Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma 2007

Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma 2007

1 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUORGANISAATIO...3 4. Valaistusperiaatteet...38 1. SUUNNITTELUALUE JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...4 1.1 Suunnittelualue...4 1.2 Asemakaavat...5 5. Ympäristötaide...38 6. Jätehuolto...39 2. KAUPUNKIKUVALLISET LÄHTÖKOHDAT...6 2.1 Eiranrannan ja Merisatamanrannan historiaa...6 2.2 Nykytilanne...6 2.3 Alueella olevat rakennukset ja rakennelmat...7 2.4 Alueen nykyiset, kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset arvot...7 2.5 Suunnittelun kaupunkikuvalliset ja maisemalliset tavoitteet...8 2.6 Toiminnalliset tavoitteet...9 7. Toteutuskustannukset...40 LIITE 1 Viitesuunnitelma 2000 (Molino) LIITE 2 Yleissuunnitelma 2003 (SCC Viatek) 3. EIRANRANNAN JA MERISATAMAN VIRKISTYSALUEIDEN PUISTO- YMPÄRISTÖSUUNNITELMA...10 3.1 Puistoympäristösuunnitelma...10 3.2 Puisto- ja rakennussuunnitelmat... 10 3.3 Suunnitelmakokonaisuus...10 3.4 Puistojen toiminnallisuus...10 3.5 Puisto- ja aluekohtaiset suunnitelmat... 15 Pyhän Birgitan puisto...16 Hylkeenpyytäjänkenttä...20 Luostaripuisto...22 Pyhiinvaeltajanpuisto...23 Rantakallionpuisto...26 Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet... 28 Villa Ensin edusta...30 Ursininkallio...32 Meripuisto Merisatamanrannan kadun pohjoispuolella... 34 Merisatamanrannan kadun eteläpuolinen puisto... 34 Fredrik Stjernvallin puisto sekä Meripuiston pohjoisosa... 35

2

3 Suunnitteluorganisaatio Suunnittelutyön on tilannut Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Yhteistyötahoja ovat kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto ja talous- ja suunnittelukeskus sekä verkostojen ja laitteiden omistajat alueella. Tilaajan ohjausryhmä: Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puistoosastolta Liisa Myllys Anne Tanhuanpää Veli Silvo Työhön ovat lisäksi osallistuneet : Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavoituksesta Marjut Kivelä Arja Kasanen Kaisa Lahti Liikuntavirastosta Hannu Airola Heino Mikkonen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta Timo Laitinen Hankkeen suunnittelijoina ovat Ramboll Finland Oy sekä arkkitehtitoimisto Pääsky&Siistonen : Ramboll Finland Oy:stä Eevaliisa Härö Aino-Kaisa Nuotio Ulla Loukkaanhuhta Pääsky&Siistoselta Pertti Pääsky Valokuvia suunnittelualueen nykytilanteesta.

4 1. Suunnittelualue ja suunnittelun lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueet sijaitsevat Länsisataman, Eiran ja Ullanlinnan kaupunginosissa. Alueeseen kuuluu laaja, kaupunkikuvallisesti tärkeä ranta-alue Hernesaaren rannasta itään Merisatamanrannan kautta Neitsytpolulle asti. Puistoalue on Helsingin eteläisten kaupunginosien tärkeä virkistysalue Kaivopuiston rinnalla ja muodostaa tärkeän osan koko Helsingin nie-meä kiertävästä virkistysreitistä. Merisatamanrannassa on veneilyä ja saaristolaivoja palvelevat laiturit. Merisataman veneiden talvisäilytysalueena käytetään Meripuistoa. Ranta-alueeseen nivoutuu kiinteästi puistoalueet Eiranrannan uuden asuinalueen korttelin ympärillä sekä Meripuisto. Puistokokonaisuuden historiallista miljöötä edustavat Meripuiston pohjoispuolen puistot, mm Fredrik Stjernvallin puisto. Rantamiljöön historiallista kerrostumaa edustaa Ursininkallio Helsinginniemen alkuperäisine rannan luonnonkallioineen ja vanhoine puistoineen. Länsiosaltaan puistot liittyvät Eiranrannan korttelin ja Hernesaaren tulevaan yleiskaavan mukaiseen virkistysalueeseen. Puistot sisältävät rakennettua julkista kaupunkitilaa kivettyine aukioineen ja rantarakenteineen. Telakkakadun itäpuolen puistot liittyvät kaupunkirakenteen historialliseen perintöön, joka jatkuu Kaivopuistoon. Havainnekuva Pyhän Birgitan puistoon etelästä.

5 1.2 Asemakaavat Suunnittelualue on kolmessa eri asemakaavassa. Pääosa alueesta on asemakaavassa nro 10800, joka on hyväksytty 14.1.2001. Merisatamanrannan pohjois- ja eteläpuolella olevat puistot ovat asemakaavoissa nro 9460, hyväksytty 19.11.1990 ja nro 10415, hyväksytty 2.4.1997. Asemakaavan nro 10800 yhteydessä laaditussa alueen liikennesuunnitelmassa on esitetty Telakkakadun keskikaistallisen ratkaisun mitoitus, jota käytetään suunnittelun lähtökohtana. Suunnittelualue ja alueen asemakaavat.

6 2. Kaupunkikuvalliset lähtökohdat 2.1 Eiranrannan ja Merisatamanrannan historiaa Helsingin eteläinen ranta oli vielä 1850-luvulla varsin rakentamaton. Rantaa ja saaria käytettiin virkistykseen ja veneilyyn. Kaivopuiston rakentaminen keisarilliseksi huvipuistoksi aloitettiin 1800-luvun puolivälissä, puiston asemakaava on vuodelta 1875. Liuskasaari, Sirpalesaari ja Eiran rantaa. Telakkatoiminta alkoi 1880-luvulla Munkkisaaressa. Telakkaa ja satamaa palveleva, koko Helsinginniemeä kiertävä satamarata valmistui 1890-luvulla. Samalla kiihtyi aina näihin päiviin jatkunut rantaviivan muokkaaminen täytöillä. Nyt ainoat alkuperäiset rantakalliot ovat Ursininkallion länsiosassa, jonne 1800-luvun lopulla perustettiin 1930-luvulle asti toiminut merikylpylä. Merisataman ja Eiran ranta-aluetta käytettiin 1900-luvun alusta halko- ja kalasatamana, varastoalueena ja alueella toimi pieniä teollisuuslaitoksia. 1960-luvulla Eiranrantaan perustettiin nyt korttelin alta purettu jätevedenpuhdistamo ja Helsingin kaupungin rakennusviraston varikko. 2.2 Nykytilanne Eiranrannan alue on suuren muutoksen tilassa. Suuri osa alueesta on vasta asemakaavan myötä varsinaisesti muodostumassa puisto- ja virkistysalueeksi. Puistojakson merenrantaa myötäillen kulkee koko Helsingin niemeä kiertävä seudullinen virkistysreitti. Ursinin uimala. Keskeistä Eiranranta korttelia rakennetaan korkeatasoiseksi asuinalueeksi Helsingin kaupungin rakennusviraston puretun varikon kohdalla. Alueelle rakennetaan 11 asuinkerrostaloa, joiden pysäköintiratkaisut sijaitsevat kansirakenteen alla.

7 Korttelin eteläpuoleinen täyttöalue (Pyhän Birgitan puisto) on väliaikaisen pysäköinnin ja varastoinnin käytössä. Rantakallionpuisto on nykyisin eteläiseltä osin koirapuistona, jättömaana ja osia siitä käytetään villiin pysäköintiin. Puistoa hallitsee satamarata ja Merikadun komea, korkea graniittikivinen tukimuuri. Ursininkallio ja Merisataman ranta-alue ovat erittäin suosittuja virkistysalueita erityisesti kesäaikaan. Ursininrannassa on arvokkaana pidettyjä luonnonkallioita sekä luonnonsuojelulailla rauhoitettu tyrni. Ursininkallion ranta ja puisto ovat kuluneita ja rakenteiltaan huonokuntoisia. Puiston sivuitse on rakennettu Eiranranta-katu, jonka varressa on pienoisgolf-kenttä. Puistossa on myös skeittikenttä. Merisataman rannassa on venesatama. Meripuisto Merisatamanrannan ja Merikadun välillä on kenttää, jonka halkaisee purettavaksi sovittu satamarata. Aluetta käytetään kesäisin peleihin ja erilaisiin toimintoihin, kuten mm kuumailmapallojen lähtöpaikkana ja meritapahtumien pitopaikkana. Länsiosassa on pieni tilapäinen pysäköintialue ja talvisin alueella on laaja veneiden säilytysalue. lä luetellut toiminnot on suunnitelmassa säilytetty sopimusten mukaisilla paikoillaan. 2.4 Alueen nykyiset, kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset arvot Eiranrannan ja Merisataman alue on kaupunkikuvallisesti merkittävä osa Helsingin merellistä ilmettä. Ursininkallion ja Pyhän Birgitan puiston rannasta on Helsinginniemen ainoa suoraan avomerelle aukeava näkymä. Puistokokonaisuus yhdessä Kaivopuiston kanssa muodostaa asuinkortteleiden eteläpuolelle laajan ja yhtenäisen vihervyöhykkeen, joka pohjoiseen pääosin rajautuu umpinaiseen tai muurien rajaamaan korttelirakenteeseen. Alueen puistojen merkittävin kaupunkikuvallinen arvo on komeat, pitkät näkymät merelle sekä myös puistoalueen sisällä. Alueelle johtavien katujen päätteenä avautuu näkymä merelle, erityisen komeasti Telakkakadulta ja Merikadulta Rantakallion puiston kallioiden yli. Puistokokonaisuuden luonne vaihtelee mielenkiintoisesti alkuperäisen merenrantaluonnon fragmenteista moderniin rakennettuun ympäristöön. Ursininrannan luonnonkalliot ovat viimeisimpiä, alkuperäisiä, merenrannan kallioita Helsingin niemellä. Vanhat rantakalliot ja luodot nousevat esiin myös Rantakallionpuistossa. Rantakallioiden ja luonnonmukaisen rannan arvo on vahvasti välittynyt asukkailta suunnitteluun. Meripuisto aukeaa itä-länsi suuntaisesti erittäin komeana, pitkänä ja avoimena näkymänä kiinni tiiviissä kaupunkirakenteessa. Puistonäkymää rajaa idässä Kaivopuisto ja pohjoisessa korttelifasadit. Rannan puolella puisto ja näkymät avautuvat kadunvarsipuuston lomitse venesatamaan. Meripuistoa arvostetaan avoimena ja vapaana tilana, joka mahdollistaa monipuolisia ja spontaanejakin toimintoja. Rantaa myötäilevä, seudullinen kevytliikenteen reitti on Kaivopuiston ja Merisatamanrannan osalta varustettu monenlaisin ulkoilu- ja oleskelupalveluin. Meripuiston pohjoispuolella Merikadun varrella on vyöhyke eri-ikäisiä puistoja sekä leikkipaikka. Kaikki Merikadun varren puistot ovat rakenteiltaan huonokuntoisia. 2.3 Alueella olevat rakennukset ja rakennelmat Ranta-alueella on joitakin rakennuksia ja rakennelmia. Näitä ovat Ursininkallion ja Merisataman välissä oleva kahvilaravintola Carusel, Merisataman rannan kaksi jäätelökioskia, Meripuiston länsiosassa oleva aidattu padel-kenttä sekä Ursininkallion pohjoisosan pienoisgolf-kenttä. Rannassa on venelaitureita ja liikennelaitureita. Lisäksi kaupunki on rakentanut Merisatamanrannan varteen yleisö-wc:n. Kaikki edel- Havainnekuva Pyhän Birgitanpuistoon Hernesaaren rannasta.

8 2.5 Suunnittelun kaupunkikuvalliset ja maisemalliset tavoitteet Eiranrannan ja Merisataman puistokokonaisuuden suunnittelun tavoitteena on toteuttaa Helsinginniemen eteläinen ranta-alue korkeatasoiseksi, monipuoliseksi ja hyvin ylläpidettävissä olevaksi puistoalueeksi. Asemakaavassa alueen länsiosan tärkeimmäksi kohokohdaksi on nostettu Pyhän Birgitan puiston ja Pyhiinvaeltajanpuiston solmukohta rakennettuine vesiaiheineen ja merinäkymineen. Puistojakson kantavana maisemallisena ja kaupunkikuvallisena tavoitteena on suuret linjat ja pitkät näkymät. Alueen kaupunkikuvalle ominaisia, säilytettäviä ja korostettavia aiheita ovat pitkät ja korkeusta- soltaan porrastetut katunäkymät merelle. Näitä ovat Telakkakadulta, Laivurinkadulta, Huvilakadulta ja Kapteeninkadulta puistoalueen läpi aukeavat merinäkymät. Myös tärkeä on esteetön näkymä Engelinaukiolta merelle. Alueen sisällä hieno avoin maisematila ja pitkä näkymä on Meripuisto. Avointen näkymien merkitystä on suunnitelmassa korostettu. Puistokokonaisuuden länsiosan taustana ja selkärankana on Merikadun korttelirakenne, johon nojautuen puistot aukeavat merelle. Rakennettuihin kortteleihin liittyvä Eiran kaareva luonnonkivitukimuuri muodostaa voimakkaan kaupunkikuvallisen tekijän, joka korostuu avoimen ja kallioisen puiston taustana. Puistokokonaisuuden tärkeäksi maisemalliseksi tavoitteeksi on suunnittelutyön aikana käydyn asukasvuoropuhelun ansiosta noussut ratkaisujen luonnonmukaisuus. Keskeisiä tavoitteita ovat alkuperäisten luonnonkallioiden, luonnonmukaisten rantojen sekä vanhan kasvillisuuden säilyttäminen. Alueen kasvillisuuden hallitsevimmat piirteet ovat hienot, säilytettävät puurivit, joiden runkojen lomasta avautuu merinäkymä. Historiallisissa puistoissa on yksittäisiä, maisemassa vaikuttavia puuyksilöitä tai puuryhmiä. Puistojen vanha, hyväkuntoinen tai Helsingin puistokasvillisuuden historian kannalta arvokas kasvillisuus säilytetään.

9 Kaupunkikuvallisten ja maisemallisten tavoitteiden rinnalla teknisenä tavoitteena on puistoalueiden suunnittelu ja rakentaminen niin, että niiden toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista ja pitkäaikainen ylläpito ja hoito realistista. 2.6 Toiminnalliset tavoitteet Eiranrannan ja Merisataman puistokokonaisuuteen kuuluu erityyppisiä puistoalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisiin toimintoihin. Laajat, avoimet nurmipinnat mahdollistavat kesäisin monipuolista oleskelua ja spontaania toimintaa puistoissa. Avoimien puistoalueiden rinnalla on pienimuotoisempia, istuskeluun ja oleskeluun soveltuvia puistoalueita. Järjestettyjä toimintoja ovat mm leikkiin ja urheiluun liittyvät toiminnat. Keskeisen kaupunkiympäristön tulee toimia myös talvisin. Pääraittien tasauksen suunnittelussa on huomioitu esteettömyys, joka tarkoittaa toimivuutta myös talvisaikaan. Puistoissa on useita reittivaihtoehtoja, jotka antavat mahdollisuudet valita sään ja olosuhteiden mukaan parhaat kulkureitit. Rantojen ratkaisuissa on huomioitu mahdollisuus helposti ja luontevasti päästä kävelemään jäälle. Merelliseen toimintaan liittyvät myös alueelle asemakaavan mukaan varatut pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet. Alueen suunnittelua on jäsennelty toiminnallisten kokonaisuuksien kautta. Näitä ovat : yhteisöllisyys turvallisuus toiminnalliset puistoalueet edustavat kaupunkitilat yksilöllisyyttä korostavat alueet pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet

10 3. Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma 3.1 Puistoympäristösuunnitelma 3.3 Suunnitelmakokonaisuus Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma on yleispiirteinen puistosuunnitelmien ja pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueiden laatimista ohjaava suunnitelma. Puistoympäristösuunnitelman perusteella voidaan muodostaa käsitys alueen kokonaisuudesta sekä alueen kaupunkikuvasta, maisemallisista ja arkkitehtonisista ratkaisuista, toiminnoista ja materiaaleista sekä kustannuksista. Työn aikana puistoympäristösuunnitelma on esitelty yleisten töiden lautakunnalle 25.1.2007, alueen asukkaille 1.2.2007 sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnalle 21.2.2007. Puistoympäristösuunnitelmaa on muutettu ja työstetty saatujen mielipiteiden ja kommenttien perusteella. 3.2 Puisto- ja rakennussuunnitelmat Tämän puistoympäristösuunnitelman pohjalta tehdään puistokohtaiset puistosuunnitelmat ja rakennussuunnitelmat. Näkymä nykytilanteesta. Eiranrannan ja Merisataman puistokokonaisuuden kantavana ajatuksena on meren läheisyys ja siihen liittyvien kokemusten ja elementtien korostaminen kaikkina vuodenaikoina. Puistonauha on suosittu virkistysliikkumiseen rannan suuntaisesti. Sen lisäksi puistot tarjoavat kaupunkilaisille monenlaisia oleskelu- ja toimintapaikkoja sekä meren läheisyyttä ja luonnon kokemista eri vuodenaikoina. Puistokokonaisuus rakentuu neljästä puistoelementistä, joiden yhteisen selkärangan muodostaa alueen läpi kulkeva kevytliikenteen reitistö. Puistoelementtejä ovat: 1. vanhat, perinteiset puistot, joita ovat Meripuisto, Ursininkallio, Luostaripuisto ja Fredrik Stjernvallin puisto 2. kallio- ja rantapuistoja ovat Ursininkallion kallioiset osat, Pyhän Birgitan puiston itäisin osa sekä Rantakallion puisto 3. moderneja puistoja ovat Eiranrannan asuinalueeseen liittyvät puistot, Pyhiinvaeltajanpuiston kovapintaiset alueet ja allas sekä Villa Ensin eduspuisto 4. pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet sijaitsevat keskellä puistonauhaa. Alueiden moninaiskäyttö on turvattu. Kallio- ja rantapuistot muodostavat välittävän saranan ja merellisen elementin yhdessä meriportaiden kanssa vanhojen ja modernien puistojen väliin. Sekä vanhan Meripuiston että modernin Pyhän Birgitanpuiston keskeisenä ja yhteisenä elementtinä on avoin toimintanurmi, jolta avautuu näkymä merelle ja joka tarjoaa mahdollisuuden ja tilaa sekä oleskeluun että peleihin ja leikkeihin. Alueen kevytliikennereitit sijoittuvat sekä katujen varsille että puistoalueen sisälle. Tärkein kevytliikenneyhteys seuraa rantaa ja sille on tarjottu kulkumukavuudeltaan, esteettömyydeltään ja pintamateriaaleiltaan erilaisia reittivaihtoehtoja Ursininkalliolla ja Pyhän Birgitan puistossa. Satamaradan muotoa ja historiafragmenttia toteuttaa kevytliikennereitti Meripuiston läpi Telakkakadulta Neitsytpolulle. Pohjois-etelä suuntaisia reittejä, joihin liittyy näkymät merelle, ovat Pyhiinvaeltajanpuiston reitti sekä Meripuiston halkaisevat yhteydet. 3.4 Puistojen toiminnallisuus Yhteisöllisyys Alueelle on esitetty laajoja, monikäyttöisiä nurmikenttiä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia peleihin, leikkeihin ja spontaaniin, yhteisölliseen toimintaan. Näitä alueita ovat Pyhän Birgitan puiston nurmialueet ja Meripuiston laaja nurmikenttä, joka lisäksi varustetaan niin, että se voi toimia paikkaan sopivien yleisötapahtuminen areenana. Turvallisuus Alueen puistojen turvallisuuteen kiinnitetään erityinen huomio niin, että valaistuksen, esteettömyyden ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta on aina valittavissa turvallinen ja hyvä yhteys. Puistojaksot, joiden turvallisuuteen kiinnitetään erityinen huomio ovat Meripuiston rannan itä länsi -suuntainen kevytliikennereitti sekä Luostaripuisto Pyhiinvaeltajanpuiston läpi kulkevat jalankulkureitit. Toiminnat Osa puistoista ja alueista on selkeästi suunniteltu tietyille toiminnoille. Näitä ovat mm urheiluun liittyvät, kuten skeitti, koripallo, padel ja pienoisgolf. Puistoalueella on myös kaksi lasten leikkikenttä sekä

11 koirapuisto. Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytys käyttävät samoja alueita. Toimintojen varusteet ja laitteet valitaan teeman mukaisesti. Edustavat kaupunkitilat Rakentamiseltaan ja hoitotasoltaan vaativin alue keskittyy kaupunkikuvan kannalta keskeiseen akseliin Pyhiinvaeltajanpuistosta rantaan. Alueelle sijoittuu vesiallas taideteoksineen ja ympäröivine istutuksineen sekä meriportaat. Yksilöllisyys Yksilöllisyyttä puistoalueella tarkoittaa paikat, joissa on mahdollisuus rauhoittua ja kokea yksityisyyttä ja yksin olemista. Eiranrannassa ja Merisatamassa tärkein elementti on meren läheisyys ja paikat veden äärellä. Meren läheisyyttä voidaan kokea alueella monin tavoin. Modernin puiston eli Pyhän Birgitanpuiston rannan kivipaadet tarjoavat mahdollisuuden kokea meren eri olomuotoja niin rauhallisuutta kuin myrskyä tai talvisaikaista jääkenttää. Ursininkallion alkuperäiset luonnonkalliot ja kallioiden sopukat ovat jo nykyisin auringonpalvonnalle ja istuskelulle rauhoitettuja paikkoja. Rauhallinen ja yksityisyydelle tilaa tarjoava puistoalue on Meripuiston pohjoispuolen Fredrik Stjernvallin puisto. Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet käyttävät samoja alueita ja tukevat alueen muita toimintoja. Pysäköintialueiden lisäksi pysäköinti on sallittua Eiranrannan ja Merisatamanrannan kadunvarrella. Veneiden talvisäilytys on osa alueen kaupunkihistoriallista jatkumoa. Havainnekuva Pyhän Birgitan puistoon etelästä.

12

13 Eiranrannan ja Merisataman virkistysalueiden puistoympäristösuunnitelma.

14

15 3.5 Puisto- ja aluekohtaiset suunnitelmat 1. Pyhän Birgitan puisto 2. Hylkeenpyytäjänkenttä 3. Luostaripuisto 4. Pyhiinvaeltajan puisto 5. Rantakallion puisto 6. Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytys (LP1-alue) 7. Villa Ensin eduspuisto ja pysäköintialue 8. Ursininkallio 9. Fredrik Stjernvallin puisto 10. Meripuisto Merisatamanrannan eteläpuoli Merisatamanrannan pohjoispuoli Leikkipaikka Rotarypuisto Hernesaarenkatu 3 Kapteeninkatu Neitsytpolku Telakkakatu Hylkeenpyytäjänkatu Merikatu Huvilakatu Laivurinkatu 4 Merikatu 2 5 Eiranranta Eiranranta 6 7 9 10 Merisatamanranta 1 8

16 Pyhän Birgitan puisto Pyhän Birgitan puisto sijaitsee alueen länsiosassa, Eiranranta korttelin ja meren välissä. Pääosa puistoalueesta on täyttöaluetta mereen. Puisto on alueen keskeinen kaupunkikuvallinen solmukohta ja se muodostuu laajasta oleskelualueesta, rantaraitista ja meriportaista. Puiston läpi kulkee Helsingin niemeä kiertävä, seudullinen ja suosittu virkistysreitti. Pyhän Birgitan puisto muodostuu suurista, geometrisistä muodoista. Puisto on jaettu avoimeksi nurmi- pinnaksi ja kivipintaiseksi rannaksi. Nurmialue on tarkoitettu oleskelualueeksi, joka tarjoaa laajan nurmipinnan leikkeihin, peleihin ja oleskeluun, kivetty ranta tarjoaa meren läheisyyttä ja vuodenaikojen mukaan vahvasti vaihtuvia luonnon elämyksiä. Talvisaikainen puisto on karu ja pelkistetty ja sen kiinnostava osuus on rannan reitti kivipaasineen. Puiston oleskelualueen dyyniaiheet on muotoiltu loiviksi nurmikumpareiksi. Nurmialuetta jäsentää puuryhmät. Istutukset sijoitetaan siten, että avoimet näkymät merelle säilyvät. Puiston halkaisee kivituhkapäällysteinen käytävä, jonka linjauksessa kohti keskustaa on huomioitu kaukonäkymän kirkontornit. Rannanpuoleinen dyyni on niin matala, että sen yli on lähes koko matkalta esteetön merinäkymä. Pintamateriaaleiltaan ja istutuksiltaan se on merellinen ja karu. Dyynin kasvillisuus yhdistää dyynin, meriportaat, Eiranranta kadun välikaistan ja pysäköintialueen kasvillisuuden kokonaisuudeksi. Meren puolelta dyyni on rajattu matalalla, vaihtelevan korkuisella ja polveilevalla muurilla, jonka kaarteisiin sijoittuu istuimia. Puiston rantaa kiertää raitti, joka houkuttelee kävelyyn ja oleskeluun meren lähellä. Raitti päällystetään luonnonkivellä jäsennellyllä asfaltilla kestämään rankkoja olosuhteita. Rantaviiva noudattaa pääosin nykyistä täyttöä, joka pintarakenteen osalta uusitaan koneladotuksi luonnonkivipinnaksi ja johon upotetaan lohkareita houkuttelemaan veden läheisyyteen. Puiston rantaraitin varteen on esitetty massiivisten kivipaasien vaihtelevaa rivistöä. Paadet toimivat istuimina ja vastaanottavat komeasti meren tyrskyjä. Kivipaasia kohdevalaistaan maahan upotetuilla valaisimilla. Puiston rantaan Pyhiinvaeltajanpuiston aukion ja altaan päätteeksi esitetään graniittiset oleskeluportaat, Leikkaus A-A Leikkaus B-B

17 meriportaat, joiden rannassa on kapea hiekkaranta mereen kahlaamista varten. Hiekkaranta rakennetaan niin, että se etsii ajan kanssa sijaintinsa ja muotonsa. Meriportaiden alemmalle tasanteelle +1.1 on esteetön pääsy rannan kevytliikennereitiltä. Myös Pyhän Birgitan puiston Hernessaarenrannan kainalossa on loivat kiviportaat mereen kahlaamista varten. Näiden portaiden vieressä on kesäterassi ja varaus paikalle suunnitellulle kioskille. Meriportaiden länsipuolelle on esitetty n 70 m pituinen kivilaituri satunnaista veneen rantautumista varten. Pyhän Birgitan puiston rantarakentamisen toimenpiteet edellyttävät jossain määrin nykyisen rantatäytön kaivamista. Pyhän Birgitan puistoon on esitetty paikat kolmiosaisen taideteoksen kahdelle osalle. Toinen sijaitsee puiston rantareitin ja pääreitin kulmauksessa Pyhiinvaeltajanpuiston saapumisakselin päätteenä. Toinen osa taideteosta on sijoitettu meriportaiden koillispuolelle Eiranranta-kadun lähelle.

18 Pyhän Birgitanpuiston kaakkoisnurkkaa. Kahvila-terassi. Ilmakuva meriportaita kohden. Kahvila-terassin portaat.

19 Meriportaat ja hiekkaranta. Pyhän Birgitanpuiston rantaa. Näkymä Keskikäytävältä kohti Eiraa. Pyhän Birgitanpuiston rantaa.

20 Hylkeenpyytäjänkenttä Hylkeenpyytäjänkenttää Helsingin Energian kiinteistöön päin reunustaa korkea tukimuuri, johon on sovitettu kasvualustatilat pienpuuistutuksille. Hylkeenpyytäjänkenttä sijaitsee Eiranrannan korttelialueen länsireunassa. Hylkeenpyytäjänkentän puisto rakennetaan korttelialueen pysäköintilaitoksen kannen päälle. Pieni osa puistoa on Helsingin Energian tontin tasolla. Puistoa rajaa lännestä Helsingin Energian kiinteistö komeine, alueen maamerkkinä toimivine piippuineen. Hylkeenpyytäjänkentän itäreunassa on Helsingin Veden teknisiä laitteita satunnaista ja harvoin tapahtuvaa huoltotarvetta varten. Laitteiden betonikannet päällystetään puulaitureiksi ja niitä voi käyttää esim esiintymislavana. Hylkeenpyytäjänkenttä on leikki- ja pelialue, joka kiinteimmin palvelee Eiranrannan korttelialueen asukkaita. Puistoon sijoittuu pohjoisesta lukien pieni, tekonurmipäällysteinen toimintakenttä, korotettu katselupuutarha ja pienten lasten leikkipaikka, jonka päällysteenä käytetään turva-alustaa. Muu osa kenttää on kävelyaluetta, joka jakaa puiston vyöhykkeisiin ja kiertää kenttää. Pinnoitteena käytetään mustaa betonikiveä. Leikkaus A-A Katselupuutarha on tarkoitettu sekä katseltavaksi puiston tasalta että asuinkerroksista. Kenttätasosta reunakivellä korotettu katselupuutarha muotoillaan kumpareeksi, verhoillaan heinillä ja merellisillä kasveilla ja sen keskiosaan istutetaan puita. Katselupuutarhaan pääsee kulkemaan liuskekivipolkuja pitkin. Hylkeenpyytäjänkentän materiaalivalinnoissa on huomioitu vuodenajat. Kentän leikkiosuuden harmaaseen turva-alustaan on leikkimielisesti leikattu väriympyröitä ja keinonurmipinta säilyttää vihreän värinsä vuoden ympäri.

21 Hylkeenpyytäjänkenttä etelästä.

22 Luostaripuisto Hylkeenpyytäjänkadun varteen, Luostaripuiston länsiosaan rajoittuva Helsingin Energian tontti esitetään itäreunastaan istutettavaksi suojavyöhykkeeksi. Puiston raitit ovat kivituhkapintaisia. Pohjois-eteläsuuntaisen pääraitin päätteessä Hernesaarenkadun kulmauksessa on pieni, kivetty aukio. Luostaripuisto on Hernesaarenkadun suuntainen puisto Eiranrannan korttelialueen pohjoispuolella. Puiston luonne on pääosin läpikulkupuisto rakennetusta korttelista Hernesaarenkadulle, mutta täysikasvuisine katu- ja puistopuineen se on myös rajaava ja suojaava elementti asuinrakennuksille sekä katselupuisto rakennusten kerroksista. Kesäisin se tarjoaa vaihtoehtoa helteelle: varjoa ja viileyttä auringolta. Luostaripuisto rakennetaan avoimeksi ja turvalliseksi puistoksi korttelialueelta puiston halki Hernesaarenkadulle kulkeville jalankulkureiteille. Itä länsisuuntaan puiston läpi ohjataan käytävä, jonka varteen sijoitetaan muutama istuin. Hernesaarenkadun suuntainen puurivi säilytetään. Samoin säilytetään luonnonkalliot puiston länsiosassa. Luostaripuistoa itään. Luostaripuistoa länteen.

23 Pyhiinvaeltajanpuisto Pyhiinvaeltajanpuiston eteläosa on asemakaavassa määritelty koko suunnittelualueen keskeiseksi edustuspuistoksi. Se sisältää vesialtaan taideteoksineen, istutusaltaita, kivipengerryksiä sekä aukioalueet korkeatasoisine pintamateriaaleineen. Istutettu puisto-osuus on nykyisen kaltainen avoin ja kulkuverkostoltaan väljä. Puiston esteettömyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Pyhiinvaeltajanpuisto sijoittuu Telakkakadun, Eiranrantakadun ja Eiranrannan korttelialueen väliin. Puisto jakaantuu Telakkakadun suuntaiseen vyöhykkeeseen ja Eiranranta-kadun suuntaiseen rakennettuun julkiseen ympäristöön aukioineen ja vesialtaineen. Puisto liittyy kiinteästi Eiranrannan korttelialueen rakenteeseen ja kiinteistöjen pihojen ratkaisuihin. Puiston vanha puusto on pääosin säilytetty alueen pilaantuneiden maiden kunnostuksen yhteydessä. Kaupunkikuvallisesti tärkeimpiä säilytettyjä puita ovat Telakkakadun varren lehmukset sekä puiston keski- ja eteläosan lehmusryhmät. Eiranranta katua itään

24 Edustuspuisto-osuuden keskeinen elementti on matala vesiallas taideteoksineen. Vesialtaan koko on noin 800 m 2 ja sen vesisyvyydeksi on suunniteltu 10-30 cm. Vesisyvyys ja vesialtaan rakenne tarkentuvat taideteoksen suunnittelun edetessä. Allas rajataan leveällä kivireunuksella sekä ympäröidään istutusvyöhykkeillä ja kivetyllä kävelyalueella penkkeineen. Aukioiden ja jalankulkualueiden pintamateriaalina on luonnonkivi ja betonikivi. Altaan pohjoispuolella maasto pengerretään tukimuurein niin, että säilytetyt lehmukset lähimaastoineen turvataan. Puiden katveeseen rakennetaan hiljentymispaikka, jolta aukeaa altaan yli merimaisema. Pyhiinvaeltajanpuisto rajautuu Eiran uuteen asuinkortteliin. Puisto liittyy rakennuksiin ja asuinpihoja rajaaviin muureihin kivettyinä pintoina mutta sovittamista on tehty myös istutuslaatikoiden avulla. Puiston läntisimmässä osassa on kukkivien pienpuiden ryhmä. Pyhiinvaeltajanpuistoa merelle.

25 Pyhiinvaeltajanpuiston rantaa. Näkymä Pyhiinvaeltajanpuiston altaan yli merelle. Leikkaus A-A Leikkaus B-B

26 Rantakallionpuisto toimintataso eli satamaradan vanhan linjaus pinnoitetaan kivituhkalla. Puistossa säilytetään sekä istutetaan muutama varjostava lehtipuu niin, että näkymä merelle säilyy avoimena. Puut suojataan koirilta matalalla aitauksella. Merikadulta Rantakallionpuiston kautta Eiranrantaan rakennetaan uusi, Merikadun muuriin tukeutuva porrasyhteys teräsrakenteisena. Kulkuyhteys jatkuu koirapuiston sivuitse kohti Pyhiinvaeltajanpuistoa ja muurin sivulle kunnostettavaa jalankulkutietä rantaan sekä kohti Villa Ensin puistoa. Rantakallionpuisto sijaitsee Telakkakadun ja Merikadun välissä. Puisto on vuosikymmenet ollut unohdettuna ja hoitamattomana jättömaana katu- ja ratarakenteiden välissä. Todellisuudessa puisto on kiinnostava, historiallinen fragmentti alkuperäisistä kallioista, rannan täytöistä sekä satamaradan rakentamisesta. Puiston yli aukeaa pohjoisesta Hernesaarenkadun liittymästä Telakkakadun suuntainen avoimena pidettävä merinäkymä. Puiston maisemaa hallitsee komea Merikadun luonnonkivimuuri. Puistoon rakennetaan laaja, eteläisiä kaupunginosia palveleva koirapuisto. Purettavan radan tasolle sijoitettu koirapuiston perusalue hyödyntää luontevasti puistoa rajaavia nykyisiä tukimuureja ja korkeuseroja. Itään Eiran huvilakaupunkiin puistoa rajaa Merikadun korkea muuri ja Telakkakadun suuntaan kadun levennyksen yhteydessä toteutettava muuri. Ympäröiviltä, korkeammalle sijoittuvilta jalankulkuteiltä voi vapaasti seurata koirapuiston tapahtumia. Varsinaista rakennettavaa aitausta tarvitaan puiston eteläosassa, jonne aidataan erillinen, pienten koirien aitaus. Sisäänkäynti koirapuistoon on etelästä pysäköintialueen alueen suunnasta, jonne sijoitetaan puiston jätepisteet (syväkeräyssäiliöt). Rantakallionpuiston komeat kalliot puhdistetaan ja kallioiden painanteisiin kylvetään luonnonmukaista kallio- ja ketokasvillisuutta. Koirapuiston varsinainen Telakkakadulta koirapuiston yli etelään.

27 Leikkaus A-A Telakkakadulta koirapuiston yli etelään. Näkymä koirapuistoon Merikadulta.

28 Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet Asemakaavaan on varattu kaksi pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysaluetta, joita on tarkoitus käyttää kesäisin pysäköintiin ja tapahtumiin ja talvella veneiden säilytykseen. Alueet sijoittuvat Eiranranta- ja Merikadun varteen Rantakallionpuiston ja Villa Ensin eduspuiston eteläpuolelle. Läntisemmälle pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueelle on esitetty 150 autojen pysäköintipaikkaa. Veneiden talvisäilytyspaikkoja on arvioitu saatavan noin 50 riippuen veneiden koosta. Alue on tasattu mahdollisimman alas, rajattu Eiranrantakadusta sekä jaettu pienempiin lohkoihin korotetuin kivireunuksin. Tasauksen ja kivireunusten ansiosta pysäköidyt autot ja veneet näkyvät vähemmän rantaalueelle. Istutettavat välialueet on käsitelty merellisin istutusperiaattein. Alueen ja koirapuiston niitty- ja rantakasvillisuus jatkuu Pyhän Birgitan puiston meriportaiden läheisyyteen. Alueella talvisäilytettävä venekanta sijoitetaan paikalle muurin korkeussuhteen mukaan niin, että suurimmat veneet ovat korkeamman muurin kohdalla. Veneiden mastojen säilytystä varten liikuntavirasto rakentaa erillisen mastovaraston. Luonnos veneiden talvisäilytyksestä.

29 Pysäköintialueen pohjoislaitaan koirapuiston viereen on esitetty tilavaraus YTV:n keräyspistettä varten. Itäinen pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalue sijaitsee Villa Ensin ja Merisatamanrannan välissä. Alueen Merisatamanrannan varteen on asennettu yleisö-wc. Pysäköintialue on muotoiltu kadun mukaan kaareksi ja sitä rajaa molemmin puolin autot näkyvistä peittävä, matala pensasaita. Autopaikkoja alueella on 67 ja alueelle voidaan sijoittaa veneitä sama määrä. Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueiden pintamateriaaliksi esitetään yhdistelmää värillinen betonikivi ja väriasfaltti. Molemmat pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet varustetaan syväkeräyssäiliöillä jätteiden keräystä varten. Mahdollisista veneiden huoltoa palvelevista lisäjärjestelyistä vastaa Liikuntavirasto, jolle varataan alueet veneilytoimintaan liittyviä laitteita ja varusteita varten. Näitä ovat mm ilmoitustaulut, vesi- ja sähköhuoltopisteet sekä ongelmajätteiden keräyskaapit. Merikadun portailta pysäköintialueelle. Leikkaus A-A Leikkaus B-B

30 Villa Ensin edusta Villa Ensin edessä sijaitsee alue, josta pohjoisosa on osoitettu puistoksi ja eteläosa pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueeksi. Villa Ensin eduspuisto on välittävä elementti Meripuiston ja läntisen pysäköintialueen välillä. Alueen itälaitaa sivuaa Laivurinkadun jatkeen suuntainen, linja-auton päätepysäkiltä tuleva jalankulkureitti, joka oikaistaan ja reunustetaan puuistutuksin. Villa Ensin eduspuisto toteutetaan avoimena puistona, jota jäsentelee käytävät ja perennaistutukset. Puisto rakentuu ovaalin muotoisen kivituhkakäytävän muotoon, jonka varteen sijoittuvat yksittäisten istuintuolien ryhmät ja niitä somistavat pienpuut. Puiston katseltava sisäosa on pensasta ja kukkivia perennoja. Puisto rakennetaan esteettömäksi ja puistossa huomioidaan ikääntyvien henkilöiden tarpeita mm valitsemalla tarkoituksenmukaisia puistokalusteita sekä soveltuvaa valaistusta. Puiston halkaisee satamaradan linjauksesta muistuttava ja Meripuistoon jatkuva käytävä, joka yhdistää Eiranrannan Kaivopuistoon. Toinen käytävä johtaa puiston läpi Laivurinkadulta pysäköintialueelle. Molemmat käytävät ovat kivituhkapintaisia. Villa Ensin edustan pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalue on selostettu kohdassa Pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueet.

31 Villa Ensin eduspuisto. Leikkaus A-A

32 Ursininkallio Mereen rajoittuva Ursininkallio on eteläisen Helsingin vanhimpia puistoja ja jatkaa Kaivopuiston ja Merisatamanrannan vanhaa puistojaksoa. Ursininkallio oli jo 1800-luvulla suosittu uimapaikka ja saanut nimensä professori Nils Abraham af Ursinin mukaan, jolla oli kesäisin tapana käydä uimassa rannalla. Kauppaneuvos Julius Tallberg rakennutti paikalle 1887 uimalaitoksen, jonka Uimaseura Helsingfors Simsällskap sai käyttöönsä. 1900-luvulle tultaessa uimarakennus purettiin ja kaupunki rakennutti sen tilalle uuden laitoksen aikaisemmalta paikalta hieman länteen päin. Ursinin uimalaitos purettiin 1934.

33 Ursininkallio historiaa kertoo myös lukuisat rannan luonnonkallioon hakatut historialliset monogrammit ja muistokaiverrukset, joista osa on taiteellisesti laadukkaita ja varsin näyttäviä historiallisia fragmentteja. nuorison toimintapuisto. Puiston nykyisiä toimintoja ovat skeittikenttä, kentän yhteydessä oleva koripallo sekä pienoisgolf, jotka kaikki jäävät paikoilleen. Puiston luonnonkallioiset ranta-alueet ovat kesäaikaan erittäin suosittuja oleskelu- ja auringonottopaikkoja. Puisto kunnostetaan ja säilytetään nykyisessä hengessä. Puustoa ja kasvillisuutta karsitaan ja uusitaan hienovaraisesti. Puistokäytävät säilytetään kivituhkapintaisina ja luonnonkallioita puhdistetaan esille. Puiston rantaraitille sijoitetaan penkkejä ja oleskelupaikkoja. Skeittikenttä rajataan pohjoispuolelta pitkällä, matalalla kaartelevalla kivimuurilla, joka ohjaa jalankulkua sekä soveltuu istuskeluun ja skeittaukseen. Vähäiseltä osaltaan muuri leikkaa myös skeittauksen teräviä ääniä. Pienoisgolf-alue jää paikoilleen. Ursininkallion puiston jalankulkureittiä täydennetään puistosta Eiranranta-kadulle rakennettavalla uudella kevytliikenneväylällä, joka ohjataan kallioiden lomasta kadun varteen. Nykyinen länteen kohti meriportaita tuleva reitti kunnostetaan kallioiden yli johtavana luonnonmukaisena polkuna. Ursininkallion auringonpalvontaan ja uintiin käytetyt luonnonkalliot puhdistetaan niin laajasti, kuin mahdollista ja rantaan jäiden ajamat kivilohkareet harataan syvänteeseen. Rannan muun alueen kivilohkareikko korjataan ja siistitään. Ursininkallion kalliokaiverruksia. Ursininkallion länsiosassa sijaitsee kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen ja arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema majakkamainen muistomerkki suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden kunniaksi ja tunnustukseksi. Muistomerkin latvassa 12 metrin korkeudessa palaa tuli. Maan tasalla korkeiden betoniseinäkkeiden muodostamassa keskiössä on pronssiin valettu kompassiaiheinen veistos. Puiston kaupunkikuvallinen arvo on rannan luonnonkallioissa ja meren vahvassa vaikutuksessa sekä vanhassa kasvillisuudessa. Puiston etelärannassa on mm luonnonsuojelulain perusteella suojeltu vanha tyrni. Ursininkallio on sekä oleskelupuisto, joka tarjoaa vaihtelevia ja rannan lähellä intiimejä kulkureittejä että Näkymä kohti Ursininkalliota Pyhän Birgitan puistosta.

34 Meripuisto Merisatamanrannan kadun pohjoispuolella Merisatamanrannan kadun eteläpuolinen puisto Meripuisto on keskeinen osa kaupunkikuvallisesti komeaa, Wecksellintien liittymästä Kaivopuistoon ulottuvaa n 600m pitkää avointa näkymää. Puisto on todellisuudessa pääosin vuonna 1891 rakentamaan aloitetun satamaradan vanhaa ratapiha-aluetta, jossa ratarakenteita on jäljellä enää puiston pohjoisosassa. Rataliikenne Olympialaiturille lakkautettiin vuonna 1980 ja päätepuskuri seis-levyineen asennettiin. läpi ohjataan kolme käytävää Merisatamanrantaan, jotka samalla ohjaavat jalankulkua Huvilakadulta ja Kapteeninkadulta Merisatamanrantaan. Käytävien tasaus noudattaa puiston pintaa niin, että ne ovat maisemassa mahdollisimman huomaamattomia. Itä länsi suuntainen pääkäytävä ja sen Merisatamanrannan puoleiset sivukäytävät rakennetaan kivituhkapintaisina. Merikadulta johtavat jyrkemmät käytävät asfaltoidaan ja kivetään. Merisatamanranta on kunnostettu 1980-luvun puolivälissä. Alueen kulkupinnat, rakenteet ja istutukset ovat pääosin hyvässä kunnossa. Alueen valaistus ja kalusteet uusitaan koko ranta-alueen ilmeen ja arkkitehtuurin yhdenmukaistamiseksi. Ranta-alueelle on esitetty useita kioskien paikkoja, Kaikki rannan kioskit tulee olla paikalle erikseen suunniteltuja. Meripuiston avoin nurmikenttä palvelee monipuolisesti koko Helsingin ja painotetusti eteläisten kaupunginosien asukkaiden harrastus- ja virkistystoimintoja. Laaja nurmipinta tarjoaa tilaa sekä järjestetyille tapahtumille että spontaaneille, tilaa vaativille peleille ja leikeille. Meripuisto kunnostetaan kestäväksi toimintanurmeksi, jonka rakenteet ja varusteet kestävät sekä pelejä että massatapahtumia. Huvilakadun jatkeen jalankulkuakselin lähialue rakennetaan vahvistettuna nurmena kestämään mahdollisten tapahtumien keskeiset toiminnat ja alueelle varataan tarpeelliset varusteet (jätehuolto, sähköpisteet yms). Meripuiston pääte Neitsytpolulle avataan kivetyksi aukioksi. Muulta osin alue nurmetetaan ja rajataan kadun varresta puurivillä. Meripuiston läpi kulkevan satamaradan raide poistetaan ja sen tienoille puiston pohjoisreunaan rakennetaan uusi kevytliikenneyhteys vanhaa ratalinjausta soveltaen Telakkakadulta Neitsytpolulle. Puiston Fredrik Stjernvallinpuiston etelärinteen istuinpaadet.

35 Fredrik Stjernvallin puisto sekä Meripuiston pohjoisosa (leikkipaikka ja Rotarypuisto) Merikadunvarren eli Meripuiston pohjoisosan puistovyöhyke koostuu eri tyyppisistä puistoista. Puistojaksoon kuuluu Fredrik Stjernvallin puisto, leikkipaikka ja Rotarypuisto ja sen jälkeen nurmialue. Merikadun varren puistosarjan puistot palvelevat sekä oleskelupuistoina lähiasukkaita että pelikenttinä kau- punkilaisia. Leikkipaikka on tärkeä palvelu eteläisissä kaupunginosissa. Vyöhykkeen eteläreunaan Meripuiston tasoon rakennetaan kivituhkapintainen raitti purettavan satamaradan kohdalle. Saapuminen puistoon Merikadulta ohjataan pienten, yhdenmukaisesti suunniteltujen pikku- aukioiden kautta, joista on pääyhteydet eri puistoihin. Pikkuaukioiden keskelle rajataan pieni koristeistutusalue. Aukiot raitteineen päällystetään luonnonkivellä rajatulla asfaltilla. Leikkaus A-A Leikkaus B-B

36 Padel-kentät. Lännestä lukien puistovyöhykkeen alkuun varataan tila kahdelle aidatulle tennis/padel-pelikentälle (10x20 m). Fredrik Stjernvallin puisto kunnostetaan oleskelupuistona, jonka perustana on vanha, säilytettävä kasvillisuus mm veistokselliset vanhat syreenit ja havupuut. Puistossa on muutamia erityisen kookkaita maisemapuita. Fredrik Stjernvallin puistossa korostetaan intiimiyttä ja mahdollisuutta omaan rauhaan. Puisto rajataan etelään matalilla kivipaasilla niin, että syntyy tunnelma terassista. Puiston jyrkkä etelärinne Meripuistoon loivennetaan nurmipintaiseksi luiskaksi, johon sijoitetaan kivipaasia istuskeluun, auringonottoon ja Meripuiston tapahtumien katsomoksi. Kivipaasien ympärille ladotaan noppakiveys. Istuinpaasilta avautuu näkymä merelle ja lämmin etelärinne on käyttökelpoinen istuskeluun myös varhaiskeväällä. Puistosta kulku alas Meripuiston nurmikentälle on vapaasti loivaa nurmirinnettä. Leikkipaikka kunnostetaan sekä ympäröivältä kasvillisuudeltaan että välineistöltään. Leikkipaikka aidataan ja aita pehmennetään katu- ja puistonäkymään matalalla pensasistutuksella. Nykyinen, tukkoinen pensaskasvillisuus poistetaan niin, että merinäkymät

37 Merikadulta avautuvat leikkipaikan läpi. Kulku puistoon on molemmista päistä pikkuaukion kautta. Puistoon sijoitetaan muutama pienten lasten leikkiväline sekä näyttävimpänä laitteena monitoimiväline laiva leikkipaikan itälaitaan. Rotarypuisto kunnostetaan hiekkapintaiseksi petanque alueeksi. Puiston ruutuun istutettu puusto säilytetään, mutta huonokuntoinen ja vaikeasti hoidettava laatoitus puretaan ja korvataan peliin soveltuvalla hiekalla. Hiekkapintaa laajennetaan puiston molemmille sivuille täysimittaisiksi petanque peliväyliksi ja rajataan päistään matalin muurein. Puiston eteläsivuitse kulkee puretun satamaradan suuntainen jalankulkuraitti, jolta on helppo yhteys petangue-puistoon. Puistojakson itäpää on avoin nurmipinta, joka korostaa Meripuiston pitkää näkymää Kaivopuistosta päin katseltuna. Alue rajataan Merikadusta puurivillä. Nurmipintaan integroidaan kivetty alue, jolle asennetaan satamaradan historiallinen fragmentti, esim lyhyt pätkä kiskoa ja seis levyke. Padel-kentät. Näkymä Meripuistoon lännestä.

38 4 Valaistusperiaatteet 5 Ympäristötaide Eiranrannan alueen valaistus perustuu katuvalaistukseen, puistovalaistukseen ja erityisvalaistukseen. Valaistuksen tavoitteena on turvallinen ja esteetön liikkuminen alueella. Toisena tavoitteena on hallitusti osoittaa alueita, joilla valaistuksen määrä on minimoitu ja voidaan luoda elämyksellisiä paikkoja meren äärelle kokea pimeyttä. Katuvalaistuksen osalta valaistus noudattaa Helsingin Energian katuvalaistusperiaatteita Puisto- ja kevytliikennevalaistus rakennetaan puistovalaistuksena puistojen pääreiteille. Valaistus harkitaan niin, että turvallinen kulku kaikkien kohteiden välillä on mahdollista, mutta joka reittiä ei valaista. Valaisematto- mia reittejä ovat mm Ursininkallion kalliopolku ja Merisa-tamanpuiston itä länsisuuntainen jalankulkutie. Urisininkallion ranta erityisvalaistaan. Pimeyttä korostavia paikkoja ovat erityisesti Pyhän Birgitan puiston ranta massiivisine kivipaasineen. Rantaraitille ei rakenneta varsinaista puiston perusvalaistusta. Muutamiin kohtiin asennetaan kivipaasia valaisevia erityisvalaisimia. Pyhän Birgitan puistoon ja Pyhiinvaeltajanpuistoon sijoittuvat taideteokset erityisvalaistaan. Helsingin taidemuseo on valinnut Eiranrannan alueen taiteilijaksi Jussi Heikkilän, joka esittänyt alueelle kolmiosaista teosta. Teoksen aihepiiri on Itämeri. Teoksille on etsitty kaupunkikuvan ja näkymien perusteella puistoympäristösuunnitelmassa sijoituspaikat. Näitä ovat Pyhiinvaeltajanpuiston allas, meriportaiden alue sekä saapuminen Pyhän Birgitan puistoon.

39 6 Jätehuolto Alueen jätehuolto on suunniteltu hoidettavan pääsääntöisesti syväkeräyssäiliöiden avulla. Suuria syväkeräysastioita on esitetty Meripuiston jalankulkuraittien läheisyyteen, pysäköintialueille sekä koirapuistoon. City-Molok tyyppisiä syväkeräysastioita on esitetty 9 kpl puistojen jalankulun keskeisten risteyskohtien tai toiminnallisten alueiden kohtiin. Syväkeräyssäiliöiden verkostoa täydennetään normaaleilla 60 l puistoroskasäiliöillä, joita sijoitetaan istuskelupaikkojen ja toiminnallisten paikkojen läheisyyteen. Läntisen pysäköinti- ja veneiden talvisäilytysalueen reunaan on varattu alue YTV:n keräyspistettä varten. Pisteeseen on sujuva yhteys pysäköintialueen kautta autolla ja samaa reittiä pääsee myös säiliöiden tyhjennyshuolto. Venesataman nykyinen jätepiste siirretään Kapteeninkadun jatkeen kohdalta rantapuistosta Merisatamanrannan pohjoispuolelle puiden väliin. Pysäköinti ja veneiden talvisäilytysalueille asennetaan sekajätettä varten syväkeräyssäiliöt ja osoitetaan tila liikuntaviraston ilmoitustauluja yms. varusteita varten. YTV:n keräyspisteen viereen varataan liikuntavirastolle tila ongelmajätepistettä varten.

40 7 TOTEUTUSKUSTANNUKSET Eiranrannan ja Merisatamanrannan virkistysalueiden puistojen kustannusarvio perustuu hankeosittaisiin kustannuksiin, jotka on tarkistettu Helsingin kaupungin rakennusviraston viimeaikaisten, toteutuneiden rakennushankkeiden kustannuksista. Vertailukustannusarvoina on Rakennuttajapalaute Rapal Oy:n 8.3.2006 laatima kustannusarvio yleissuunitelmasta 2003. Koko hankkeen rakennuskustannuksiksi on arvioitu 14,2 M, joka sisältää yleiskustannukset 36%. Suurimmat puistokohtaiset kustannukset kohdentuvat keskeisiin edustuspuistoihin Pyhän Birgitan puistoon ja Pyhiinvaeltajan puistoon, jotka ovat kokonaiskustannuksista noin puolet eli yhteensä 7,9 M. Hankeosittaisista kustannuksista suurimmat kertyvät Pyhiinvaeltajanpuiston altaasta varusteineen ja laitteineen (3,5 M ) sekä Pyhän Birgitan puiston vaativista rantarakenteista (2,0 M ). tukimuurit ja rantaportaat 26% vesiallas 24% kovat pinnat 19% nurmi, kallio 15% istutukset 7% erikoispinnat 3% kalusteet, aidat 4% muut 1% jätehuolto 1%

41 Hernesaarenkatu 3 Kapteeninkatu Neitsytpolku Telakkakatu Hylkeenpyytäjänkatu Merikatu Huvilakatu Laivurinkatu 4 Merikatu 2 5 Eiranranta Eiranranta 6 7 9 10 Merisatamanranta 1 8 Kustannusarvio 29.8.2007 RAPAL 8.3.2006 Kustannusarvio 29.8.2007 RAPAL 8.3.2006 Kustannusarvio 29.8.2007 RAPAL 8.3.2006 1. Pyhän Birgitan puisto rantarakenteet 2 003 000 kulkupinnat 651 000 viherrakenteet 643 000 yhteensä 3 297 000 4 560 000 2. Hylkeenpyytäjän kenttä yhteensä 525 000 540 000 3. Luostaripuisto yhteensä 405 000 590 000 4. Pyhiinvaeltajan puisto puistoallas 3 500 000 kulkupinnat 700 000 viherrakenteet 400 000 yhteensä 4 600 000 2 500 000 5. Rantakallion puisto pintarakenteet 365 000 portaat 95 000 yhteensä 460 000 200 000 6. Läntinen pysäköinti ja veneiden talvisäilytysalue kulkupinnat 1 062 000 viherrakenteet 324 000 yhteensä 1 386 000 1 260 000 7. Villa Ensin edusta yhteensä 680 000 490 000 8. Ursininkallio yhteensä 889 000 660 000 9. Fredrik Stjernvallin puisto yhteensä 328 000 315 000 10. Meripuisto Merisatamanrannan eteläpuoli 146 000 pohjoispuoli 721 000 Leikkipaikka 552 000 Rotarypuisto 268 000 yhteensä 1 687 000 2 125 000 Yhteensä 14 257 000 13 240 000

LIITE 1 Suunnittelun eri vaiheet Viitesuunnitelma 2000 (Molino) Asemakaavan nro 10800 valmistelun yhteydessä alueen länsiosasta on laadittu maisemallinen viitesuunnitelma, jossa on tutkittu Eiranrannan korttelin, Pyhän Birgitan puiston ja Munkkisaarenrannan ratkaisuja (Molino 2000).

LIITE 2 Yleissuunnitelma 2003 (SCC Viatek) Yleissuunnitelma alueen länsiosan toteuttamiseksi on laadittu v. 2003. Suunnitelmassa rantarakenteiden toteutusperiaatteita on selvitetty ja puistojen rakenteita on optimoitu pilaantuneiden maiden kunnostusvaatimukset huomioiden. Yleissuunnitelma on esitetty 19.2.2003 tiedoksi yleisten töiden lautakunnalle, joka päätti antaa seuraavat jatkosuunnittelun periaatteet: Jatkosuunnittelussa on pyrittävä sellaisiin suunnitteluratkaisuihin, jotka eivät viivästytä Munkkisaaren alueen asuntotuotannon käynnistymistä. Pysäköinnin ja veneiden talvisäilytyksen vaihtoehtoja on tutkittava asemakaavan sallimissa rajoissa. Villa Ensin edessä olevan pysäköintialueen osalta on esitettävä väliaikaisen puiston ratkaisu. Suunnittelussa huomioidaan ko. alueen monikäytön mahdollisuus esimerkiksi kesällä tapahtumien pitopaikkana. Kesäajan virkistyskäyttöä (rantavyöhyke, veneily, lähisaaristo) palveleva pysäköinnin vähimmäistarve määritellään ja se otetaan pysäköintialueiden mitoituksen lähtökohdaksi. Yleisten alueiden toteutuksen ajoitus on suunniteltava vuoden 2005 talousarviokäsittelyn yhteydessä siten, että Eiranrannan Merisataman alueen kokonaisuus saadaan kuntoon mahdollisimman pian. Rakennusvirasto siistii tulevana keväänä Merisatamanrannan ja merikadun välistä aluetta, siistimistoimenpiteet tehdään kunnossapitoon osoitettujen määrärahojen sallimissa rajoissa. Ursinin kallion edessä olevan rannan kunnostamista uimapaikaksi tutkitaan.