KUVA: ESA SILTALOPPI 4 / 2011 R a n n i k k o - P o h j a n m a a n Y r i t tä j ät R y: n j ä s e n l e h t i Aktiiviset yritysjäsenet hyötyvät EnergyVaasa -yhteistyöstä s. 16 Uwira Oy Energiateollisuuden yhteistyökumppani s. 6
2 4/2011TEOLLISUUS & LOGISTIIKKA Tervehdys yrittäjät... 3 Hallitus... 4 Kampuksellinen tekniikkaa teollisuuden tarpeisiin... 5 Uwira Oy - Toimialana vaativa putkenkäsittely... 6 Vastuuvakuutus ei ole takuuvakuutus... 8 Yrityskummi - Roope Ankka, MacGyver vai kenties Donald Trump?... 10 Tomi Kallunki - nuoren yrittäjän muotokuva... 12 Mietiskelypolkua pitkin... 15 Aktiiviset yritysjäsenet hyötyvät EnergyVaasa -yhteistyöstä... 16 Mistä on yrittäjän kunto tehty? SuomiMies-testissä se selviää... 18 Toisen sukupolven kalakauppias... 20 Verotehokkuutta kassavirtaan... 22 Tapahtumat & Tapaamiset... 24 Nordeassa tapahtuu... 25 Alihankintayritys pärjää laadulla ja toimitusajoilla... 27 Pelkäätkö työssäsi?... 28 Teollisuustoimikunnan toimintasuunnitelma vuosille 2011-2012... 28 KONE opettaa... 30 15 Mietiskelypolkua pitkin 20 Toisen sukupolven kalakauppias 18 Mistä on yrittäjän kunto tehty? SuomiMies-testissä se selviää VAASAN YRITTÄJÄT RY Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa www.vaasanyrittajat.com JAKELU Jäsenyritykset sekä sidosryhmät PAINOS: 1300 kpl, ILMOITUSMYYNTI Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa (06) 356 0820 Avoinna: ma pe klo 8 16 PAINOPAIKKA Wasa Graphics Oy PÄÄTOIMITTAJA Tuula Töyli 040 086 8070 ULKOASU JA AINEISTOT C2 Advertising Tom Båssar 040 592 9171 Y-pressi@c2advertising.fi ILMESTYY (AINEISTO) 1/2011 25.02 (04.02) 2/2011 15.04 (25.03) 3/2011 23.06 (27.05) 4/2011 09.09 (12.08) 5/2011 27.10 (03.10) 6/2011 16.12 (18.11) TEEMAT VUONNA 2011 1/11 Tietotekniikka & Tietoliikenne 2/11 Rakentaminen & Kiinteistöt 3/11 Liikenne & Matkailu 4/11 Teollisuus & Logistiikka 5/11 Kauppa & Palvelu 6/11 Terveys & Hyvinvointi
3 Tervehdys yrittäjät Kesä on taas näyttänyt parhaat puolensa ja tuntuu että lämpöä riittää edelleen syksyä kohti mentäessä. Toivottavasti olette ehtineet edes hiukan lomailla ja ladata akkuja syksyn ja talven varalle. Taantuma on taas puheenaihe, päivittäin saa lukea lehdistä laskevista pörssikursseista, ylivelkaantuneista valtioista, ja laskevista luottoluokituksista. Vaikka ilmassa on uhkaavan taantuman merkkejä, mielestäni ei ole mitään syytä mennä paniikkiin. Meillä Pohjanmaa selvisi edellisestä taantumasta esimerkillisen hyvin. Nyt kannattaa seurata rauhassa, sillä tilanne elää koko ajan, tämä nykyinen rahoituskriisi on meille niin uusi asia ettei kukaan osaa ennustaa mitä on tulossa. Varovaisuus ei ole pahasta tässä tilanteessa. Pohjanmaalla on ollut jo kymmenen kasvuvuotta. Taantuma voisi näkyä ensimmäiseksi vientiyrityksissä, tällä hetkellä tilauskannat ovat todella hyviä ja nyt kannattaakin huolehtia alueen kilpailukyvyn säilyttämisestä. Vientimaista Kiina on edelleen kasvussa, ja monet kehittyvät maat samoin, Euroopassa Saksa on myös kasvussa. Pääministeri Katainen näkee maailmantalouden epävakaudessa kaksi Suomea uhkaavaa riskiä, ensimmäisenä hän pitää pankkien varainhankinnan vaikeutumista, mikä voisi vähentää yritysten luototusta. Toinen riski on pitkään jatkuva hitaan kasvun kausi, Katainenkaan ei vielä osaa vaikka ilmassa on uhkaavan taantuman merkkejä, mielestäni ei ole mitään syytä mennä paniikkiin arvioida, kuinka vakavasti kriisi uhkaa Suomea. Taantuma olisi Suomen kannalta todella vaikea, hän arvelee. Elvytysvara Suomella ja kaikilla muilla euromailla on lähestulkoon olematon, Katainen sanoo. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat syksyä epävarmoissa tunnelmissa, varsinkin pienimmät yritykset arvioivat loppuvuoden näkymiä entistä varovaisemmin. Keskisuuret yritykset luottavat hieman enemmän siihen, että suhdannenousu vielä jatkuu. Vaasan kaupunginjohtaja on jo valittu kun tämä lehti tulee jakeluun, tätä juttua kirjoittaessani peli käy vielä kuumana. Annoin nimeni Tomas Häyryn suosittelijaksi, mielestäni hän on yrittäjien kannalta paras vaihtoehto. Toivon sydämestäni ja olen tehnyt kaikkeni, että hänet valitaan vaativaan tehtävään. Hyvää kesänjatkoa kaikille! Terveisin Pentti Risberg Pentti Risberg Vaasan Yrittäjät ry Puheenjohtaja
VAASAN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS Toimisto Puheenjohtaja TUULA TÖYLI Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa puh. (06) 356 0821 GSM 0400 868 070 tt@vaasanyrittajat.com PENTTI RISBERG MRP Risberg Oy Sammonkatu 1 65230 Vaasa GSM 0400 641 222 pentti.risberg@mrp.fi EIJA KÄNSÄLÄ Vaasan yrittäjänaiset Puheenjohtaja GSM 040 866 8000 eija.kansala@optiset.net KENNET KRONMAN Markkinointijohtaja OK Perintä Oy Hovioikeudenpuist. 16 65100 Vaasa GSM 050 550 8225 kennet.kronman@okperinta.fi TUULA KAMILA IRIS optikko-optiker Kauppapuistikko 12 65100 Vaasa puh. (06) 317 4595 GSM 0500 863 163 tuula.iris@netikka.fi PEKKA PELLINEN Pohjanmaan Rakennuspalvelu PRP Oy Pajakatu 25 65300 Vaasa GSM 0400 860 478 info@prpoy.com TUUKKA TURUNEN Contium Vaasa Hovioikeudenpuistikko 13 A3 65100 Vaasa GSM 050 341 1800 tuukka.turunen@contium.fi ANNELI FRANTZÉN Viestintätoimisto Impact Singsbyntie 39 65280 Vaasa GSM 040 538 3508 impact@anvianet.fi CAROLA SVAHN-SALOMÄKI Karisma Vaasanpuistikko 18 65100 Vaasa GSM 050 570 0116 carola@karismavaasa.fi RAINE VASANOJA Vasek Alatori 1 A 65100 Vaasa GSM 044 332 2159 raine.vasanoja@vasek.fi HANNA KOSKI Nuoret yrittäjät HK-Import oy Koulukatu 18 B 9 GSM 040 562 1603 hanna.koski@hk-import.fi JUHANI AHOLA Jannen Saluuna Kirkkopuistikko 22 B 23 65100 Vaasa GSM 040 016 1261 charlotta.ahola@jannensaluuna.com PENTTI KANANOJA Pentti Kananoja Oy Kalliotie 3 66400 Laihia GSM 050 322 1615 pentti.kananoja@elisanet.fi HEIKKI KILPIÖ Uwira Oy Vasaratie 15 65350 Vaasa GSM 0500 260 814 heikki.kilpiö@uwira.fi
5 Kampuksellinen tekniikkaa teollisuuden tarpeisiin Teksti: Timo Kankaanpää, Technobothnian johtaja Tutkimuskeskus Technobothnia on yliopiston ja ammattikorkeakoulujen (Novia, VAMK) keskellä loistopaikalla Palosaarella. Sen tiloja käytetään pääasiallisesti tekniikan opetustiloina, yliopiston teknillisen tiedekunnan ja ammattikorkeakoulujen tekniikan yksikköjen käytännön laboratoriotöissä. Opetus on kuitenkin yhä enemän projektipainotteista, jolloin opintojaksoissa käsitellään yrityksiltä tulevia toimeksiantoja. Kun projektin aihe on teollisuudesta, opiskelijat ovat motivoituneita näyttämään kyntensä mahdolliselle tulevalle työnantajakandidaatille. Luottamuksellisten yrityksiltä tulevien toimeksiantojen lisäksi laboratorioissa tehdään omia projekteja. Parhaillaan konvertoidaan dieselkäyttöistä mopoautoa sähkökäyttöiseksi, rakennetaan muutaman kilowatin tuuligeneraattoria tehomuuntimineen, tehdään pikamallinnuskoneella tuuliturbiinin siipiä ja paljon muuta. Osaaminen palvelee yrityksiä Kaikkien kolmen korkeakoulun yhteisenä tekniikan visiona on tuottaa erityisesti energiateknologian koneita ja laitteita valmistavalle teollisuudelle asiansa osaavia suunnittelijoita. Kampukselta valmistuu vuosittain reilut kolmesataa insinööriä ja kymmeniä diplomi-insinöörejä. Vaikka yhteisenä nimittäjänä on energia-ala, opiskelijat opiskelevat perinteisesti automaatio-, energia-, kone-, sähkö-, kone-, rakennus- ja tietotekniikkaa tai ympäristöteknologiaa pääaineenaan. Yliopistossa on suosittu tuotantotalouden koulutusohjelma, jossa opitaan taloutta ja tekniikkaa. Kymmenen opetuslaboratorion lisäksi Technobothnialla on useita palvelutoimintaan keskittyviä laboratorioita. Näissä tavoitteena on tukea paikallista teollisuutta ja olla kuitenkin kilpailematta yksittäisen yrityksen leivästä. Energiaketjun hallinnan palveluina tehdään suurjännitekojeistuksia ja mekaanisia ympäristöolosuhdetestejä. Näiden avulla tuotteen toimivuus varmennetaan jo varhaisessa vaiheessa tuotekehitystä. Energia-alan yritykset ovat ohjaamassa Technobothnian toimintaa, tekevät laitelahjoituksia ja siirtävät käytöstä poistettuja opetus ja tutkimuskäyttöön käyttökelpoisia laitteita laboratorioihin. Palveluja yksityisille ja yrityksille Technobothnialla tehdään kiinteistöjen ja rakennusten home ja kuntotestejä, kun tarvitaan esim. kaupan purkua tehtäessä puolueettoman ulkopuolisen arviota. Wärtsilä lainasi W20 tehtaasta vapautuneen Fanucin robotin opetus ja tutkimuskäyttöön Technobothnialle. Energiataloudellisen ympäristön ja rakentamisen laboratoriossa on ympäristölaboratorio, jossa on hyvä valmius niin puhtaan veden analysointiin kuin jäteveden puhdistamiseen. Vaasan energiainstituutin biopolttoainelaboratoriossa voidaan selvittää eri bioperäisten rasvojen säilyvyyttä ja energiasisältöä. Energian tuotannon laboratoriossa voidaan käyttää biopolttoainetta polttomoottorilaboratoriossa ja selvittää moottorin hyötysuhdetta ja minimoida päästöjä. Kampuksella pyritään tukemaan alueen positiivisia vientinäkymiä tuottamalla uutta tutkimustietoa ja asiansa osaavia insinöörejä.
6 Teksti: Anneli Frantzén Viestintätoimisto Impact Kansi- ja sisäsivukuva: Esa Siltaloppi Siltaloppi Productions Oy Uwira Oy Toimialana vaativa putkenkäsittely Uwira Oy on toimittanut putkenosia Vaasan energiateollisuudelle 90-luvulta lähtien. Pitkäaikainen yhteistyö suurten kansainvälisten vientiyritysten kanssa perustuu tinkimättömälle laadulle ja toimitusvarmuudelle. Vaasan Suvilahdessa toimiva Uwira Oy on osa Leinolat Group perheyhtiötä. Uwiran päätuotteita ovat taivutetut ja hitsatut putkenosat. Lisäksi yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat omaa suunnittelua olevat paineastiat ja teollisuusputkistot. Uwira ja sen Vikbyssä toimiva tytäryhtiö Kilkanen Oy tekevät tänä vuonna yhteensä noin 13 miljoonan euron liikevaihdon. Yritysten yhteenlaskettu henkilömäärä on 80. Vuonna 1993 perustettu Uwira Oy aloitti toimintansa teollisuuden putkistojen ja teräsrakenteiden toimittajana, mutta 2000-luvulla toiminta on painottunut Wärtsilän, ABB:n ja Vaasan muiden energiateknologiayritysten alihankintaan. Putkistokokonaisuuksien osuus toimituksista on ollut viime vuosina vähäisempi, mutta niihin liittyvä osaaminen on edelleenkin tallella. Esimerkiksi tällä hetkellä työn alla on jäähdytinjärjestelmä Stormossenin jätteenpolttolaitokselle ja laivan kaasuputkisto Ruotsiin. Laatu edellyttää investointeja Putken taivutuksessa haastavinta on Kuusiston mukaan mittatarkkuus. Uwira toimii omissa 4500 neliömetrin tiloissa. Vuosittain tehtaalla käsitellään noin 100 kilometriä putkea. Eri tuotteita on noin 6000 ja yksittäisiä kappaleita lähtee asiakkaille vuodessa yli 100 000. Konekanta käsittää seitsemän putkentaivutuskonetta, hitsauskalustoa ja uusimpana hankintana on 3D-kameranäköön perustuva mittauskone, joka on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Olemme uusineet ahkerasti konekantaamme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tälläkin hetkellä tilauksessa on yksi uusi putkentaivutuskone, kertoo Uwiran toimitusjohtaja ja osaomistaja Samuli Kuusisto. Kun asiakas valmistaa tuotettaan linjassa, komponenttitoimituksissa ei ole varaa myöhästymisiin tai huonoon laatuun. Mittatarkkuuksissa puhutaan tällä hetkellä puolesta millimetristä. olemme uusineet ahkerasti konekantaamme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa Uusi mittauslaite oli iso investointi, mutta se on auttanut meitä todella paljon sekä laadun että tuotannon kehittämisessä, Kuusisto toteaa.
7 Tavoitteena kasvu Uwiran liikevaihto on tasaisessa kasvussa ja sekä Uwiran että koneistukseen erikoistuneen tytäryhtiö Kilkasen näkymät ovat tällä hetkellä positiiviset, vaikka nykyinen suhdannetilanne ei erityisen suurta talouskasvua lupaakaan. Tavoitteenamme on toiminnan kasvattaminen myös jatkossa. Olemme valmiita laajentamaan yhteistyötämme nykyisten asiakkaiden kanssa ja haemme jatkuvasti myös uusia asiakkaita. Yritysostotkin ovat mahdollisia, Kuusisto sanoo. Uwiran tuotteet päätyvät asiakkaiden kautta eri puolille maailmaa, mutta omaa vientiä yrityksellä ei toiminnan luonteesta johtuen juurikaan ole. - Suora vienti ei olisi logistisesti kovin tehokasta, sillä taivutetun putken mukana menee liikaa ilmaa kuljetettavaksi pidempiä matkoja. Putkenosien valmistuksessa lyhyt välimatka asiakkaisiin onkin kilpailuetu, Kuusisto sanoo. Wärtsilän päätös ryhtyä valmistamaan keskinopeita laivamoottoreita Kiinassa saattaa hänen mukaansa vaikuttaa myös Uwiran toimintaan. Meidän on seurattava ja sopeutettava aktiivisesti omaa toimintaamme asiakkaiden mukaan. Tuotannon aloittaminen Kiinassa ei ole meillekään pois suljettu vaihtoehto pidemmällä tähtäyksellä, Kuusisto toteaa. Uwira Oy:n toimitusjohtaja Samuli Kuusisto pitää mahdollisena toiminnan laajentamista myös ulkomaille.
8 Vastuuvakuutus ei ole takuuvakuutus Toiminnan vastuuvakuutus ja tuotevastuuvakuutus ovat yleisimpiä vastuuvakuutuksia, jotka löytyvät lähestulkoon jokaisen yrityksen vakuutuskansiosta. Aina ei kuitenkaan ole täysin selvää, millaisia vahinkoja vastuuvakuutukset korvaavat. Yleisimpiä vastuuvakuutuksiin liittyviä harhakäsityksiä on, että toiminnan vastuuvakuutus olisi ammattitaitovakuutus tai että tuotevastuuvakuutus korvaisi rikkoutuneen tuotteen. Näin ei kuitenkaan ole. Mitä vastuuvakuutuksilla sitten korvataan? Vastuuvakuutuksilla katetaan sitä korvallisuusvelvollisuutta, jota yritykselle lain mukaan voi syntyä sen toimialaan kuuluvasta toiminnasta tai sen valmistaman tai maahantuoman tuotteen turvallisuuspuutteista. Esimerkiksi putkiliike vastaa vahingosta, jonka liikkeen asentaja työssään aiheuttaa ulkopuoliselle. Tyypillinen tilanne voisi olla, että asentaja kolhaisee käyttämällään työvälineellä toisen yrityksen laitetta, joka rikkoutuu. Laitteen korjaus maksetaan putkiliikkeen toiminnan vastuuvakuutuksen puitteissa, kunhan vakuutus on ollut voimassa vahingon sattuessa. Toiminnan vastuuvakuutus ei sen sijaan korvaa työvirheitä eikä kata työn viivästymisestä aiheutunutta haittaa, vaikka niin joskus ajatellaankin. Niinpä kulut, jotka esimerkiksi ovat aiheutuneet ulkopuoliselle taholle putkiliikkeen virheellisen asennuksen seurauksena, eivät kuulu vastuuvakuutuksen piiriin. Tuote- vastuuvakuutuksen kohdalla kummastellaan taas, miksei se korvaa rikkoutunutta tuotetta. Termi voi tosiaan johtaa harhaan. Tuotevastuuvakuutus on kuitenkin turva niiden tilanteiden varalle, kun yrityksen valmistaman tai maahantuoman tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta aiheutuu henkilö- tai esinevahinkoja muulle kuin vakuutetulle tuotteelle itselleen. Esimerkki korvattavasta henkilövahingosta voisi olla seuraavanlainen: Ikkunanpesijän alta sortuvat keittiötikkaat, jonka seurauksena hän loukkaantuu vakavasti. Putoamisen syyksi todetaan myöhemmin tikkaiden valmistusvirhe. Valmistajalla on voimassaoleva tuotevastuuvakuutus, jonka perusteella ikkunanpesijälle maksetaan loukkaantumisesta aiheutuneet kulut ja ansionmenetykset. Uusia tikkaita vakuutus ei sen sijaan korvaa. Kenellä on korvausvastuu? Vahingon sattuessa voi olla hankalaa hahmottaa, kenellä on korvausvastuu aiheutuneesta vahingosta. Esimerkiksi rakennustyömaalla voi olla pääurakoitsijan lisäksi useita aliurakoitsijoita. Onneksi asioita ei tällöin tarvitse setviä yksin. Vastuuvakuutusten etuja näet on, että jos vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon korvausvastuusta tai korvauksen määrästä on epäselvyyttä, vakuutusyhtiö selvittää vastuuasiat asiakkaan puolesta. vahingon sattuessa voi olla hankalaa hahmottaa, kenellä on korvausvastuu aiheutuneesta vahingosta Tarvittaessa asioiden selvittämiseen käytetään myös eri alojen asiantuntija-apua ja riita-asioita ratkotaan aina oikeudessa asti, jos tilanne niin vaatii vakuutusyhtiön lukuun. Apu lähellä Vahingon satuttua on kaikkien edun mukaista, että vahinkoasia otetaan haltuun mahdollisimman nopeasti. Se edellyttää, että vahingosta ilmoitetaan vakuutusyhtiöön kirjallisesti. Asian haltuunotto ei edellytä täydellistä selostusta tapahtuneesta mahdollisine liiteasiakirjoineen, mutta mitä nopeammin saamme kaiken tarvittavan tiedon, sitä ripeämmin asia saadaan ratkaistua. Fenniassa asioiden vireillepanoa nopeuttaa kattava konttoriverkosto, jonka kautta asiakaspäällikön tavoittaa helposti. Asiantuntevaa apua vahinkoasioissa saa myös Fennian vahinkoneuvonnasta, joka palvelee kaikkina vuorokauden aikoina numerossa 010 503 010. Jouni Nurminen Asiakaspäällikkö FENNIA Kauppapuistikko 15 65100 VAASA puh. 010 503 2621 gsm 040 773 0098 jouni.nurminen@fennia.fi
BRÄNDIVALMENNUS- OHJELMA MITEN SAAMME ENEMMÄN ASIAKKAITA JA SEUDUN ASUKKAAT SUOSIMAAN OMIA LIIKKEITÄMME? VAKK järjestää Vaasan liikkeille suunnatun brändin ja markkinoinnin valmennuksen. Valmennuksessa keskitytään yrityksen kokonaisvaltaisen markkinoinnin kehittämiseen.valmennuksissa käsitellään mm. kauppaliikkeen markkinoinnin kehittämistä yksittäisen liikkeen ja kauppaliikkeiden yhteistyön näkökulmista. Valmennusten aikana rakennetaan malleja brändin rakentamiseen yrityskohtaisesti ja samassa korttelissa tai lähialueilla toimivien yritysten ryhminä (esim. Kauppahalli, Kivihaka, keskusta-alue). Valmennukseen voivat osallistua Vaasassa ja lähialueilla toimivat kaupan ja palvelualan yrittäjät. Päävalmentajana toimii Contium Oy:n toimitusjohtaja Tuukka Turunen, joka on yli 10 vuoden ajan valmentanut yrityksiä brändin rakentamisessa. Osta omasta valmennusohjelma toteutetaan Start Up Yrityspalveluohjelmalla, jossa päärahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasta ja valtio Pohjanmaan Ely-keskuksen koordinoimana. VALMENNUSPÄIVÄT OVAT SEURAAVAT: kaikille yhteiset tilaisuudet 11.10 ja 1.12 ryhmä a) 18.10 ja 10.11 ryhmä b) 25.10 ja 17.11 ryhmä c) 1.11 ja 24.11 Kaikki tilaisuudet iltaisin klo 18-21. Valmennuspaikkana on Sokos Hotel Vaakuna, kokoustilat, Rewell Center 101, 65100 VAASA. ILMOITTAUDU 22.9 mennessä osoitteessa www.vakk.fi -> koulutus -> hakulomake tai Saana Palomäki, puhelin 06 326 7585. Lisätietoja antaa VAKKin projektipäällikkö Päivi Ikävalko-Kivihaka, 040 706 6156 SISÄLTÄÄ 4 X 3 TUNTIA VALMENNUSTA, 1,5 TUNTIA YRITYSKOHTAISTA OPASTUSTA JA VIELÄ LISÄKSI RAJOITETUSTI OIKEUDEN OSALLISTUA MUIHIN VAKKIN KOULUTUKSIIN. ALV 0 %. EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI: Osallistumismaksulla voi osallistua rajoitetusti myös muihin VAKKin järjestämiin koulutuksiin vuonna 2011. JA VIELÄ LISÄKSI: osallistumismaksulla saat 1,5 tuntia yrityskohtaista markkinointi- ja brändiopastusta.
10 Yrityskummi Roope Ankka, MacGyver vai kenties Donald Trump? Oikein vastaus lienee: ei mikään näistä, mutta yhdistelmä kaikkea! Hyvällä mentorilla eli yrityskummilla on Roope Ankan bisneskriittisyys (=saituus), MacGyverin kekseliäisyys sekä Trumpin päättäväisyys. Joskus mentorin rooli saattaa kuitenkin olla epäselvä; mentori eli yrityskummi saatetaan kokea viimeiseksi oljenkorreksi; pelastajaksi, joka tulee korjaamaan tilanteen ja neuvoo mitä tehdä. Todellisuudessa mentoroinnista saadaan eniten irti, kun asioita voidaan pohtia pidemmän ajan kuluessa, ilman pakottavia takarajoja, keskittyen yrityksen tulevaisuuteen. Tässä saattaa myös olla pettymyksen paikka, jos odotukset ovat olleet vääriä. Mentori pysyttelee taustalla rohkaisten, tukien sekä ajatuksia vaihtaen ja ehkä joskus vähän patistellen tai vastaavasti jopa jarrutellenkin - mutta yrittäjä kuitenkin itse aina päättää ja on vastuussa omasta yrityksestään. Ennen mentoroinnin alkamista on sekä mentorin että yrittäjän tärkeää miettiä odotuksiansa ja toiveitansa yhteistyöstä, sekä myös sitoutua mentorointiin, jotta yhteistyöstä muodostuisi mahdollisimman hedelmällinen. Mentoroinnin kautta haetaan useimmiten muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Mikäli muutokseen ei ole aitoa halua, ei mentorointi voi onnistua ja tilanne saattaa jopa turhauttaa molempia. Tärkeimpiä asioita mentoroinnissa on avoimuus ja rehellisyys. Mentori on ihminen, jolle on kerrottava kaikki. Toiminnan luottamuksellisuus ja vaitiolo sekä maksuttomuus ovat mentoroinnin peruspilareita. Mentorit eivät saa palkkaa työstään, heille parhain kiitos on yrittäjän onnistuminen. Parhaimmillaan mentorointi herättää yrittäjässä uusia ajatuksia ja antaa rohkeutta tavoitella unelmia tartu sinäkin tilaisuuteen! Mentorointi on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle. Osaava, arvostettu ja kokenut asiantuntija (mestari, mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista mutta kokemattomampaa henkilöä työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktorin, ohjattavan) ammatilliseen ja henkiseen kehittymiseen, työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Mentoroitava on kuin kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja tai ystävä. Lähde: Wikipedia Maija Aarnio Yrityskummikoordinaattori Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa GSM 050 374 0727 maija.aarnio@rp-yrittajat.fi www.botniamentors.fi
Kutsu maksuttomaan seminaariin Vaasa 28.9.2011 Selkeyttä kilpailuasioihin Miten uusi kilpailulaki vaikuttaa yritysten toimintaan? Kilpailulainsäädäntö on yritysten mielestä yksi ongelmallisimpia lainsäädännön alueita. Marraskuussa voimaan tuleva uusi kilpailulaki parantaa osaltaan tilannetta, mutta tiedon jakaminen lain kielloista ja kilpailuviranomaisten tehtäväkentästä on siitä huolimatta tärkeää. Länsi- ja Sisä-Suomen alue hallintovirasto ja Kilpailuvirasto järjestävät tässä tarkoituksessa ilta päivä seminaarin, jossa Kilpailu viraston edustajat valottavat uuden kilpailulain sisältöä. Aiheina mm. kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Seminaari järjestetään 28.9.2011 klo 13 alkaen Vaasan ammattikorkeakoulun auditoriossa osoitteessa Wolffi ntie 30. Kesto noin kolme tuntia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 23.9.2011 mennessä: ylitarkastaja Kalle Tervo, puh. 040 488 0804 tai kalle.tervo@avi.fi. KILPAILUVIRASTO KONKURRENSVERKET www.kilpailuvirasto.fi
12 Tomi Kallunki nuoren yrittäjän muotokuva Halu - Mistä lähti halu ja ajatus yrittäjyyteen? Uskallus - Miten päätit lopulta ryhtyä yrittäjäksi? Osaaminen - Minkälainen koulutus sinulla on? Mutka - Onko tullut mutkia matkalla? Kuutisen vuotta sitten tuli eteen muutto Pohjanmaalle, ja samalla kehittyi ajatus perustaa oma yritys. Olin kyllä suunnitellut asiaa jo muutaman vuoden, oli halua kokeilla omia ajatuksia ja suunnitelmia. Startialta Raimo Mansikkamäen kanssa käytiin liiketoimintasuunnitelma läpi ja häneltäkin tuli vihreää valoa, joten ajattelin että koitetaan miten onnistutaan. Lisäksi puolison kannustus yrittäjyyteen oli merkittävä. Pohjalla on sähkövoimatekniikanmekaanikon paperit sekä lasinpuhaltaja-mestarin tutkinto. Olen myös koko ajan yrittänyt kouluttaa itseäni lisää. Viimeisimpänä VTT:n sertifikaatit Rakennusten Ilmatiiveyden- ja Lämpökamerakuvaus-mittauksiin. Aina jotain pieniä ongelmia tulee vastaan, mutta niistä oppii ja pysyy mielenkiinto yllä. Into - Mikä jaksaa pitämään motivaation yllä arjen uurastuksessa? Nuoruus - Oletko kokenut yrittäjänä nuoruudesta etuja tai haittoja? Erot - Vastasiko todellisuus odotuksia yrittäjänä olemisessa? Neuvot - Onko sinulla antaa neuvoja aloittavalle nuorelle yrittäjälle? Kyllä se on uusien ideoiden kokeilu ja opettelu käytännössä. Ja tottakai yrittäjän vapaus tehdä töitä itselle. Nuoruudesta on apua sen verran, että jaksaa innostua uusista asioista ja löytyy virtaa tehdä asiat hiukan pidemmän kautta... vaikka toivon kyllä, että myös vanhempana sama energia säilyy. Haittana oli alussa ehkä eniten kokemattomuus yrittäjänä, ja sitä kautta pientä hapuilua. Aika pitkälle kyllä, eli silloin kun on töitä niin tehdään pitkää päivää. Ja kun on rauhallisempaa, niin mietitään uusia ideoita ja kouluttaudutaan. Ehkä paras neuvo on, että yrittäisi pitää työt ja vapaaajan erillään. Siinä itselläni on ollut hiukan vaikeuksia, mutta se taitaa hiukan kuulua yrittäjyyteen...
13 aina jotain pieniä ongelmia tulee vastaan, mutta niistä oppii ja pysyy mielenkiinto yllä Kuva: Juhana Korpela/Kuvamuisto Oy Tomi Kallunki, syntynyt 1976 Glasberg Oy Kotipaikka: Veikkaala, Mustasaari Yritys perustettiin kuusi vuotta sitten valomainos-palveluja tuottavaksi yritykseksi. Nykyään rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, eli ilmalämpöpumppujen myynti/asennus, sekä rakennusten ilmatiiveyden mittaukset ja lämpökamerakuvaukset ovat päätoimialaa.
innovatiivisuus ja luovuus yrittäjyydessä avauspuheenvuoro I-Mediat Oy/ Pohjalainen, johtaja, verkko- ja mobiililiiketoiminta Marko Orpana asiaan innostaa Mato Valtonen loppupuheenvuoro Vaasan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pentti Risberg aika Tiistai 27.9.2011 klo 18.00-21.00 paikka Vaasan yliopiston Levón sali (Tervahovi-rakennus), Wolffintie 34, 65100 Vaasa ilmoittautuminen sähköisesti 20.9.2011 mennessä: www.vaasanyrittajat.fi -> tapahtumakalenteri tai Saana Palomäki, saana.palomaki@vaasa.fi, puh. (06) 326 7585. tilaisuus on maksuton! yhteistyössä Vaasan Yrittäjät, Pohjalainen sekä Vaasan aikuiskoulutuskeskus. Seminaari on osa Start Up ja Protek Yrityspalveluohjelmia, joiden päärahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto ja valtio Pohjanmaan Ely-keskuksen koordinoimana. lisätietoja Päivi Ikävalko-Kivihaka, puh. 040 706 6156, sähköposti: paivi.ikavalko-kivihaka@vaasa.fi tervetuloa! huomaa MyÖs nämä! vakk:n syksyn koulutukset, esimerkkejä: yrittäjän ammattitutkinto, alkamispäivä 12.9.2011 Myynnin ammattitutkinto, alkamispäivä 12.9.2011 liiketalouden perustutkinto, merkonomi, 12.9.2011 työnjohtajakoulutus, tekniikan erikoisammattitutkinto, alkamispäivä 2.9.2011 kysy vielä vapaita paikkoja! hakeminen: www.vakk.fi/haku tai koulutussihteerit: vakkinfo@vaasa.fi, puh. (06) 326 7017 VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS VASA VUXENUTBILDNINGSCENTER VAASA ADULT EDUCATIONAL CENTRE PL 379, 65101 VAASA www.vakk.fi
15 Mietiskelypolkua pitkin Kesäaika ja syksy kutsuvat monia meistä metsään samoilemaan, marjastamaan, sienestämään tai metsästämään. Mutta aina ei tarvitse mennä niin kauaksi. Mietiskelypolun voi löytää ihan läheltä ja se rauhoittaa. Kokeile itse! 1. HIDASTA Olet tervetullut mietiskelypolulle! Hidasta tahtia ja hengitä syvään. Kulje mieluiten yksin ja hiljaa. Jos sinulla on puhelin matkassa, pyydä sitäkin hiljentymään. Tunnet maan jalkojesi alla ja yläpuolellasi on avara taivas. Olet tässä, maan ja taivaan välissä. Lähde nyt hitaasti liikkeelle. Kuulostele askeltasi ääniä ja tunne, miten jalkasi nousee ja miten jalkapohjasi painautuu kohti maata jälleen. 2. HENGITÄ Pysähdy ja kuuntele hetki hengitystäsi, miten se kulkee sisään ja ulos. Tunne, miten keuhkot täyttyvät ja jälleen tyhjentyvät. Hengität sisään rakkautta, iloa ja voimaa ja ulospäin kaikkea, mikä joutaakin mennä: stressiä, murehtimista, pelkoa 3. LEPÄÄ Kertomuksen mies sanoi kerran: Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää!. Kutsu lepoon on edelleen voimassa. Myös sinut on kutsuttu. 4. KATSELE Tällä polulla sinun ei tarvitse hengästyä eikä suorittaa mitään. Anna katseesi levähtää siinä, mitä avautuu ympärilläsi. Juuri nyt olet tässä ja sinua ympäröi ihmeellinen maailma. Katsele puita, maata, merta, taivasta kaikkea ympärilläsi. 5. VALPASTU Hiljaisuudessa aistisi valpastuvat. Kuuntele ääniä ympärilläsi: lintujen, ihmisten, aaltojen, tuulen ääntä. Mikä on hiljaisin ääni, jonka voit erottaa? 6. KUUNTELE Voit vaalia hiljaisuutta, tehdä sille tilaa elämässäsi. Melun keskellä ihminen kuuroutuu niille hiljaisille äänille, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi: toisen ihmisen ääni, oman sisimpäsi ääni, Luojan ääni. 7. HYRÄILE Joskus hiljaisuudessa mielen pohjalta nousee sävel. Anna sen soida mielessäsi. Jatka matkaasi levollisin mielin niin pitkään, kuin tunnet tarpeelliseksi. Polun kuljettuasi voi palata rauhallisin mielin elämään ja ihmisten pariin. Eija Kasari Yrityspastori Vaasan suomalainen seurakunta GSM 044 480 8227 eija.kasari@evl.fi.
16 Aktiiviset yritysjäsenet hyötyvät EnergyVaasa -yhteistyöstä Leinolat Group on vaasalainen kuuden metallialan osaajayrityksen konserni, joka tiiviillä keskinäisellä yhteistyöllä optimoi yritysten resurssit aina suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen. Lähes 50 vuoden kokemus ja vahva osaaminen ovat tehneet Leinolat Groupista merkittävän toimittajan seudun energiateknologiateollisuudelle. Yhteistyö tuo mahdollisuuksia Leinolat Group osallistuu myyntijohtaja Jussi Ylisen mukaan mielellään EnergyVaasa -yhteistyöhön, sillä yhdessä Vaasan seudun energiakeskittymään kuuluvat yritykset saavat enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta myös uusia mahdollisuuksia. Ylinen on tyytyväinen EnergyVaasa -portaalin uuteen, dynaamiseen ilmeeseen ja monipuoliseen sisältöön ja hänen aloitteestaan www.energyvaasa.fi -portaali on linkitetty myös Leinolat Groupin omille sivuille. Konserniimme kuuluvat yritykset ovat kasvuhakuisia ja -kykyisiä yrityksiä, jotka ottavat mielellään vastaan myös uusia haasteita. Uskon, että EnergyVaasa -yhteistyön kehittyessä löydämme lisää mielekkäitä haasteita niin yhteistyöryhmän sisältä kuin ulkopuoleltakin, Ylinen miettii. EnergyVaasa on sellainen paketti, jonka avulla on hyvä markkinoida tällä seudulla olevaa osaamista sekä kotimaassa että ulkomailla, sillä meillähän on täällä Pohjoismaiden merkittävin energiaalan yritysten keskittymä. EnergyVaasa -yhteistyötä kehitetään EnergyVaasan markkinointijohtaja Robert Olander iloitsee siitä, että Leinolat Group on lähtenyt innolla mukaan yhteistyöhön. Energy- Vaasan tavoitteena on lisätä seudun energiasektorin näkyvyyttä ja tunnettuutta ja sitä kautta auttaa yritysten rekrytoinnin tehostamisessa. Samalla pyritään myös luomaan yrityksille uusia mahdollisuuksia sekä keskittymän ulko- että sisäpuolella. EnergyVaasa tulee myös olemaan foorumi, jossa yritykset voivat verkostoitua ja hakea yhteisiä vahvuuksia energiateknologian markkinoilla. Vaikka EnergyVaasa -yhteistyö on monella lailla vielä alkuvaiheessa, Olander uskoo yritysten hyötyvän yhteismarkkinoinnista, tiedotuksesta ja uusista kontakteista. Se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuutta ja myös yhteistyötä osallistuvilta yrityksiltä, hän muistuttaa. Ylisen mielestä on erinomaista, että ensi syksyn alihankintamessuille Tampereelle tuleva Vaasan seudun yhteisosasto rakennetaan EnergyVaasa -teeman mukaisesti. Myös muita vastaavia yhteisesiintymisiä sekä verkottumistilaisuuksia on suunnitteilla. EnergyVaasan markkinointiryhmä miettii jatkuvasti uusia tapoja yhteistyön lisäämiseksi ja yhteisen näkyvyyden parantamiseksi. Ryhmän jäsenten kehittämisehdotukset ovat erittäin tervetulleita, Olander sanoo. EnergyVaasa -portaalia kehitetään koko ajan. Jo nyt sieltä löytyvät ryhmään kuuluvien yritysten tiedot sekä paljon perustietoa seudun energiakeskittymästä ja sen osaamisesta. Portaaliin on koottu myös energia-alan ajankohtaisia uutisia sekä uutuutena seudun yritysten avoinna olevat työpaikat. Lisätietoa EnergyVaasasta: Robert Olander Teknologiakeskus Merinova robert.olander@merinova.fi 040 743 4647 www.energyvaasa.fi
Vaasan Yrittäjät ja Modern Zone Spa järjestävät yhteistyössä JALKOJEN HYVINVOINTIILLAN Torstaina 6.10.2011 Klo 18-20 Luento 1: Miten jalkojen terveys vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin? Miten ylläpidän jalkojen hyvinvointia (kesto n.30min+näytehoito vapaaehtoiselle n.10min) Luennoitsija: Sairaanhoitaja, Lääkinnällinen jalkahoitaja Susan Nordkvist Luento 2: Kehomme on kuin aarreaitta, luonnon oma apteekki, joka on vain herätettävä toimimaan kokonaisuutena (kesto n.30min+näytehoito vapaaehtoiselle n.10min) Luennoitsija: MVT dipl. Vyöhyketerapeutti Paula Nordkvist Illan päätteeksi vapaata keskustelua. Tarjolla kahvia/teetä ja pientä purtavaa. www.modernzonespa.fi Paikka: Pitkänlahdenkatu 35 B (sisäänkäynti Konepajankadun puolelta)tervetuloa! Ilmoittautumiset viimeistään 30.9.2011 Vaasan Yrittäjien toimistoon puh (06) 3560820 tai tt@vaasanyrittajat.com. Paikkoja rajoitetusti. www.modernzonespa.fi CROSS CULTURAL BUSINESS NEGOTIATIONS Tiistaina 11. lokakuuta 2011 klo 14.00 - Vaasan ammattikorkeakoulun Juhlasali, Raastuvankatu 31, 65100 Vaasa Haluatko päivittää tietosi, miten toimia kansainvälisissä liikeneuvotteluissa? Tilaisuuden järjestää Vaasan ammattikorkeakoulun Get Global-hanke, joka saa Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämää EU-tukea. Tilaisuus on englanninkielinen ja maksuton. Tervetuloa! It is important for business people to know about cultural differences when doing business in different countries. In this event, students and teachers of international business present how to deal with business negotiations in various countries. Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme ilmoittautumaan 4.10.2011 mennessä sari.hudd@puv.fi tai puhelimitse 020 766 3624. OHJELMA 11.10.2011 14.00 Welcome. Elina Martin. 14.05 Introduction to cross-cultural business negotiations. Rosmeriany Nahan-Suomela. 14.15 Presentation of five business cultures and countries: Russia and four cultures from Africa, Asia and Europe. International Business students. 15.15 16.00 Learning café: Table discussions with coffee and refreshments. Closing thoughts. Satu Lautamäki.
18 Mistä on yrittäjän kunto tehty? Kuva: Juha Sorri SuomiMies-testissä se selviää Yrittäjälle on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Suomi- Mies-seikkailee ja Kunnossa kaiken ikää kiertue haastaa yrittäjät mukaan testaamaan omaa kuntoaan, ihan ilmaiseksi. Syksyn SuomiMies-kiertue ja kuntotestirekka pysähtyvät Vaasassa 14.9.2011. Etera haluaa haastaa kaikki työikäiset pohtimaan omia työkaveruus taitojaan ja työkuntoaan, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Hietanen Eterasta. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat iso yhteiskunnallinen kysymys. Siksi meidän on jokaisen otettava vastuu työhyvinvoinnistamme, jos aiomme luoda laadukkaampaa suomalaista työelämää, Hietanen painotti avatessaan SuomiMies-kiertueen keväällä. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisö ovat tutkitusti keskeisiä syitä viihtyä työelämässä pidempään silloinkin, kun vanhuuseläkeikä on jo lähellä tai vähän kremppaakin jo olisi. SuomiMies seikkailee -kiertue tarjoaa selkeää ja konkreettista tietoa sekä työhyvinvoinnista että omasta fyysisestä kunnostasi. Hyvä kunto antaa valmiuksia työssä jaksamiselle ja hyvälle työkaveruudelle. Yrittäjän on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, riittävästä levosta, ravinnosta, vapaa-ajasta ja fyysisestä kunnostaan. Jos yrittäjä jaksaa huonosti, se on uhka myös yrityksen tulevaisuudelle. SuomiMies selvittää yrittäjänkin kunnon Nopean ja helpon SuomiMies-testin tuloksista näet selvästi, missä mennään. Testin voit tehdä helposti, hikoilematta ja hengästymättä. Jokainen testin tehnyt SuomiNeito ja SuomiMies saa oman kuntotestiraportin sekä tuhdin paketin asiaa oman hyvinvoinnin tueksi. Testisetin arvo on noin 80 euroa ja siihen kuuluvat: Polar-kuntotesti. Mittaa leposykkeen vaihteluvälin kautta kestävyyskuntoa. Puristusvoima. Kertoo yläkropan lihasvoimasta. InBody 720 Kehonkoostumusanalyysi. Mittaa rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa, kehon nesteiden määrää ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa. Kehonkoostumusanalyysi paljastaa myös sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrän, mikä ennakoi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Puristusvoimatesti kuvaa myös koko kehon lihasvoimaa. Vinkkejä ja virtaa yrittämiseen SuomiMies-tapahtumista saat myös vinkkejä omaan hyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Tapahtumassa on laaja kirjo testejä, neuvontaa ja lajiesittelyitä sekä liikuntavälineitä ja -teknologiaa. Saat myös tietoa oikeasta ravinnosta ja sen vaikutuksesta kuntoosi. Vinkkejä SuomiMiehen eväistä, painonhallinnasta ja liikunnasta sekä syksyn kiertueaikataulut löydät osoitteesta www.suomimies.fi SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Vaasassa ke 14.9.2011 klo 9-19 torilla. Tervetuloa testaamaan!
Tekeekö yrityksesi kuluttajakauppaa? Kaipaako tuotteesi tai palvelusi markkinointiapua, kun mietit esimerkiksi tuotekampanjan toteutusta, mainontaa eri asiakasryhmillesi tai vaikkapa sesongeittain vaihtuvia tuotetarjouksia? Tarjoamme käyttöösi kokonaisuuden tehostamaan tuotteesi markkinointia videon voimalla. Kokonaisuus sisältää: * mainosvideon suunnittelun yhdessä kanssasi * valmiin, ammattilaisen tekemän mainosvideon * koulutusta sosiaalisen median hyödyntämisestä videon levittämisessä Mainosvideolla voit esimerkiksi esitellä toimitilojasi, palveluasi tai fiilistä sitä, millä erotut muista. Mainoksen alkuun tai loppuun on mahdollista lisätä kampanjaosuus, jonka voit uudistaa kätevästi ja kustannustehokkaasti kauttamme aina halutessasi. Voilà yritykselläsi on mainos, joka kestää aikaa ja päivittyy kampanjoidesi mukaan! Mainosvideota voit levittää ilmaiseksi facebookissa, omilla verkkosivuilla ja sähköisissä uutiskirjeissä yms. Valitse itsellesi sopiva tapa suunnitella yrityksesi mainosvideo: * Ryhmässä, jolloin mietit laajemmin yrityksesi mainontaa ja saat omaan liiketoimintaasi uusia näkökulmia. Hinta 990,- (alv 0%) * Yksilöllisesti vain oman yrityksen ja mainoksen tekijöiden kesken 1.890,- (alv 0%) Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan! Eliina 040-5041198 tai meilaa eliina.puijola@hienosaato.fi www.hienosaato.fi Eliina Esa Miia Palveluksessasi alan ammattilaiset Eliina Puijola markkinoinnin valmentaja Hienosäätö Coaching Oy Esa Siltaloppi mediatuottaja Siltaloppi Productions Oy Miia Äkkinen sosiaalisen median asiantuntija Meritext
20 Teksti ja kuvat: Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia Toisen sukupolven kalakauppias Maalahden Petolahdessa metsän laitaan rakennetun omakotitalon pihapiirissä seisoo uudehko ja kookas piharakennus, jonka käyttötarkoitusta ei ulkoapäin katsoessa osaa arvata. Sisään astuessani tiedän kuitenkin tulleeni oikeaan paikkaan, sillä rakennuksessa tuoksuu kala. Totta kai täällä tuoksuu kala, sitähän täällä käsitellään päivittäin, naurahtaa Krister Holmlund, toisen polven kalakauppias ja kalatuotteiden jalostaja. saaliin hän ostaa ja jalostaa edelleen erilaisiksi kalatuotteiksi. Merenkurkussa pyydetyn kalan lisäksi Holmlund välittää markkinoille kahden Etelä-Pohjanmaan Lappajärvellä toimivan kalastajan saaliit. Nykyaikaisissa toimitiloissaan Holmlund leikkaa, fileoi, graavaa ja savustaa kaloja. Lisäksi kaloja jalostetaan erilaisiksi säilykkeiksi nyt meillä on ajanmukaiset, kalan käsittelyyn soveltuvat toimitilat, joissa on hyvä tehdä töitä Kristerin vanhemmat aloittivat kalatuotteiden tukkukaupan jo 1980-luvun puolivälissä ja Krister oli pitkään töissä perheyrityksessä ennen kuin liiketoiminta siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä hänen omistukseensa. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut yrittäjänä Holmlunds Havs-fisk -yrityksessä yhdessä avovaimonsa Monican kanssa. Aiemmin yrityksellä oli toimitilat vanhempieni kotona, mutta ne olivat vanhanaikaiset ja ahtaat. Uuden toimitilan rakentaminen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä oli välttämätöntä, Holmlund kertoo. Suomalaista meri- ja järvikalaa Nimensä mukaisesti Holmlunds Havs-fisk myy tukkukaupoille ja kuluttajille mereltä pyydettyä kalaa. Holmlundilla on Bergössä 10 sopimuskalastajaa, joiden vastapyydetyn ja tuoretuotteiksi. Kaikki kalojen perkuu- ja leikkausjäte toimitetaan minkinruoaksi, joten raaka-aine käytetään 100-prosenttisesti eikä mitään joudu hukkaan. Käsittelemme kaikkea raakakalaa, jota kalastajat pyytävät, esimerkiksi lohta, siikaa, nieriää, kuhaa, silliä, silakkaa, muikkua ja ahventa. Eniten ihmiset ostavat lohta eri muodoissa, mutta myös muilla kaloilla on varma menekki. Luonnosta pyydettyä kotimaista kalaa menisi enemmänkin, jos sitä vain olisi saataville, Holmlund sanoo. Holmlunds Havs-fiskin palveluksessa on kolme henkilöä. Omien työntekijöiden lisäksi myös sopimuskalastajat saavat elantonsa yrityksestä. Toisen polven kalakauppias Krister Holmlund on tyytyväinen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä VASEKilta saamaansa palveluun.
21 Jos kalaa ja kalastajia olisi enemmän, olisin ehkä valmis laajentamaan liiketoimintaa. Näillä kalamäärillä toiminta on kuitenkin sopivankokoista juuri näin, huomauttaa Holmlund. Onnistunut sukupolvenvaihdos Kun Holmlundin vanhemmat alkoivat lähestyä eläkeikää, tulivat sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiat ajankohtaisiksi. Kysyttyään ensin neuvoa Maalahden kunnasta Holmlund otti yhteyttä Kjell Nydahliin, jonka tiesi avustaneen joitakin yrittäjiä samanlaisissa tilanteissa. Nydahl ohjasi Holmlundin VASEKin sisällä yritysneuvoja Stefan Malmin puheille, joka auttoi Holmlundia sukupolvenvaihdokseen liittyvien asioiden hoitamisessa. Holmlunds havs-fisk jalostaa kalastajilta tulevan kalan erilaisiksi kalatuotteiksi. Varsinkin kesällä asiakkaat ostavat mielellään valmiita kalaruokia. Nieriä on noussut kuluttajien suosioon viime aikoina. Toreille ja tukkukauppaan Holmlund myy tuotteensa sekä tukkukaupoille että suoraan kuluttajille. Kahdesta suuresta kalaa ostavasta tukkukaupasta toinen myy tuotteet edelleen kauppoihin ja toinen ravintoloihin. Maanantaisin ja torstaisin Krister Holmlund keskittyy kalan käsittelyyn, mutta muina arkipäivinä hänet löytää Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan toreilta, joissa hän myy tuotteita suoraan loppuasiakkaille. Tiistaina kylmälaittein varustettu Holmlunds Havs-fiskin auto käy Isossakyrössä ja Ylistarossa, keskiviikkoisin Vähässäkyrössä ja Lapualla ja perjantaisin Holmlund parkkeeraa Seinäjoen torille. Vakiintuneiden toripäivien ansiosta asiakkaat löytävät Holmlundin autolle hyvin. Olemme joskus kokeilleet kaupantekoa myös Vaasan torilla, mutta jostain syystä se ei ole onnistunut. Ehkä vaasalaiset ovat tottuneet ostamaan torilta lähinnä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kun taas kalat ostetaan sisätiloista, Holmlund pohtii. Oli hyvä, että meillä oli käytettävissämme Stefanin tiedot ja kokemus, joiden avulla selvisimme hienosti sekä sukupolvenvaihdoksesta että uuden hallin investointituen hakemisesta ja hallin rakentamisesta, Holmlund kiittelee. Nyt meillä on ajanmukaiset, kalan käsittelyyn soveltuvat toimitilat, joissa on hyvä tehdä töitä. Myös vanhempani ovat päässeet nauttimaan hyvin ansaitsemistaan eläkepäivistä. Holmlunds Havs-fiskin auto on tuttu ja odotettu vieras pohjalaistoreilla.
22 Verotehokkuutta kassavirtaan Yrityksen kirjanpitoa tutkittaessa arvonlisävero on usein käsiteltävänä olleista rahavirroista kolmanneksi suurin. Edelle menevät vain liiketoiminnan luonnollisesti suuret rahavirrat eli myynnit ja ostot. Vaikka arvonlisävero on kulutusvero, sitä ei tulisi käsitellä pelkkänä läpikulkueränä, vaan tulisi huomioida, että arvonlisäverosta koituu aina myös lopullista kustannusta verovelvolliselle. Arvonlisäveron taloudellisista vaikutuksista merkittävin on kuitenkin se, ettei sisään- ja ulosvirtaavan arvonlisäveron määrää ja sen jaksotusta hallita tarpeeksi tehokkaasti. Yhtiön pääomaa sitoutuu arvonlisäverotuksen takia tilanteissa, joissa kassaan tuleva vero eli myyntihinnoissa asiakkailta kerättävä ja viranomaisilta palautuksina haettava vero kertyy myöhemmin kuin kassasta lähtevä vero eli ostohintoihin sisältyvä ja veroviranomaiselle tilitettävä vero. Tämä mahdollisesti tarpeettomastikin sitoutuneen pääoman määrä voi olla tietyissä tilanteissa hyvinkin huomattava. Arvonlisäveron kassavirtavaikutuksen määrää voidaan kuitenkin minimoida monella tapaa. Yrityksen verotehokkuutta parantamalla veroihin sitoutuneita varoja vapautetaan liiketoiminnan muuhun käyttöön. Verovelvollisella voi olla mahdollisuus esimerkiksi muuttaa tuotteiden jakeluketjua ja tehostaa osto- ja myyntitoimintojen prosesseja. Myös arvonlisäveron laskennalla ja ilmoitusmenettelyn aikataulua hyödyntämällä voidaan arvonlisäveron kassavirtavaikutusta parantaa. Erityisen huomion kiinnittäminen arvonlisäverotuksen ajallisen kohdistamisen säännösten tehokkaaseen noudattamiseen on toimintamuodoista eräs konkreettisin. Tällöin suoritettava arvonlisävero suoritetaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa ja vastaavasti ostoihin sisältyvä arvonlisävero vähennetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Eri kirjausperusteet, laskutus- vs. suoriteperuste, ovat hyödynnettävissä olevia menetelmiä kassavirran tehostamisessa. Konkreettisena esimerkkinä voidaan pitää seuraavaa menettelyä: Myyntilaskuihin sovelletaan tilikauden aikana laskutusperustetta eli arvonlisävero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana ostajaa on laskutettu. Vastaavasti ostolaskujen osalta olisi todennäköisesti hyvä pohtia menettelyä, jossa ostolaskut kirjattaisiin suoriteperusteen mukaisesti. Eli ostolaskujen perusteella tehtävät vähennykset kohdistettaisiin kalenterikuukaudelle, jonka aikana ostettu tavara tai palvelu on puolestaan vastaanotettu. Verotilijärjestelmä on nopeuttanut arvonlisäveron palautusmenettelyä, koska erikseen aikaisemmin täytettävää ennakkopalautushakemusta ei enää tarvitse täyttää. Palautukseen oikeuttava arvonlisävero palautetaan useimmilla verovelvollisilla käytössä olevan kuukausittaisen kausiveroilmoituksen perusteella. verotilijärjestelmä on nopeuttanut arvonlisäveron palautusmenettelyä, koska erikseen aikaisemmin täytettävää ennakkopalautushakemusta ei enää tarvitse täyttää Ulkomaalaispalautuksiin on myös saatu viranomaisten puolelta sähköinen palvelu käyttöön, joka nopeuttaa huomattavasi ulkomaalaispalautusten maksamista. Sähköistä palvelua voi tällä hetkellä hyödyntää Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisiin palautuksiin. Näin verotehokkuus paranee uutta tekniikka hyödyntäen myös ulkomaan arvonlisäveroa sisältävien hankintojen kohdalla. Liiketapahtumakohtaisena verona arvonlisäveron vaikutus yrityksen sitoutuneen pääoman määrään ja kassavirtaan tulisikin siis ottaa huomioon osana yrityksen taloushallintoa ja jokapäiväistä osto- ja myyntitoimintaa. Sari Hakapää Arvonlisäveroasiantuntija KPMG Oy Ab
Juuri oikean kokoinen. Markku Halkola, Fintos Fintos valmistaa tismalleen asiakkaidensa tarpeiden mukaan räätälöityjä hydrauliikka- ja nestejäähdytysratkaisuja. Samaa joustavuutta ja tinkimätöntä palveluasennetta he vaativat myös teleoperaattoriltaan. Eli Anvialta. Katso osoitteesta www.anvia.fi/kokonaispalvelu millaisen viestintäratkaisun Anvia rakensi Fintoksen tarpeisiin. Yrityspalvelut (06) 411 4800 yrityspalvelut@anvia.fi www.anvia.fi Luotettava. Vaivaton. Kehittyvä. Lähellä Sinua.
24 YrittäjiEn toimisto oli auki Taiteiden yönä 11.8. klo 18 21. Musikanttina toimi Juha Niemi. Tavalliseen tapaan myös Hantverkargillet Björken r.f. esittäytyi toimiston edessä. Esillä oli Kaarina Heikinheimon ja Tarja Wegeliuksen taidetta. Yrittäjillä oma viiri! Wasalandia päivää vietettiin lauantaina 6.8. Kiitos Vaasan Sähkölle, joka mahdollisti tapahtuman jälleen kerran. Saija Vuorinen voitti arvonnassa Yrittäjien viirin. Tj Markus Jussila luovuttaa viirin voittajalle. Uudet jäsenet Apuvälinepalvelu Visual Focus Mikael Toivainen Oy BSTR Luova Konttori Oy Contium Oy E. Niemelä Weld Oy Ladyslim Vaasa Marjo Nyström Consulting Oy Monsonia Group Oy / Misio P Airitsalo T:mi P. Eronen T:mi Arkkitehti Hilkka Maija Antila on suunnitellut yrittäjille oman viirin. Viirin voit ostaa Yrittäjien toimistosta, hinta on 61,50 euroa sis ALV 23%. Tule sinäkin noutamaan oma Yrittäjien viiri.
25 Nordeassa tapahtuu Varaslähtö juhannukseen Noin 250 yrityselämän ja julkisyhteisöjen edustajaa saapui 16.6. Ravintola Strampenille viettämään kaunista kesäiltaa seurustelun ja hyvän ruuan merkeissä. Illan isäntinä toimivat varatoimitusjohtajat Lasse Svens ja Jukka Perttula, joille aluejohtaja Antti Varheenmaa juonsi illan alkajaisiksi pienen tietovisan. Kisassa nousi esille säästämisen hajautuksen merkitys kaikissa markkinatilanteissa. Antti Varheenmaa tenttaamassa Lasse Svensiä ja Jukka Perttulaa. Illan aikana nautittiin Strampenin antimista......tavattiin tuttuja... Tulevia tapahtumia... ja käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. 22.09.2011 klo 08.15-11.15 Viisas valitsee verkkolaskun - Sokos Hotel Vaakuna Yhteistyössä: Basware, Itella, Kauppakamari, Nordea 27.10.2011 klo 08.15-09.45 Yrittäjän Aamu - Nordea Alatori
26 Amarillo Fight Night 24.9.2011 Vaasalainen ammattinyrkkeilytalli Caramelito Promotions järjestää promoottorinsa Petro Koskimiehen johdolla yhteistyössä Vaasan Amarillon kanssa 24.9.2011 Vaasan ydinkeskustassa kauppakeskus Rewell Centerin tapahtuma-aukiolla ammattinyrkkeilytapahtuman, jonka pääotteluna isketään 10-eräinen ottelu raskaansarjan (+90,7kg) Suomen mestaruudesta Janne Katajiston ja Petter Antmanin välillä. VIP-cocktailtilaisuus (85e / henkilö) Ennen varsinaista ottelutapahtumaa Amarillon SKY-baarissa järjestetään VIPcocktailtilaisuus, jonne vieraiden haastateltavaksi saapuu myös Teemu Tuominen valmentaja-managerinsa Petro Koskimiehen kanssa. VIP-passi sisältää siis: Amarillon runsaan cocktail buffetpöydän 3 drinkkilippua ottelijatapaamisen pääsy VIP-katsomoon kehän äärelle. Tilaisuudessa on paikalla myös erityinen VIP-isäntä/emäntä. VIP-cocktailtapahtuman alustava aikataulu on: klo 20.30 kokoontuminen ja tilaisuuden avaus SKY-baarissa, buffetruokailu omaan tahtiin, ottelijatapaaminen 20.50, siirtyminen VIP-katsomoon klo 21.40. Ottelut alkavat klo 22. VIP-paketin hinta on 85 euroa / henkilö. ASIAKKUUDENHALLINTAJÄRJESTELMÄT(CRM) - AAMUPÄIVÄSEMINAARI, VAASA 22.9.2011 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Oman tuotannon hankkeiden toteutusyksikkö) ja Vaasan ammattikorkeakoulu yhteistyökumppaneineen järjestävät ilmaisen suomenkielisen asiakkuudenhallintaa ja -järjestelmiä käsittelevän aamupäiväseminaarin Palosaarella Vaasan ammattikorkeakoulun tiloissa (auditorio wc134, wolffintie 34). Avoin seminaari on suunnattu erityisesti alueen pk-yrityksille ja yrittäjille, jotka jo käyttävät tai suunnittelevat CRM-järjestelmän käyttöönottamista yrityksensä asiakashallinnassa ja markkinoinnissa. HUOM! 5 nopeimmalle yritykselle/yrittäjälle on varattu seuraavana päivänä, 23.9.2011 mahdollisuus ilmaiseen 45 min. konsultaatioon Pohjanmaan ELY-keskuksen tiloissa (Hovioikeudenpuistikko 19 A, 4.krs). KAHVITARJOILU! Ohjelmatiedot Pohjanmaan ELY-keskuksen etusivulta osoitteessa: www.ely-keskus.fi/pohjanmaa > tapahtumat ja koulutukset ILMOITTAUTUMISET SEMINAARIIN JA KONSULTAATION VARAUS: Tommi Sykkö, puh. 050 3128 655, tommi.sykko@ely-keskus.fi LISÄTIETOJA: Kimmo Paulaharju, puh. puh. 0400 113 966, kimmo.paulaharju@puv.fi hitsaus putkentaivutus koneistus Laajempia kokonaisuuksia maailmanluokan toimittajalta www.uwira.fi puh. 06 315 7600 www.kilkanen.fi puh. 06 3444 770 Alihankintamessuilla osastolla D320
27 Teksti ja kuva: Anneli Frantzén, Viestintätoimisto Impact Alihankintayritys pärjää laadulla ja toimitusajoilla Vähäkyröläinen Metalli Marttila Oy on erikoistunut metalliteollisuuden alihankintaan ja nostokonepalveluihin. Kolmen hengen perheyritys perustaa toimintansa laadulle ja toimitusten täsmällisyydelle. Metalli Marttila Oy:n omistaa Petri Marttia yhdessä Josefiinavaimonsa kanssa. Kummatkin työskentelevät yrityksessä ja heidän lisäkseen vakiohenkilökuntaan kuuluu yksi palkattu työntekijä. Tilapäisiä resursseja tarvittaessa apu löytyy omasta perheestä, sillä Marttiloiden vanhin poika osallistuu toimintaan koulutöiden salliessa. Metallitöitä ja koneurakointia Metalli Marttila sai alkunsa vuonna 1998, kun Petri Marttilan työtoverit vaasalaisessa metallialan yrityksessä pistivät pystyyn oman yrityksen ja hakivat alihankkijaa. Päätös syntyi nopeasti ja kokemukset ovat Petri Marttilan mukaan olleet positiivisia. Teemme hitsaus- ja kokoonpanotöitä Vaasan alueen metalliteollisuudelle, rakennusliikkeille ja maanviljelijöille. Tilauksia on riittänyt koko ajan ja normaalitilanteessa toimimme ihan kapasiteetin ylärajoilla, Marttila kertoo. Myös yrityksen nostokonepalvelu on käynnistynyt lupaavasti. Viime vuonna hankimme ympäri pyörivän kurottajan, jonka ulottuvuus on 21 metriä ja nostokapasiteetti enimmillään viisi tonnia. Sitä käytetään esimerkiksi kattoristikoiden nostamiseen. Toimimme sillä Vaasassa ja Kyrönmaalla, kauemmaksi lähdemme vain pitempiaikaisella sopimuksella, Marttila määrittelee. Suhdanteiden heilahdellessa on hyvä olla useampia tuotteita. Tavoitteenamme onkin kasvattaa konepuolta ja hankkia lisää kalustoa jatkossa, sanoo Marttila, joka itse istuu suuren osan työajastaan kurottajan ohjaimissa. Perheyrityksessä osataan joustaa Metalli Marttila tekee tänä vuonna vajaan puolen miljoonan euron liikevaihdon. Summaan ei sisälly juurikaan materiaalikustannuksia, sillä komponentit tehdään pääsääntöisesti asiakkaan materiaaleista. Omassa 250 neliön tehdaskiinteistössä on kaikki levyjen työstämiseen tarvittavat koneet. Yrityksellä on Marttilan mukaan myös valmiudet laajentaa konekantaansa, mikäli uusia vakituisia asiakkuuksia syntyy. Petri Marttila ja kurottaja Vähänkyrön koulukeskuksen rakennustyömaalla. Ohjaamossa perheen vanhin poika Aleksanteri Marttila. Yrityksensä erityisiksi vahvuuksiksi Marttila nostaa laadun ja nopeat toimitukset. Olemme pyrkineet siihen, että toimitukset ovat täsmällisiä, laatu säilyy ja aikatauluista pidetään kiinni. Tarvittaessa olemme töissä illat ja viikonloputkin. Näin pystymme hoitamaan työt samalla henkilövahvuudella, mikä tietenkin on hyvä asia hiljaisempina aikoina. Erityistä kiitosta Marttila antaa yrityksensä pitkäaikaiselle työntekijälle. Pienessä yrityksessä hyvä työntekijä on kaiken a ja o ja minulla ollut onnea, kun olen sellaisen löytänyt. Voin lähteä huoletta nostotöihin ja luottaa siihen, että työt verstaalla sujuvat suunnitelmien mukaan, hän sanoo. Petri Marttila on kuulunut pitkään Vähänkyrön yrittäjiin ja toimii nykyisin myös sen hallituksessa. Yhdistystoiminta tarjoaa sopivan vastapainon työnteolle. Porukka on mukavaa ja meillä on hyvä yhteishenki. Kilpailijoita joukosta on vaikea nimetä, sillä metallialan yrityksillä on kullakin oma enemmän tai vähemmän vakiintunut asiakaskuntansa.