Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 1 (12) 26.2.2016 Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous (1/2016) Aika 26.2.2016 klo 9:00 12:00 Paikka Läsnä Kaupungintalo kokoushuone Kaarlela, 1. kerros, Kauppatori 5, Kokkola yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut Pentti Haimakainen, kaupunginhallitus ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, Ympäristöministeriö kaupungingeodeetti Matti Kivistö, Kokkolan kaupunki/ Maa- ja vesialueiden hallinta-palvelut kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut (koordinaattori) Anneli Palosaari, kaupunginhallitus toimitusjohtaja Jaska Pensaari, Kokkolan Matkailu Oy vs. tekninen johtaja Heikki Penttilä, Kokkolan kaupunki/ Tekninen palvelukeskus (puheenjohtaja) metsätalousinsinööri Ahti Räinä, Kokkolan kaupunki/ Maa- ja vesialueiden hallinta-palvelut kehitysjohtaja Jonne Sandberg, Kokkolan kaupunki/ Elinkeinopalvelut puheenjohtaja Terho Taarna, kulttuuri- ja nuorisolautakunta (klo 10:20->) Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki (sihteeri) Esa Tiainen, kulttuuri- ja nuorisolautakunta Lisäksi suunnittelutyöryhmän jäsenet: museotoimenjohtaja Kristina Ahmas, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo ympäristösihteeri Juhani Hannila, Kokkolan kaupunki/ Ympäristötoimi (klo 9:00-9:30) vs. yleiskaavasuunnittelija Jaakko Heikkilä, Kokkolan kaupunki/ Kaavoituspalvelut (ei sury:n jäsen) suunnitteluhortonomi Sini Sangi, Kokkolan kaupunki/ Yhdyskuntatekniset suunnittelupalvelut Pois Hanna Cygnel, kaupunginhallitus työpäällikkö Terho Lindberg, Kokkolan kaupunki/ Puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamis- ja kunnossapitopalvelut viestintäpäällikkö Virpi Viertola, Kokkolan kaupunki/ Keskusvirasto 1 Kokouksen avaus Ohjausryhmän (myöhemmin ohry) puheenjohtaja Heikki Penttilä avasi kokouksen kello 9:05.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 2 (12) 26.2.2016 2 Maastoretkien yhteenveto Hannila kertoi 30.1.2016 pidetyn luontoretken yhteenvedon. Retkelle lähdettiin Villa Elban pysäköintipaikalta. Osallistujia oli 25, joten jakauduttiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä kiersi Rummelön luonnonsuojelualueen luontopolun, ja toinen ryhmä kokoontui alueella sijainneen mökin pihalle bongaamaan lintuja. Samana päivänä vietettiin BirdLifen Pihabongaus-tapahtumaa, johon retkeläiset osallistuivat. Retki toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n kanssa. Luontoretki poiki jatkoyhteistyötä. Toukokuun alusta kesäkuun puoleenväliin yhdistys järjestää tiistai-iltaisin linturetkiä kävellen tai pyöräillen suunnitellulla kkp-alueella. Toukokuun puolivälissä järjestetään Trullevin lintutornissa päivystys viikon verran. Tulevilla retkillä esitellään kkphanketta. Sangi esitteli luontoretken jälkeen 30.1.2016 järjestetyn pyöräretken yhteenvedon. Osallistujia oli kymmenkunta. Liukas keli verotti osallistujamäärää, sillä ennakkokyselyitä oli ollut paljon. Pyöräretkellä pyöräiltiin Villa Elbasta merenrannan kevyen liikenteen reittejä Suntin ympäri. Retken aikana pysähdyttiin viheralueilla ja esiteltiin niitä sekä alueiden kehittämistarpeita. Esillä oli muun muassa maankohoamisen vaikutus kaupungin ja viheralueiden kehitykseen. Pyöräretki toteutettiin yhteistyössä Kokkolan Latu ry:n kanssa. Ahmas esitteli 6.2.2016 pidetyn arkkitehtuuriretken yhteenvedon. Retki suuntautui Mäntykankaan asuinalueelle, jossa esiteltiin alueen arkkitehtuuria, historiaa ja puutarhakaupunki-ideologiaa. Osallistujia oli 62. Retkellä käytiin vilkasta keskustelua alueen ja koko kaupungin arkkitehtuurista. Retki päättyi Kokkolan kaupunginteatterille, jossa teatteri tarjosi kuumaa mehua. Nissinen totesi, että arkkitehtuuriretken perään suunniteltuun leikkimieliseen puistosuunnistukseen osallistui vain muutama. Lumisateinen ja tuulinen keli ei suosinut suunnistuksen järjestämistä. Muutamat arkkitehtuuriretkeläiset ottivat suunnistuskarttoja mukaan myöhempää käyttöä varten. Kaikkien retkien yhteydessä järjestettiin mehutarjoilu, jonka aikana kerrottiin Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta (myöhemmin kkp) ja tiedusteltiin osallistujien mielipiteitä. Osallistujille jaettiin pieni esitekortti, jossa oli tiedot kkp-hankkeen verkkosivuosoitteesta ja kkp-verkkokyselystä. Retkeläisiä kannustettiin osallistumaan verkkokyselyyn. Osallistujat toivoivat, että vastaavat retket järjestettäisiin uudelleen kesällä. Puistosuunnistuksen osalta todettiin, että siitä voisi tehdä kaksi eri versiota: leikkimielinen puistosuunnistus ja varsinainen suunnistusreitti harrastajille kkp:n alueelle. Lisätietoa ja valokuvia maastoretkistä löytyy verkko-osoitteista http:///palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/kansallinen_kaupunkipuisto/f i_fi/maastoretket300116/ ja http:///palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/kansallinen_kaupunkipuisto/f i_fi/maastoretket060216/.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 3 (12) 26.2.2016 Maastoretkistä käydyissä keskusteluissa Räinä totesi, että maastoretket ovat pedagoginen lähestymistapa tehdä kkp-hanketta tunnetuksi. Kkp-maastoretkiä kannattaa jatkossa hyödyntää koulujen opetuksessa. Kkp:n tavoitteissa kannattaisi tuoda esille sen merkitystä pedagogiselta kannalta. Flander totesi, että on hyvä osallistaa asukkaita jo kkp:n valmisteluvaiheessa. Positiivista on myös, että kaikki kkp:n teemat olivat edustettuina retkillä. Nissinen totesi, että maastoretkien tiedotus onnistui erinomaisesti. Retket olivat hyvin esillä paikallisissa tiedotusvälineissä: sanomalehdissä, radiossa ja TV:ssä. Sangi kertoi, että maastoretkillä mukana ollut kkp-juliste on tarkoitus viedä 13.3.2016 pidettäville Villa Elban talvipäiville, johon hän osallistuu koiravaljakkoajeluiden järjestäjänä. Samalla on mahdollista tuoda esille myös kkp-hanketta. 3 Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen rajauksen tarkennukset ja kaavoitustilanne Nissinen esitteli kkp-tarkastelualueen (liite 1) kaavoitustilanteen. Kokonaisuudessaan kaavoitustilanne on hyvä. Vain muutamissa kohdissa on kaavoitus vielä kesken. Niiden aleuiden osalta on mietittävä tavoitteiden yhteensovittaminen kkp:n kanssa. Mahdolliseen hakemisvaiheeseen mennessä kaavoitus pitäisi olla valmis. Tarkastelualueen kaavoitus- ja suojelutilanne on seuraava: merialueella ja saaristossa: o Kälviän rannikon ja saariston osayleiskaava vuodelta 2000, merkintänä Luonnonsuojelualue (SL) o Hällskärin ranta-asemakaava vuodelta1986, merkintänä Retkeily- ja ulkoilualue (VR) o Soldatskärin kaavamuutos käynnissä o Kokkolan saariston Natura 2000-alueet luonnonsuojelualueita o Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) o Poroluodon kalastajayhdyskunta on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) o Vanha Varvin alue, merkintä Muinaismuistoalue (SM). Sannanrannan alueella: o Sannanrannan osayleiskaava ehdotus 2015, merkintä Loma-asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään (RA/s), Lähivirkistysalue (VL) ja Retkeily- ja ulkoilualue (VR) o Sannanrannan huvila-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Trullevi-Harrinniemen alueella: o Trullevi-Harrinniemen rantayleiskaava ehdotus 2016, merkintä Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU), Lähivirkistysalue (VL), Retkeily- ja ulkoilualue (VR), Luonnon elinvoimaisuuden kannalta tärkeä viheralue (VE) ja Luonnonsuojelualue (SL). Kokkolan strateginen aluerakenneyleiskaava alustava luonnos 2012.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 4 (12) 26.2.2016 Halkokarin rannan ja Vanhansatamalahden alueella: o Vanhansatamanlahden yleiskaava, merkintä Lähivirkistysalue (VL) ja Muinaismuistoalue (SM) o alueille tullut kaksi uuttaa kaava-aloitetta liittyen Suntin venehuoneisiin, asemakaavoitus käynnistymässä 2016. Pikiruukin alueella: o Vanhansatamalahden yleiskaava, merkintä Kehittämisalue (KE) ja Muinaismuistoalue (SM) o osittain asemakaavoitettu sisältäen Suojeltu rakennus (sr) ja Muinaisjäännös (sm) o asemakaavamuutos käynnissä, jonka tavoitteena mahdollistaa uutta rakentamista luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisemarakenteen arvot huomioiden. Meripuistossa: o asemakaava, merkintä Puisto (VP). Tullinmäen siirtolapuutarha-alueella: o Yleiskaava, merkintä Siirtolapuutarha, jossa suojeltavia rakennuksia (RP/sr) o tarkoitus suojella alue myös asemakaavalla. Hyytiäisenmäellä: o asemakaava, merkintä Yleisten rakennusten korttelialue (Y), arvioitu vanhentuneeksi merkinnäksi o yleiskaava, merkintä Lähivirkistysalue (VL) o maisemallisesti arvokas alue ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävä alue. Keskuspuistossa: o yleissuunnitelma vuodelta 2008, johon on päivitystarpeita o pohjoisosa asemakaavassa, merkintä Puisto (VP) o eteläosassa asemakaavamuutostarpeita, käsitellään osin Kruunuvoudintalon asemakaavamuutoksen yhteydessä o käynnissä selvitystyö alueen tulevista toiminnoista ja Urheilutalon tulevaisuudesta. 4. kaupunginosassa ja Englanninpuistossa: o asemakaavamuutos käynnissä, jossa otetaan kantaa kaupunkikuvalliseen ja rakennussuojeluun sekä määritetään täydennysrakentamistavoitteita o barkassin turvaaminen varmistettava. Hollihaan ja Keskuspuiston reunassa: o osa rakennuksista suojeltu asemakaavalla, osalta puuttuu suojelumerkintä. Leenalan ja Mäntykankaan alueella: o rakennuksia, jotka pääosin suojeltu asemakaavoissa, merkintä Asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (A/s) ja Asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AP/s) o Mäntykankaan kaava vuodelta 1940, Keskikaupungin yleiskaavassa esitetty asemakaavalla suojeltavaksi (A/AS) o Mäntykankaan koulu ja Keskuskoulunpuistoa ei ole suojeltu asemakaavassa o Mäntykankaan puutaloalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Katariinan kalmistossa: o asemakaava, merkintä Hautausmaa-alue, jolla muinaismuistoja (EH/sm) ja Puisto, jolla ympäristö säilytetään (VP/s).
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 5 (12) 26.2.2016 Länsipuistossa: o asemakaava, merkintä Puisto (VP). Suntin varressa: o puistot asemakaavassa, merkintä Puisto (VP) o osa rakennuksista suojeltu. Neristanissa: o asemakaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojeltu, merkintä Suojeltava rakennus (sr) o Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit ovat valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Chydeniuksenpuiston korttelissa: o asemakaava vuodelta 1909 o keskikaupungin yleiskaava, korttelin rakennukset merkintä asemakaavalla suojeltava. Oppistanissa: o asemakaava, osittain merkintä Suojeltu rakennus (sr) o osa on suojeltu rakennussuojelulailla. Tehtaankadun kävelykadulla: o asemakaava. Isokatu ja rautatieaseman alueella: o asemakaava o Rautatieasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Flander totesi, että Kokkolassa on poikkeuksellisen hyvä kaavoitustilanne. Hän myös muistutti, että säilyttämistavoitteet tulevat aina kaavasta ei kkp statuksesta. Kkp:n kannalta tarkennettavia alueita ovat Kruunuvoudintalon alue, Keskuspuiston alue ja Pikiruukki. Kaavoituksessa on varmistettava, että alueita kehitetään kkp:n tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuudet tähän ovat varsin hyvät. Kaavoituksen yhteydessä on varmistettava Kruunuvoudintalon liittyminen Suntiin, Pikiruukin alueen kehittäminen koko kkp-verkoston kannalta tuo lisäarvoa muun muassa sotahistorian kertomukseen ja Suomen historialliseen rooliin Ruotsin ja Venäjän osana. Flander totesi, että Kotkassa merialue on rajattu kkp-alueeseen sotahistorian eikä luonnon näkökulmasta. Ruotsinsalmen taistelujen jälkeen jättämät hylyt muodostavat vedenalaisen hylkypuiston. Hangossa käytiin vuosina 1940-41 merkittävät taistelut, neuvostojoukkojen poistamiseksi, minkä jäljet näkyvät yhä kkp-alueella. Vanhin puolustushistoria löytyy Hämeenlinnasta linnavuorilta, kuten Aulangolta ja tietenkin itse Hämeen linnasta. Kokkolan rooli suomalaisessa sotahistorian kerronnassa on tärkeä yhtäältä meritaistelujen osalta, joissa englantilaiset ajettiin pois ja toisaalta Pikiruukin rooli lentokonemoottoritehtaan sijoituspaikkana, mikä on ainutlaatuinen paikka. Luonnollisesti myös Tankarin ja merialueen merkitys sotataistelussa on osa tarinaa. Tämän vuoksi on tärkeää, miten Suntin suu ja varsi integroidaan Pikiruukin täydennysrakentamisalueeseen. Erityisesti rajapinta Suntin varren ja rakentamisalueen kytkemisen osalta ovat tärkeitä kuten myös lentokonemoottorihallien yhdistäminen hyväksi kokonaisuudeksi uudisrakentamisen kanssa. Flanderin mukaan yhteyksistä Mäntykankaan suuntaan on useampia, joten kannattaa harkita, mitä niistä käytetään rajauksessa. Lopuksi voidaan tarkastella, miten pikkutarkasti
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 6 (12) 26.2.2016 rajaus tehdään vai voidaanko hyväksyä, että jossain kohdassa otetaan mukaan kohteita, jotka eivät ole rakennustaiteellisesti arvokkaita, jos ne helpottavat alueen yhtenäisyyden toteuttamista. Nissinen totesi, että Suntin venehuoneet eivät ole suojeltuja, vaikka ovat RKY-aluetta ja Vanhansatamanlahden VL-aluetta. Kaava-aloitteessa toivotaan, että venehuoneet tullaan säilyttämään ja suojelemaan. Flander totesi, että kaavoituksen lähtökohta on hyvä, joten aikataulullisesti hankkeella on mahdollisuus edetä nopeasti hakemisvaiheeseen, kun päätös hakemisvaiheeseen siirtymisestä on kaupungissa tehty. Käytännössä kkp-hakemusteksti muutetaan ympäristöministeriön päätökseksi. Hakemus täytyy valmistella huolellisesti, sillä päätösvaiheessa ympäristöministeriö ei voi muokata hakemustekstiä vaan sen perusteella hakemus joko hyväksytään tai palautetaan takaisin valmisteltavaksi kaupungille. Päätöksen yhteydessä kaupunginhallitus voi liittää mukaan määräyksiä, yksittäisistä alueista, jotka eivät vielä ole esimerkiksi kaavoitukseltaan valmiita. Määräyksen tekemisen edellytyksenä on, että alueen kehittämiselle ja kaavoittamiselle on olemassa selkeä suunta, joka tukee kkp:n arvoja. Haimakainen totesi, että on hyvä tietää, ettei kaavojen päivitystä ole tarpeen kiirehtiä kkphakemuksen takia. Usein kysytään, heikentääkö tai lopettaako kkp alueiden kehittämisen, joten on hyvä tietää, että alueita on mahdollista kaavoittaa ja kehittää myös päätöksen jälkeen. Suntin venehuoneiden osalta on hyvä, että kaavoituksella tullaan ne suojelemaan ja ohjamaan tarkemmin, mitä niille ja niiden ympäristölle on lupa tehdä. Nyt alueelle on tehty rakennelmia, jotka eivät ranta-alueen ilmeeseen sovi tai kuulu. Ahmas totesi, että myös Kokkolan merialueella, Tankarin läheisyydessä, on laaja hylkypuisto, jota kutsutaan laivaloukuksi. Kyse on kauppalaivojen hylyistä. Alueella ollaan käynnistämässä selvitystä, joka liittyy myös sataman syväväylän tuleviin ruoppaustarpeisiin. Ahmas muistutti, että Kokkolan merellinen kertomus on osa merikaupan kertomusta. Flander totesi, että laivaloukku vahvistaa myös Kokkolan tarinaa ja roolia kkp-verkostossa. Räinä painotti, että kkp vaikuttaa jatkossa alueiden käytön ohjaamiseen, joten rajauksen teossa on syytä huomioida, että rajaus kulkee olemassa olevia kaavarajoja pitkin. Muun muassa Sannanrannan alueella on tarkennettava rajausta tulevan kaavarajan mukaisesti. Cainberg kertoi, että käynnissä oleva Sannanrannan kaavoitus rajautuu selkeästi Harrinniemen ja Trullevin kaavarajaukseen. Näin ei jää alueita, joissa ei ole kaavaa tarkasteltu kunnolla. 4 Verkkokysely Heikkilä esitteli verkkokyselyn tuloksia. Verkkokysely oli auki 29.1.- 21.2.2016. Kyselyyn vastasi 145, joista reilut puolet olivat naisia. Suurin osa vastaajista oli iältään 31-70. Erityisesti hieman alle 70-vuotiaiden vastaajien osuus oli suuri. Nuoria vastaajissa oli vain vähän. Suurin osa vastaajista oli Kokkolan keskustaajaman alueelta.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 7 (12) 26.2.2016 Vastaajien mielipaikoissa korostui merellisyys ja sekä luontoarvot ja esteettisyys. Luonto koettiin rakennettua ympäristöä tärkeämmäksi. Keskustan alueella erityisesti Suntin varsi ja Neristan olivat monen mielipaikkoja. Mielireitit kulkivat Suntin rantaa pitkin aina Halkokarille ja Harrinniemeen saakka. Rantareitit olivat suosituimpia. Arvokkaiksi merkityissä kohteissa oli usein useita ominaisuuksia, joiden perusteella kohde valittiin arvokkaaksi. Kohteet olivat arvokkaita historiallisesti, luonnon kannalta, kaupunkimaiseman kannalta tai puistoalueena. Vastaajien mielestä monipuoliset paikat, joissa yhdistyy kulttuuri, virkistys ja muut toiminnot, ovat Kokkolalle tärkeitä. Ongelmallisiksi koetut paikat osuivat pitkälti samoihin kohtiin kuin mielipaikatkin. Ongelmalliseksi nähtiin muun muassa alueelle suunniteltu täydennysrakentaminen, reitistöjen epäyhtenäisyys, epäsiisteys ja kevyen liikenteen sujumattomuus. Erityisesti toivottiin kävely- ja pyöräilyreittien kehittämistä. Myös uutta kevyen liikenteen siltaa toivottiin Suntin yli. Heikkilä tiivisti kyselyn tulokset seuraavasti: Sunti on tärkeä. Merialueella ja saaristossa on suuri matkailupotentiaali Monipuoliset alueet ovat tärkeitä. Pienillä asioilla suuret linjat kuntoon. Yleisesti todettiin, että kyselyn vastausten perusteella kkp:n aluerajaus on perusteltu ja että Kokkola on kkp-verkoston merellisin kaupunki myös vastaajien näkökulmasta. Palosaari totesi, että merelliset ja saaristokohteet pitäisi saada suuremman yleisön saavutettavaksi. Vastaajista vain kaksi prosenttia ilmoitti veneilevänsä, joten ihmisille pitäisi tarjota mahdollisuus päästä saariin ja merelle ilman omaa venettä. Haimakainen totesi, että Harrinniemen alueella risteilee paljon polkuja, joita ihmiset käyttävät runsaasti. Osa ulkoilijoista tulee paikalle autolla. Räinä totesi, että ulkoiluverkostojen pitäisi olla saavutettavissa myös muuten kuin omalla autolla. Kun ulkoilureittien yhteyteen ei ole varattu pysäköintipaikkoja, pysäköidään autoja pitkin teiden varsia ja metsään. Kaavoituksen yhteydessä kannattaa pohtia, pitääkö ulkoilualueiden läheisyyteen varata pysäköintitilaa. Sangin mukaan kevyen liikenteen reitit ovat tärkeitä vihersuunnittelun kannalta. Muun muassa Suntin varren reittiä keskustasta merellä päin pitää kehittää edelleen paikallisten ja matkailijoiden käyttöön. Yhteydet rautatieasemalta Meripuistoon ja sietä edelleen Morsiussaareen ja eteenpäin ovat tärkeitä kehittämiskohteita, jos halutaan matkailijat tutustumaan Kokkolaan laajemmin. Erityisesti Suntin vartta pitää kehittää. Se ei ole takapiha-aluetta vaan promenadi merelle. Tiainen tiedusteli, voisiko 7 Sillan Saaristotien liittää jotenkin mukaan kkp-rajaukseen. Nissinen totesi, että haasteena tämän kokonaisuuden liittämiseen rajaukseen on kkp:n kriteereissä mainittu alueellinen yhtenäisyys. Kyseiset alueet eivät myöskään ole välttämättä kaavoitettuja, joten niiden liittäminen voi olla vaikeaa. Jos kkp-status saadaan, voidaan kkp-rajaus yhdistää esimerkiksi opas- ja matkailukartoissa muihin matkailullisiin kokonaisuuksiin, kuten 7 Sillan Saaristotiehen.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 8 (12) 26.2.2016 Räinä totesi, että verkkokyselyn tulokset vahvistavat saman asian, joka havaittiin viheralueohjelmaa laadittaessa: Ihmiset toivovat kaupunkiin monikäyttöisiä viheralueita ja suurin osa ongelmista liittyy alueiden kunnossapitoon. Flander totesi, että kkp:n kannalta monikäyttöisyystoive on hyvä, sillä kkp on yhdistelmä luontoa, kulttuuriympäristöä ja rakennettujen viheralueita. Ei ole tarpeen eritellä, mihin kategoriaan alue kuuluu niiden muodostama toimiva kokonaisuus on tärkein. 5 Kutsuteematyöpaja Ahmas esitteli 23.3.2016 Kokkolasalissa kello 14:00-17:00 pidettävän kutsuteematyöpajan sisältöä. Tavoitteena on saada mukaan monipuolinen ryhmä keskustelemaan kkp:n mahdollisuuksista asumisen, elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kannalta. Työpajan työskentelymenetelmänä on Learning cafen (Oppimiskahvila, https://www.innokyla.fi/web/malli109421) ja AI-menetelmän (Appreciatie Inquiry, Arvostava haastattelu, https://www.innokyla.fi/web/malli104229) yhdistelmä. Teemoja lähestytään olemassa olevan hyvän kautta kolmessa eri ryhmässä. Suunnittelutyöryhmän (myöhemmin sury) jäsenet toimivat työryhmien majakoina eli kirjureina. Työryhmät vaihtavat majakan luota toiselle sitä mukaa kun keskustelu etenee. Työskentelyssä on neljä vaihetta, joista viimeisen vaiheen tulokset esitellään kaikille osallistujille työskentelyn päätteeksi. Vaiheet ovat: 1) Tunnistetaan olemassa oleva hyvä, 2) Unelmoidaan, miten voisi olla paremmin, 3) Suunnitellaan, miten unelmasta päästään toteutukseen ja 4) Muodostetaan yhteinen ymmärrys, miten tulevaisuuden Kokkola sitoutuu tavoitteisiin. Työpajan tuloksena syntyy kansalaislähtöinen tavoitetila ja sen toteuttamissuunnitelma. Ongelmat nähdään kehittämistarpeina eikä niihin juututa kiinni. Ohry:n edustajien toivotaan osallistuvan työpajaan. Lisäksi kutsutaan laajasti eri kansalaistoimijoita, päättäjiä ja viranhaltijoita. Verkkokyselyn yhteydessä myös vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan tilaisuuteen. Kkp:n verkkosivuille tulee myös avoin kutsu ja ilmoittautumislinkki. Lisätietoja verkko-osoitteesta http:///palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/kansallinen_kaupunkipuisto/ ajankohtaista/fi_fi/ennakkokutsu_teematyopaja/. Cainberg totesi, että on ilahduttava nähdä kkp-hankkeen yhteydessä tuotettu materiaali. Se palvelee myös yleiskaavojen valmistelua. Myös teematyöpajan tuloksia voidaan hyödyntää kaavoituksessa eikä tarvitse välttämättä järjestää erikseen useita tilaisuuksia pelkästään kaavoitukseen liittyen. Myös keskustan kehittämiseen liittyen on tarkoitus järjestää työpaja myöhemmin keväällä, joten nämä työpajat voivat nivoutua toisiaan täydentäen. Samalla asukkaille tehdään tunnetuksi erilaisia vuorovaikutusprosesseja. Taarna tiedusteli, voisiko tilaisuuden ajankohtaa hieman muuttaa, sillä se voi olla harrastuspohjalta toimiville kansalaisjärjestöjen edustajille hankala. Päätettiin, että siirretään aloitusaikaa tunnilla eli työpajan ajankohta on kello 15:00-18:00. Lisäksi päätettiin, että pyritään saamaan paikan päälle myös Kokkolaan liittyneiden kuntien, eli Lohtajan, Kälviän ja Ullavan edustajia. Nissinen selvittelee henkilöiden yhteystiedot.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 9 (12) 26.2.2016 6 Esiselvitysraportti Tajakka esitteli esiselvitysraportin sisällysluettelon ja siihen sisältyvän Kokkolan kertomuksen sisällön liitteen 2 mukaisesti. Esiselvityksen taustamateriaalina käytetään suryn tuottamaa Kokkolan kertomus -materiaalia, Kokkolasta koottuja muita selvityksiä ja historiajulkaisuja, maastoretkien palautteita ja materiaaleja, verkkokyselyn tuloksia, työpajan tuloksia sekä muille kkp-hankkeille tehtyjä kyselyitä, jotka on esitelty ohrylle 14.10.2015. Esiselvitys toteutetaan kaksikielisenä. Kieliversiot esitetään rinnakkain kahdella palstalla. Laajuus on noin 100-120 sivua. Käytetään paljon kuva- ja karttamateriaalia, sillä tavoitteena on visuaalinen ja lukemaan innostava ulkoasu. Todettiin, että hankkeelle budjetoidut rahat eivät todennäköisesti riitä raportin painotyön kustannuksiin, joten raportin lautakunta-, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyä varten toteutetaan taitettu, sähköinen pdf-versio. Laitinen tiedustelisi, olisiko esiselvitysraportin painotyön toteuttamisessa mahdollisuus hyödyntää mainostuotoilla toteuttavia esitepohjia. Kungsbacka totesi, että kaupungin viestinnän linjana on ollut, ettei kaupungin tiedotus-, viestintä- tai muuta materiaalia julkaista sponsoroituna ilmoitustuloilla, jottei vaaranneta kaupungin sitoutumattomuutta. Haimakainen ehdotti, että ennen lautakunta- ja päätöksentekokäsittelyä järjestetään lautakunnille, kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle yhteinen iltakoulutilaisuus, jossa esiteltäisiin tiivistetysti kkp:n sisältö ja tarkoitus sekä esiselvityksen tulokset. Näin esiselvityksen käsittely ja kommentointi sujuvat helpommin, kun ne eivät ole vain raportin lukemisen varassa. Ehdotus hyväksyttiin ja päätettiin järjestää iltakoulu elokuussa 2016. Esiselvityksen aikatauluksi sovittiin: Maaliskuu 2016: Käsikirjoituksen työstäminen, kuva- ja karttamateriaalin valinta, käännös- ja taittotöiden tarjouspyynnöt Huhtikuu 2016: Käsikirjoituksen kommentointi suryssa ja ohryssa, kuva- ja karttamateriaalin valinta, käsikirjoituksen lopputyöstö, käännös- ja taittotöiden hankinta Toukokuu 2016: Käsikirjoituksen käännöstyö ruotsiksi, taittotyö käynnistyy Kesäkuu 2016: Taittotyö ja taiton tarkistus Elokuu 2016: Syyskuu 2016: Esittely iltakoulussa Käsittely lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa, julkaisu pdf-versiona. Hakemisprosessi olisi mahdollista käynnistää vuoden 2016 lopulla ja status olisi mahdollisuus saada vuonna 2017, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. 7 Hankkeen tiedotus Kungsbacka esitteli kkp-hankkeen tiedottamista. Kaupungin henkilöstöä ja päättäjiä on tiedotettu seuraavasti: teknisen toimen johtoryhmä 7.12.2015 sivistystoimen johtoryhmä 9.2.2016
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 10 (12) 26.2.2016 kaupunkirakennelautakunta 13.1.2016 rakennus- ja ympäristölautakunta 20.1.2016 kaupunginvaltuusto 28.1.2016. Lisäksi on tiedotettu kaupungin intrassa ja henkilöstötiedotteessa. Hankkeella on omat verkkosivut osoitteessa http:///kansallinen_kaupunkipuisto/. Tiedottamisessa on hyödynnetty myös Kokkolan kaupungin verkkosivujen etusivun ajankohtaisnostoja. Käytössä ovat myös kaupungin Facebook-sivut (https://www.facebook.com/kokkolankaupunki/) ja Twitter (https://twitter.com/kokkolaviestint). Tiedotusvälineille on toimitettu tiedotteet 9.6.2015 (http:///ajankohtaista/tiedotteet/2015/fi_fi/kansallinen_kaupunkipuisto_esis elvitys/) ja 8.1.2016 (http:///ajankohtaista/tiedotteet/2016/fi_fi/maastoretket/). Tammikuun tiedotteessa kerrottiin maastoretkistä ja verkkokyselystä. Tiedote meni hyvin läpi ja tuotti 10 juttua paikallisessa mediassa. Aihe on tiedotusvälineiden kannalta hyvä, sillä se koskettaa suurta osaa kaupunkilaisista, se on helposti lähestyttävä ja siitä saa irti erilaisia näkökulmia. Lisäksi Kokkola-lehdessä on ollut kuulutusilmoitus maastoretkistä ja verkkokyselystä. Kirjastossa ja kaupungintalolla on ollut infopisteet, joissa on ollut mahdollista vastata kyselyyn ja tutustua kkp:n verkkosivuihin. Kaupungintalon infopiste säilyy toistaiseksi paikallaan, mutta kirjaston infopiste siirtyy Kokkolan Matkailun tiloihin kauppakeskus Chydeniaan. Ohryn ja suryn tiedottamiseen ja aineistopankiksi oli tarkoitus työstää M-Files aineistopankki, mutta sen käyttöön saamiseksi eri hallintokuntien ja ulkopuolisten käyttöön on ollut vaikeuksia. Toistaiseksi tiedottaminen tapahtuu sähköpostitse. Ohryn kokousmuistiot viedään myös kkp-hankkeen verkkosivuille. Flander kiitteli, että tiedottaminen on hoidettu esimerkillisesti jo hankkeen tässä vaiheessa. Sandberg totesi, että kkp:stä voisi pitää esittelyn myös keskusta-alueen kehittämistä pohtivassa työryhmässä. Muun muassa yrittäjät ovat hyvin sitoutuneet keskusta-alueen kehittämiseen ja kkp voisi olla yksi työkalu tässä työssä. Flander totesi, että olisi hyvä, jos kkp ja keskustan kaupallinen kehittäminen olisi mahdollista integroida. Todettiin, että teematyöpajaan pitää kutsua mukaan myös City Kokkola ry:n ja Tulevaisuusverstaan edustajat. 8 Jatkotoimenpiteet ja aikataulutus Nissinen teki yhteenvedon hankkeen aikataulusta liitteen 3 mukaisesti. Palataan lautakuntakäsittelyn aikataulutukseen tarkemmin seuraavassa ohry:n kokouksessa, joka pidetään toukokuussa, jolloin esiselvitysraportin materiaali alkaa olla koossa.
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 11 (12) 26.2.2016 9 Yleiskeskustelua Pensaari totesi, että kkp-hankkeessa on paljon positiivisia asioita matkailun kannalta. Finpro Oy:n valtakunnallisen matkailuyksikön Visit Finlandin yksi markkinointiteema on Nordic Riviera eli merellinen saaristo. Toteutuessaan kkp tukee tätä teemaa. Kkp:n työstämisessä on mietittävä, miten merellisyys tuodaan lähelle matkailijoita. Yksi idea on vuokrapyörien ja helppolukuisten karttojen saatavuus matkailijoille. Karttaan olisi merkittynä muutamia mielenkiintoisia tutustumiskohtia pyöräilyreitin varrella. Kkp:n valmistelussa syntynyttä materiaalia voisi hyödyntää tässä tarkoituksessa. Flander esitteli kkp-verkoston yhteistyöryhmän kokouksessa 3.2.2016 Hämeenlinnassa esillä ollutta matkailuun liittyvää lehtiartikkelia (liite 4). Siinä käsiteltiin Tampereen yliopiston tekemää matkailututkimusta Hämeenlinnan alueella. Kaikki tärkeimmät matkailukohteet sijaitsevat kkp-alueella ja suurin osa niistä oli ennen kkp-statusta uhanalaisia. Kkp on työkalu, jolla voi laajemmin tarkasteltuna olla aluetaloudellisesti suuri merkitys. Kysymys on matkailun kannalta muun muassa siitä, miten kaupungin hienot helmet saadaan kytketyksi toisiinsa ja miten ne sidotaan paikallisiin palveluihin, jotta asia voidaan realisoida matkailutuloina kaupungille ja paikallisille yrityksille. Nissinen esitteli kkp-verkoston tekemään yhteisposteria (liite 5), joka oli esillä valtakunnallisilla Viherpäivillä (http://www.vyl.fi/tapahtumat/viherpaivat-ja-tekniikka) 10.- 11.2.2016 Jyväskylässä. Räinä totesi, että kkp on kaupungille hyvä hanke ja mahdollisuus päästä tähtikaupunkien joukkoon on hyvä asia. Täytyy muistaa, että pelkkä perustaminen ja statuksen saaminen eivät riitä. Varsinainen työ alkaa vasta siitä ja hyödyt mitataan pitkällä aikavälillä. Nissinen ehdotti, että kaupungin hyvinvointikertomukseen voisi ottaa indeksiksi mukaan myös kkp:n. Puheenjohtaja kiitti aktiivisesta keskustelusta. 10 Seuraava kokous Päätettiin seuraavan kokouksen ajankohdaksi 12.5.2016 kello 9:00 12:00. Nissinen ilmoittaa tarkemman kokouspaikan lähempänä ajankohtaa. 11 Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:40. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tarkastelualueen karttarajaus Esiselvityksen sisältörunko Hankkeen aikataulu
Kansallinen kaupunkipuisto -ohjausryhmän kokous Muistio 2 12 (12) 26.2.2016 Liite 4 Matkailu kaipaa oivaltamista -artikkeli (Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 3.2.2016) Liite 5 Kkp-verkoston posteri Kaikki kokouksessa esitetyt PowerPoint-esitykset tallennetaan kkp:n verkkosivuille. Laadittu 12.3.2016 Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki puh. 040 865 7923 hanna.tajakka@viherarkki.fi
LIITE 1: 2/2
Kansallinen kaupunkipuisto-hanke/ Esiselvitys/ Rakenne LUONNOS LIITE 2: 1 (4) 22.2.2016 Kansallinen kaupunkipuisto-hanke/ Esiselvitys/ Rakenne 1 Johdanto (Kirjoittajat: ohry:n pj) 2 Kokkolan kansallisen kaupunkipuistoselvityksen sisältö ja prosessi (Kirjoittajat: Elina Nissinen) Työn lähtökohdat ja tavoitteet Prosessin vaiheet Ohjausryhmän kokoonpano 3 Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? (Kirjoittajat: Hanna Tajakka (ja Jukka-Pekka Flander)) - Tiivistelmä mikä on kkp - Kkp-kriteerit - Kaupungin rooli - Ympäristöministeriön rooli 4 Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston kertomus (Kirjoittajat: Asiantuntijakirjoittajat/Kirjoitustiimit valmistelevat, Hanna Tajakka toimittaa) 4.1 Maankohoaminen ja geologinen historia (Kirjoittaja Juhani Hannila) Maankohoamisen geologinen merkitys kaupungin syntymiselle ja kehitykselle Rantaviivan muutokset Merenpinnan kohoamisen arvioitu vaikutus 4.2 Kaavoitus- ja arkkitehtuuri-/rakennushistoria Kaupunkiarkeologian kertomaa (Hanna Tajakka) Kaavoitushistoria 1700-luvulta 1970-luvulle (Hanna Tajakka) Kaavoitushistoria 1970- luvulta 2000-luvulle (Hanna Tajakka ja Veli-Pekka Koivu?) Nykykaavoitus ja tulevaisuuden visiot (Elina Nissinen ja Päivi Cainberg) Kaavoituksen avainkohteet (Elina Nissinen ja Hanna Tajakka) o Keskusta-alueen barokkikaava o Mäntykanakaan kaava o Sannanrannan huvila-asutus o Kauppatori o Halkokari o Mustakari-Morsiussaaren rantaraitti o Huvila-alueiden muutoskohteet Arkkitehtuurin/rakennushistorian avainkohteet (Elina Nissinen ja Hanna Tajakka) o Kruunuvoudin ja Hakalaxin talot o Roosin talo o Draken huvila o Suntin rannan rantamakasiinit
Kansallinen kaupunkipuisto-hanke/ Esiselvitys/ Rakenne LUONNOS LIITE 2: 2 (4) 22.2.2016 o Hollihaka o Pedagogio o Villa Elba o Pikiruukin varuskunta Kaavoitus- ja arkkitehtuuri-/rakennushistorian merkkihenkilöt ja uranuurtajat (Hanna Tajakka) o Alarik Strengellin kautta vaikuttaneet arkkitehdit Gustav Strengell ja Sigurd Frosterus o Mäntykankaan kaavoituksen osalta Lambert Pettersson o rakennusmestarit Alvar Åkerman, Gunnar Indola ja Karl-Johan Ahlskog o Neristanin säilyttämisen puolesta toiminut arkkitehti Krister Korpela. 4.3 Elinkeinojen historia Merenkulun historia (Hanna Tajakka, Jouni Mustonen laivaloukun osalta) o laivanrakennuspaikat (Vanhasatamanlahti) o laivanrakentajat (keskeiset henkilöt, rakennukset ja tarinat) o laivaväylät (loistot, majakat, hylyt, laivaloukku, purjehdusseurat) o satamapaikat (tervasatamat kuten Halkokari, tervakadut, tervamakasiinien pohjat, tervasataman karttapohjat sekä talvi-korjaussataman ja painolastien jäänteet Sannanrannan talvisatamassa ja Mustakarilla) o tervakauppa (Halkokarin kahakka, barkassi, Pikiruukin alueen tykkivallit) o meritullinpaikat (tulituvat, maankohoamisen vaikutuksesta tullipaikan siirtyminen Puurokari -> Pikiruukki -> Sannanranta) o Tankarin saaren historia (voi olla mukana majakoita käsittelevässä osuudessakin) o kalastus (saarien kalastushistoria, Suntin kalasatama) o hylkeenpyynti (voi olla yhdistettynä Tankarin yhteyteen) Teollisuustoiminnan historia (Hanna Tajakka) o pikiruukki, jossa valmistettiin tervasta pikeä o viinanpolttimot o tupakkatehtaat o Neristanissa edustetut käsityöläisammatit. Maataloushistoria (Hanna Tajakka) o Suntin merkitys alueen jakajana kaupunkiin ja maaseutuun o Hakalaxin alue Elinkeinoelämän avainkohteet (Hanna Tajakka) o satamapaikat o meritullipaikat o majakat o pikiruukki Elinkeinoelämän merkkihenkilöt ja uranuurtajat (Hanna Tajakka) o Anders Roos o Anders Donner o merikapteenit? o teollisuus-, laivanvarustaja- ja kauppiassuvut o kirkkoherra Anders Chydenius o Suomen ensimmäinen arkkipiispa Jakob Engström 4.4 Luonto Maankohoamisen vaikutus (Juhani Hannila)
Kansallinen kaupunkipuisto-hanke/ Esiselvitys/ Rakenne LUONNOS LIITE 2: 3 (4) 22.2.2016 o vaikutus luontoon Rummelön Harrbådan luonnonsuojelualue (Juhani Hannila) o historia, miten päätyi luonnonsuojelualueeksi o kasvi- ja eläinlajisto o Virkistys- ja luontokoulukäyttö Saaristo ja meri (Juhani Hannila) o vedenalainen luonto o vedenalainen harju o kasvillisuus o eläinlajisto (mm. linnuston muutokset) o virkistyskäyttö Luontoalueiden avainlajit (Terho Taarna) o kaupungin nimikkolajit siika, liito-orava, merikotka ja tyrni o merenkohoamisen erityislajisto o painolastikasvillisuus ja siitä hyötyvät eläinlajit o kaupunkikasvillisuus ja siitä hyötyvät eläinlajit Luontoalueiden merkkihenkilöt ja uranuurtajat (Juhani Hannila) o Ruben Casén o Harri Hongell 4.5 Viheralueet Viheralueiden kehitys kaavoitushistorian eri vaiheissa (Sini Sangi) Viheralueiden kehitys Suntin varrella (Eero Huima?) Nykyviheralueet ja tulevaisuuden visiot (Sini Sangi) Virkistysalueet, kuten Elban, Punakallion, Suntinsuun ja Valkohiedan uimarannat, ulkoilureitit, luontopolut, venesatamat, melontapaikat, pyöräilyreitit ja hiihtoreitit (Sini Sangi) Viheralueiden avainkohteet (Sini Sangi ja Hanna Tajakka) o Meripuisto o Halkokarin viheralueet o Englanninpuisto o Chydeniuksen puisto o Länsipuisto o Katariinanpuisto o Mäntykankaanpuisto o Mustakari-Morsiussaaren rantaraitti Viheralueiden merkkihenkilöt ja uranuurtajat (Sini Sangi?) 5 Kansallisen kaupunkipuiston merkitys statuksen saaneille kaupungeille, kaupunkilaisille sekä kansallisesti (Kirjoittajat: Hanna Tajakka valmistelee, kaupungin edustajat viimeistelevät) - Pohjana kyselyt (elinkeinokysely, kkp-verkostokysely) - Luonto-, ympäristö- ja rakennetun ympäristön arvojen esiin tuominen ja näkyväksi tekeminen - Eheyttävän kaupunkisuunnittelun työkalu - Kaupunkikuvan kehittäminen - Imagon rakentaminen - Asuinviihtyvyyden kehittäminen - Elinkeinotoiminnan edistäminen
- Ympäristökasvatuksen edistäminen - Hyödyt, haasteet ja kehityskohteet Kansallinen kaupunkipuisto-hanke/ Esiselvitys/ Rakenne LUONNOS LIITE 2: 4 (4) 22.2.2016 6 Kansallisen kaupunkipuiston merkitys statuksen saaneiden kaupunkien maankäytön suunnittelulle (Kirjoittajat: Hanna Tajakka valmistelee, kaupungin edustajat viimeistelevät) - Pohjana kysely (maankäytön- ja kiinteistötoiminnan kysely) - Kulttuuri-, luonto- ja viherympäristöarvojen vahvistaminen, kehittäminen ja säilyttäminen - Vaikutukset kaavoitukseen - Vaikutukset liikenteeseen - Vaikutukset muihin suunniteltuihin hankkeisiin - Hyödyt, haasteet ja kehityskohteet 7 Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue ja tähtikohteet (Kirjoittajat: Kaavoituksen edustajat) - Alustava rajausehdotus kkp-tarkastelualueesta ja selvitys sen arvoista, kaavatilanteesta ja maanomistuksesta - Kkp:n teemat - Kustakin osa-alueesta seuraavat tiedot: Erityisarvot Avain-/Tähtikohteet kkp:n kannalta Erityisarvoja vahvistavat tekijät Erityisarvoja uhkaavat tekijät Maanomistus Kaavatilanne (maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatasolla) ja onko puutteita kkp:n kannalta 8 Johtopäätökset / vaikutusten arviointi (Kirjoittajat: Hanna Tajakka ja kaupungin sekä Kokkolan Matkailu Oy:n? edustajat) - Millä tavalla kansallinen kaupunkipuisto liittyisi kaupungin strategioihin? - Vaikutukset elinkeinolle, matkailulle, virkistykselle, luonnolle, hankekehittämiselle, toimintaprosesseille (työpaja ja kyselyt ym.) - Mitä Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto merkitsisi tarkastelualueella ja laajemmalla vaikutusalueella? - Edellytykset perustamiselle - Kokkolan rooli ja lisäarvo kkp-verkostossa - Tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet (hoito ja käyttö sekä mahdolliset optioalueet) Liitteet
Kansallinen kaupunkipuisto -hanke Aikataulu LIITE 3: 1 (4) 4.3.2016 Kansallinen kaupunkipuisto/ Hankkeen aikataulu MITÄ TAPAHTUU HUOMIOITAVAA VASTUUHENKILÖ/-TAHO HUHTIKUU 2015 Päätös esiselvityksen laatimisesta KESÄKUU 2015 Päätös sury:n ja ohry:n nimeämisestä ja projektitöiden hankinnasta Sury:n ensimmäinen kokous (18.6.2015) Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto Kaupunginhallitus HEINÄKUU 2015 Tiedottamisen ja osallistamisen suunnittelu (kokous 2.7.2015) ELOKUU 2015 Tiedottamisen ja osallistamisen suunnittelu Sury:n toinen kokous (31.8.2015) Viertola ja Tajakka Sury, Nissinen ja Viertola SYYSKUU 2015 Esiselvityksen rungon ja Kokkolan kertomuksen suunnittelu Osallistuminen kkpverkostotapaamiseen Hangossa (15. 16.9.2015) Sury:n kolmas kokous (28.9.2015) Sury ja kirjoittajatiimit LOKAKUU 2015 Ohry:n ensimmäinen kokous (14.10.2015) Kokkolan kertomuksen työstäminen Tiedottamisen valmistelu Osallistamisen valmistelu Johtoryhmien (kaupungin, teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen jory:t), kaupunginvaltuuston ja kaupunkirakennelautakunnan esittelytilaisuuksien valmistelu Verkkosivut Johtoryhmäesittelyt Kaupunginvaltuusto Yleistiedote PowerPoint-esitykset pääkirjastoon ja kaupungintalolle Maastoretket Verkkokysely Kutsuteematyöpaja Kirjoittajatiimit ja asiantuntijakirjoittajat Nissinen, Sangi, Kungsbacka ja Tajakka Sury
Kansallinen kaupunkipuisto -hanke Aikataulu LIITE 3: 2 (4) 4.3.2016 MITÄ TAPAHTUU HUOMIOITAVAA VASTUUHENKILÖ/-TAHO Kaupungintalon ja teknisen palvelukeskuksen työntekijöiden tiedotustilaisuuden valmistelu Sury:n neljäs kokous (23.10.2015) Nissinen ja Sangi MARRASKUU 2015 Kokkolan kertomuksen työstäminen Tarkastelualueen karttarajauksen päivittäminen Kirjoittajatiimit ja asiantuntijakirjoittajat Nissinen ja Hannila Maastoretkien valmistelu 30.1. ja 6.2.2016 Ahmas, Hannila ja Sangi sekä asiantuntijaoppaat Verkkokyselyn valmistelu Kesto kolme viikkoa (29.1.2016-21.2.2016) Tiedotusmateriaali ja verkkomateriaali valmistelu Maastoretket Verkkokysely Jaakko Heikkilä (koko sury apuna) Kungsbacka Sury:n viides kokous (11.11.2015) JOULUKUU 2015 Kokkolan kertomuksen työstö Viikko 4/2016 mennessä Kirjoittajatiimit ja asiantuntijakirjoittajat Esiselvitysraportin työstö Johtoryhmien esittelytilaisuudet Teknisen toimen jory 7.12.2015 Sivistystoimen jory 9.12.2015 Näyttelyosastojen ja materiaalin valmistelu pääkirjastolle ja kaupungintalolle Maastoretkien valmistelu Tajakka Nissinen 29.1.2016 mennessä Sangi Verkkokyselyn valmistelu Kesto kolme viikkoa (29.1.2016-21.2.2016) Tiedotusmateriaali ja verkkomateriaali valmis Maastoretket Verkkokysely Ahmas, Hannila ja Sangi sekä asiantuntijaoppaat Jaakko Heikkilä (koko sury apuna) Kungsbacka Sury:n kuudes kokous (9.12.2015) TAMMIKUU 2016 Kokkolan kertomuksen työstäminen valmis Esiselvitysraportin työstö Kaavoitustilanteen selvitys Kaupunkirakennelautakunnan ja rakennus- ja ympäristölautakunnan esittelytilaisuudet Viikko 4/2016 mennessä Kaupunkirakennelautakunta 13.1.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 20.1.2016 Kirjoittajatiimit ja asiantuntijakirjoittajat Tajakka Nissinen Jouni Laitinen ja Michael Hagström
Kansallinen kaupunkipuisto -hanke Aikataulu LIITE 3: 3 (4) 4.3.2016 MITÄ TAPAHTUU HUOMIOITAVAA VASTUUHENKILÖ/-TAHO Tarkastelualueen karttarajauksen päivittäminen Tiedottamista Tarvittaessa Flanderilta kommentit Nissinen ja Jaakko Heikkilä Maastoretket Verkkokysely Kungsbacka Kaupunginvaltuusto 28.1.2016 Nissinen Maastoretket 2 kpl Luontoretki ja pyöräretki 30.1.2016 Hannila ja Sangi sekä asiantuntijaoppaat Verkkokysely Kesto kolme viikkoa (29.1.2016-21.2.2016) Näyttelyosastot pääkirjastolle ja kaupungintalolle 29.1.2016-21.2.2016 Sangi Kutsuteematyöpajan valmistelu 23.3.2016 Kaupungintalolla Sury Jaakko Heikkilä (koko sury apuna) Tiedottamista Sury:n seitsemäs kokous (20.1.2016) HELMIKUU 2016 Esiselvitysraportin työstö Johtoryhmien esittelytilaisuudet Maastoretket 2 kpl Verkkokyselyn yhteenveto Maastoretket Verkkokysely Kaupungin jory MILLOIN Elinkeinojen jory MILLOIN Arkkitehtuuriretki ja puistosuunnistus 6.2.2016 Kungsbacka Tajakka Nissinen Ahmas ja Sangi sekä asiantuntijaoppaat Jaakko Heikkilä Kutsuteematyöpajan valmistelu 23.3.2016 Kaupungintalolla Sury Tiedottamista Sury:n kahdeksas kokous (17.2.2016) Ohry:n toinen kokous (26.2.2016) MAALISKUU 2016 Esiselvitysraportin työstö Kutsuteematyöpaja Verkkokyselyn tulokset Kungsbacka Tajakka Esiselvitysraportin käännös-, taitto- ja painotöiden tarjouspyynnöt Esiselvitysraportin kuva- ja karttamateriaalin valikointi Kungsbacka Kutsuteematyöpaja 23.3.2016 Kaupungintalolla Sury ja kutsutut Sury Sury:n yhdeksäs kokous (16.3.2016) HUHTIKUU 2016 Esiselvitysraportin kommentointi Esiselvitysraportin lopputyöstö Sury ja ohry Tajakka
Kansallinen kaupunkipuisto -hanke Aikataulu LIITE 3: 4 (4) 4.3.2016 MITÄ TAPAHTUU HUOMIOITAVAA VASTUUHENKILÖ/-TAHO Esiselvitysraportin käännös-, taitto- ja painotöiden hankinta TOUKOKUU 2016 Esiselvitysraportin käännöstyö ruotsiksi Esiselvitysraportin taittotyö Ohry:n kolmas kokous (12.5.2016) KESÄKUU 2016 Esiselvitysraportin taittotyö Taiton tarkistus HEINÄKUU 2016 Esiselvitysraportin painotyö ELOKUU 2016 Iltakoulu lautakuntien, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsenille SYYSKUU 2016 Esiselvityksen käsittely lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Päätös jatkotoimenpiteistä HUOM! TARVITAANKO TÄTÄ ENNEN VIELÄ TSEKKAUS SURY:SSÄ? HUOM! PITÄISIKÖ PAINOTYÖ OLLA ENNEN KUIN MATERIAALI ON KÄSITELTY LAUTAKUNNISSA, KH:SSA JA KV:SSÄ. RIIPPUU SIITÄ HALUTAANKO MATERIAALI JAKAA PÄÄTTÄJIEN KÄSITTELYYN SÄHKÖISENÄ VAI PAINOTUOTTEENA Kungsbacka KUKA? KUKA? KUKA? Sury KUKA? Sury ja ohry Nissinen Kaupunginhallitus Tiedottamista Kh:n päätös Kungsbacka
LIITE 4
KANSALLISET KAUP KAUPUNKIPUISTOT K ansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena kaupunkilaisten olohuoneena. K ahdeksan kansallisen kaupunkipuiston lisäksi moni kaupunki selvittää parhaillaan mahdollisuuksia perustaa kansallinen kaupunkipuisto. H akemuksen tekee kaupunki, ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. FORSSA HANKO HEINOLA Kuva: Hangon kaupungin tekninen ja ympäristövirasto Forssan kansallinen kaupunkipuisto kertoo vuosisataisen maaseutuympäristön nopeasta muutoksesta teollisuustoimintojen tyyssijaksi. Forssassa on nähtävissä teollisuus- ja asuinrakentamisen historia vaiheineen ja rakennustapoineen. Punatiilisten teollisuusrakennusten ympärille muodostui yhdyskunta, jonka osat: puistot, työväen asuinalueet, koulut, päiväkodit ja muut palvelurakennukset sekä johtajien huvilat muodostavat ainutlaatuisen kerroksellisen kaupunkirakenteen. Maisemallisina elementteinä ovat Loimijoen laakso ja sitä rajaava harjuselänne. www.forssa.fi/ forssan_kansallinen_kaupunkipuisto/ HÄMEENLINNA Hangon kansallinen kaupunkipuisto käsittää yhtenäisen rakennetun kaupunkikulttuuriympäristön, suojelualueiden ja luonnontilassa olevan ulkosaariston muodostaman kokonaisuuden. Sillä on moninainen ja pitkä historia ja tulevaisuus täynnä haasteita. Se on paikka, jossa maa loppuu ja meri alkaa, tai päinvastoin uloimpana. (Tekninen johtaja Sten Öhman perustamisselvityksen alkusanoissa) www.hanko.fi/palvelut/ kaavoitus_ja_maankaytto/kansallinen_kaupunkipuisto 8 kaunista KANSALLISTA KAUPUNKIPUISTOA TÄYNNÄ ELÄMÄÄ, LUONTOA, KULTTUURIA, HISTORIAA JA TAPAHTUMIA Heinolassa kansallinen kaupunkipuistossa on monta maisemaa kaupungin läpi virtaavasta Jyrängönvirrasta erämaaluontoon ja monta tarinaa entisen residenssi- ja kylpyläkaupungin historiasta tämän päivän kauniiseen pikkukaupunkiin. Kaupunkipuisto muodostuu mm. rantojen rautakautisista asutuspaikoista, Kustavilaisen ajan ruutukaavakaupungin puistoista ja eri aikakausien arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja monimuotoisesta luonnosta luonnonsuojelualueineen. Heinolan monipuolinen kaupunkipuisto tarjoaa näköalapaikkoja historiasta tulevaan. www.heinola.fi/kansallinen-kaupunkipuisto KOTKA Tule sinäkin! Kuva: Jari Varpenius Hämeenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto vuonna 2001. Tänä vuonna 15-vuotisjuhliaan viettävä puistokokonaisuus on Suomen historian ja suomalaisen luonnon näyteikkuna. Se kertoo havainnollisesti maamme sivistyksellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä sekä kulttuurisista virtauksista. Luonnonympäristössä on sekä erämaa-suomen, vauraan kulttuuri-suomen että runeberiläistopeliaanisen maisemaihanteen elementtejä. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on kertomus Itämeren ja Kymijoen antimien varaan syntyneestä linnoitus- ja rajakaupungista, joka on kasvanut moni-ilmeiseksi satama- ja teollisuuskaupungiksi. Moderni Kotka on joki-, merenranta- ja saaristoluonnon monimuotoisuutta vaaliva vehreiden puistojen kaupunki. www.hameenlinna.fi/kansallinenkaupunkipuisto/ www.kotka.fi PORI PORVOO TURKU Kuva: Heli Nukki Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen merkittävimmän joen, Kokemäenjoen, ja suomalaisen asutuksen kehittymisen vaiheista. Puiston erityisiä arvoja ovat mm. jokivarren teollisuusrakennukset, laajat peltoaukeat, arvokkaat puistot ja Kivi-Porin aintulaatuinen kaupunkimaisema unohtamatta kaupunkipuiston helmeä Porin Kirjurinluotoa. www.pori.fi/kaupunkipuisto Kuva: Samuli Saarinen Porvoon jokilaakso Vanhasta Porvoosta aina merelle asti tarjoaa kivoja reittejä kansallisesti arvokkaiden muistipaikkojen, kuten keskiaikaisen Linnamäen ja Näsin hautausmaan, ja luontokohteiden äärelle. Jokirannan puistot ja promenadit johdattavat kohti jokisuiston kansainvälisesti arvokasta lintulahtea sekä Hamarin ja Haikkoon työläis- ja kartanomaisemia. Kansallisen kaupunkipuiston luonnonsuojelualueet, puistometsät ja näköalapaikat ovat valokuvauksellisia retkikohteita paikallisille ja matkailijoille. www.porvoo.fi/kansallinenkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto perustuu kaupungin historialliseen asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina, Itämeren kaupunkina sekä hallinnon, kirkon, tieteen, kaupan ja teollisuuden keskuksena. Kaupunkipuisto on urbaanien arvomaisemien verkosto, joka kattaa kaupunkikulttuurin ja luonnon kannalta oleellisimmat kohteet aina Airistolta Kuralan elävän historian kylään saakka. Puiston ytimenä ovat Aurajokimiljöö ja Ruissalon saari. www.turku.fi/kaupunkipuisto täynnä tapahtumia myös kansallisissa kaupunkipuistoissa www.vihervuosi.fi Tapahtumakalenteri