Pohjois-Savon liiton TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010

Pohjois-Savon liiton TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 Luonnos 6.6.2011

Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2010 Kuopio 2011

Sisällysluettelo: 1 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 1 2 LIITON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT SEKÄ EDUNAJAMINEN JA YHTEISTOIMINTA 2 2.1 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2 2.2 EDUNAJAMINEN 3 3 PÄÄVASTUUALUEIDEN TEHTÄVÄT 5 3.1 ALUEKEHITYSTEHTÄVÄT 5 KANSALLINEN ALUEKEHITYSTOIMINTA 5 Strategia- ja ohjelmatyö 5 Kansallinen hankerahoitus ja erityisohjelmat 5 RAKENNERAHASTOTOIMINTA 6 EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttaminen 6 EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toteuttaminen 6 EU:n alueelliset yhteistyöohjelmat 7 3.2 ALUEIDENKÄYTTÖ 8 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TOIMENPITEET 8 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 8 Maakuntakaavoitukseen liittyvät muut viranomaistehtävät 9 Maankäytön ja ympäristön suunnitteluun liittyvät kehittämistehtävät 9 LIIKENTEEN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN TOIMENPITEET 9 Tuulivoima 9 Liikennejärjestelmäsuunnittelu 10 Pohjois-Savon retkeilykartat 10 3.3 HALLINTO JA TUKIPALVELUT, TALOUS 11 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 11 Maakuntavaltuusto 11 Maakuntahallitus 12 Maakuntahallituksen työjaosto 13 Tarkastuslautakunta 13 Maakunnan yhteistyöryhmä 14 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 15 Pohjois-Savon maakuntakaavan johtoryhmä 15 Maakuntavaltuuston vaalilautakunta 16 Kuntataloustyöryhmä 16 IT yhteistyöryhmä 16 Asumistyöryhmä 16 Savonet-ryhmä 16 Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunta 16 Liikennejärjestelmätyöryhmä 16 HALLINNON JA TALOUDEN PÄÄVASTUUALUEEN TEHTÄVÄT 17 POHJOIS-SAVON LIITON TALOUS 18 Kuntayhtymän talouden kehitys 19 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2011 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 19 Tilikauden tuloksen muodostuminen 20 Tasetarkastelu 20 Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 22 Talousarvion toteutuminen 22 Arvio riskeistä ja selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 24

Liitteet 25 Tilintarkastuskertomus vuodelta 2010 27 Pohjois-Savon liiton henkilöstökertomus vuodelta 2010 29 Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet 34 Maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet 36 Viralliset edustukset ja työryhmäjäsenyydet v. 2010 37 Sisäasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian, opetushallituksen yms. asettamia työryhmiä, joissa on jäsen Pohjois-Savon liitosta 38 Julkaisutoiminta v. 2010 40 Liiton toteuttamat projektit v. 2010 40 Jäsenkuntien vuoden 2010 maksuosuudet 41 Pohjois-Savon kehittämisrahaston maksuosuudet v. 2010 42 Pohjois-Savon kuntien omistusosuudet peruspääomasta 31.12.2010 43 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite 2007-2013: Myönnetyt avustukset vuoden 2010 myöntämisvalmiudesta 44 Pohjois-Savon kehittämisrahaston hyväksytyt hankkeet v. 2010 45 Maakunnan kehittämisrahan hyväksytyt hankkeet v. 2010 46 Pohjois-Savon maakuntaprofiili (%-osuus koko maasta) 47 Pohjois-Savon liiton luottamushenkilöorganisaatio 48 Pohjois-Savon liiton henkilöstöorganisaatio 2010 49

1 1 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Vuosi 2010 oli niin Pohjois-Savon kuin Itä-Suomen edunvalvonnassa vaativa, tapahtumarikas ja tuloksia tuottava. Keskeinen tavoite- ja asiakokonaisuus yhteistoiminnassa olivat hallitusohjelmatavoitteiden määrittely seuraavan hallituksen ohjelmaan. Halusimme ja haluamme pysyvästi korostaa, että kansallinen hallitusohjelma sekä budjettipolitiikka ovat ensisijaista maakuntien tulevalle ja koko Suomen kilpailukykyä tukevalle kehitykselle. Sitä täydentävät EU:n harjoittamat rakenne-, aluekehitys-, maatalous-, rahasto- ym. politiikat. Itä-Suomen ja myös Pohjois-Suomen tavoitteissa korostuvat entistä voimakkaammin työllisyyttä, yrittäjyyttä, opetusta ja tukimusta koskevat sisällöt sekä resurssoinnit. Emme unohda maakunnille pysyvästi merkittäviä tietoliikenne- ja liikennejärjestelmäinvestointeja. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Vuoden 2010 aikana valmisteltiin yhteiset itä- ja pohjoissuomalaiset tavoitteet koskien tulevaa vuoden 2013 jälkeistä EU:n rakennerahastopolitiikkaa. Ne esiteltiin useasti Brysselissä EU:n komission virkamiehille. Myös NSPA-alueen (Nothern Sparsely Populated Area) maakunnat tekivät mittavan ja yksimielisen esityksen edelliseen tavoitteistoon liittyen vuoden 2010 aikana. Näkemyksemme tulivat hyväksytyiksi ja tuetuiksi hallituksemme ministereiden sekä virkamiesneuvottelijoiden puheenvuoroissa Brysselissä. Vuosi 2011 tulee olemaan hyvin ratkaiseva lopullisten ohjelma- asetus- ja rahoitustekstien sisällöille vuodesta 2014 eteenpäin. Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen maakunnat esittivät sekä maamme hallitus esitti edelleen EU:lle hyväksyttäväksi po. maakunnat tulevissa suuraluejaoissa yhdeksi NUTS2-alueeksi. Kyseinen tavoite tukee yhteistä ohjelmapolitiikkamme, sen rahoitusta sekä syventää laajan, seitsemän maakunnan ja 1,2 miljoonan asukkaan alueen yhteistyötä. Pohjois-Savon elinkeinotoiminnan ja väestön kasvulle, asumiselle, monipuoliselle vapaa-ajalle sekä matkailulle merkittävän kasvukehyksen luova Pohjois-Savon maakuntakaava hyväksyttiin 8.11.2010 maakuntavaltuustossa. Maakuntakaava on nyt ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vuoden 2010 aikana voimistui keskustelu maakuntavaltuutettujen sekä ympäristöministeriön päätösvallan rajoista ja rooleista niin maakuntakaavojen valmistelussa kuin lopullisessa vahvistamisessa. Vuoden 2010 lopulla liki kaikki maakuntaliittojen puheenjohtajat allekirjoittivat esityksen maakuntakaavoituksen pelisääntöjen selkeyttämisestä sekä maakunnan ja kuntien päätösvallan vahvistamisesta maakuntakaavoitusta koskeneen lainsäädäntömuutoksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Loppuvuodesta 2010 alettiin kuulla kuiskeita kuntatalouksien elpymisestä ja tilinpäätösten muodostumisesta ennakoitua paremmiksi. Tärkein tekijä oli verotulojen parempi kasvu. Se taas kertoi talouden ja työllisyyden elpymisestä, jota selkeästi tapahtui myös Pohjois-Savossa vuoden 2010 loppupuolella. Sen sijaan äkillisen rakennemuutoksen alueet Koillis-Savo ja Varkauden seutu säilyivät edelleen haasteellisina työllisyyden ja uusien yritysten kasvun osalla. Suuret kaupan, palvelujen sekä liikenneväyläinvestoinnit pitivät työllisyyden ja verotulokehityksen kohtuullisena koko maakunnan kasvulukuja tarkasteltaessa. Useat yritykset ottivat lisää väkeä ja purkivat lomautuksiaan loppuvuonna 2010. Myöskään kunnat eivät joutuneet lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään v. 2010. Vuonna 2010 aloitettiin maakunnissa ja ELY-keskuksissa valmistautua vuoden 2011 alusta voimaan tuleviin muutoksiin yhteistoiminnassa. ELY-keskukset, käsittäen kolme toimialaa elinkeinot, liikenne, ympäristö ovat nyt selkeä valtion alueellinen kehittämisyksikkö ja kumppanimme Pohjois-Savon aluekehitystyössä. Alueellisten toimijoiden määrä väheni valtion aluehallintouudistuksessa. Uudistuksen hyvässä toteuttamisessa on olennaista saada päätösvalta säilymään ja vahvistumaan maakunnan ja valtion aluehallintotasoilla. Alkumetrit yhteistyöstä ELY-keskusten ja maakuntien yhteistoimintaelinten kesken loppuvuodelta 2010 lopulta lupaavat hyvää jatkoa työllemme. Kiitän kaikkia niin maakunnassamme kuin maakuntamme ulkopuolella - motivoituneesta ja tuloksellisesta Pohjois-Savon aluekehitystyöstä v. 2010. Samalla toivon yhteistyömme vahvistuvan tulevina vuosina.

2 2 LIITON TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT SEKÄ EDUNAJAMINEN JA YHTEISTOIMINTA 2.1 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT Pohjois-Savon liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunvalvonta-, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimuskuntayhtymänä. Pohjois-Savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kehittäjä. Pohjois-Savon liitto on eri vaikuttajatahojen yhteistyö-organisaatio. Liitto edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävä on vastata maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta. Pohjois-Savon liitto vastaa myös eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta ja toteutuksesta. Vuosi 2010 oli Pohjois-Savon liiton kahdeskymmenes toimintavuosi. Pohjois-Savon liiton keskeiset tehtävät johtosäännön mukaan ovat: 1. Maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävät 2. Aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät 3. Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen mukaiset tehtävät 4. Muissa laeissa ja alemmanasteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät Liiton toimiston organisaatio Liiton toimiston organisaatio on jaettu toiminta-ajatuksen ja tehtävien tehokasta ja taloudellista saavuttamista varten päävastuualueisiin ja nämä tulosyksikköihin seuraavasti: Aluekehittämisen päävastuualue Kehittämisyksikkö Ohjelmayksikkö Alueiden käytön päävastuualue Yhdyskuntatekniikan yksikkö Maakuntakaavoituksen yksikkö Hallinnon ja talouden päävastuualue

3 Pohjois-Savon liiton suunnittelujärjestelmä 2.2 EDUNAJAMINEN Alueellistaminen Liitto on tehnyt esityksiä VM:n Alueellistamisen koordinaatioryhmälle valtion toimintojen sijoittamisesta Pohjois-Savoon ja edistänyt asiaa usein neuvotteluin. Liitto on toiminut aktiivisesti eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusvirkojen perustamiseksi Kuopioon. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toiminta käynnistyi 1.11.2009. Kuopioon sijoittui siirtymäsuunnitelman mukaan vuoden 2010 lopussa n. 20 henkilöä. Fimean mukaan avoimiksi tulevien virkojen sijoituspaikka on Kuopio. Noin 200 henkilötyövuoden alueellistaminen tapahtuu kokonaisuudessaan vuoteen 2014 mennessä. Pohjois-Savon liitto, kuten koko Itä-Suomi esittää alueellistamistoiminnan jatkamista tulevassa hallitusohjelmassa. Pohjois-Savon liitto on ollut vahvasti ajamassa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintojen siirtymistä kokonaisuudessaan Kuopioon. Liitto järjesti 8.9.2010 Kuopiossa neuvottelun, jossa toimitti sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle kirjelmän koskien Fimean alueellistamista Kuopioon sekä THL:n ja STUK:n osatoimintojen alueellistamiseksi. Kansainvälinen yhteistyö Liiton hallinnoimana alkoi joulukuussa Best Practices in the Baltic Sea area hanke, joka hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja verkottumiseen Itämeren alueella. Vaikuttaminen vuoden 2013 jälkeiseen EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan Pohjois-Savon liitolla oli vuonna 2010 itäsuomalainen vetovastuu EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttamisessa. Maakuntaliitto oli erityisen aktiivinen niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Pohjois-Savon liiton johdolla valmisteltiin Itä-Suomen ja joiltain osin myös Pohjois- Suomen kannanottoja, joilla vaikutettiin kansallisiin linjauksiin EU:n tulevasta alue- ja rakennepolitiikasta. Samoin edunajamista tehtiin komission suuntaan valmistelemalla kannanottoja ja lausuntoja mm. komission laatimaan EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevaan raporttiin. Kyseiset kannanotot on myös luovutettu ja esitelty komission edustajille, keskeisille suomen ministeriöille sekä toimitettu muille edunvalvonnan kannalta tärkeille tahoille, kuten MEPeille.

4 EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikutettaessa yksi tärkeimmistä yhteistyöfoorumeista on ollut EU:n pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkosto (NSPA), johon kuuluvat Itä- ja Pohjois- Suomen maakunnat, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakunnat. Pohjois-Savon liitto on ollut aktiivinen NSPA-ryhmittymässä, joka on laatinut omia kannanottojaan komissiolle tuoden esille pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityisolosuhteita. Maakuntien välinen ja maakunnan sisäinen yhteistyö Pohjois-Savon liitolla oli vetovastuu Itä-Suomen viiden maakunnan muodostaman neuvottelukunnan työstä. Kertomusvuoden aikana neuvottelukunta piti kolme kokousta. Toimintavuoden aikana muodostettiin aluekehityslakiin perustuva Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue, minkä toimieliminä ovat työvaliokunta ja Itä-Suomen liikenneneuvosto. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen edellytti perussopimuksen muuttamista. Pohjois-Savon liitolla oli vetovastuu yhteistoiminta-alueen toiminnasta kertomusvuoden aikana. Kolmen maakunnan edustajista koottu Liikuntaneuvosto perustettiin Pohjois-Savon ELY- keskuksen alaisuuteen. Kertomusvuonna maakuntien välistä yhteistyötä tehtiin laajemminkin edunvalvontaan liittyvissä asioissa, mm. tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan liittyen sekä TOTSU-yhteishankkeiden osalta. Itä-Suomen liitot (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala) ylläpitivät Itä-Suomen Brysselin toimistoa. Asioina käsiteltiin mm. toimiston taloutta, edunvalvonnan painotuksia sekä käytiin keskustelua Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen Brysselin toimistojen yhdistämisestä, mikä ei vielä toteutunut kertomusvuoden aikana. Maakuntaohjelma 2011 2014 valmisteltiin laajassa yhteistyössä alueen kuntien, seutujen, aluehallinnon sekä erityisesti elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Liiton asumistyöryhmä verkotti maakunnan asuntoasioita hoitavia. Kertomusvuoden aikana oli kolme kokousta. Kuntajohtajakokousten määrää lisättiin 2-3 kertaan vuodessa. Maakuntajohtajien ja ELY-keskusten johtajien säännölliset yhteiskokouskäytännöt aloitettiin. Maakunnallisen turvallisuussuunnitelman laadinta aloitettiin marraskuussa palkkaamalla tehtävään projektipäällikkö Pohjois-Savon valtuuskunta Pohjois-Savon valtuuskunnan jäsenet ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla maassa ja maan rajojen ulkopuolella toimivia talous-, yhteiskunta-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia, joilla on siteitä Pohjois-Savoon. Valtuuskunnan keskeisenä tehtävänä on edesauttaa Pohjois-Savon kehittymistä aloitteilla, neuvonnalla ja muilla sopivilla tavoilla. Pohjois-Savon valtuuskunta perustettiin v. 2000 ja siihen kuului vuoden 2010 lopussa 119 jäsentä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Valtuuskunta järjesti yhdessä Pohjois-Savon liiton kanssa kaksi seminaaria. Talviseminaari Helmiä Savosta järjestettiin helmikuussa Helsingissä. Seminaarissa esiteltiin pohjoissavolaista luovuutta elinkeinoelämän uudistajana. Kesäseminaarin Pohjois-Savo paalupaikka vai periferia teema liittyi maakunnan vetovoimaan. Seminaari järjestettiin Kuopiossa. Tietopalvelu Suunnittelu- ja kehittämistyössä tarvittavaa tilasto- ja tietoaineistoa päivitettiin Pohjois-Savon liiton Internet-sivuille sitä mukaa, kun tilastotietoihin saatiin päivityksiä. Internet-palvelun lisäksi vastattiin erilaisiin tietopyyntöihin. Tämän lisäksi Pohjois-Savon liiton omassa aluekehitys-, edunvalvonta- sekä kaavoitustyössä tarvittavia tausta-aineistoja koottiin tietopalvelun omana rutiinityönä. Säännöllistä aluekehityksen seurantaa varten julkaistiin aluetalouskatsaus keväällä ja syksyllä.

5 3 PÄÄVASTUUALUEIDEN TEHTÄVÄT 3.1 ALUEKEHITYSTEHTÄVÄT Päävastuualueen vastuu: aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen Päävastuualueen yleinen tavoite: Pohjois-Savon liiton tavoitteena on luoda vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytyksiä maakunnan tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Päävastuualueen vuoden 2010 tavoitteet olivat aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttaminen, maakuntaohjelman 2011-2014 valmistelu ja sen hyväksyminen, koulutustarpeen ennakoinnin saattaminen pysyväksi toiminnaksi, rakennerahasto-ohjelmien toteutuksen koordinointi sekä rakennerahastokaudesta tiedottaminen, äkillisten rakennemuutosalueiden tukeminen sekä aluehallinnon uudistuksen huomioiminen ja strategiakumppanuus ELYkeskuksen kanssa. Erityisen merkittävä vuodelle 2010 ajoittunut tehtävä oli vaikuttaminen EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan sekä kansallisesti että etenkin EU:n komission suuntaan. KANSALLINEN ALUEKEHITYSTOIMINTA Strategia- ja ohjelmatyö Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011 2014 ja sen ympäristöselostukseen luonnos pidettiin nähtävillä 16.3. 15.4.2010. Ohjelmasta saatiin 51 lausuntoa ja jokaiselle lausujalle annettiin palautteet. Maakuntavaltuusto piti maakuntaohjelman valmisteluseminaarin 22.3.2010, jossa linjattiin kehittämistoimenpiteiden ja aluerahoituksen tärkeimpiä strategisia kohteita. Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011 2014 hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa 7.6.2010. Maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntien, seutujen, aluehallinnon sekä erityisesti elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Alueella toteutettavat osaamiskeskus-, koheesioja kilpailukyky- sekä rakennerahasto- ja maaseutuohjelmat kytkeytyvät ja limittyvät strategisesti maakuntaohjelman keskeisiin sisältöihin ja erityisesti sen toteuttamissuunnitelmaan. Aluekehityslain ja aluehallinnon uudistukseen liittyen aluekehityksen päävastuualueelle kehittämisyksikköön perustettiin aluekehityssuunnittelijan toimi, jonka keskeistä uutta tehtäväsisältöä ovat koulutustarpeen seuranta sekä pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeen ennakointi ja yhteensovittaminen. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille 2011-2012 (TOTSU 2011-2012) laadittiin Pohjois-Savon uuden maakuntaohjelman pohjalta. TOTSU valmisteltiin laajassa yhteistyössä kuntakentän, oppilaitosten, ELY- keskuksen ja muiden maakunnan kehitykseen oleellisesti vaikuttavien tahojen kanssa. TOTSU: un kirjattiin maakunnan yhteishankkeet ja keskeiset edunvalvonta-asiat, ja näiltä osin TOTSU hyväksyttiin samansisältöisenä kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, Kainuu mukaan lukien. Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi TOTSU: n 25.10.2010. Kansallinen hankerahoitus ja erityisohjelmat Pohjois-Savon liitto myönsi maakuntaohjelman ja TOTSU:n painopisteiden mukaisiin hankkeisiin kansallista maakunnan kehittämisrahaa ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tukea (rahoitetut hankkeet on lueteltu liitteissä 13 ja 14).

6 Ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa liitto myönsi v. 2010 12 kpl hankkeelle, joiden kustannusarvio oli 2 955 479 ja myönnetty tuki 1 151 079. Suurimmat tuensaajat olivat seudullisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) toteuttavat tahot. Pohjois-Savossa toteutettiin v. 2010 seuraavia kansallisia erityisohjelmia: Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma Varkauden energiateknologian klusteriohjelma Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe 2008-2009 (osaamiskeskusohjelmahanke) Ylä-Savon, Kuopion sekä Varkauden- Pieksämäen seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmia Ylä-Savon, Kuopion ja Varkauden seudun aluekeskusohjelmat, joiden toteutus päättyi 15.3.2010 Sisä-Savon ja Koillis-Savon maaseutuohjelmat, joiden toteutus päättyi 15.3.2010. Pohjois-Savon liitto myönsi em. erityisohjelmien toteuttamiseen maakunnan kehittämisrahaa yhteensä 1 265 131, josta 775 066 osaamiskeskusohjelmille ja 490 065 KOKO-ohjelmille. Pohjois-Savon kehittämisrahastosta tehtiin viisi (5) myönteistä rahoituspäätöstä hankkeille, joiden avustus oli yhteensä 229 146,81. Lisäksi rahastosta varattiin maakuntahallituksen päätöksellä 450 000 EU:n erillisohjelmiin osallistumiseen. Aiemmin varatusta erillismäärärahasta myönnettiin tukea yhdeksälle (9) hankkeelle, joiden yhteenlaskettu avustus oli 365 617. Kuntien maksuosuudet olivat 525 809. Tukea myönnettiin maakunnan kannalta keskeisille ja vaikuttaville hankkeille. Äkillisen rakennemuutoksen alueita Pohjois-Savossa olivat vuonna 2010 Varkauden seutu ja Koillis- Savon seutu. Lähtökohta Varkauden seudun rakennemuutokseen oli Stora Enson supistukset ja Leppävirralla tapahtuneet yritysten lopetukset. Koillis-Savossa lähtökohtana toimi kartonkitehdas Stromsdalin konkurssi. Pohjois-Savon ELY-keskus ja liitto hakivat molemmille alueille jatkoaikaa vuodelle 2011, mutta ainoastaan Varkauden seutukunta sai jatkoajan. Koko rakennemuutoksen ajan Stromsdalille haettiin jatkajaa, mutta jatkaja löytyi vasta vuoden 2011 alussa, kun rakennemuutosasema oli jo päättynyt. Rakennemuutosasemasta olisi ollut hyötyä alkavaan yritystoimintaan liittyneissä investoinneissa. Varkauden seudulla on keskitytty energiateknologian kehittämispuitteiden vahvistamiseen. Vuosien 2008 2010 välisenä aikana rakennemuutosrahoitusta alueille on saatu yhteensä noin 20,4 M, joka koostuu EU-rakennerahastoista, kansallisesta yritysten kehittämistuesta ja kansallisesta työllisyysperusteisesta investointituesta. Tähän saakka käytetyn rahoituksen ja yrityshankkeiden tuloksena Varkauden alueelle on luotu uusia työpaikkoja noin 400 ja Koillis-Savoon hieman alle 100, mutta kaikki työpaikat eivät ole vielä realisoituneet, koska osa investoinneista on vielä kesken. RAKENNERAHASTOTOIMINTA EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan vaikuttaminen Pohjois-Savo oli vuonna 2010 puheenjohtajamaakunta Itä-Suomen yhteisissä edunvalvonta-asioissa, mistä syystä Pohjois-Savon liitolla oli valmisteluvastuu Itä-Suomen ja osin myös Pohjois-Suomen yhteisistä kannanotoista ja esityksistä. Samoin Pohjois-Savo edusti muita maakuntia useissa eri ryhmissä ja ryhmittymissä. Edunvalvonta käsitti paitsi yhteisen maakuntarajat ylittävän näkemyksen neuvottelua ja asiakirjojen laatimista, myös suoraa kontaktointia ja asioiden esittelyä niin kansallisesti kuin EU:n komission suuntaan. Keskeisenä yhteistyöfoorumina toimi harvaan asuttujen alueiden allianssi (NSPA). Tarkemmin tulevaan rakennerahastokauteen liittyvät tehtävät on esitelty edunvalvonnan yhteydessä. EU:n kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toteuttaminen Pohjois-Savon liitto jatkoi sille asetettua tehtävää rakennerahasto-ohjelmien koordinoijana maakunnassa. Liitto vastasi maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisesta ja neuvotteli muiden rahoittajaviranomaisten kanssa asiakirjan sisällöstä. Yhteistyöasiakirjassa esitetään seuraavaa varainhoitovuotta varten rahoituksen painopisteet sekä sovitaan rahoittavien viranomaisten kesken varojen jako hallinnonaloille ohjelmien eri toimintalinjoittain.

7 Pohjois-Savon liitto myös koordinoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa sekä seurasi ja raportoi ohjelmien toteutumista alueellaan. Rahoitusta ohjattiin Maakunnan yhteistyöryhmän vuosiksi 2007 2010 valittuun neljään kehittämisteemaan. Valitut teemat ovat olleet energia- ja ympäristöteknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on ollut, että valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin kohdennetaan vuosina 2007 2010 vähintään 65 % toimintalinjan rahoituksesta. Myös EAKR-toimenpideohjelman muiden toimintalinjojen sekä ESR-toimenpideohjelman toimenpiteillä tuettiin soveltuvin osin valittuja teemoja. Pohjois-Savon liitto koordinoi teemojen toimintaa sekä seurasi ja raportoi teemojen toteutumista. Vuoden 2010 loppuun mennessä EAKR-ohjelman toimintalinjalle 2 hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 84 % oli teemojen mukaisia. Kaikista EAKR-ohjelman toimintalinjoille 1-3 rahoitettaviksi hyväksytyistä hankkeista, lukuun ottamatta Finnveran tukia, 59 prosenttia kuului teemoihin. ESR-ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 20 prosenttia oli teemojen mukaisia. Maakunnan yhteistyöryhmän tuli tehdä vuoden loppuun mennessä päätös maakunnan kehittämisalojen teemaohjelmien jatkosta. Pohjois-Savon liitto teetti ulkopuolisen arvion teemojen toteutumisesta sekä pyysi teemojen ohjausryhmiä valmistelemaan raportit teemojen toiminnasta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti vuoden 2010 lopussa jatkaa kaikkia teemaohjelmia ainakin vuoden 2013 loppuun. Teemaohjelmien eri painopisteet tullaan vuoden 2011 aikana tarkistamaan. Vuoden 2010 alussa voimaan astunut valtion aluehallinnon uudistus toi muutoksia myös Pohjois- Savon liiton rakennerahastotoimintaan. Entisen lääninhallituksen EAKR-varat ja 25 käynnissä olevaa hanketta siirtyivät muutoksen yhteydessä maakuntaliitolle. Aluehallintouudistuksen yhteydessä lakkautetusta lääninhallituksesta siirtyi yksi hankevalmistelija maakuntaliittoon. Siirtyneen hankevalmistelijan lisäksi siirtyneet resurssit mahdollistivat EU-hanketarkastajan rekrytoimisen liittoon vuoden 2010 alkupuoliskolla. Vuoden aikana hankkeiden hakuja järjestettiin viisi, joiden puitteissa käsittelyyn otettiin 25 EAKR hanketta ja yksi ESR-hanke. Hankkeista hyväksyttiin rahoitettaviksi 11 kpl, ja osa loppuvuodesta 2010 saapuneista hankkeista siirtyi valmisteltaviksi vuoden 2011 alkupuolella. Osa myönteisen päätöksen saaneista hankkeista oli kuntien perusrakenteen investointituki -hankkeita, joilla on vaikutettu merkittävällä tavalla kuntien elinkeinoelämän toimintaympäristöjen parantumiseen. Hanketoiminnassa Pohjois-Savon liitto järjesti yhdessä muiden rahoittajien kanssa EU-hankekoulutusta ja neuvontaa hakijoille. Liitto ja ELY-keskus tekivät vuoden alkupuoliskolla EU-ohjelmarahoituslehden, jonka jakelu oli yli 130 000 kappaletta. Kesäkuussa julkaistiin Pohjois-Savon rahoitustiedote, jossa kerrottiin liiton myöntämien EU rakennerahasto sekä kansallisista rahoituspäätöksistä. Lisäksi liitto oli järjestämässä Vipuvoimaa EU:lta hanketietoiskua yhdessä TEM:n ja ELY-keskuksen kanssa sekä osallistui Kajaanissa järjestettyjen Itä-Suomen rakennerahastopäivien järjestelyihin. EU:n alueelliset yhteistyöohjelmat Pohjois-Savon liitto tiedotti EU:n erillisohjelmista (KareliaENPI, Kaakkois-Suomen ENPI, Pohjoisen Periferian ohjelma, Itämeri-ohjelma, Interreg IVC -ohjelma) laaja-alaisesti kesäkuussa ja joulukuussa. Tiedotteissa selvitettiin ohjelmien hakumenettelyä sekä pyrittiin aktivoimaan Pohjois-Savon eri tahoja hakemaan tukea myös alueiden välisiin ja rajat ylittäviin projekteihin. Lisäksi Pohjois-Savon liitto järjesti kansainvälisistä asioista tiedotustilaisuuden alueen toimijoille. Se sisälsi informaation alueiden välisistä yhteistyöohjelmista (interreg) sekä informaation edunvalvonnasta (EU ja koheesio). Muuta tiedotusta koskien interreg- ohjelmia oli n. 20 kertaa sisältäen interreg- postituslistalla oleville suunnattuja viestejä, Pohjois-Savon sisäistä viestintää sekä yksittäisten henkilöiden ja toimijoiden yhteydenottoja ja neuvontaa. Pohjois-Savon liitto oli tukipartnerina Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun Interreg IVC -ohjelmaan jättämässä hakemuksessa (WaterWizard), joka ei kuitenkaan tullut hyväksytyksi EU-rahoitukseen. Pohjois-Savon liitto oli tukipartnerina myös Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa REMOWE -hankkeessa, jossa varsinaisena partnerina oli mm. Savonia-ammattikorkeakoulu.

8 3.2 ALUEIDENKÄYTTÖ Päävastuualueen vastuu: suunnittelujohtaja Paula Qvick Päävastuualueen vuoden 2010 tavoitteena oli Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 ehdotuksen nähtäville pano, palautteen käsittely ja kaavan vieminen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Tavoite toteutui ja maakuntakaava jätettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi joulukuussa. Tuulivoimamaakuntakaavan valmistelu aloitettiin yhteisellä selvitystyöllä kuuden muun maakunnan liiton kanssa. Yleispiirteisiksi vastuualueen tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Pohjois-Savon alueidenkäyttöä ja rakentamista edistettiin Maakuntasuunnitelma 2030 tavoitteiden perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lausunnoilla olleet kuntakaavat toteuttivat pääosin voimassa olevien maakuntakaavojen tavoitteita. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TOIMENPITEET Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntahallitus hyväksyi 25.1.2010 Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet Maakuntahallitus hyväksyi 22.2.2010 Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville 8.3.- 4.5.2010. Pohjois-Savon maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 8.3.- 4.5.2010. Määräaikaan 4.5.2010 mennessä kaavaehdotuksesta saatiin 56 lausuntoa ja 46 muistutusta. Palautetta ja vastineluonnoksia on käsitelty vaikutustenarviointi- ja kulttuuriympäristötyöryhmissä. Muiden työryhmien käsittely on hoidettu kommenttipyynnöin sähköpostitse. Työryhmien jäsenet eivät esittäneet muutoksia vastineisiin. Maakuntakaava-ehdotuksen palautetta ja muutosesityksiä käsiteltiin toisessa lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa 17.6.2010. Erillisneuvottelut maakuntakaavan tarkistustarpeista käytiin elokuussa 2010 Nilsiän, Varkauden ja Kuopion kaupunkien ja ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat - vastuualueen kanssa. Maakuntakaavan johtoryhmä hyväksyi 21.6.2010 vastineet ja maakuntakaavan maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Maakuntahallitus hyväksyi 31.8.2010 maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet ja esitetyt muutokset maakuntakaavaehdotukseen. Maakuntahallitus päätti 22.9.2010 esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030, mukaan lukien muutokset Kuopion seudun maakuntakaavaan ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavaan ja kumoaa voimassa olevat seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen esityksen 8.11.2010 Maakuntahallitus päätti maakuntavaltuuston päätöksen toimeenpanosta 22.11.2010 Joulukuussa maakuntakaava-asiakirjat lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi ja jaettiin kuntiin ja naapurimaakunta liitoille.

Maakuntakaavoitukseen liittyvät muut viranomaistehtävät 9 Kaavoitusta ja muuta ympäristön suunnittelua koskevia lausuntoja annettiin 111 kpl ja lisäksi osallistuttiin keskeisten kaavojen ja muiden hankkeiden viranomaisneuvotteluihin ja työryhmiin. Kuntien kaavoitus on ollut pääasiassa voimassa olevien seutu- ja maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt niiden toteuttamista. Lausunnoilla olleet taajama-alueiden asemakaavat olivat yleensä pienialaisia ja painottuvat rakenteen tiivistämiseen. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia. Muutamien kuntien laatimat kylien osayleiskaavat ovat herättäneet keskustelua maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnasta ja maakuntakaavan kylämerkintöjen osoittamisen perusteista ELY-keskuksen ja kuntien välillä. Maakunnanliitto antoi toukokuussa valmistelua ohjaavan lausuntonsa kaupan suunnittelua koskevasta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta, joka on maakuntakaavoituksen kannalta merkittävä. Muun ympäristön suunnitteluun liittyvät lausunnot ovat koskeneet hankkeiden vaikutusten arviointia. Maankäytön ja ympäristön suunnitteluun liittyvät kehittämistehtävät Alueidenkäytöstä on oltu mukana YM: n ja LVM: n Maankäytön ja liikennejärjestelmän eli MAALI - yhteistyöfoorumin työssä. Maakuntakaavan toteutumisen seurantajärjestelmän suunnittelu aloitettiin. Seurannan avulla arvioidaan maakuntakaavan ajantasaisuutta ja laadinnan tarvetta, mitä maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Seurannan tuloksia esitetään vuosittain kaavoituskatsauksessa. MAALI1-foorumin jäseniä tutustumassa Kuopion liikennejärjestelmään ja asuntomessuihin elokuussa 2010. LIIKENTEEN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN TOIMENPITEET Tuulivoima Tuulivoimamaakuntakaavan valmistelu käynnistettiin taustaselvitysten laadinnalla koko Itä- ja Keski- Suomen kattavana yhteistyönä. Sovitun työnjaon mukaisesti maakunnalliset liitot suorittivat Tuuliatlalakseen ja maastotietoihin perustuen jatkoselvityksen kohteeksi otettavien alueiden valinnan yhteneväisin kriteerein. Työ sisälsi karttatarkastelujen ohella myös kuntakohtaiset neuvottelut sekä maastokäynnit potentiaalisille tuulivoimapuiston alueille. Liittojen tekemä työvaihe saatiin päätökseen

10 joulukuussa 2010. Konsulttien toimesta tapahtuvaan jatkotarkasteluun kelpuutettiin kaikkiaan 28 potentiaalista tuulivoimapuistoaluetta. Konsultin työ valmistuu kesäkuussa 2011. Liiton toimintasuunnitelmassa maakuntakaavan laadinta on ajoitettu vuosille 2011 2012. Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmätyö painottui vuonna 2010 Pohjois-Savon ELY- keskuksen yhteistoiminta-alueen maakuntien yhteisten liikenteellisten tavoitteiden ja liikennestrategian määrittelyyn. Työ jatkuu vuoden 2011 puolella. Lisäksi em. laajalla maakuntien yhteistyöllä otettiin kantaa Liikenneviraston PTStyön sisältöön. Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiseen ja siihen liittyvien liikennehankkeiden edistämiseen paneuduttiin Pohjois-Savon liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksissa, joita pidettiin vuoden 2010 aikana 4 kpl. Lisäksi elokuussa järjestettiin perinteiseksi muodostunut liikenneseminaari. EU- rahoituksella toteutettava Savonradan nopeutushanke Suonenjoki- maakunnanraja- rataosuudella eteni tavoitteiden mukaisesti Pohjois-Savon liiton vetämän työryhmän ohjauksessa. Lisäksi liitto osallistui mm. seuraavien hankkeiden työryhmien työskentelyyn: - Itä-Suomen logistiikkakeskus (Matkus) - Henkilöraideliikenteen kilpailuttamistyöryhmä - Sisä-Suomen yöjunaliikennetyöryhmä - Seudulliset liikennejärjestelmä työryhmät ( Ylä-Savo, Kuopio, Varkauden Pieksämäen seutu) Päätettiin käynnistää Itä-Suomen kaukoliikenneselvityksen laadinta yhteistyössä Etelä-Savon ja Pohjois- Karjalan maakuntaliittojen sekä Pohjois-Savon ELY- keskuksen kanssa. Hankkeen vetäjänä toimii Pohjois-Savon liitto. Pohjois-Savon retkeilykartat Sovitun työnjaon mukaisesti Pohjois-Savon liitto vastaa maakunnan ulkoilureittejä esittelevien paperikarttojen laadinnasta ja nettisivustojen ylläpidosta. Syksyllä 2010 uusittiin Pohjois-Savon moottorikelkkareitit -paperikartta sekä lisättiin nettikarttasivustoille käyttäjälle ilmainen mobiilikarttaversio maakunnan ulkoilureiteistä. Tammikuussa 2010 järjestettiin kuntien yhdyshenkilöille suunnattu koulutuspäivä koskien nettikartan päivitystä.

11 3.3 HALLINTO JA TUKIPALVELUT, TALOUS LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto Pohjois-Savon liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää 62-jäseninen maakuntavaltuusto, johon kuntien edustajainkokous valitsi kokouksessaan 16.2.2009 jäsenet jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kustakin jäsenkunnasta valitaan yksi jäsen 4000 asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Rajoitus koskee käytännössä vain Kuopion kaupungin edustusta. Kuntalain muutoksen jälkeen maakuntavaltuuston kokoonpanossa on otettava huomioon, että maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuudet vastaavat jäsenkuntien valtuustoryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnassa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, maakuntavaltuustojen jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja ja maakuntavaltuuston kokoonpano täyttää tasa-arvolain vaatimukset. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Sari Raassina Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja Riitta Korpihalla Kuntien edustajainkokous valitsi 16.2.2009 uuden maakuntavaltuuston toimikaudeksi 2009-2012. Maakuntavaltuusto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa; lisäksi pidettiin kolme maakuntavaltuuston työseminaaria. Kesäkuun kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 sekä Pohjois-Savon liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2009. Marraskuun kokouksessa maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 sekä liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2011.

12 Maakuntahallitus Pohjois-Savon liiton hallintoa hoitaa 11-jäseninen maakuntahallitus, johon maakuntavaltuusto vallitsee toimikaudekseen jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntavaltuusto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi jäsentä varapuheenjohtajiksi. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Lisäksi perussopimuksen mukaan maakuntahallituksen kokoonpanossa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen edustavuus. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Markku Rossi, 1. varapuheenjohtajana projektipäällikkö Pekka Leskinen ja 2. varapuheenjohtajana Kirsti Puurunen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Pekka Leskinen Maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja Kirsti Puurunen POHJOIS-SAVON LIITON POLIITTISET VOIMASUHTEET Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Ääniosuus Osuus ääni- Osuus ääni- kunnallis- Paikkoja määrästä % Paikkoja määrästä % vaaleissa liiton toimintaalueella % KESK SDP KOK VAS KD VIHR PS 21 12 11 7 4 4 3 33,9 19,3 17,7 11,3 6,5 6,5 4,8 4 2 2 1 1 1 36,3 18,2 18,2 9,1 9,1 9,1 32,2 18,2 17,9 10,9 6,9 6,9 5,7 Yhteensä 62 100 11 100 98,7 Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa. Maakuntahallituksen päätöksenteko on koskenut mm. edunajamista maakunnalle keskeisissä hankkeissa, kuten EU:n tulevaan rakennerahastokauteen vaikuttamista ja valtion alue- ja paikallistason palvelujen uudelleen järjestelyissä ja lainsäädäntöuudistuksessa. Maakuntakaavoitus, rakennerahastokauden toimeenpano sekä Itä-Suomen kolmen maakunnan yhteistyön järjestäminen (työvaliokunnan ja liikennejaoston perustaminen ja asioiden valmistelu olivat Pohjois-Savon liiton vastuulla kertomusvuonna) etenivät. Itä-Suomen maakuntien yhteiskokous pidettiin Kuopiossa 30.- 31.8.2010 teemalla Itä-Suomi uuden kasvun kynnyksellä.

13 Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto 2009 2012: edessä vas. mkv:n 2. vpj. Riita Korpihalla, mkv:n 1. vpj. Sari Raassina, mkv:n pj. Kari Rajamäki, mkh:n pj. Markku Rossi, mkh:n 1. vpj. Pekka Leskinen ja maakuntajohtaja Jussi Huttunen, takana vas. mkh:n jäsenet Kari Kärkkäinen, Hannamari Heinonen, Minna Lilja, Elsi Katainen, Rauno Kettunen, Ari Paanala, varajäsen Raija Haukka, jäsenet Mia Hahtala ja Jouni Toppinen. Kuvasta puuttuu mkh:n 2. vpj. Kirsti Puurunen. Maakuntahallituksen työjaosto Kuntalain 17 :n mukaan maakuntahallituksessa voi olla jaostoja maakuntahallitukselle kuuluvien asioiden ja muiden tehtävien valmistelua varten. Maakuntahallituksen työjaosto, toimikausi 2009-2012: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Markku Rossi, puheenjohtaja Rauno Kettunen Elsi Katainen Minna Lilja Jouni Toppinen Mia Hahtala Pekka Leskinen, varapuheenjohtaja Hannamari Heinonen Kirsti Puurunen Raija Haukka Maakuntahallituksen työjaosto kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaan maakuntavaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava maakuntavaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

14 Tarkastuslautakunta, toimikausi 2009-2012: Varsinainen jäsen: Tiihonen Pekka, puheenjohtaja Hämäläinen Saara, varapuheenjohtaja Huuskonen Anja Puumalainen Raija Remes Pentti Varajäsen: Räsänen Maija Vatanen Ensio Juuti Satu Kärkkäinen Marja-Leena Remes Mikko Kuntalain 72 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tillintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä henkilö tai yhteisö. Pohjois-Savon liiton tilintarkastajana toimii toimikaudella 2009-2012 JHTT- tilintarkastaja Esko Kekäläinen, Oy Audiator Ab. Tarkastuslautakunta kokoontui 5 kertaa. Tarkastuslautakunta on arvioinut maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, antanut arviointi- ja tilintarkastuskertomuksen ja tarkastanut valitsemansa hankkeet. Maakunnan yhteistyöryhmä Tehtävät: maakunnan yhteistyöryhmä laatii maakunnan yhteistyöasiakirjan suuntaa maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen käsittelee aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lausunnon rahoituksen myöntävälle taholle. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana 10 kertaa. Kokouksissaan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö puolsivat 15,2 milj. EU:n + valtion tukea 36 EAKR- toimenpideohjelmaan rahoitettavaksi esitetylle hankkeelle sekä 14,7 milj. EU:n + valtion tukea 40 ESR- toimenpideohjelmaan rahoitettavaksi esitetylle hankkeelle. Jäsenet: Pohjois-Savon liitto ja sen jäsenkunnat Rossi, Markku, puheenjohtaja Ruotsalainen Olavi, II varapuheenjohtaja Manner Riikka Rytkönen Pirjo Kauppinen Hannu Hentelä-Aho Pirjo Luoma Esko Liinamaa Jaana Semi Matti Valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot: Virranta Kari, I varapuheenjohtaja Keränen Petri Könönen Eeva 14.3.2010 asti Mutanen Jari 15.3.2010 alkaen Ollila Timo Pihlaja Eija Saarelainen Ritva 30.8.2010 asti Hilpinen Merja 31.8.2010 alkaen Eskelinen Tarja Uusitupa Matti 24.1.2010 asti Väänänen Kalervo 25.1.2010 alkaen

15 Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Herranen Arto 31.3.2010 asti Pylvänen Timo 1.4.2010 alkaen Syrjänen Mirja Alho-Törrönen Sirpa, III varapuheenjohtaja Immonen Jarmo Miettinen Hannu Savolainen Juhani Tertsunen-Berg Tiina Tolppi Veli-Matti Huttunen Jussi, Pohjois-Savon liitto, esittelijä Härkönen Mikko, Pohjois-Savon liitto, sihteeri Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Tehtävät: valmistelee maakunnan yhteistyöasiakirjan ja sen tarkistamisen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi käsittelee valmistelevasti ja alueellinen kilpailukyky- ja työllisyys ohjelmiin esitettävät hankkeet lukuun ottamatta lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä hankkeita arvioi hankkeiden soveltuvuuden rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymien valintakriteereiden perusteella sekä valmistelee esitykset maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltävistä hankkeista. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui vuoden 2010 aikana 12 kertaa. Sihteeristö käsitteli kokouksissaan 41 EAKR- toimenpideohjelmaan esitettyä hanketta sekä 46 ESR- toimenpideohjelmaan esitettyä hanketta. Jäsenet: Huttunen Jussi, puheenjohtaja Rissanen Henrik, varapuheenjohtaja Hilpinen Merja Juppi Mirko Kärkkäinen Pekka Tuhkalainen Jaana Ollila Timo Pihlaja Eija Sonninen Ansa Eskelinen Tarja 24.10.2010 asti Vainikainen Toni 25.10.2010 alkaen Utrainen Mikko Härkönen Mikko, Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon maakuntakaavan johtoryhmä Tehtävät: Johtoryhmän tehtävänä on ohjata maakuntakaavan laatimista. Maakuntakaavatyöryhmissä on yhteensä 154 jäsentä. Varsinainen jäsen Maakuntahallituksen edustajat Minna Lilja Mia Hahtala Pekka Leskinen Aluehallinto Heli Ek Petri Keränen Heikki Oksman Olavi Rautiainen Varajäsen Rauno Kettunen Jouni Toppinen Hannamari Heinonen Leila Kantonen Airi Muhonen Kaisa Hakala Juha Hiltunen

16 Seppo Huttunen Jouko Aroalho Varkauden seutu Mika Hentunen Virve Wright Satu Reisko Ylä-Savo Tarja Pirkkalainen Juhani Räisänen Sisä-Savo Veijo Turkki Anneli Jalkanen Kuopion seutu Marja-Leena Puputti Juha Romppanen Koillis-Savo Matti Matikainen Sari Kekäläinen Eeva-Liisa Launonen Tapio Laaksonen Janne Kuronen Jouko Koponen Reijo Ahtonen Tapani Turunen Juha Soininen Matti Tarvainen Aila Nurmi Leo Kosonen Hannu Järveläinen Taisto Kröger Pohjois-Savon liiton toimisto Paula Qvick, esittelijä, suunnittelujohtaja Seppo Laitila, sihteeri, kaavoituspäällikkö Marja Turunen, maakuntasuunnittelija Irma Kajan, toimistosihteeri Jouko Kohvakka, maakuntainsinööri Marko Tanttu, maakuntasuunnittelija Mikko Rummukainen, suunnitteluavustaja Maakuntavaltuuston vaalilautakunta Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 24 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Vaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Varsinainen jäsen: Matti Ahonen, puheenjohtaja Eija Peltonen, varapuheenjohtaja Kalle Keinänen Tarja Pöyhönen Matti Solehmainen Varajäsen: Marko Makkonen Antti Haapakorva Pauli Berg Vilma Kröger Paula Toivainen Muut pysyvät työryhmät: Kuntataloustyöryhmä Olavi Ruotsalainen, puheenjohtaja IT yhteistyöryhmä Jukka Vornanen, puheenjohtaja Asumistyöryhmä Hannu Harjunheimo, puheenjohtaja Savonet-ryhmä Matti Lönnroos, puheenjohtaja Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunta Risto Lyytikäinen, puheenjohtaja Liikennejärjestelmätyöryhmä

HALLINNON JA TALOUDEN PÄÄVASTUUALUEEN TEHTÄVÄT 17 Henkilöstön toimenkuvia, tehtäväjakoja ja tehtäväprosesseja on uudistettu mm. vastaamaan HVJkuvausten edellyttämää tehtävien eriyttämistä. Hallinnon ja talouden päävastuualue on vastannut Laajakaistaa kaikille hankkeen toimeenpanosta Pohjois-Savossa. Maakuntaan perustettiin maakuntaliiton myötävaikutuksella kuntien omistama Pohjois-Savon Kuituverkko Oy. Rautavaaran kunta perusti oman verkko-osuuskunnan valokuituverkkoa rakentamaan. Kun Kaisanet oli aktiivinen Ylä-Savon alueella, eteni laajakaistahanke Pohjois-Savossa muuta maata paremmin. Hankkeen toimeenpanossa tehtiin yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. EU-hankkeiden ja kansallisten hankkeiden maksatukset ja tarkastukset ovat sujuneet nopeasti ja virheettömästi. Yhteispalvelujen edistämiseksi liiton edustaja neuvotteli valtion eri viranomaisten kanssa. Maakunnan liitto osaltaan myötävaikutti Rautalammin yhteispalvelupisteen perustamiseen. Kuntataloustyöryhmä on arvioinut kuntien toimintaympäristön muutosta ja sen vaikutuksia kuntatalouteen. Maakuntaliitto on tuottanut ajantasaista ja ennakoivaa kuntataloustietoa kunnille päätöksenteon tueksi. Hallitusohjelmaan linjattiin tavoitteita yhdessä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien kanssa. Kertomusvuonna järjestettiin kaksi kuntatalouspäivää. Opetustoimen arviointiryhmän loppuraportti Opintietä ammattiin valmistui ja julkistettiin. Tiedotuspalveluja on ostettu varsinaiseen toimintaan ja rakennerahastotiedottamiseen Itäfax Oy:ltä (toimittaja Ilpo Lommi). Tiedottaminen on palvellut sekä liiton sidosryhmiä että tiedotusvälineitä. Tiedottamiseen on käytetty liiton sähköisiä järjestelmiä ja rakennerahastotiedottamisessa myös lehtikuulutuksia. Maakuntaliiton verkkosivuille on päivitetty jatkuvasti uutta tietoa jota eri toimijat myös aktiivisesti hyödyntävät. Verkkosivujen graafinen asu on uudistettu. Liiton tavoitteena on kehittää tietojärjestelmiään jatkuvasti ja sähköistää mahdollisimman monia työprosesseja. Kertomusvuoden aikana jatkettiin viiden muun maakuntaliiton kanssa hankitun Dynasty asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Myös sähköpostijärjestelmän muutos valmisteltiin, koska käytössä olleen Teamware -järjestelmän sopimus umpeutui vuoden 2010 lopussa. IT-yhteistyöryhmä käynnisti kertomusvuonna IT-strategian uudistamisen. IT-yhteistoiminnassa keskityttiin kuntien tulojärjestelmien yhtenäistämiseen ja yhteishankintoihin.

18 Pohjois-Savon liiton toimisto Pinta-ala: 1380 m 2 Toimisto avoinna: 8.00 15.30 Puhelin: (017) 550 1400 Faksit: (017) 550 1428 Katuosoite: Sepänkatu 1 Postiosoite: PL 247, 70101 Kuopio Toimisto pidettiin suljettuna: 5.7. 23.7.2010 POHJOIS-SAVON LIITON TALOUS Päävastuualueen painopisteet/tavoitteet: 1) Tuottaa taloudelliset ja tehokkaat tukipalvelut (hallinto, henkilöstö, talous, atk, maksatus, toimisto) päävastuualueille. 2) Liiton tulorahoituksen ja toimintamenojen tasapaino sekä maksuvalmiuden ylläpito. 3) Tuottaa kuntien yhteistyöhön, kuntatalouteen ja kuntien edunajamiseen tarvittavat asiantuntijapalvelut. 4) Vastata osaltaan aktiivisesta ja objektiivisesta sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta ja markkinoinnista. Tavoitteiden toteutuminen: 1) Päävastuualueen tukipalvelujen toimintaa on uudistettu/tehostettu mm. Dynasty -asianhallintajärjestelmän käyttöönotolla ja sähköisten prosessien kehittämisellä. Sähköpostiohjelmisto on kilpailutettu sekä valmisteltu videoneuvottelujärjestelmän hankintaa. Lisäksi menojen kohdentamiseen oikeille tulosyksiköille (ml. projektit, tekninen tuki) on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota. 2) Varsinaisen toiminnan (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) tulot toteutuivat lähes 56.000 ennakoitua suurempana, jolla pystyttiin kattamaan määrärahojen ylitykset (n. 29.500 ). Alijäämäinen talousarvio toteutui hieman ylijäämäisenä tilinpäätöksenä mm. ennakoitua suurempien tulojen takia. Maksuvalmius pysyi lähes koko vuoden hyvänä.

19 3) Kuntatalouden ja kuntayhteistyön asiantuntijapalveluita toteutetaan liiton kuntataloustyöryhmän ohjaamana. Kertomusvuonna valmistuivat mm. opetustoimen arviointiryhmän raportti Opintietä ammattiin sekä Kuntien toimintaympäristön muutos ja vaikutus kuntatalouteen raportti. 4) Liiton tiedotus on ollut aktiivista ja nopeaa. Kertomusvuonna on myös uudistettu julkaisujen ja lomakkeiden graafinen ilme. Kuntayhtymän talouden kehitys Talousarviossa tilivuoden alijäämäksi arvioitiin 27.899, mutta tilinpäätös muodostui 8.502,41 ylijäämäiseksi. Tilinpäätöksen mukaan toimintatuottoja kertyi 3.812.758,07 ja toimintakuluja 3.985.582,47. Näin ollen toimintakatteeksi muodostui -172.824,40. Kun tähän lisätään rahoituserät (12.075,51 ), niin vuosikatteeksi muodostui -160.748,89. Kun tähän kirjataan vuokrantasausrahaston ja kehittämisrahaston pääomien muutokset (169.251,30 ) tilikauden ylijäämäksi muodostui 8.502,41. Toimintatuotot ja kulut sisältävät luottamushenkilöhallinnon, liiton toimiston, teknisen tuen, projektit ja rahastot. Maakuntaliiton tulos muodostuu yksinomaan varsinaisen toiminnan (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) tulojen ja menojen erotuksena. Teknisen tuen, projektien ja rahastojen nettovaikutus tulokseen on 0, sillä teknisessä tuessa ja projekteissa tulot ovat yhtä suuret kuin menot. Myös rahastojen vaikutus tilikauden tulokseen on 0, sillä rahaston muutos kirjautuu ennen tilikauden yli/alijäämää. Suurimmat eroavuudet tulosyksiköittäin talousarvion ja tilinpäätöksen välillä ovat seuraavat: - Varsinaisen toiminnan (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) menot ylittyivät n. 29.500. - Toimiston tulot ylittyivät lähes 56.000. Tuloihin kirjautui valtion maksama 26.300 :n korvaus aluehallinnon uudistamiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta sekä arvioitua suurempi määrä projekteista kirjautuvia arvonlisäveroja. - Pohjois-Savon kehittämisrahastosta kirjattiin ennakoitua enemmän myönnettyjä (sidottuja) avustuksia, mutta se ei vaikuta liiton tilikauden tulokseen, sillä ero kirjataan vastaavasti rahaston muutoksena. Ennakoitua suuremman avustusmäärän myöntämisen mahdollisti aiemmin myönnetyistä avustuksista takaisin palautunut määrä. Kokonaistoimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 12,2 % ja kulut 11,8 %. Huomattavan suuret prosenttiluvut aiheutuvat sekä projektien että teknisen tuen menojen ja tulojen lisäyksestä. Liiton maksuvalmius säilyi lähes koko toimintavuoden hyvänä. Taseessa on ylijäämää edellisiltä vuosilta 183.259,39. Kuntien maksuosuuksia varsinaiseen toimintaan laskutettiin 2.128.229 ja kehittämisrahastoon 525.809. Vastaavat edellisvuoden maksuosuudet olivat 2.109.244 ja 525.808. Kirjanpito ja palkanlaskenta siirrettiin Pretax Kunta Oy:lle 1.1.2007 alkaen. Pretax Kunta Oy:ltä tehtävät siirtyivät 1.1.2009 Pretaxin Kuopion yksikölle. Kuntayhtymän hankinnat on tehty Kuopion seudun Halo -hankintarenkaalta sopimuksen mukaan 1.8.2005 alkaen. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2011 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilikauden tulos muodostui talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Tämä luo odotuksen talouden tasapainottumiseen vuoden 2009 alijäämän jälkeen. Vuoden 2011 talousarvio on 24.235 alijäämäinen. Vuoden 2012 talousarvio tullaan laatimaan mahdollisimman tasapainoon menojen ja tulojen suhteen. Liitolla on vuokrantasausrahasto, jota käytetään rahaston sääntöjen mukaisesti kattamaan liiton toimitalon vuokrakustannuksia Senaattikiinteistöt Oy:lle. Rahastoa ei kuitenkaan käytetty toimintavuonna. Vuokrantasausrahaston pääoma oli tilikauden päättyessä 185.143,39.