k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y 01 2011
2 Kielisilta issn 1797-4739 Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Trogen, Sauvakatu 2 c 31, 04410 Järvenpää, puh. 045 127 33 67, kielisilta@tulkit.net, www.tulkit.net/kielisilta-lehti Palautusosoite Terhi Kalliomäki, Kirjosiipi 13 A 3, 33960 Pirkkala Päätoimittaja Johanna Savulahti, puheenjohtaja@tulkit.net Toimitussihteeri Ada Trogen, toimitussihteeri@tulkit.net Toimittajat Liisa Halkosaari, Terja Hannola, Minttu Laine, Emilia Norppa Toimittajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tulkit.net. Editori Kaisa Markkula, kaisa.markkula@tulkit.net Kuvankäsittely Kaisa Snellman, kaisa.snellman@tulkit.net Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, kielisilta@tulkit.net Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki Paperi Sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen terhi.kalliomaki@tulkit.net. Aineistopäivä, ilmestymispäivä 2/2011 aineistopäivä 27.4., ilmestyy 27.5. 3/2011 aineistopäivä 31.8., ilmestyy 30.9. 4/2011 aineistopäivä 16.11., ilmestyy 16.12. Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset tilaus@tulkit.net Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva Marrakech, 2009 tekijä Elissa Eriksson Lukiokaveristani tuli viittomakielen tulkki, minusta taas visuaalisen alan sekatyöläinen, joka viimeistelee juuri opintojaan. Olen opiskellut Taideteollisen korkeakoulun tekstiilitaiteen ja taidekasvatuksen koulutusohjelmissa. Kuvan kangas syntyi, kun olin opiskelijavaihdossa Rhode Islandin design-koulussa USA:ssa. Yhdellä kudonnan kurssilla perehdyttiin tietokoneavusteisten kangaspuiden käyttöön ja monikerroksisiin kudottuihin rakenteisiin. Kurssin lopuksi kudottiin kymmenen kankaan kokoelma, joista yksi on kuvassa. Kokoelmani visuaalinen lähtökohta oli marokkolaiset talot väreineen ja yksityiskohtineen. jäsenmaksut 2011 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.
Kielisilta 01/2011 Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta 05 Hallituksen kuulumisia Sukupuolesta ja suuntautumisesta: 08 Toiveena miehen puhetta osaava naistulkki 09 Tulkkausta seksuaalivähemmistöyhteisössä 11 So straight 13 Minisanasto 15 Kannanotto Kansaneläkelaitokselle 16 Mitä kelaat? Katosiko tulkkauspalvelusta asiakaslähtöisyys? 18 Mitä kelaat? Palvelu toimii vaikka organisointi ajelehtii 21 Edunvalvonta Liitto työelämän hyvinvointia rakentamassa 22 Tulkkisihteerin palsta Avainasemassa tulisi olla asiakkaan aito ymmärtäminen 24 Ammatillisesti ajateltuna Netikettiä sosiaalisessa mediassa ei aina hallita 28 Koulutus Yamk-tutkinto valmistuu työyhteisön tuella 29 Koulutus Tulkkien yamk-koulutus alkaa jälleen syksyllä 2011 30 Viparon TES miellyttää työntekijöitä ja työnantajaa 31 Yhteinen Eurooppamme Working as an interpreter in England 32 I tulkki 33 Opiskelijapalsta Kissa söi kotitehtäväni 34 Ilmoitustaulu kuva aila mikkola Kielisilta tulee kaapista efslin luento gay sign variationista tönäisi liikkeelle ajatuksen vähemmistöjen ja sukupuolten teemanumerosta. Tässä se nyt sitten on. Opettele korrekti sanasto, mieti sukupuolittunutta kielenkäyttöä, ja tutustu heteroon. Kela saa jälleen runsaasti tilaa. Viime numerossa mietityttäneitä kysymyksiä on nyt heitelty eri tahoille, vuoropuhelu alkakoon! Lakiasioissa käännyimme asiantuntijan puoleen, näkemyksiään muun muassa tulkkilogistiikasta esittelee Kynnys ry:n puheenjohtaja Riku Virtanen. Koska luit tähän asti, olet varmasti niitä, jotka lukevat lehden kannesta kanteen, joka kerta. Tason säilyminen ei ole itsestäänselvyys lehden rakentuessa muutaman henkilön voimin. Mikäli omaatuntoasi ihan pikkuisen kolkuttaa se, ettet suostunut SVT:n hallitukseen viimeksi, kanna tikkusi askiin nyt. Voit ilmoittautua vierailevaksi kirjoittajaksi, tai ihan täysivaltaiseksi toimituskunnan jäseneksi, kielisilta@tulkit.net odottaa. Joka tapauksessa nauti lehdestä! Liisa Halkosaari
4 puheenjohtajan palsta Mennyttä ja tulevaa, mutta elämä on tässä ja nyt! TEKSTI Johanna Savulahti KUVA Ari Savulahti Vuodesta 2010 muodostui muutosten vuosi niin tulkkausrintamalla kuin henkilökohtaisessa elämässänikin. Kela-aikaan siirtyminen vaikutti tulkkausalaan. Omassa elämässäni alkuvuoden kotiäitiys vaihtui kaksi päivää ennen Kela-aikaa työssäkäyntiin. Töihin paluuta suuremman muutoksen koin vasta lokakuun lopussa: vastuunvälttelijästä Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtajaksi. Kukapa olisi uskonut? En minä ainakaan. Opiskelin tulkiksi Turussa 1995-98. SVT on kulkenut matkassani koko tulkkausurani ajan. Sen takia en viime syyskokouksessa ollut valmis tyytymään siihen, ettei yhdistys saisi puheenjohtajaa eikä näin ollen hallitustakaan ja yhdistyksen aika olisi ollut ohi. Ei! Mieluummin laitoin itseni likoon, vaikka päätös ei todellakaan ollut suunniteltu päinvastoin. Edes hallituspesti ei käväissyt mielessäni ennen kokousta. Tarvittiin se kaksikymmentä eitä ennen kuin sanoin itse kyllä. Omana SVT-aikanani puheenjohtajan suuria saappaita ovat eteenpäin kiidättäneet Eeva (Uski), Nina (Ojala os. Wilenius), Ari (Savulahti os. Pullinen), Anitta (Malmberg os. Vesamäki) sekä edeltäjäni Liisa (Halkosaari). Jokainen heistä hallituksineen saa kaiken kunnioitukseni ja kiitoksen siitä, miten pitkälle SVT on omana tulkkiaikanani edennyt. Puhumattakaan puheenjohtajista, jotka ovat noilla saappailla astelleet tätä ennen. Kiitos teille kaikille. Nyt on minun vuoroni tehdä osuuteni. Olen kiitollinen syyskokoukselle minulle lokakuussa suodusta luottamuksesta. Ja kiitos myös kaikille niille, jotka ovat kannustaneet minua kentällä kykyihini uskoen. Vuosi 2011 vaihtui, ja Kela-aika otti uuden askeleen eteenpäin kun opiskelutulkkaukset siirtyivät Kelan vastuulle. Samaan aikaan alkoi varsinainen pestini puheenjohtajana. Uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin tammikuussa. Sain huomata, kuinka mahtavan hallituksen SVT on saanut: Nuoria, innokkaita, aktiivisia ihmisiä, jotka ovat valmiit tarttumaan toimeen, oppimaan uutta ja luomaan parempaa tulevaisuutta kaikille tulkeille. En pidä itseäni vielä kovin vanhana, silti tulkkina olen monien mielestä kokenut. Olen kieltämättä nähnyt useat alaamme kohdanneet muutokset. Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta. Kela-aikaa on eletty vasta sen verran vähän aikaa, ettei kaikkia muutoksen mukanaan tuomia asioita ole vielä pystynyt sisäistämään. Oli historia millainen tahansa ja tulevaisuus kuinka tuntematon, kaikkein tärkeintä on se, mitä meillä on tässä ja nyt. Mitä sanomme juuri tällä hetkellä, miten asennoidumme tämänhetkiseen tilanteeseen ja miten vastaanotamme tänään elettävän päivän. Hyvää alkanutta vuotta 2011 kaikille lukijoille. Toivottavasti pystymme vastaamaan odotuksiinne. Olkaa aktiivisia, ja pidetään yhteyttä! Jomppe, Johanna Savulahti puheenjohtaja@tulkit.net
hallituksen kuulumisia 5 Hallituksesta, olkaapas hyvä! 2011 hallitus on aloittanut työskentelynsä nuorekkaan sekä innostuneen porukan voimin. 16.1 pidettiin järjestäytymiskokous, jossa hallitusvastuut jaettiin yksissä tuumin. Tässä maistiaisia uuden hallituksen mieltymyksistä. käyttö ei ole hyvää suomen kieltä, ja siitä lähtien se on särähtänyt korvaani. Olen hallituksen yhdyshenkilövastaava. Nimi Maria Maikki Hakkarainen Ikä 27 Asuinpaikka Vaasa Valmistumisvuosi 2006 kuva hanna törnroos Riisi naisen tiellä pitää. Susanna, Heidi, Salla ja Maikki kokouksen lounastauolla. teksti milla rytkönen Olen koukussa salmiakkiin, mitä sitä enää kieltämään. Inhokkisanani on punajuuri, koska en liiemmin piittaa niistä. Elikkä on toinen kummajainen, jonka käyttöä välillä miettii. Ja sorrun siihen itsekin. Olen hallituksen sihteerikkö-maikki. Nimi Kati Kekkonen Ikä 30 Asuinpaikka pääkaupunkiseutu Valmistumisvuosi 2008 Nimi Johanna Jomppe Savulahti Ikä 34 Asuinpaikka Riihimäki Valmistumisvuosi 1. 1998 2. Muunto 2006-2009 Olen koukussa suklaaseen, kahviin sekä iltayhdeksän tv-sarjoihin (koska ennen tuota ei kolmen lapsen äitinä tv:n ääreen ehdi). Inhokkisanani vaihtelee päivästä riippuen. Hetkittäin se on suomen kauneimmaksikin sanaksi valittu äiti (silloin kun se tulee taukoamatta kolmesta suusta), mutta pakkohan minunkin sen kauneus on kuitenkin päivittäin myöntää. Todellisia inhokkisanoja lienevät kaikki sivistyssanat, joiden käyttöä aina kyseenalaistan. Niillekin kun useimmiten löytyisi ihan hyvä suomenkielinen vastine. Olen SVT:n hallituksen puheenjohtaja. Nimi Susanna Puurula Ikä 28 Asuinpaikka Turku Valmistumisvuosi 2010 Olen koukussa erityisesti hyvään ruokaan. Ikävä kyllä olen hieman laiska kokki, joten voidaan sanoa, että taidan olla koukussa ulkona syömiseen. Inhokkisanani on omata. Äidinkielen opettaja sanoi joskus, että omata-sanan Olen koukussa hiihtoon, yogaan, salsaan, balletoneen ja ulkoilmaan. Inhokkisanani on epäjärjestys (sanana ja merkityksenä). Olen hallituksen kv-vastaava. Nimi Elsa Lindberg Ikä 23 Asuinpaikka Helsinki, mutta olen kotoisin Kuusankoskelta Valmistumisvuosi 2010 Olen koukussa tällä hetkellä eniten bailatinoon ja oikeastaan kaikkeen tanssimiseen. Inhokkisanani on metris, joka on helsinkiläisten käyttämä lyhenne metroasemasta.
6 hallituksen kuulumisia Metriksestä tulee aina mieleeni metrilaku, enkä ole koskaan kuullut hölmömpää kuin nähdään siinä metriksellä. Olen hallituksen varapuheenjohtaja ja kv-vastaava nro.2. Nimi Heidi Kenttälä Ikä kohta piakkoin 27 Asuinpaikka Suomen Turku Valmistumisvuosi 2009 Olen koukussa karamelliin ja muuhun makeaan ja suuri lupaukseni itselleni onkin, että tänä vuonna voitan tämän addiktion. Olen myös koukussa kalenteriini ja järjestelmällisyyteen yleensäkin, mutta koen, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Inhokkisanani on tällattis. Vaikka olen ylpeä nykyinen turkulainen, en ole vieläkään tottunut alueen murteeseen ja tästä syystä korvani sanovat yök, kun kuulen kyseisen sanan. Olen hallituksen opiskelijavastaava. Nimi Hanna Törnroos Ikä 24 Asuinpaikka Helsinki Valmistumisvuosi: 2010 Olen koukussa kaikenlaiseen pikku näpertelyyn kuten kakkujen kortistelemiseen: käsityöt ovat intohimoni. Inhokkisanani on niinku, joka on niinku paha maneerini. Olen hallituksen taloudenhoitaja. Nimi Salla Vallius Ikä 25 Asuinpaikka Espoo Valmistumisvuosi 2008 Olen koukussa irtokarkkeihin, pähkinöihin ja internetin ihmeelliseen maailmaan. Inhokkisanani on yökätä. Se on niin ruma, että sitä lausuessa meinaa itseltäkin tulla oksennus. Olen hallituksen koulutusvastaava. Nimi Terhi Kalliomäki Ikä pian 36 Asuinpaikka Pirkkala Valmistumisvuosi 1. 2000 2. 2003. Olen koukussa kakkujen väkerrykseen. kuva liisa halkosaari
ajankohtaista svt:ssä 7 Kun vain erehdynkin Kinuskikissan tai Mansikkamäen Eben ja muiden herkullisille ja taidokkaille kakkublogisivuille voin olla varma, että aika hurahtaa kuin siivillä ja perunat palavat pohjaan, mutta hymy nousee korviin jälleen, kun alan itse ideoida ja toteuttaa sokerimassasta ja väripurkeista kakkujen koristeita. Seuraavana vuorossa on siskonpojan väyväy-tsuhtsuh-namnam eli dinojuna kakku! Inhokkisanaani on vaikea keksiä, koska tykkään sanoista, mutta sain tänään näppyjä tulkatessani todennäköisyyslaskentaa. Olen hallituksen jäsenvastaava. Nimi Milla Rytkönen Ikä 26 Asuinpaikka Helsinki Valmistumisvuosi 2009 Olen koukussa adrenaliiniin ja hyvään oloon, joten tanssin, nyrkkeilen ja liikun miten milloinkin sekä innostukseen ja iloon, jonka ystävien kanssa kulttuuririennoissa tai kirppareilla heilumalla saan. Jaettu ilo on minunkin ilo. Inhokkisanani on totta, jolla kommentoin typerästi aina keskusteluja Hei totta, Joo toi on totta. Olen hallituksen tiedottaja. Nimi Matu Alapuranen Ikä 21 Asuinpaikka Kuopio Opiskelen ja valmistua aion Kuopiossa, valmistuminen siintää silmissä toivottavasti 2012. Olen koukussa tv-sarjojen dvd-boxeihin, hyviin kirjoihin ja salmiakkiin. Inhokkisanani on rouhea. Ihan vain siksi, koska en tarkasti tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Olen hallituksen opiskelijaharjoittelija. Kevätkokouskutsu Kutkuttaako kulttuuri? Onko kevättä rinnassa? Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 9.4.2011 Turussa, vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungissa. SVT toivottaa kaikki tervetulleeksi mukaan yhdistystoimintaan ja palkitsee kevätkokoukseen osallistujat kulttuurinautinnoin. Kevätkokous on hyvä tilaisuus saada tietoa yhdistyksen toiminnasta, siellä voit tuoda esille itseäsi askarruttavia asioita sekä kokouksen yhteydessä pääset tapaamaan hallitusta ja muita yhdistyksen jäseniä. Ennen kevätkokouksen aloitusta osallistujille tarjotaan runsas ja herkullinen hotelliaamiainen ja lisäksi kokouksen lomassa nautitaan raikas välipala. Kokouksen jälkeen SVT tarjoaa kokousosallistujille teatterielämyksen Turun kaupunginteatterissa. Esityksenä tullaan näkemään teatterimusikaali Kesäyön hymyilyä A Little Night Music. Lisätietoja näytöksestä osoitteessa www.turku.fi/teatteri. Käytä jäsenille tarkoitettu etu hyväksesi ja tule virkistäytymään yhdistystoiminnan ja kulttuurin parissa! Kevätkokous 9.4.2011 klo 10.30-12.30 Holiday Inn Turku, kokoustila Talvipuutarha, Eerikinkatu 28, 20100 Turku Aikataulu: 9.30-10.30 Aamupala 10.30-12.30 Kevätkokous 12.30-13.00 Välipala Siirtyminen Turun kaupunginteatterille (os. Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku) 14.00 Näytös alkaa Ilmoittaudu kulttuurihenkiseen kevätkokoukseen viimeistään keskiviikkona 16.3. osoitteeseen: koulutusvastaava@ tulkit.net Kevätkokouksen esityslista 1. Kokouksen avaus. 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen esityslista. 5. Käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna. 6. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä, taloudenhoidosta ja hallinnosta. 7. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 8. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta. 9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. 10. Käsitellään muut kokouksessa mainitut asiat. 11. Kokouksen päättäminen.
8 sukupuolesta ja suuntautumisesta Toiveena miehen puhetta osaava naistulkki Mars ja Venus -teema näyttää tulleen jäädäkseen. Tulkkaammeko tietämättämme miesten ja naisten kieltä? TEKSTI Terja Hannola KUVitus Alina Kulo on miehen puhetta!, sanoo ystävä kokiessaan, että toinen osui asian Tuo ytimeen. Voimme myös puhua mies miehelle, joka ilmentää suoraa ja konstailematonta ilmaisua. Vastaavasti naisiin liitetään usein puhetta kuvaavia verbejä kuten lirkutella, juoruta tai jahkata, ja ronskisti puhuvaa naista pidetään vähintään epänaisellisena. Näissä arjen esimerkeissä kieli ilmentää eri sukupuolille asetettuja rooleja ja synnyttää samalla kummallekin ominaisen tavan puhua. Olemmeko, ehkä huomaamattamme, taipuneet sukupuolikategorioiden mukaiseen erotteluun, toistemme ymmärtämättömiin? Teoriaa erojen takana Parisuhdeoppaista tuttua Mars ja Venus -tematiikkaa on usein pidetty selityksenä miehen ja naisen välisiin kommunikaatioongelmiin. Mies ei ehkä ymmärrä naisen hienovaraisia vihjeitä, ja nainen kokee joutuvansa koville houkutellessaan miestä syvälliseen keskusteluun. Moni allekirjoittaakin sukupuolien eroavaisuudet jo pelkän elämänkokemuksen perusteella. Arkiset käsitykset miesten ja naisten välisistä kommunikaatioeroista saavat tukea myös tieteellisestä tutkimuksesta. Naistutkimuksen parissa on tutkittu sitä, miten naiset käyttävät kieltä, jolloin kielitieteellinen tutkimus laajentuu kielen rakenteisiin keskittyvästä otteesta yhteiskunnalliselle tasolle, huomioiden koko sukupuolidiskurssin. Amerikkalainen feministitutkija Robin Lakoff on tunnettu sosiolingvistisestä näkemyksestään, jonka mukaan eri sukupuoliin kuuluvat henkilöt todella puhuvat eri tavalla. Taustalla on oletus, joka näkee sukupuolten kasvavan kulttuurisesti erilaisissa ympäristöissä, ja tästä syystä oppivan puhumaan eri tavoin. Tämä kaksoiskulttuuriteoria korostaakin fysiologisten erojen rinnalla erilaisia sosiaalistumisprosesseja. Kun lapsia kohdellaan pienestä asti joko tyttöinä tai poikina, omaksuvat he toisistaan poikkeavat puheen piirteet ja strategiat; tytöt miellyttämisen, pojat statuksen saavuttamisen. Näin ollen naisen alisteinen asema yhteiskunnassa vaikuttaa paitsi siihen, miten naisesta puhutaan, myös siihen, miten nainen itse puhuu. Kaksoiskulttuuriteoria tunnistaa kielenkäyttöön liittyviä eroja muun muassa leksikossa, epävarmuuden ilmaisussa ja kohteliaisuuden tavassa. Siinä missä miehet nähdään selkeinä ja ytimekkäinä viestijöinä, naisille on ominaista epäsuorempi ilmaisu kuten liitekysymysten käyttö ( Tämä on kai sitten sopiva, eikö olekin? ). Teorian mukaan nämä erot ovat omiaan synnyttämään vuorovaikutuksellisia ristiriitoja ja aiheuttamaan jopa kokonaan vääriä tulkintoja. Väärin ymmärtämistä on pidetty selityksenä jopa raiskaustapauksissa, kun mies ei sanojensa mukaan ole ymmärtänyt, että naisen ei, todella tarkoittaa sitä. Sittenkin samaa kieliryhmää? Lakoffin ajatuksia on myös kritisoitu ja kumottu epäempiirisinä. Suomessa Liisa Tainio on väitöskirjassaan tutkinut sukupuolen vaikutusta kielenkäyttöön. Tutkimusaineistonaan Tainio käytti aitoja arkielämän vuorovaikutustilanteita sekä suomalaisia parisuhdeoppaita, joista tut-
sukupuolesta ja suuntautumisesta 9 kija tarkasteli sukupuolittuneita asenteita kirjoitetussa kielessä. Tainio tuo esille Lakoffin teorian, joka hänen mukaansa vain korostaa sukupuolten erilaisuutta ja samalla homogenisoi miehiä ja naisia omina ryhminään. Tutkija näkee, että kyse onkin vain sukupuolistereotypioista, joita on jatkuvasti ruokittu arkielämän uskomuksilla ja käytetty hyväksi maskuliinisen vallan esiintuomisessa. Yksi Tainion päätuloksista onkin havainto, että naisten ja miesten kielenkäyttötavat eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan, että naisilla ja miehillä olisi erilaiset kielikoodit, on kummallakin sukupuolella Tainion mukaan käytössään samat kielenkäytön resurssit. Näitä sukupuolineutraaleja resursseja voi tosin käyttää eri tarkoituksiin, esimerkiksi juuri sukupuolten välisen eron tai hegemonisen maskuliinisuuden korostamiseen. Tulkkina ja asiakkaana, naisena ja miehenä Tulkin sukupuolen merkitys korostuu erityisesti intiimeissä asiakaskohtaamisissa, mutta saattaa vaikuttaa vuorovaikutukseen kaikkialla, sisältäähän työ aina myös lähteen jonkinasteista tulkintaa. Vahva sukupuolinen jaottelu tulkkien ja asiakkaiden kesken ei liene tarpeellista, mutta teema on pohtimisen arvoinen, puhummehan tulkkeina sekä miesten että naisten suulla. Jos Lakoff näkee miesten ja naisten sosiaalistuvan kokonaan eri kulttuureihin, joiden välinen vuorovaikutus on altis väärille tulkinnoille, millaisen asetelman synnyttää tulkin välityksellä tapahtuva kommunikaatio? Muuttuuko naisasiakkaan runsas ilmaisutapa miestulkin suussa tai käsissä paljonkin tiiviimmäksi tai suoremmaksi? Voivatko asiakkaat puhua kuin mies miehelle, jos keskustelua tulkkaa kokonaan erilaiset vuorovaikutuskäytänteet omaava naistulkki? Avuksi harjoittelu ja hienosäätö Lakoffin teesiin kohdistettu kritiikki lohduttaa. Jos pelaammekin suurin piirtein samoilla korteilla, on erilaisia vuorovaikutustapoja periaatteessa mahdollista harjoitella. Tulkkaukselle merkityksellinen tieto löytyy tällöin kontekstista. Mikä on päämääränä kussakin tilanteessa sukupuolineutraali tiedonvälitys vai vahvasti sukupuolisidonnainen, kenties vertaisuuteen perustuva keskustelu? Sukupuoli ei ehkä vahvasti määritä pankkiasiointia, mutta ompelukurssilla kyky osallistua naiselliseen kahvipöytäkeskusteluun on tärkeä sosiaalinen resurssi. Vaikka oman puhetavan epäluonnollinen muuttaminen ei ole mahdollista, eikä edes toivottavaa, voi pienellä pika-analyysillä löytää asiakkaan ilmaisulle ominaisia elementtejä. Käyttääkö asiakas runsaasti täytesanoja tai -viittomia? Tähtääkö asiakkaan tekemä kysymys suoraan tiedonsaantiin vai pikemminkin keskustelun ylläpitoon? Onko säästä tehty kommentti tyyliltään päivittelevä vai neutraalin toteava? Pienellä hienosäädöllä on mahdollista päästä askel lähemmäs asiakkaan tyyliä ja tavoitetta sukupuolesta riippumatta. Mies tai nainen, samanlainen? Onko asiakkaan sukupuolella merkitystä? Onko vastakkaista vaikeampi ymmärtää? Katariina Malmberg, Oulu: Nopeasti laskien kuuroja miehiä on prosentuaalisesti vaikeampi ymmärtää. Yksi syy voi olla se, että miesten kädet eivät ole niin siroja kuin naisten. Tätä ei tietenkään voi yleistää kaikkiin. Viittomakielelle päin miehiä on joskus helpompi tulkata, koska puhe ei rönsyile niin paljon. Anne Ronkainen, Heinola: Puhelintulkkauksessa kuulevan osapuolen hämmennys Lähteet Lakoff, Robin: Language and woman s place. Tainio, Liisa: Puhuvan naisen paikka. Sukupuoli kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä. voidaan minimoida, kun tulkki on samaa sukupuolta. Asiakkaan ymmärtämiseen vaikuttaa mielestäni sukupuolta enemmän tulkin tietämys tulkattavasta aiheesta. Jukka Teirmaa, Helsinki: Ikäisteni kuurojen käsiala on pääsääntöisesti erilainen miehillä ja naisilla. Miesten käsiala ja tapa kertoa asioista on minulle tutumpaa. Kun tällaiset erot tiedostaa, ei vastakkaista sukupuolta ole välttämättä sen vaikeampaa ymmärtää.
10 sukupuolesta ja suuntautumisesta Oikea mies, nainen tai jotain siltä väliltä oikeassa paikassa Tulkkausta seksuaalivähemmistöyhteisössä TEKSTI Martti Jenu kuvitus kaisa snellman Vuoden 2010 efsli-konferenssi oli täynnä mielenkiintoisia aiheita. Näistä yksi oli Paul Michaelsin luento tulkkauksesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistön parissa, HLBT-yhteisössä. Esitys keskittyi pääasiallisesti kahteen aiheeseen, yhteisön (asiakaskunnan ja tulkkien) kokemuksiin tulkkauksesta ja yhteisön käyttämään brittiläisen viittomakielen variaatioon, Gay Sign Variationiin (GSV:iin). Michaelsin lähestymistapa aiheeseen oli käytännönläheinen. Opiskeluaikoinaan hän hakeutui viittomakielisen HLBT-yhteisön piiriin halusta ymmärtää viittomakielistä vähemmistöyhteisöä ja heidän käyttämäänsä kielen variaatiota. Luennon taustamateriaalina hän käytti kokemuksiaan yhteisön jäsenenä ja yhteisön jäsenille tekemäänsä kyselyä. Kysely kohdennettiin Facebookin viittomakieliselle HLBT-yhteisön käyttäjäryhmälle. Vastaajina toimivat sekä tulkit että viittomakieliset. Vaikka vastausprosentti oli suuri, ei tuloksia sinällään voi käyttää absoluuttisena totuutena. Kyseessä ei siis ole tutkimus, joka täyttäisi tutkimusmenetelmälliset kriteerit. Tieteellistä tutkimusta aiheesta on tehty mm. Yhdysvalloissa (esimerkiksi Kleinfield & Warner, Lucas & Valli). Gay Sign Variation GSV eroaa kantamuodostaan muun muassa käsimuodoissa ja termistössä. Laajemmasta sosiolingvistisestä näkökulmasta GSV:ssä korostuvat kielen osuus ryhmäidentiteetin muodostumisessa sekä monikielisyydestä. Esimerkkinä käsimuodoista Michaels mainitsi pehmeämmät, ehkäpä femiinisemmät käsimuodot ja non-manuaaliset elementit sekä eleet, joita ei voi määritellä viittomiksi. Monikielisyyden ja termistön osalta esimerkkejä on jo runsaammin. Kuriositeettina mainittakoon kantaväestön HLBT-yhteisön termistön lokalisaatio. Esimerkkinä lokalisaatiosta on termi chicken, jolla tarkoitetaan hiljattain seksuaali-identiteettinsä löytänyttä, kaapista tullutta, nuorta miespuolista henkilöä. BSL:n viittoma chicken ei tähän kontekstiin sovi, vaan termille on oma viittomavastineensa. Toinen esimerkki puhtaasti viittomakielisestä yhteisöstä syntyneestä viittomasta on walk. Viittomassa ei käytetä meille tuttua kävellä -viittomaa, vaan viittomaa, jossa mukaillaan miesten käsilaukun kantotapaa. (Kuvainnollisesti: käsilaukun kahva roikkuu kyynärtaipeessa, kyynärvarsi suorana ylöspäin ja ranne taitettuna nyrkissä koko käden heiluen rytmikkääsi oikealle ja vasemmalle.) Michaelsin mukaan GSV jakautuu osittain miesten ja naisten käyttämiin viittomiin. Mitä siis selvisi? Osa tulkeista kokee GSV:n ongelmalliseksi, sillä ymmärtääkseen sitä tulkeilla täytyy olla laaja kokemus valtaväestön HLBTyhteisöstä, sen tapahtumista, sosiaalisista säännöistä ja termistöstä, Osa tulkeista pitää variaation käyttöä haastavana, etenkin, jos ymmärrys yhteisöstä on vähäistä tai epävarmaa. Esimerkiksi seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät viittomat koetaan puheelle tulkattaessa hankaliksi. Tulkkien näkökulmasta itse tulkkauksessa on paljon ongelmia: vaikka he osaisivat sekä viitotun että puhutun kielen vastineet, voi olla että yhteisöihin kuulumattomat osapuolet eivät ymmärrä termistöä tai niiden käyttöä. Osaltaan tämä johtunee siitä, etteivät tilanteen eri osapuolet omaa tietoa kummankaan yhteisön tavoista kommunikoida, tai eivät ymmärrä koko alakulttuuria. Asiakkaiden näkökulmasta on samankaltaisia ongelmia. Osa tulkkausratkaisuista on ollut joko termistöllisesti tai tilanteeseen sopimattomia. Lisäksi osa asiakaskunnasta haluaa pitää GSV:n itsellään, eikä haluaisi
sukupuolesta ja suuntautumisesta 11 mielellään HLBT-suuntautuneita tulkkeja. Toisaalta tulkkien mielestä tulkin omalla seksuaalisella suuntautumisella ei ole väliä, jos kunnioittaa yhteisöä. Vaikka asiakas voi tietenkin tilata haluamansa tulkin, eivät tulkkauspalvelua tuottavat yritykset voi profiloida tulkkejaan seksuaalisen suuntautumisen mukaisesti, saati kysyä sitä suoraan vaikkapa tulkkiprofiilia varten. tulkkien käyttävän sitä lainkaan. Ristiriitaisen tilanteesta tekee se, että useat asiakkaat tilaavat juuri niitä tulkkeja, joiden he tietävät olevan yhteisön jäseniä tai muuten hallitsevan kyseisen variaation, yhteisön säännöt ja toimintatavat. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli miehiä, jotka pääsääntöisesti olivat homoseksuaaleja ja joko valtaväestön tai viittomakielisen HLBT-yhteisön jäseniä. Miestulkkeja valmistuu ammattiin yhä enemmän, mikä on sekä tulkkien että asiakkaiden mielestä positiivista. Kyselyn mukaan miestulkeista HLBT-yhteisön tulkkaustilanteissa työskentelevät pääosin tulkit, jotka ovat kosketuksissa yhteisöön. Asiakkaat käyttävätkin Lähteet Michaels, P.: Interpreting in the Deaf gay community: perceptions of interpreting in the LGBT community from the perspective of interpreters and their consumers. Luento. Valli, C. & Lucas, C. 2000. Linguistics of American Sign Language: an introduction, 3. painos. Kleinfield, M. & Warner, N. 1996. Variation in the Deaf Community: Gay, Lesbian, and Bisexual Signs. Teoksessa Multicultural Aspects of Sociolinguistics in Deaf Communities, toim. Lucas, C. So straight TEKSTI Liisa Halkosaari KUVITUS Suvi Sipronen Olen ihan hermona, menossa tekemään tämän lehden kiintiöheterohaastattelua. Jännityksen paikka! Ehtisinkö vielä viilata kysymyspatteristoani? Ei auta, nyt on pakko aloittaa. Vähän niin kuin tulkkiuran ensiaskelilla. Pitääpä sanoa alkuun jotain positiivista. L: Hei, Ari Savulahti! Tosi hienoa, että teitä heteroita on, te jotenkin rikastutatte tätä maailmaa. Mites, ootko sä pitkään tiennyt olevasi hetero? A: (hymyillen) No, kyllä se on mulle ollu melko selvää jo päiväkodista saakka. Ja sitten ekan ihan oikean tyttöystävän myötä olin kyllä ihan varma suuntauksestani vastakkaiseen sukupuoleen. L: Miten sun perheesi otti sen? A: Mä oon melko konservatiivisesta perheestä, eli ne otti sen kyllä tosi hyvin. En siis aikoinaan ole päättänyt elää mitenkään tiettyjen odotusten mukaan, mutta kun nyt on vaimo, kolme lasta ja (pääosin pankin omistama) omakotitalo, täytyy todeta, että kyllä mä sitten kuitenkin oon varmaan elänyt niiden odotusten mukaan. Okei, tämähän sujuu ihan kivasti. Alkulämmittelyn jälkeen on hyvä siirtyä ammatillisiin aiheisiin, että saadaan juttuun vankkaa sisältöä. L: Onko tulkin ammatissa ollut helppoa toimia heteromiehenä? A: Mun mielestäni tulkin ammatissa on helppo toimia, piste. En nyt ehkä oo ihan paras asiantuntija tähän vastaamaan, mutta oon kokenut tulkkien ammattikunnan melko vapaamieliseksi, ainakin meitä heteroita kohtaan. Tämä voi tietysti liittyä myös siihen, että kuurojen yhteisö on mielestäni melko paljon sallivampi kuin suomalainen yhteisö yleensä, ja koska me toimimme tässä yhteisössä, niin ehkä mekin olemme
12 sukupuolesta ja suuntautumisesta avoimempia siinä suhteessa. A: Sinänsä onkin sitten mielenkiintoista, että se sama tulkkiyhteisö on melko ahdasmielinen ulkoisen olemuksen suhteen. Ei tarvitse olla kovinkaan ihmeellistä lävistystä tai tatuointia, kun aletaan puhua, että kukahan tuonkin palkkaa. L: Siis toi on niin totta! A: Sitten kokonaan toinen asia on se, onko helppo toimia miehenä tulkin ammatissa. Tosin tähänkin sanoisin, että yleensä on; tosin pikkuhiljaa alkaa rasittaa ne kukko kanaparvessa -tyyliset jutut, joita oon saanut kuulla asiakkailta viimeiset 16 vuotta. L: Voi ei. No kyllä muakin kyllästyttäis! (Nielaisten kielenpäälle melkein eksyneen letkautuksen haaremeista.) Oletko törmännyt homo-olettamukseen kentällä liikkuessasi? A: En ole. Tähän tietysti saattaa vaikuttaa se, että oon kuitenkin koko tulkkiurani ajan ollut näkyvästi parisuhteessa toisen, naispuolisen tulkin kanssa. Oon siis jo kauan sitten tullut ulos kaapista - tai lukittunut sinne sisään - heterouteni suhteen. Riippuu vähän näkökannasta. Ja toisaalta: mä kuitenkin oon sitä mieltä, että jokaisella on oikeus olla sitä mitä on. L: Koetko usein olevasi kiintiöhetero niin kuin tässä haastattelussa? A: En koe useinkaan olevani tietoisesti hetero, se on mulle jotain niin automaattista. Muutaman kerran olen tosin kieltäytynyt keikasta, kun olen epäillyt, että heterouteni tulisi tielle. Tällä tarkoitan sitä, että en ihan heti menisi keikalle homobaariin, koska jotenkin tunnen, että saattaisin loukata muita. Tai ehkä se on vaan mun olettamukseni, että esim. johonkin homomiesten tapahtumaan olisi naistulkki tervetulleempi kuin minä heterona. L: Tosiaan, en ollut ajatellut sitä noin. Mulla on kyllä samansuuntaisia ajatuksia joidenkin vähemmistöjen suhteen jos koen yhteisön vahvasti yhteen punoutuneeksi, koen olevani väärällä maaperällä tulkkina, mikäli suhteeni yhteisöön on jotenkin vastakkainen. Mut hei, mennääs vielä kieleen: Martti kirjoittaa tässä lehdessä Gay Sign Variationista. Miten on, näkyykö heterous jotenkin sun viittomisessa, tai kuuluuko se sun puheessa? A: Mä en kyllä pysty erottamaan kenenkään puheesta tai viittomisesta heteroutta tai homoutta! Toki hetkittäin joidenkin asiakkaiden viittomista tulkatessa tulee miettineeksi, pitäisköhän tää nyt tulkata jotenkin erityisellä sävyllä, mutta kyllä sitten se seuraava ajatus on jo siinä, että saa viestin välitettyä oikein. Ei mulla siis ole mitään hetero- tai homorekisteriä, jota vaihtaisin sen mukaan, miten asiakas puhuu tai viittoo. A: Mutta en kyllä yhtään ihmettelisi vaikka jollekin yhteisön sisällä olevalle yhteisölle kehittyisi oma viittomisto, tuntuis itse asiassa ihan loogiselta. Enemmän siinä varmaan sitten vertailtaisiin sitä, onko se ihan oma viittomayhteisönsä vai jopa erillinen viittomakielensä; vai olisiko kyseessä esim. harrastusten kaltainen tilanne, jossa tulkin pitää itse olla hepoista harrastunut, että voi kunnolla ratsastustunneilla tulkata. Jäämme pohtimaan sitä, miten Kela merkkaisi profiileihin osaa H- ja L-viittomakieltä. Tai miten keikat sitten jaettaisiin. Tulisiko kyseeseen jopa kommunikaatiotapaan perustuva tulkkirinki? Keskustelun jälkeen tunnen oloni hyväksyväksi ja avartuneeksi voin ainakin jatkossa aihetta sivuavissa keskusteluissa tuoda esille, että tunnen heteroita. Suvaitsevaisuuspisteitä.
sukupuolesta ja suuntautumisesta 13 Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus TEKSTI Aija Salo, pääsihteeri, SETA ry KUVITUS Kaisa Snellman Bi, biseksuaalinen, bi-ihminen Ihminen, jonka eroottiset tai romanttiset tunteet, ajatukset ja/tai teot kohdistuvat ainakin jossain määrin sekä naisiin että miehiin tai tunteiden kohteen sukupuolella ei ole merkitystä. Cisnormatiivisuus Yhteiskunnan ja kulttuurin rakentuminen oletukselle, että ihmiset ovat tai heidän tulisi olla cissukupuolisia. Yleensä tähän liittyy myös heteronormatiivisuus. Cissukupuolinen, cisihminen Mies tai nainen, joka ei koe itseään transihmiseksi, ei ole intersukupuolinen ja ilmaisee sukupuoltaan pääosin omalle synnynnäiselle sukupuolelleen ominaisesti. Drag Viihdemuoto, jossa on keskeisenä elementtinä toisen sukupuolen hahmon ottaminen tai sukupuolirajan ylittäminen. Hetero, heteroseksuaalinen Ihminen, jonka eroottiset tai romanttiset tunteet, ajatukset ja/tai teot kohdistuvat pääasiassa eri sukupuoleen. Heteronormatiivisuus Joukko yhteiskunnallisia normeja, joiden mukaan on olemassa kaksi toisilleen vastakkaista sukupuolta, joihin liitetään tiettyjä rooleja ja ominaisuuksia ja jotka tuntevat romanttista ja seksuaalista vetoa toisiinsa. Heteronormatiivisessa ajattelussa tästä mallista poikkeamista pidetään epätavallisena ja ei-toivottuna. Homoseksuaalinen Ihminen, jonka eroottiset tai romanttiset tunteet, ajatukset ja/tai teot kohdistuvat pääasiassa samaan sukupuoleen. Homo Homoseksuaalinen mies (tai nainen). Homofobia Vastenmielisyyden, vihan tai pelon tunne homoseksuaalisuutta, homo- ja biseksuaalisia ihmisiä kohtaan. Homofobia voi olla psykologinen fobia, mutta yleensä sanalla viitataan negatiiviseen asenteeseen. Homofobiaa on myös kulttuurisissa rakenteissa ja käytännöissä. Intersukupuolinen Ihminen, jonka anatomis-fysiologiset ominaisuudet eivät ole selkeästi ja yhtenäisesti miehen tai naisen. Intersukupuolisuus voi olla henkilölle myös omaa identiteettiä kuvaava määre, mutta toisaalta intersukupuolinen henkilö ei välttämättä koe kuuluvansa sukupuolivähemmistöihin. Lesbo Homoseksuaalinen nainen. LHBTIQ, HLBTIQ Kattokäsite, joka tarkoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ryhmänä (homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset sekä ihmiset, jotka käyttävät itsestään termiä queer). Usein myös pelkästään HLBT/LHBT. Queer Yhteiskunnan sukupuoliseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja kyseenalaistava poliittinen ja akateeminen näkökulma tai itsemäärittely, joka ei ole määriteltävissä perinteisin sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista määrittelevin termein. Sateenkaariperhe Yleensä lapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista tai lapsista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön ja/tai joka määrittelee itsensä sateenkaariperheeksi. Seksuaalinen suuntautuminen Kehen ihmisen eroottiset tai romanttiset tunteet, ajatukset ja/tai teot kohdistuvat ja/ tai miten ihminen itse määrittelee itsensä sen pohjalta. Suuntautumisiin kuuluvat muun muassa bi-, hetero- ja homoseksuaalisuus sekä transsuuntautuminen. Seksuaalivähemmistöt Homo- ja biseksuaaliset ihmiset eli homot, lesbot ja biseksuaalit sekä muut muuksi kuin heteroseksuaaliseksi identifioituvat henkilöt. Sukupuolen ilmaisu Ihmisen ulkoiseen olemukseen liittyvät asiat, joilla hän ilmaisee sukupuoltaan. Esimerkiksi pukeutuminen, kampaus, kehon karvoitus, sukuelimet, eleet, meikkaaminen, kielenkäyttö. Sukupuolen ilmaisusta puhutaan yleisesti
14 sukupuolesta ja suuntautumisesta transvestisuuden yhteydessä; transvestisuus on harvoille sukupuoli-identiteetti, useimmille se on tapa ilmaista sukupuolta. Sukupuolen korjaus Prosessi, jossa henkilö korjaa syntymässä määritetyn sukupuolensa oman kokemuksensa mukaiseksi. Yleensä juridisen sukupuolen korjauksen edellytyksenä on biologisiin ominaisuuksiin kohdistuva lääketieteellinen hoito, kuten hormonihoito. Kysymyksessä ei ole sukupuolen vaihtaminen, vaan korjaaminen. Sukupuolen moninaisuus Ilmaisulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole palautettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen inhimilliset ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää siis sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt (naiset ja miehet). Sukupuolen moninaisuus voi olla myös yksilön ominaisuus. Tällöin kyse on siitä, että ihminen kokee oman sukupuolensa mies/nais -jaottelusta poikkeavasti. Esimerkiksi kaksisukupuolinen tai intersukupuolinen voi kokea sukupuolensa moninaiseksi. Sukupuoli-identiteetti Ihmisen oman sukupuolikokemuksensa perusteella toteama identiteetti. Sukupuolinen suuntautuminen Vanhentunut termi, jolla tarkoitetaan yleensä samaa kuin seksuaalinen suuntautuminen -termillä. Sukupuolinormatiivisuus Lähtökohtainen oletus, että sukupuolia on kaksi ja että ihmiset ovat sukupuolensa johdosta tietynlaisia ja käyttäytyvät tietyllä, sukupuolisidonnaisella tavalla. Sukupuoliristiriita Syntymässä määritetyn ja henkilön kokeman sukupuolen välillä oleva ristiriita. Sukupuolirooli Sosiaalisessa kanssakäymisessä rakentuva tapa ilmaista sukupuolta. Sukupuolisensitiivisyys Sukupuolen vaikutuksen ja sukupuoleen liittyvien arvojen ja asenteiden tunnistaminen, esiin nostaminen ja huomioon ottaminen. Sukupuolivähemmistöt Transihmiset (transsukupuoliset, transgender-ihmiset, transvestiitit) ja intersukupuoliset sekä muut ihmiset, jotka kokevat ristiriitaa juridisen sukupuolensa ja omaksi kokemansa sukupuoli-identiteetin välillä. Transfobia Vastenmielisyyden, vihan tai pelon tunne transihmisyyttä ja transihmisiä kohtaan. Transfobia voi olla psykologinen fobia, mutta yleensä sanalla viitataan negatiiviseen asenteeseen transihmisyyttä kohtaan. Transfobiaa on myös kulttuurisissa rakenteissa ja käytännöissä. Transgender Ihminen, joka ei koe kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen, eikä koe tarvetta määritellä sukupuoltaan tai kokee hänessä olevan molempia sukupuolia tai määrittelee sukupuolensa jollain muulla kaksinapaisesta sukupuolijärjestelmästä poikkeavalla tavalla. Joidenkin transgendereiden sukupuoli-identiteetti on nimenomaan transgender, mutta identiteetti voi olla myös muun muassa sukupuoleton, Lähteet Sukupuolivähemmistöt www.transtukipiste.fi > Sukupuolen monimuotoisuus LHBTI-sanasto www.seta.fi > Tukea & neuvoja > Nuorille LHBTI-sensitiivisyys www.seta.fi/doc/materiaali/microsoft_word_-_moninaisuus.pdf kaksisukupuolinen, sukupuolen sekoittaja tai vaikka sukupuolianarkisti. Transihminen Kattokäsite, joka kattaa muun muassa transsukupuoliset henkilöt, transvestiitit ja transgenderit. Transpoika, transmies, FTM (femaleto-male) Syntymässä naiseksi määritetty henkilö, joka kokee määritelmän itselleen vääräksi ja haluaa tulla nähdyksi miehenä. Transsukupuolinen Ihminen, joka kokee syntymässä määritetyn sukupuolensa vääräksi (tytöksi määritelty kokee olevansa poika ja pojaksi määritelty olevansa tyttö). Hän on ehkä käymässä tai käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessin. Transsuuntautunut Henkilö, jolla on kyky tuntea emotionaalista, eroottista ja seksuaalista vetoa pääosin henkilöitä kohtaan, jotka ilmaisevat transihmisyyttä. Transtyttö, transnainen, MTF (male-to-female) Syntymässä mieheksi määritetty henkilö, joka kokee määritelmän itselleen vääräksi ja haluaa tulla nähdyksi naisena. Transvestiitti Käytetään yleensä miehistä, joilla on sisäsyntyinen halu pukeutua ja eläytyä ajoittain naiseksi. Myös nainen, joka haluaa eläytyä mieheksi, voi olla transvestiitti. Transvestiitti ei tarvitse sukupuolenkorjaushoitoja.
15 Kannanotto Kansaneläkelaitokselle Tulkkien työllistyminen huolestuttaa Viittomakielen tulkkeja valmistuu joka kevät kolmesta eri koulutuspaikasta. Lisäksi vuosittain valmistuu kirjoitustulkkeja sekä puhevammaisten tulkkeja. Heistä tulee tulkkeja, jotka työllistyvät lähes kokonaan Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulla olevasta vammaisten tulkkauspalvelusta. Tulkkauspalvelulain ulkopuolelle jäävät tulkkaukset ovat harvinaisia, eivätkä vaativuutensa vuoksi usein edes suositeltavia vastavalmistuneille, tästä esimerkkinä viranomaisten kustantamat tulkkaukset oikeudessa ja sairaanhoidossa. Tällä hetkellä uusien työntekijöiden palkkaaminen on mahdollista vain tilanteessa, jossa yrityksellä on vajausta tulkkiresursseissa kilpailutuksessa tehtyyn tarjoukseen nähden. Tämä vaikeuttaa huomattavasti vastavalmistuneiden ja alalle perhe- tai opintovapaalta palaavien työllistymistä. Kilpailutusehdot hankaloittavat myös vastavalmistuneiden palkkaamista sijaisiksi, sillä vähemmän kokemusvuosia omaava työntekijä vähentää kilpailutusehtojen mukaan yrityksen laatupisteitä ja täten pudottaa yritystä kilpailutusjärjestyksessä alaspäin. Vastavalmistuneiden nopea työllistyminen tukee ammattitaidon kehittymistä. Jos työpaikan saanti viivästyy kilpailutuksen sääntöjen vuoksi, on uhkana orastavan ammattitaidon heikentyminen ja siirtyminen toiselle ammattialalle. Kilpailutusehdot rajoittavat myös tulkkien mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa tai kotipaikkakuntaa kesken kilpailutuskauden, jolloin tulkkipulasta kärsivälle alueelle saadaan lisäresursseja vasta pitkän odottelun jälkeen. Kuten edeltä ilmenee, tilanne on huolestuttava. Valmistuvien tulkkien työllistyminen on lähes täysin Kelan järjestämän palvelun varassa. Siksi Kelan edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa esille tuotu ajatus rekrytointikiellon purkamisesta valmistuvien osalta on mielestämme tulkkauspalvelun järjestämisen kannalta välttämätön. Asiakkaita edustavat järjestöt ovat huolissaan tulkkauspalvelun saatavuudessa olevista alueellisista eroista muun muassa edellä mainituista syistä ja yhtyvät tulkkien huoleen siitä, että palvelun järjestäminen ei ole riittävän joustavaa. Toivomme, että Kela ottaa asian mahdollisimman pian käsittelyyn ja tiedottaa, mitä tilanteen kehittämiseksi on tehty. Helsingissä 8. 2. 2011 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Suomen Viittomakielen Tulkit ry Kuurojen Liitto ry Suomen Kuurosokeat ry Kuuloliitto ry sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu Suomen kirjoitustulkit ry Humanistinen ammattikorkeakoulu Suomen Puhevammaisten Tulkit ry Axxell Svenska hörselförbundet rf
16 Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat antaneet useita ratkaisuja, joissa kuntia on muistutettu ykmitä kelaat? Katosiko tulkkauspalvelusta asiakaslähtöisyys? Tulkkauspalvelun valtiollistaminen on varmistanut tulkkaustuntien saatavuuden. Palvelu ei kuitenkaan nykyisellään toteudu täysin lainmukaisesti, sillä järjestelmässä painottuu asiakkaan näkemyksen sijasta kilpailutusjärjestys. Kielisilta sai asiantuntijakseen järjestöaktiivi Riku Virtasen. TEKSTI Riku Virtanen, OTM, tohtorikoulutettava; puheenjohtaja, Kynnys ry kuva Tuija Wetterstrand Tulkkipalvelun järjestämistä koskevan lakiuudistuksen yhteydessä esitettiin, että tulkkipalvelun käyttäjän oikeudelliseen asemaan ei tehdä sisällöllisiä muutoksia (Hallituksen esitys 220/2009). Vaikka tulkkaustuntimäärät säilyivät lakitekstissä, tuntien saatavuus parani merkittävästi. Tuntien myöntäminen on nyt puhtaan tarvesidonnaista eli tulkkauspalvelun käyttäjän arviota lisätuntien tarpeesta kunnioitetaan. Toinen selkeä parannus tuli ulkomaan matkoja koskevaan tulkkauspalvelun. Yleisesti kunnat olivat nihkeitä myöntämään tulkkauspalvelua, mutta uuden, matkoja koskevan pykälän myötä ongelmat vähenivät selvästi. Toisin kuin etukäteen pelättiin, Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskus Vatu tekee tulkkauspalvelua koskevat päätökset varsin nopeasti. Kokemukseni vierailuista Vatussa ja Kelan tiedotustilaisuudessa Suomen Kuurosokeat ry:n oikeuksienvalvonnan yhteistyöryhmän jäsenenä ovat myönteiset. Mielestäni vuoropuhelu Kelan ja järjestöjen välillä vaikuttaa toimivalta. Tulkkeja välitetty kuin takseja Vaikka tulkkauspalvelua koskevan lain 10 :n mukaan palvelua toteutettaessa on otettava huomioon palvelun käyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet, Kelan välitys huomioi nämä vain kuurosokeiden osalta. Muiden tulkkauspalvelun käyttäjien tarpeet on jätetty toisarvoisiksi. Järjestelmän joustamattomuutta kuvaa, että kuurolla on vain harvoin oikeus toivoa tiettyä tulkkia. Tällaisia tilanteita ovat kastetilaisuudet ja hautajaiset. Moni tärkeä elämänalue, kuten työhaastattelut, terapiaja lääkärikäynnit, on sivuutettu. Tulkkaustilauksen yhteydessä asiakas voi määritellä, minkälaista erityisosaamista tulkkaustilanne vaatii. Mutta arvioiko kukaan sitä, onko tulkilla riittävä osaamisen taso tilauksen vastaanottamiseen? Häilyvyyttä on ollut esimerkiksi siinä, voiko pelkät sormiaakkoset osaava kirjoitustulkki vastata tulkkaustarpeeseen, kun taktiilikommunikaatiota käyttävä henkilö on tilannut viittomakielentaitoisen tulkin. Lukuisia kertoja tulkki on jo etukäteen tiennyt olevansa epäpätevä tulkkaustehtävään. Kelan tulkkivälitys ei kuitenkaan ole suostunut välittämään tilausta toiselle, vapaana olevalle, paremmin soveltuvalle tulkille. Joustamattoman, kilpailutusjärjestystä liikaa painottavan järjestelmän vuoksi monet viittomakieliset ovatkin saaneet heikkolaatuista tulkkauspalvelua ja leimautuneet tyhmiksi tai asiaa ymmärtämättömiksi. Tulkkeja on välitetty kuin takseja, vaikka osaaminen vaihtelee paljon - toisin kuin navigaattorilla varustettujen autojen. Kelan järjestelmä huomioi heikosti viittomakielen käytön moni-ilmeisyyden. On useita viittomakielisiä, joille tulkkaavan pitää osata spesifiä kielivariaatiota. Pelkkä viittomakielen tulkin tutkinto ei tällöin riitä, vaan tulkin osaamisen tulee käytännössä vastata asiakkaan kielellisiä tarpeita. Järjestelmän kyseenalainen laillisuus
mitä kelaat? 17 silöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta. Tarpeiden huomioon ottamista edellyttää laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (4 ). Tulkkauspalveluita säätelevän lain 10 :n soveltamisesta ei ole vielä ratkaisukäytäntöä, mutta odotettavissa on, että Kelan nykyistä linjaa ei kaikilta osin pidetä lainmukaisena. Tulkinkäyttäjien oikeus toimivaan tulkkauspalveluun on katsottavissa Suomen perustuslain 17 :ssä suojatuksi oikeudeksi, jota ei voida syrjäyttää vain kilpailutusjärjestykseen vetoamalla. Kavennuksia kuurosokeiden palveluihin Selkeä huononnus uudessa järjestelmässä on Uudeltamaalta koko Suomeen yleistetty käytäntö, ettei tilanteeseen välitetyn tulkin nimeä ilmoiteta asiakkaalle. Kun otetaan huomioon, miten suuren rasitteen tulkin nimen kertomatta jättäminen tulkinkäyttäjälle aiheuttaa, voidaan pohtia sitä, oikeuttavatko puutteellinen välitysjärjestelmä ja alimitoitettu välittäjäresurssi sen, ettei järjestelmän tarvitse olla toimiva tulkinkäyttäjälle. Monelle taktiilia viittomakieltä käyttävälle kuurosokealle tulkin tilaaminen on vaikeutunut asiakasvastaanoton aukioloaikojen kavennuttua. Esimerkiksi Tampereella tulkkivälityksen asiakasvastaanotto on auki vain muutaman tunnin kolmena päivänä viikossa. Määrä ei riitä alueen tarpeisiin. Kilpailutuksen myötä tulkkien saatavuus heikkeni Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla eräiden kuurosokeiden henkilöiden tulkkaustilauksiin saatiin syksyllä 2010 välitettyä tulkki vain kolmannekseen tilauksista. Ennen kilpailutusta tilausten toteutumisprosentti oli korkeampi. Etelä-Suomessa tilausten toteutuma näyttäisi olleen parempi kuin Keski-Suomessa. Tulkkilogistiikassa tuhlataan resursseja Kilpailutuksen myötä on ilmennyt myös selvää resurssien tuhlausta tulkkien liikkumisen myötä. Esimerkiksi helsinkiläistulkki on matkustanut Tampereelle ja samanaikaisesti tamperelaistulkki Helsinkiin, vaikka aiemmin vastaavanlaiset tulkkaukset on hoidettu paikallisin voimin. Tilanteen taustalla lienee useita syitä, mutta yksi lienee viranomaistulkkaukseen kuuluvien sairaalatulkkausten erikoinen järjestämistapa. Tulkkauksia saadakseen tuottajan pitää maksaa tilausten vastaanottamisesta korkeahko kuukausimaksu. Tällaiset maksut selittävät sen, että viranomaistulkkauksia tekevien tulkkauspalvelun tuottajien määrä on merkittävästi suppeampi kuin Kelan kilpailutuksessa mukana olevien. Käytännössä esimerkiksi TAYSin kuulontutkimuksiin tulee taajaan tulkki Helsingistä, sillä viranomaistulkkauksia välittävässä järjestelmässä on mukana vain vähän tamperelaistuottajia. Joissakin tapauksissa viranomaistulkkauksiin kuuluvien sisäkorvaistutetutkimusten yhteydessä tulkkauksen saatavuus on romahtanut. Ratkaisuna olisi, että jatkossa viranomaistulkkaukset ostettaisiin Kelan tulkkivälitykseltä suoraan, jolloin viranomaistahot maksaisivat itse välityksen, ja tuottajilta perittävät kuukausimaksut poistuisivat. Oikeus pätevään tulkkiin Tulkkauspalvelun tulee olla asiakaslähtöistä, sillä lain mukaan palvelun tulee mahdollistaa tulkinkäyttäjien yhteiskunnallinen osallistuminen. Kun kilpailutusjärjestyksen vuoksi tulkkaustilaukseen kieltäydytään välittämästä pätevää tulkkia ja sen sijaan välitetäänkin edullisin tulkki, herää kysymys, ketä varten tulkkauspalvelua ylipäätään järjestetään. Tulkkauksen huomattaviin epäkohtiin voidaan puuttua kunnioittamalla asiakkaiden tarpeita, kiinnittämällä huomiota välitysprosessiin ja tulkin todelliseen osaamiseen. Tulkinkäyttäjillä tulee olla oikeus saada tulkki, jota he ymmärtävät ja joka suoriutuu tulkkaustehtävästä. Riku-Heikki Virtanen Riku-Heikki Virtanen toimii Kynnys ry:n puheenjohtajana. Hän on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Turusta 2008 ja suorittaa valtiotieteen tohtoritutkintoa Åbo Akademissa. Väitöskirja käsittelee vammaisten ottamista huomioon kehitysyhteistyöprojekteissa. Virtanen erikoistui oikeustieteen opinnoissaan vammaisten ihmisoikeuksiin. Pro gradu tutkielmassaan hän käsitteli vammaisten henkilöiden oikeutta työhön. Tutkielma on julkaistu Vammaisten Ihmisoikeuskeskuksen (VIKE) julkaisusarjassa. Kuurosokea Virtanen käyttää kommunikoinnissa taktiilisti viittomia ja kirjoitustulkkausta. Hän on toiminut aktiivisesti Suomen Kuurosokeat ry:n hallituksessa ja oikeuksienvalvonnan yhteistyöryhmässä. Kynnys ry Kynnys ry on 1973 perustettu vammaisten ihmisten ihmisoikeusjärjestö. Kynnyksen tavoitteena on edistää vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Keskeiset toiminnot ovat ihmisoikeudet, itsenäinen elämä ja kulttuuri. Järjestöllä on useita toimintoja, joista keskeisiä ovat juridinen neuvontapalvelu, kehitysyhteistyöprojektit, vaikuttamistyö paikallisella ja valtakunnallisella tasolla sekä KynnysKINO -elokuvafestivaalit, jotka järjestetään tänä vuonna Helsingissä 14. 17. 4. 2011. Kynnyksellä on useita toimistoja, joista päätoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. www.kynnys.fi > KynnysKINO
18 mitä kelaat? Palvelu toimii, vaikka organisointi ajelehtii Kielisilta jatkaa tulkkauspalvelun muutosprosessin käsittelyä palveluntuottajien näkökulmasta. Tällä kertaa asiaa pohtivat esimies Karoliina Varsio Omnivisistä, viestintä- ja projektikoordinaattori Ilona Yrjölä Sign Linesta ja toimitusjohtaja Tuomas Rissanen Sivupersoonasta. Teksti on koostettu heidän yrityskohtaisista vastauksistaan ja kuvaa tilannetta niiden toiminta-alueilla. TEKSTI Minttu Laine kuvitus kaisa snellman Yritysten näkökulmasta tulkkauspalvelu kokonaisuudessaan on lähtenyt käyntiin vähintään kohtuullisesti, jopa mainiosti. Opiskelutulkkauksen järjestäminen vuodenvaihteen jälkeen koettiin haasteelliseksi. Myönteistä oli, että palveluntuottajien ja asiakasjärjestöjen toiveet huomioitiin opiskelutulkkauspaikkojen jaossa. Kelan ratkaisu jatkaa samoilla tulkeilla opiskelutulkkauspaikoissa helpotti palveluntuottajien arkea. Näiltä osin muutos on sujunut ongelmitta. Sign Line Vielä joululomalla odotimme päätöstä siitä, miten opiskelutulkkauspaikat jaetaan. Ratkaisun viivästyminen tuotti haasteita muun muassa toiminnan suunnittelussa ja henkilöresurssien varaamisessa. Opiskelutulkkausten organisoinnissa työnjako palveluntuottajien ja aluevälityskeskuksen välillä on toisenlainen kuin mistä sopimuksessa on sovittu, minkä vuoksi yhteistä tulkintaa on etsitty Kelan kanssa. Omnivis Jokaisen palveluketjuun kuuluvan tahon vastuut on määritelty selvästi, ja osapuolten välinen luottamus on kasvanut. Jokainen voi keskittyä oman ruutunsa hoitamiseen, mikä näkyy asiakkaille parempana ja laadukkaampana palveluna. Meitä arveluttaa tällä hetkellä opiskelutulkkausten koordinointi, joka ei tunnu kuuluvan kenellekään. Onneksi organisoinnin kipupisteet eivät ole näkyneet opiskelijoille saakka. Sivupersoona Puutteita profiloinnissa ja optimoinnissa Puutteet tulkki- ja asiakasprofiileissa ärsyttävät palveluntuottajia, sillä tilaukseen sopiva tulkki saattaa jäädä löytymättä. Myös tilausten optimointi eli kilpailutusehtojen mukaan parhaaksi arvioidun vaihtoehdon etusijalle asettaminen ei näytä toteutuvan, mikä horjuttaa palveluntuottajien luottamusta etusijajärjestyksen toteutumiseen. Syyksi ongelmiin yritykset näkevät Kelan välityksen puutteelliset resurssit. Profiilit ovat keskeneräisiä ja ohjelma ei aina tuo kaikkia vapaana olevia tulkkeja esille, jolloin tilaukset saattavat mennä suotta etusijajärjestyksessä seuraavalle tuottajalle. Aikaisemmin alueellinen välityskeskus siirteli keikkoja tuottajilta toisille niin, että asiakkaiden tulkkitarve tuli mahdollisimman hyvin täytettyä ja että etusijajärjestyksessä ylempänä olevat tuottajat saivat enemmän ja pidempiä tilauksia kuin alempana olevat. Kelan välityskeskus ei tee tällaisia tilausten siirtoja, vaan paremmin sijoittunut tuottaja voi saada tunnin keikan, ja samalle ajalle tullut pidempi tilaus meneekin alempana listalla olevalle tuottajalle. Omnivis Välityksellä ei ole resursseja optimoida tilauksia kokonaistaloudellisesti edullisimmille palveluntuottajille, vaikka palveluntuottajien sopimusten mukaan näin kuuluisi tehdä. Käsittääkseni Prime ei ohjelmistona tue riittävästi välityksen työtä. Primen
mitä kelaat? 19 kehittämisessä ei ole riittävästi huomioitu ohjelman käyttötarkoitusta. Ohjelmasta ei esimerkiksi ole toimivaa mobiiliversiota, vaikka tulkit tekevät liikkuvaa työtä, ja tien päällä voi tulla tarve tarkistaa tilauksen tietoja. Sivupersoona Tulkki- ja asiakasprofiilit eivät huomioi kaikkia tarvittavia tekijöitä. Tämän vuoksi Kelan välittämiä tulkkaustilauksia pitää järjestellä uudelleen, jotta tilanteeseen saadaan tulkki, jolla on tilanteen vaatima erityisosaaminen. On myös tilanteita, joissa tulkkauksen todellinen luonne on selvinnyt vasta tilauksen vastaanottamisen jälkeen, minkä vuoksi tulkkauksia on jouduttu siirtämään tulkilta toiselle. Uudelleenjärjesteleminen on kuitenkin vähintään haastavaa, sillä tilaukset sijoitetaan tulkeille usein viime tipassa. Sign Line Järjestelmä ei toimikaan nappia painamalla Myös raportoinnista ja laskutuksesta on jokaisella palveluntuottajalla jotain sanottavaa. Raportoinnin onnistumista ei ole helpota, että Kelan järjestelmä ei aina toimi kuten sen pitäisi. Sign Line Prime ei tunnu ymmärtävän, että opiskelutulkkauksissa käytetään usein tulkkirinkiä ja paritulkkausta. Ohjelma on hyvin mukana niin kauan, kun yhtä tulkkauspaikkaa tekee yksi ja sama tulkki. Sivupersoona Lasku ei lähde Prime-ohjelmassa nappia painamalla, vaan edelleen tarvitaan manuaalisia laskutoimituksia. Se lisää palveluntuottajan työtä. Omnivis Rekrytointikielto hiertää Kelan tulkkauspalvelua tuottavien tulkkien määrä on toistaiseksi jäissä, kunnes Kela saa muodostettua kokonaiskäsityksen tulkkauspalvelun käytöstä. Yritykset ovat odottavalla kannalla, vaikka yritystoiminnan kannalta päätös olisi jo enemmän kuin tervetullut. Yritykset eivät voi lyödä lukkoon henkilöstöstrategiaansa, koska on odotettava Kelan päätöstä. Meillä on jäänyt tulkkeja Tulkkipalveluilta puuttuu virallinen foorumi, jossa tuottajien ja palvelunkäyttäjien edustajat sekä Kela kohtaisivat. Tämä epäkohta tulisi korjata. Ilona Yrjölä, Sign Line vanhempainvapaalle, ja olemme rekrytoineet heidän tilalleen uusia työntekijöitä. Tulkkiresurssi ei siis ole kasvanut. Omnivis Rekrytointirajoitus tulee murtumaan. Kielto on vastoin yritysten vapaata kilpailua eikä se palvele kenenkään etua. Rajoitus ei ole vielä vaikuttanut toimintaamme, mutta se hankaloittaa huomattavasti yrityksen tulevaisuuden suunnittelua. Sivupersoona Yhteistä kohtauspaikkaa kaivataan Yritysten suoraan asiakkailta saama palaute on ollut yhtä vähäistä kuin ennenkin. Yritykset sen sijaan ovat antaneet Kelalle sekä myönteistä että käytännön toimintaa korjaavaa palautetta. Keskustelukanavaa tulisi edelleen vahvistaa. Olemme antaneet palautetta Kelalle lähinnä siitä, että tilauksen tiedot eivät aina vastaa totuutta. Vuoropuhelu Kelan kanssa pitäisi saada toimimaan paremmin. Yhteisiä tapaamisia tilaajan kanssa on liian harvoin. Valitettavasti tuntuu siltä, että ohjeet ja käytännöt sanellaan ylhäältä päin eikä palveluntuottajilla ole mahdollista vaikuttaa niihin. Sivupersoona Yrityksemme on osallistunut kokouksiin, joissa on syntynyt keskustelua asioista. Vaikutamme parhaiten tulkkauspalvelun järjestämisessä toimimalla sopimusten ja ohjeiden puitteissa ja tekemällä yhteistyötä tulkkivälityskeskusten ja Kelan kanssa. Tulkkipalveluilta puuttuu virallinen foorumi, jossa tuottajien ja palvelunkäyttäjien edustajat sekä Kela kohtaisivat. Tämä epäkohta tulisi korjata. Sign Line Olemme kiitollisia siitä, että Kela maksaa laskunsa ajallaan ja jopa etuajassa. Olemme informoineet Kelaa ohjelmavirheistä ja tulkkien kertomuksia tulkkien kokemuksista ruohonjuuritasolta. Ideoitamme ohjelman kehittämiseksi on osin toteutettukin. Vastaus sieltä päin saattaa viipyä, mutta mielestämme palveluntuottajan vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät, vaikkakin järjestelmän rattaat pyörivät hitaasti. Omnivis Tulkkauspalvelu pähkinänkuoressa Pyysimme palveluntuottajia nimeämään nykymuotoisen tulkkauspalvelun keskeisimmät piirteet ja toiminnot. Tätä kysymystä yritykset lähestyivät kiinnostavasti eri tulokulmista. Keskeisimmät asiat ovat ensiksikin välitys ja välitysjärjestelmä, vaikka ohjelmassa onkin paljon kehitettävää. Toiseksi se, että ala toimii nyt ammattimaisemmin kuin aiemmin, ja kolmanneksi tilaaja-tuottajayhteistyö, jossa vuoropuhelun pitää pysyä aktiivisena. Sivupersoona Tilausten vastaanottaminen, tulkkaustyö ja raportointi/laskutus. Perustyö on pysynyt samanlaisena: asiakkaat, tulkkauspaikat ja tulkkaus itse eivät ole muuttuneet. Omnivis Yksi tulkkauspalvelujen tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että viittomakielen
20 mitä kelaat? Rekrytointirajoitus tulee murtumaan. Kielto on vastoin yritysten vapaata kilpailua eikä se palvele kenenkään etua. Tuomas Rissanen, Sivupersoona tulkkauspalvelujen käyttäjät ovat tasaarvoisessa asemassa paikkakunnasta riippumatta. Tämä ainakin on tavoitteena. Sign Line Ohjeistustako ei lueta? Kielisillan viime numerossa Kelan esittämä moite siitä, ettei Kelan antamaa ohjeistusta lueta, ei osu maaliin näissä yrityksissä. Kaikissa niissä on kiinnitetty huomiota ohjeistuksen opetteluun ja sen välittämiseen työntekijöille hyvin pureskeltuna. Palveluntuottajat eivät ole saaneet palautetta, että heidän tulkkinsa toimisivat ohjeistuksen vastaisesti. Sisäistä tiedotusta tuntuu haittaavan se, että yritykset saavat ohjeistuksen myöhään, sitä ei tule lainkaan tai siinä on ristiriitaisuuksia. Ohjeistuksesta on saatava ensin yhteinen ymmärrys, miten meidän odotetaan toimivan. Sen jälkeen pohdimme, miten uudet/muuttuneet ohjeet vaikuttavat työntekijöiden arkeen ja heidän kanssaan tehtyihin sopimuksiin. Sitten tiedotamme asiasta organisaatiossa alaspäin. Omnivis Välitämme raportointiohjeistuksen työntekijöille havainnollistavin esimerkkien ja kuvitusten kera, jotta ne olisivat mahdollisimman selkeät ja helposti opittavissa. Sen lisäksi käymme lävitse ohjeistuksia yhteisissä palavereissa ja tarvittaessa henkilökohtaisesti tulkin ja tiiminvetäjän kesken. Sign Line Ajankohtaistiedotteita oleellisempaa olisi palveluntuottajien yleisohjeen pitäminen ajan tasalla, jotta kaikki sovelletut toimintaohjeet tulisivat tasapuolisesti kaikkien tietoon. Sivupersoona Olemme kiitollisia siitä, että Kela maksaa laskunsa ajallaan ja jopa etuajassa. Karoliina Varsio, Omnivis Tulkki vapautuu keikasta vain perustellusta syystä Kela ja ammattisääntömme edellyttävät, ettei tulkki tulkkaa ollessaan jäävi tai epäpätevä. Arvio asiasta on edelleen viime kädessä tulkin. Eettisten syiden lisäksi tulkki voi kieltäytyä tulkkauksesta myös varsin käytännöllisiä syitä. Itse asiassa tulkit kieltäytyvät tulkkauksesta riittämättömien taitojen vuoksi varsin harvoin. Työnantaja edellyttää tulkilta vähintään suppeaa selvitystä kieltäytymisen syystä. Meillä työstä voi kieltäytyä vain, jos ei koe selviytyvänsä tilauksesta ja näin ollen ilmoitukset tulevat aina perustelujen kanssa. Tulkin arvio käydään läpi esimiehen kanssa. Useimmiten keikoista kieltäydytään liian tiukkojen aikataulujen tai auton puutteen vuoksi. Epäpätevyyden tai jääviyden vuoksi kieltäytyminen ei ole yleistä. Sivupersoona Yritykselle on tärkeää tietää, miksi tulkki ei halua mennä välitetylle keikalle ja mitä asialle voi jatkossa tehdä. Tulkin ei tarvitse antaa yksityiskohtaisia perusteluja, vaan lyhyt keskustelu riittää. Meillä on paljon vastavalmistuneita tulkkeja, joten koemme, että nämä keskustelut ovat tulkkien ja yrityksen kehityksen ja välityksen toiminnan kannalta tärkeitä. Keikkoja järjestellään tulkilta toiselle saman verran kuin aiemminkin. Omnivis Joissakin tapauksissa riittää ilmoitus. Tulkki saattaa vaikkapa ilmoittaa olevansa astmaatikko ja allerginen koirille ja keikan olevan koiratarhalla. Toisissa tapauksissa keskustellaan tilaukseen liittyvistä tekijöistä ja pyritään löytämään tilanteeseen paras mahdollinen ratkaisu. Osaamistason ja näin tulkkauksen laadun ohella huomioidaan myös työsuojelulliset näkökulmat; sillä työnantaja on vastuussa työntekijöistään. Sign Line