Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy Maija Marjaniemi, menetelmäasiantuntija Rautaruukintie 35 92100 Raahe RAPORTTI TOTEUTUKSESTA 22.9.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Raahen alueen osahanke / Raahen aakk:n toteuttamat ennakoivat STO- ja IVA menetelmävalmennukset Sopimuksen mukaisesti valmennusten tavoitteena on ennakoiva STO- ja IVA osaaminen. - Valmistelu ja taustoitus kunnissa: hyvät käytännöt STO toiminnan tasoilla: jo tehtyjen päätösten ja meneillään olevien toimintojen ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen näkökulmasta - Toiminnan kehystäminen: ennakointidialogien valmistelu ja toteutus; Tulevaisuuden uutinen hyvinvointiohjelman ja hankesuunnitelman toteuttamisesta kuntien omien kehittämistarpeiden pohjalta - Toimeenpano: ennakointidialogeista ja hyvinvointiohjelman tavoitteista toimintasuunnitelma STO-vastuineen ja mittareineen - Juurruttaminen: toimintasuunnitelman toteutumisen varmistaminen joryjen ja vastuuhenkilöiden ajankäytön resursointitaulukoinnin avulla - IVA harjoitus ryhmän valitsemilla esimerkeillä, käytössä ja kehitteillä olevia hyviä käytäntöjä arvioimalla tai näiden yhdistelyillä - Arviointi opeteltujen työkalujen avulla: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämisen edellyttämät päätösesitykset tuodaan valtuustojen ja nimettyjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmien arvioitaviksi / päätettäviksi. Toteutus 22.9.2011 mennessä toteutunut: Kunnat: Siikajoki, Vihanti, Pyhäjoki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä: Perhepalveluiden IVA/tilat Raahen kaupungin opetustoimi: Hyvien käytäntöjen IVA / rehtorit ja koulunjohtajat jatkavat aloitettua työtä. STO- ja IVA -valmennukset suunniteltiin siten, että ne tukevat maakunnallisen ja seudullisen hyvinvointiohjelmatyön toteutusta sekä räätälöidysti kuntien omien hyvinvointi- ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutusta. Lähtökohtana valmennusten suunnittelussa on ollut keskittyä kunnan arjessa oleviin asioihin. Siksi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi- eli IVAvalmennukset on toteutettu kunnan omilla käytännön esimerkeillä, asioilla, jotka ovat valmistelussa tai valmisteluun tulossa. Ajankohtaisista ja konkreettisista harjoitusesimerkeistä voidaan näin jatkaa valmistelua, hankkia lisää tietoa vaihtoehtojen vertailuun ja valitun vaihtoehdon päätösesitykseen. Tavoitteena on ollut oppia käyttämään IVA-menetelmää päätöksenteon tukena ja sekä apuna toimeenpanon johtamisen ja operatiivisen tason prosesseissa (STO toiminnan tasojen päätöksinä ja toteutuksina). Terveempi Pohjois-Suomi hanke on esitelty Siikajoen, Vihannin, Pyhäjoen ja Raahen valtuustoille. Samassa yhteydessä on esitelty lyhyesti myös päätöksen teon tueksi kehitellyn ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -menetelmän IVAn käyttöä. Valmennuksen suunnittelu 1
on lähtenyt kuntien tarpeista ja käytetyt harjoitusesimerkit ovat kuntien itse esittämiä. Valmistelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty kuntien aikaisempia kehittämisprosesseja. Siikajoki (ryhmä 1) 1. Valmistelu ja taustoitus kunnassa: hyvät käytännöt STO toiminnan tasoilla: - Siikajoella jo tehtyjen päätösten ja meneillään olevien toimintojen ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen näkökulmasta 2. Toiminnan kehystäminen: ennakointidialogin käyttö; tulevaisuuden uutinen hyvinvointiohjelman ja hankesuunnitelman toteuttamisesta kunnan omien kehittämistarpeiden pohjalta: - hyödynnetty 12.5.2009 Siikajoella toteutettua ennakointidialogia Kiitoskahvit 2011, josta valtuustolle esimerkki IVA-valmennukseen: Kunnan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen / matalan kynnyksen vaihtoehdot (vaikuttavuustaulukko, johon on kuvattu kunnan tilanne 2009 ja arvioitu sen jälkeen aloitettuja toimintoja ja uusia vaihtoehtoja 3. IVA menetelmän käyttöharjoitus valtuustoseminaarissa Siikajoen esimerkeillä - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon IVA-koulutuksen valmistelu hankeryhmän kanssa - Toteutus 14.4.2010 kunnan johtoryhmältä saaduilla esimerkeillä: 1)Terveysaseman tilajärjestelyt, 2)Siikajoen kylän varhaiskasvatuksen tilavaihtoehdot (ryhmikset-päiväkoti) 3)Päihdeongelmaisten asumisjärjestelyt - Ryhmätöiden koonti kunnan johtoryhmälle jatkotoimenpiteitä varten ja kerätyn palautteen analysointi 4. Toimeenpano: ennakointidialogin ja aiempien kunnan selvitysten hyödyntäminen hyvinvointiohjelman tavoitteita korostaen, toimintasuunnitelma STO-vastuineen ja mittareineen - Jatkovalmistelu: valtuustoseminaarissa työstetystä ja vertailluista Siikajoen kylän varhaiskasvatuksen tilavaihtoehdoista edettiin valitun vaihtoehdon, uuden päiväkodin rakentamisen lisäselvityksiin - Valitun vaihtoehdon valmistelu kunnan perusturvajohtajan ja varhaiskasvatusvastaavan kanssa (tiedon hankinta ja valmistelu päätöksentekoon taktisella eli T-tasolla) - IVA-vaikuttavuustaulukon täydentäminen em. tiedoilla 12.5.2010 - Esitys lautakunnalle ja valtuustolle / hallitukselle päätettäväksi (strategisen eli S-tason päätös) Siikajoella valtuustoseminaarissa toteutetut harjoitukset olivat kunnan valmisteluissa olevia tai valmisteluun menossa olevia asioita, joten valmistelua on jatkettu viranhaltija-, työryhmä-, toimikunta- ja lautakuntatyönä. Luottamushenkilöt ja nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, hyte-jory, jatkaa ryhmätöiden koonnin pohjalta asioiden valmistelua päätöksentekoa varten kunnan tarpeiden mukaisesti. 5. Juurruttaminen: työstettyjä esimerkkejä hyödyntäen päätösten ja toimintasuunnitelman toteutumisen varmistaminen - Seminaarissa työstettyjen IVA-taulukoiden vaihtoehtovertailujen jatkaminen toiminnasta vastaavan kanssa, valmistellut päätösesitykset (ks. edellä kohdassa 3.), päätökset ja niiden pohjalta toimintasuunnitelmat; esim. Siikajoella myös matalan kynnyksen toimintojen 2
kehittäminen on edennyt kunnassa työllisyystoimikunnan käsittelyyn ja hallituksen päätettäväksi (T-tason, viranhaltijajohdon valmistelu- ja esittelyvastuu, S-tason päätökset) - Toimintasuunnitelma- ja ajankäytön resursointitaulukoiden hyödyntäminen kunnan tarpeiden mukaisesti: Siikajoella on laadittu toukokuussa 2009 Matalan kynnyksen kohtaamispaikan toteuttamisesta (tehtyjen linjauspäätösten jälkeen) operatiivisen tason toimijoiden kanssa STO -toimintasuunnitelma, josta näkyvät verkoston/työryhmän jäsenten vastuut ja tehtävät toiminnan toteutuksessa (O-tason päätökset ja tehtävät) - Toimintasuunnitelma -työkalun käyttöä on harjoiteltu matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa ja vanhuspalveluita kehittäneen työryhmän kanssa. - Toteutettiin IVA-tarkastelu Raahen Perhepalveluiden tilavaihtoehdoista (Siikajoen kunnassa sijaitsevan terveysaseman tilavaihtoehdon jatkokäsittelyn sijasta). Valmistelu tehtiin Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän aikuissosiaalityön ja perhepalveluiden johtajan kanssa, joka hyödynsi IVA-menetelmää päätöksenteon tueksi. Hän valmisteli perhepalveluiden prosessien tarkastelua hyvinvointikuntayhtymän tulosyksikkövastaavien kanssa kesäkuussa 2011. 6. Arviointi opeteltujen IVA- ja STO -työkalujen avulla: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämisen edellyttämät päätösesitykset tuodaan nimetyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän, hyte-joryn ja valtuuston (lautakunnan / kunnanhallituksen) arvioitaviksi / päätettäviksi - Hyte-joryn kanssa suunniteltiin arvioitavaksi valmisteluun tulevia tai meneillään olevia asioita: esim. varhaiskasvatuksen tilavaihtoehdot, matalan kynnyksen sosiaalisesti työllistävät toiminnot, terveysaseman tilajärjestely - Matalan kynnyksen kohtaamispaikka toteutui ideasta toiminnaksi kahdessa kuukaudessa ja toimii edelleen suunnitellulla tavalla. - Perhepalveluiden tilavaihtoehtojen tarkasteluun (IVA-taulukko kesäkuu 2011) ollaan lisäämässä vaihtoehtoja. Perhepalveluiden IVA-taulukointi mahdollistaa myös palveluprosessien arvioinnin asiakasnäkökulmasta (T-tason arviointi ja valmistelu). Vaihtoehtojen vaikuttavuusarvioinnit ja viedään syksyn 2011 aikana kuntayhtymän hallitukselle arvioitavaksi ja päätettäväksi (S-tason linjaustehtävä). Vihanti (ryhmä 2) 1. Valmistelu ja taustoitus kunnassa: hyvät käytännöt STO toiminnan tasoilla - Aikaisempien prosessien tunnistaminen kunnan johdon ja projektihenkilöstön kanssa 2. Toiminnan kehystäminen: ennakointidialogin / tulevaisuusmuistelun käyttö; tulevaisuuden uutinen Vihannissa mallillaan - Luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden koulutuksen suunnittelussa hyödynnettiin 22.2.2010 työllisyystoimikunnan kanssa toteutettua kunnan ja järjestöjen Vihannin malliasema -suunnittelutilaisuutta, tulevaisuuden muistelu -menetelmällä tehtyä suunnitelmakoostetta ja laadittua alustavaa STO -toimintasuunnitelmaa mm. sosiaalisesti työllistävien, matalan kynnyksen toimintojen kehittämiseksi 3. IVA menetelmän käyttöharjoitus valtuustoseminaarissa Vihannin esimerkeillä - Toteutus 17.3.2010 kunnan johdon kanssa sovituilla esimerkeillä, jotka olivat valmisteluun tai päätöksen tekoon tulevia asioita: 1) Kouluverkko 3
2) Matalan kynnyksen kohtaamis- työllistymispaikat 3) Vanhan Raahen tien kunnostus - Ryhmätöiden koonti kunnan johtoryhmälle jatkotoimenpiteitä varten 4. Toimeenpano: toimintasuunnitelman laatiminen STO -vastuineen ja mittareineen - Valtuuston kanssa tehtyjen IVA-taulukointien jatkaminen päätöksen teon pohjaksi tulevaisuuden muistelu -menetelmän avulla saatujen tietojen sekä kunnan aiempien selvitysten hyödyntäminen sekä hyvinvointiohjelman tavoitteiden huomioiminen - Jatkovalmistelu valtuustoseminaarin toteuttamilla IVA-esimerkeillä; työllisyystoimikunnan kanssa (T-taso) matalan kynnyksen sosiaalisesti työllistävien toimintojen vaihtoehtojen kartoitus (Syli-projektin synergia) - Kunnanhallituksen linjauspäätös (S-taso) keväällä 2010 työnsuunnittelijasta, joka jalkautui toteuttamaan Vihannin matalan kynnyksen toimintamallia: toimitilat, verkostot, aktivointisuunnitelmat sosiaalityön ja työhallinnon kanssa - Valmistelu työnsuunnittelijan kanssa 15.-16.6.2010 Vihannissa mallillaan STO toimintasuunnitelmaksi, josta näkyvät esitetyt toiminnat sekä niiden toteutuksessa kunnan, järjestöjen, verkoston, työryhmän jäsenten vastuut ja tehtävät (STO-tason toimijoiden päätökset ja kunkin toimijan tehtävät) - Kunnanhallituksen päätös marraskuussa 2011 aloittaa sosiaalisen työllistämisen Kotiapu Kissankellon toiminta, ensimmäisenä Vihannin VIPU toiminnoista (S-tason linjauspäätös). - Kotiapu Kissankellon aloittaminen 2.1.2011 - Kissankellotoimijoiden kanssa toiminnan IVA-arviointi helmikuussa 2011 (O-taso). - Työllisyystoimikunnan Kissankello toiminnan IVA-arviointi 15.2.2011 (T-taso) - Hyvinvointijoryn IVA-arvioinnit (T-taso) - Vihannin Hyte-joryn IVA-tarkastelut Kouluverkosta ja Matalan kynnyksen toiminnoista (Ttaso) 5. Juurruttaminen toteutuu työstettyjä esimerkkejä hyödyntäen. Tavoitteena on varmistaa päätösten ja toimintasuunnitelman toteutuminen: - Valtuuston seminaarissa työstettyjen IVA-taulukoiden vaihtoehtovertailujen jatkaminen; - Työllisyystoimikunnan sosiaalisesti työllistävien toimintojen vaikuttavuusarviointien jatkaminen ja esitys VIPU -toimintojen käynnistämisestä kunnanhallitukselle (T-tason valmistelu- ja esittelyvastuu) - Kunnanhallituksen päätös matalan kynnyksen sosiaalisti työllistävien toimintojen käynnistämisestä ja toteuttamisesta (VIPU-paketti). Päätöksenteon tukena IVA- ja VA arvioinnit toimintojen vaikuttavuudesta. - IVA-tarkastelua on jatkettu hyte-joryn kanssa päätösten toimeenpanemiseksi - Tyvien käytäntöjen tunnistaminen toimeenpanon yhteydessä - Toimintasuunnitelma työkalun opettelu hyte-joryn kanssa Kouluverkko- tarkastelussa - Toimintasuunnitelma- ja ajankäytön resursointi työkalut on otettu käyttöön matalan kynnyksen toimintojen päätösten toimeenpanossa Kotiapu Kissankellon toteuttamisessa: vastuiden ja tehtävien tunnistamiseksi STO-taulukointi operatiivisten toimijoiden kanssa. - STO tasot tulleet päätöksenteossa ja toimeenpanossa tutuiksi Matalan kynnyksen työtoiminnoissa: VIPU-toiminnot /Kissankello -toiminta ennakoivan IVA-tarkastelun kohteena - kunnanjohtajan, työllisyystoimikunnan, hyte-joryn ja hallituksen aktiivinen rooli on ollut tärkeä toiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. 6. Arviointi opeteltujen IVA- ja STO -työkalujen avulla: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämisen edellyttämät päätösesitykset tuodaan 4
nimetyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän, hyte-joryn ja valtuuston (lautakunnan / kunnanhallituksen) arvioitaviksi / päätettäviksi - Hyte-jory arvioi valmennusesimerkkeinä käytettyjen asioiden tilannetta, miten ne ovat edenneet valmistelussa, milloin niitä viedään päätettäviksi, jo päätettyjen asioiden toimeenpanon valmistelu (tilanne Kouluverkkokysymys, Matalan kynnyksen sosiaalisesti työllistävät toiminnot, Vanhan Raahen tien kunnostaminen jne.) - Mahdolliset esitykset vaikuttavuusarviointeineen (IVA-taulukot) lautakunnalle, hallitukselle ja/tai valtuustolle päätettäväksi (mikäli asiat edellyttävät strategisen, S tason päätöstä) - Toimeenpanossa hyvien käytäntöjen arviointi ja tarvittavat STO päätökset - Arvioinnit käytettyjen menetelmien käyttökelpoisuudesta kunnallisen päätöksenteon tukena ja mahdollinen suunnitelma/päätös, milloin IVA-menetelmää kunnassa aiotaan käyttää päätösten valmistelussa - Kunnanhallitukselle Kotiapu Kissankellon toiminnan tilanne- ja toiminnan vaikuttavuusesittely elokuussa 2011 (S-tason tilannearvio) - Kotiapu Kissankellosta on tehty myös sähköinen QPR-mallinnus, jonka avulla sosiaalisen työllistämisen toimintaa ja prosesseja voidaan esitellä, arvioida ja tarkastella sekä levittää toimintamallia myös valtakunnallisessa toimijaverkostossa Pyhäjoki (ryhmä 3) 1. Valmistelu ja taustoitus kunnassa - IVA-valmennuksen valmistelu valtuustolle: 27.4.2010; lyhyt esittely ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmästä Pyhäjoen valtuustossa - Aikaisempien prosessien tunnistaminen ja hyödyntäminen valmistelussa 2. Toiminnan kehystäminen - Valtuuston IVA-valmennusesimerkkien pohjustaminen; kunnan omien esimerkkien valinta; Hyte-joryn kokoontuminen 10.11.2010, jossa kunnan kehittämishaasteiden esittely ja mahdolliset esimerkit luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden IVAvalmennukseen. - Valtuuston (luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden) IVA valmennuksen valmistelu 8.5.2010 hyödyntäen Hyte-joryn, kh:n jäsenten ja 4H-toimijoiden evästyksiä. - Työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tarvittavien Pyhäjoen matalan kynnyksen toimintojen kartoittaminen yhteistyössä Syli-projektin ja Rannikon Serotoimijoiden kanssa: - 10.5.2010 4H-järjestön kanssa sosiaalisen työllistämisen vaihtoehtojen kartoitus Pyhäjoella; toiminnan laajennusmahdollisuuksien selvittäminen - 24.5.2010 Kunnanhallituksen jäsenten, työnsuunnittelijan ja 4H-toimijoiden tapaaminen - 15.9.2010 Keskustelu sosiaalijohtajan kanssa ja sopiminen IVA-valmennuksen aloittamisesta, kun uusi kunnanjohtaja aloittaa työnsä, ja sopimalla etenemisestä mahdollisesti kunnan hyte-jorylta saaduilla esimerkeillä. - 14.4.2011 Kouluverkko-vaihtoehtojen esivalmistelu koulutoimenjohtajan ja kunnanjohtajan kanssa - 18.4.2011 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen Pyhäjoen hyvät käytännöt IVA valmistelu koulunjohtajan kanssa esimerkkinä valtuuston koulutukseen 3. Valtuuston IVA-koulutus ja -harjoitus 11.5.2011 kouluverkko-vaihtoehtoehdoista 5
4. Toimeenpano: Kunnanhallitus on nimesi elokuussa 2011 kouluverkkotyöryhmät: 1) lukiotyöryhmä ja 2) perusopetus-työryhmä. 5. Juurruttaminen: Perusopetuksen kouluverkkotyöryhmä hyödyntää työssään 11.5.2011 vaihtoehdoista tehtyä IVA-taulukointia. 6. Arviointi: Toiminnan ja menetelmän arviointi on ajankohtainen siinä vaiheessa, kun työryhmä on saanut työnsä tehtyä ja päätöksiä kouluverkosta tehdään. Perusopetuksen kouluverkkotyöryhmä voi jatkaa IVA-taulukointia ajankohtaisista vaikuttavuusnäkökulmista: muut meneillä olevat hankkeet, joilla on vaikutusta kouluverkkoon (ydinvoimapäätöksen merkitys kouluverkkosuunnitelman toteutukseen) sekä kestävä tuottavuus, joka suuntaa tarkastelua koulun perustehtävässä onnistumiseen. Pyhäjoen hyvät käytännöt IVA-esimerkkiä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä voidaan myös hyödyntää tukena kouluverkkopäätösten tekemisessä. Toteutuksen koontia ja arviointia Raahen seutukunnassa Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi menetelmän eli IVA:n avulla on saatu näkyväksi ja arvioitaviksi kuntien päätöksentekoa varten eri toteutusvaihtoehtojen (päätösvaihtoehtojen) vaikutuksia. Kunnissa IVA-prosessiin on osallistunut strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toimijoita. STO-ennakointi on tarkoittanut strategisen tason toimijoiden eli luottamushenkilöiden, taktisen eli toimeenpanevan ja valmistelevan tason sekä operatiivisen toiminnan toteuttajien osallistumista IVA-arviointiin. Arvioinnin kohteina ovat olleet kuntien päätöksentekoon tulevat asiat. IVA on ennakointimenetelmä, jonka avulla eri vaikuttavuusnäkökumista saadaan näkyville samanaikaisesti useita asioita, joita tarvitaan päätöksenteossa. Vaihtoehtojen tarkastelu ja vaikuttavuuksien arviointi ennen päätöksentekoa antaa niin arkityössä toimiville, toimintaa johtaville kuin toiminnoista päättäville mahdollisuuden jo etukäteen yhdessä tunnistaa riskit, joita on syntymässä ja tarkastelu auttaa näkemään myös ne edut, tuet ja hyödyt, joita ratkaisuvaihtoehdoista ihmisille ja ympäristölle on tulossa. Vihannissa STO-ennakointi on tarkoittanut tulevaisuuden muistelun ja IVAn käyttöä toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. IVA tarkastelun kohteena oli kolme päätöksentekoon tulevaa asiaa: kouluverkko, matalan kynnyksen kohtaamis- ja työllistymispaikat sekä vanhan Raahentien korjaaminen. Näistä matalan kynnyksen työllistymispaikkoja valmisteltiin strategisen, taktisen ja operatiivisen tason vuoropuheluna, jossa kaikilla toimijoilla oli oma tehtävänsä toiminnan tasonsa mukaan. Esimerkiksi matalan kynnyksen työllistymispaikaksi kehitetyn Kotiapu Kissankellon päätöksenteossa hyödynnettiin ennakointimenetelmiä ja toimintaa kehitettiin jatkamalla valtuustossa aloitettua IVA-prosessia. Näin syntyi vuoropuhelu kunnan STO-tason toimijoiden välillä sekä aikaansaatiin päätös kunnan sosiaalisen työtoiminnan mallista eli VIPU-mallista: 1) Kunnanhallitus (S-taso) teki linjauspäätöksen Vihannin VIPU-mallista ja päätöksen Kotiapu Kissankellon käynnistämisestä marraskuussa 2010. Toiminto aloitti vuoden 2011 alusta. Päätöksen tukena oli työllisyystoimikunnan tekemä IVA-arviointi. 2) Kissankellon työntekijät ohjaajiensa kanssa (O-taso) arvioivat toiminnan vaikutuksia ja edellytyksiä IVA-menetelmällä - ja tulivat tietoisiksi oman työnsä merkityksestä kuntalaisille ja Vihannin kunnalle. 6
3) Kunnanhallituksen nimeämä työllisyystoimikunta ja HYTE-jory (T-taso) jatkoivat työntekijöiden tekemää IVA:a ja tulivat tietoisiksi omista vastuistaan ja tarvittavista päätöksistä toiminnan kehittämiseksi. 4) Kunnanhallitus seuraa ja saa säännöllisin välein työllisyystoimikunnan valmisteleman tilannekatsauksen toiminnan etenemisestä, jolloin strateginen taso on tietoinen linjausten mukaisesta toiminnan edistymisestä. Pyhäjoen IVA-kouluverkkotarkastelu oli valtuuston yhteinen harjoitustehtävä. 1) Valmistelu aloitettiin viranhaltijajohdon (T-taso) valmistelulla ja 2) toteutettiin viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden (ST-tasot) kanssa. 3) Prosessi etenee parhaillaan viranhaltija-luottamushenkilö työryhmissä (ST-tasot). 4) Hyvät käytännöt Pyhäjoen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä valmisteltiin koulunjohtajan kanssa (T-taso) ja IVA-taulukointia käytettiin kouluverkkovalmennuksen tukena ja kunnan oman hyvän käytännön esittelynä. Siikajoella on jo aiemmin kokemusta STO-ennakointi menetelmän toteutuksesta, jolla tavoiteltu toiminta on saatu nopeasti käytäntöön. 1) Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Mirjan ja Maunon tupa syntyi tulevaisuuden muistelu menetelmän ja strategisen, taktisen ja operatiivisen kokoonpanon eli STOtoimijoiden avulla ideaksi kahdessa tunnissa ja toteutui kahdessa kuukaudessa. 2) Toiminta vastuutettiin ja jokaisella toimijalla / toiminnan tasolla oli tiedossa tehtävänsä. IVA-harjoitus toteutettiin Siikajoen kunnan omilla esimerkeillä valtuuston kokouksen yhteydessä, jolloin paikalla oli luottamushenkilöitä (S-taso) ja johtavia viranhaltijoita (T-taso). Luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon IVA-valmennuksessa 3) Harjoituskohteet päätettiin kunnan johtoryhmässä: Terveysaseman tilavaihoehdot, Siikajoen kylän varhaiskasvatuksen tilavaihtoehdot ja Päihdeongelmaisten asumisjärjestelyt 4) Varhaiskasvatuksen tilavaihtoehtojen selvittelyä jatkettiin viranomaistyönä (T-tason valmistelu), jolloin myös tarvittavat euro.-vaikutukset saatiin jokaiseen vaihtoehtoon tarkennettuna 5) Asia on viety hallituksen käsittelyyn, mutta päätöstä ei ole vielä tehty Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Perhepalveluiden tilavaihtoehtojen IVA-tarkastelu on edennyt uusien vaihtoehtojen tarkasteluun toimialajohtajan ja tulosyksikkövastaavien kanssa (T-tason valmistelu). Tilavaihtoehtojen tarkastelu tuotti asiakaslähtöisen palveluprosessin kehittämisen, minkä vuoksi tarkastelukohde myös laajeni. IVA-prosessin suunnittelu ja toteutus ovat edenneet sopimuksen mukaisesti, kuntien omien tarpeiden, esimerkkien ja ajoituksen pohjalta. Raahen seutukunnan kunnat ovat allekirjoittaneet. maakunnallisen hyvinvointisopimuksen, jonka toteutusta aidoilla kuntien harjoitusesimerkeillä on edistetty. Esimerkiksi Kotiapu Kissankellon sidosryhmille ja luottamushenkilöille laaditussa esitteessä on etusivulla yhteinen tavoite: Välitämme toisistamme ja ympäristöstämme. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen Raahen seudun osahanke on vahvistanut seudun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden etenemistä: kuntien omien ajankohtaisten harjoitusesimerkkien ansiosta IVAa on nyt otettu käyttöön kuntien päätöksenteossa. Hyviä 7
käytäntöjä on myös opittu arvioimaan IVA-menetelmällä ja samalla on kyetty vahvistamaan eri toimijoiden ja kuntalaisten roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Valtuustokokousten yhteydessä järjestetyssä seminaareissa projektiryhmän jäsenet ovat toimineet ryhmätöiden vetäjinä. He ovat valmentautuneet IVA-menetelmän osaajiksi kuntakohtaisten esimerkkien, vaihtoehtojen ja vaikuttavuuskriteerien tuottamiseen. Suunnittelu ja toteutus kuten ryhmätöiden valmistelu, aikataulu, sihteeritehtävät, töiden koonti ja esittely sekä palautteiden kerääminen ja analysointi on sovittu ja tehty yhdessä projektiryhmän ja kunnan kanssa. Raahessa esimerkiksi koulujen hyviä käytäntöjä on jo aiemmin vertailtu IVA-menetelmällä. Hyvien käytäntöjen IVA-vertailua ja sen jatkoprosesseja ei ole toteutettu Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen resursseilla, vaan osana muita kehittämisprosesseja, joissa on tietoisesti huomioitu kuntien allekirjoittama hyvinvointisopimus ja sen tavoitteet IVA:n käytöstä kunnallisen päätöksenteon tukena. 1) IVA-vertailu aloitettiin koulunkäynninohjaajien kanssa (O-taso) 2) Hyvien käytäntöjen IVA-työtä on esitelty Raahen valtuustolle Terveempi Pohjois- Suomi hankkeen esittelyn yhteydessä ja opetustoimen johdolle huhtikuussa 2010. 3) Koulujen hyviä käytäntöjä arvioidaan syksyn 2011 aikana rehtoreiden ja koulunjohtajien kanssa (T-taso) ja IVA-menetelmää esitellään, hyödynnetään sekä arvioidaan johdon työvälineenä. 4) Tavoitteena on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kouluissa ennakointityökalujen avulla sekä tuomalla näkyväksi koulun arjessa testattuja, hyviä toimintoja, joilla lisätään lasten, nuorten ja koko kouluyhteisön osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy on toteuttanut valmennuksen kolmelle ryhmälle (Siikajoki, Vihanti ja Pyhäjoki), joiden yhteyteen on liitetty valmistelu ja IVA-valmennustuki seudullisten perhepalveluiden tilajärjestelyistä ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämisestä. 8
Raahe (suunniteltu ryhmä 4) Liite Terveempi Pohjois-Suomi Raahen osahankkeen valtuustoesittelyn yhteydessä Raahessa 22.2.2010 on esitelty lyhyesti, kuinka IVA voidaan toteuttaa osana normaalia johdon ja luottamushenkilöiden arkityötä. Raahen opetustoimessa on syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi kehitetty hyviä käytäntöjä ja niitä on arvioitu IVA menetelmällä. Hyvien käytäntöjen IVA-toteutus on ollut Raahessa sikäli innovatiivista, että se on saanut huomiota myös valtakunnallisella tasolla. THL:n sivuilla on kuvaus Raahen koulujen hyvien käytäntöjen IVA-arvioinneista. http://info.stakes.fi/iva/fi/esimerkkeja/sovellukset/raahe.htm Maija Marjaniemi osallistui 19.10.2010 kutsuttuna Raahen kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän, hyte-joryn kokoukseen ja esitteli lyhyesti toteutettua koulujen IVAprosessia yhtenä esimerkkinä menetelmän käytöstä. Samalla tavalla ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia voidaan tehdä myös muilla kaupungin toimialoilla yhdestä kahteen tunnin työpanoksella, kun kehittämisen kohteet ovat tiedossa. Ajatuksena oli, että Raahessa valtuuston IVA-valmennus voitaisiin toteuttaa siten, että menetelmäasiantuntija valmistelee yhdessä viranhaltijan kanssa esimerkit valtuuston koulutuksiin. Kokouksessa tuotiin esille, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmä on kaupungilla jo käytössä ja sitä käytetään esimerkiksi perusturvalautakunnalle asioita esiteltäessä. Tarvetta IVA- valmennukseen ja käyttöön päätöksenteon tukena ei nähty olevan, aika tarvitaan perustyöhön. Raahessa on toteutettu 5.10.2006 seutukunnallinen IVA-seminaari, jossa seminaarin osallistujat pohtivat paikallisin esimerkein terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä poikkihallinnollisena yhteistyönä Stakesin (THL) Kirsi Nelimarkan johdolla. Luottamushenkilöistä, viranhaltijoista, järjestötoimijoista ja kuntalaisista koostunut osallistujajoukko päätyi ehkäisevän työn johtamisessa vaihtoehtoon: kunnan monialainen, laajennettu johtoryhmä vastaa ehkäisevän työn johtamisesta. Terveempi Pohjois-Suomi Raahen osahankkeen aikana vuonna 2010 tämä johtoryhmä on nimetty kaikissa kunnissamme. Terveempi Pohjois-Suomi hanketta valmisteltaessa otettiin huomioon asiat, joita ehkäisevän työn onnistumiseksi oli tunnistettu. Ehkäisevän työn johtamisen tarve tuotiin vuoden 2006 seminaarissa myös selvästi esille: hyvät käytännöt eivät välttämättä jatku tai kehity, ellei niiden vaikutuksia arvioida ja ellei niiden merkitystä tunnisteta. Terveys 2000 työryhmä vastasi tuolloin seudullisena ja moniammatillisena työryhmänä ehkäisevän työn kehittämisestä, mutta operatiivisella tasolla työskennelleet työryhmän jäsenet olivat vallattomia vaikuttamaan ja päättämään testattujen, näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen jatkumisesta. Hyte-joryt vastaavat aiemmin tunnistettuihin rakenteiden puutteisiin kunnissamme. TerP-S hankkeen tavoitteena Raahen alueella on auttaa eri päätöksenteon tasoilla ja verkostoissa toimivia tunnistaman, keille päätöksenteko missäkin tilanteessa kuuluu ja keiden on tarpeen olla tietoisia, että toiminnasta tulee vaikuttavaa, ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevaa. Vaikka Raahen Hyte-johdon kokouksessa ei nähty tarjottua IVA-valmennusta tarpeelliseksi, Raahen valtuuston IVA-valmennus kuitenkin toteutui. Toteutus eteni kaupungin tarpeista kuten muissakin kunnissa. Valmennuksen toteutti TerPS:n projektihenkilöstö. 9