuuden arviointityö- mä on nähty perustelluksi ratkaisuksi nimenomaan Helsingin kohdalla, tilanteessa, jossa hallinnollisen yksikön sisällä ei ole täyttä selvyyttä ja kalun kehittämiselle. jossa lähitulevaisuuden suurimmat yksimielisyyttä siitä, miten paljon HEKO:n indikaattoripohjaisuus ympäristöhaasteet tulevat liittymään ekotehokkuutta halutaan painot- tarkoittaa sitä, että käytettäessä työ- kaupungin muuttamiseen ilmastoys- taa suhteessa muihin suunnittelua kalua, arvioidaan suunnitelmaa työ- tävällisemmäksi. ohjaaviin reunaehtoihin (esim. so- 20 Ekotehokkuustyökalut maankäytön suunnittelussa