AYY:n asunnot opiskelijan kotina Kiinteistöstrategia (-2026)

Samankaltaiset tiedostot
Kiinteistöstrategia (-2026)

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

Kiinteistöpolitiikka. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 1 (7) Hyväksytty edustajiston kokouksessa 13/2016

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Asumisen linjapaperi 1 (6)

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Asumisen linjapaperi 1 (7)

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Kiinteistöpolitiikan liitteeksi laaditaan kooste ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuudesta, jota päivitetään vastaamaan kulloistakin tilannetta.

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Projektisalkku. Toimintasuunnitelman 2017 taustapaperi

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä

Asunto-osuuskunta Kotihelmi. Leena Nilsen

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti

Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous

TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017

Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö

SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

Somalien ja venäläisten näkökulma

Opiskelijat asuntovaikuttajina

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Koti oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Pöydälle 27.2.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Ikääntyneiden asumisen näkymiä

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto

ASUNTOPOLITIIKAN KEHITTÄMISKOHTEET

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

A-Kruunu Oy. Ympäristövaliokunta

Asumisen uudet muodot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Asumisneuvojan rooli vuokravelkatilanteessa. Jussi Saari, Talousneuvoja Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Ylioppilaskunnan suunta

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Nykytilan määrittely: SWOT

Asukastyytyväisyyskysely

Yhteisölliset asumisen ratkaisut

Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

HE 161/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Taloyhtiön viestintä - suositeltavat käytännöt ja

Miestentie 3 OTANIEMI / ESPOO. sponda.fi

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

Yhteinen keittiö -hanke

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Aalto Yliopiston ylioppilaskunta Tilinpäätös Edustajiston kokous

K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen

Lohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma

Kuntastrategia

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

LISÄRAKENTAMISESSA ONNISTUMINEN Tuomas Johansson

Vene Helsingissä. Digitaalisia palveluita veneilijöille

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Asukastyytyväisyyskyselyn tulokset Kiinteistö-KYS Oy

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet

Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.

/2006 Tauno Tuomivaara

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

SOANK PÖYTÄKIRJA 2/ (5) Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta KOAS Letkut, Letkutie 2 A, Jyväskylä; kokoustila

Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Riikka Nikulainen, puh

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

TALOUSARVIO Edustajiston kokous

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?

Pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma

SAKU-strategia

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

Harri Lindqvist Helsinki

Lähetekeskustelu opiskelijakeskuksen tilaohjelmasta. AYYE 6/2016 Joona Orpana

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto,

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Transkriptio:

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 1 (7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 :n asunnot opiskelijan kotina Kiinteistöstrategia 2017-2021(-2026) Kiinteistöstrategia asettaa :n asunto- ja kiinteistötoiminnan kehittämistavoitteet: palveluiden kehittämistavoitteet seuraavaksi viideksi ja kiinteistökannan muutostavoitteet seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kiinteistöstrategia kuvaa muutostavoitteita, kun taas asunto- ja kiinteistötoiminnan pysyvät periaatteet ja toimintatavat kuvataan kiinteistöpolitiikassa ja asumisen linjapaperissa. Kohtuuhintaisten asuntojen ja monipuolisten vapaa-ajan tilojen tarjoaminen ovat :n keskeisimpiä palveluita. Kiinteistöstrategian keskeinen tavoite on mahdollistaa näiden tarjoaminen mahdollisimman laadukkaina mahdollisimman monelle. Laatu tarkoittaa muun muassa asukas- ja asiakaslähtöisyyttä, korkeaa asumisviihtyvyyttä ja palveluiden sujuvuutta. :n asunto- ja kiinteistötoiminnan kehittäminen tehdään tutkittuun tietoon pohjautuen. Siksi kiinteistöstrategian osana laaditaan :n asunto- ja kiinteistötoimintaan liittyviä selvityksiä, jotka yhdessä muodostavat kattavan kokonaiskuvan :n jäsenistön, asukkaiden ja asiakkaiden toiveista ja siten hyvän pohjan kehittämistyölle.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 2 (7) 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 Sopivaa ja riittävästi :n kiinteistökanta vastaa kysyntää (2017-2026) Kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen vuokraaminen ja monipuolisten vapaa-ajan tilojen tarjoaminen ovat :n keskeisimpiä jäsenpalveluita. Pääkaupunkiseudun vaikean asuntotilanteen vuoksi opiskelija-asunnoista on huutava pula. Samalla Aaltoyliopiston opetuksen keskittyminen Otaniemeen, uudet raideliikenneyhteydet ja opiskelijoiden asumistoiveiden muutokset vaikuttavat :n nykyisen kiinteistökannan houkuttelevuuteen. :n asuinkiinteistöomaisuutta kasvatetaan siten, että se vastaa sijainneiltaan, asuntotyypeiltään ja hintajakaumaltaan :n jäsenten tutkittuja asumispreferenssejä. Kampuksen keskittymiseen reagoidaan luopumalla etäisimmistä ja kysynnältään heikoista asuntokohteista. Strategiakaudella luovutaan noin 350 asuntopaikan verran heikoimman kysynnän asuntokohteista ja rakennetaan ainakin 1350 uutta asuntopaikkaa Otaniemen kampusalueelle tai muille hyville sijainneille. Tavoitteena on kasvattaa :n asuntopaikkojen kokonaismäärää 30% vuoteen 2026 mennessä. Kampuksen keskittyminen lisää myös tarvetta monipuolisille vapaa-ajan tiloille. Otaniemen uusiin asuntokohteisiin suunnitellaan vapaa-ajan tiloja, jotka vastaavat jäsenistön ja :n piirissä toimivien opiskelijajärjestöjen tarpeita ja kysyntää. :n nykyiset asukaspysäköintikäytännöt ovat vaihtelevia. Ylioppilaskunnan tavoitteena on, että Otaniemessä asukaspysäköinnin määrä vähenee, sillä liiat autopaikat ovat keskeinen opiskelija-asuntorakentamisen este. Otaniemen liikenneyhteydet paranevat metron ja raide-jokerin myötä ja kampuksen keskittyminen vähentää Otaniemen asukkaiden liikkumistarvetta. Espoo ja alueen maanomistajat uudistavat pysäköintikäytäntöjään ja Otaniemen pysäköinnistä on tulossa maksullista. Samalla on mielekästä kehittää :n omia asukaspysäköintikäytäntöjä. Tavoitteena on, että rajalliset pysäköintipaikat kohdistuvat niitä eniten tarvitseville, pysäköinnin kustannukset jakautuvat nykyistä oikeudenmukaisemmin autopaikkojen käyttäjille ja kaikissa :n kohteissa on yhtenevät asukaspysäköinnin käytännöt. Teetetään preferenssiprofiileihin perustuva kvantitatiivinen selvitys Aaltoyliopiston opiskelijoiden asumispreferensseistä. Laaditaan selvityksen pohjalta :n asuntojakaumatavoite, jossa huomioidaan niin asuntotyypit kuin niiden alueellinen jakautuminen. Selvitetään palvelumuotoilun keinoin erilaisten vapaa-ajan tilojen tarve. Selvityksessä huomioidaan myös mahdolliset uudet, vielä uupuvat tilatyypit, joilla voisi olla kysyntää perinteisten yhdistystilojen, kertavuokrattavien tilojen ja taloyhtiön yhteistilojen lisäksi. Selvityksen pohjalta laaditaan määrälliset tavoitteet ja suunnitteluohjeet uusille tilatyypeille. Vaikutetaan kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikkaan Helsingissä ja Espoossa, jotta saa riittävästi tonttimaata lisärakentamistavoitteidensa toteuttamiseksi. :n lisärakentaminen kohdistetaan :n kannalta keskeisille ydinalueille, joita ovat ainakin Otaniemen kampusalue, Leppävaara, Jätkäsaari.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 3 (7) 60 61 62 63 64 65 66 67 68 Luovutaan kohteista, joiden kysyntä on laskenut ja jotka sijaitsevat liian kaukana Otaniemen kampukselta. Kohteista luovutaan tavalla, joka maksimoi niiden tuoton :lle. Myydyistä kohteista saadut varat pidetään asuinkiinteistötoiminnan sisällä. :n tavoitteena on hankkia tontit, joilla nykyiset Otaniemen asuntokohteet sijaitsevat. Tonttihankintojen rahoitusmuoto selvitetään tapauskohtaisesti. Asukaspysäköinnin periaatteet uudistetaan ja yhdenmukaistetaan tavalla, joka takaa pysäköintipaikkojen tarkoituksenmukaisen käytön ja pysäköintipaikkojen kustannusten oikeudenmukaisen jakautumisen asukkaille.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 4 (7) 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 Asumis- ja tilapalveluiden digitalisointi Palveluiden digitalisoinnilla voidaan parantaa Olen viettämässä kesäistä iltapäivää palvelukokemusta ja vähentää helsinkiläisessä puistossa kavereiden kanssa, manuaalisen hallintotyön tarvetta. kun äkkiä iskee hillitön saunomisen himo. Palveluiden digitalisointi ei Tarkistan puhelimella Tila-järjestelmästä kuitenkaan ole itseisarvo, vaan se vapaat ja varattavissa olevat saunat. Varaan on mielekästä vain kun sen JMT3 kattosaunan, maksan sen kännykällä aiheuttama hyöty ylittää kesätyörahoistani ja pian olenkin taksissa kustannukset. matkalla kohti Otaniemeä. Ovi aukeaa saamallani koodilla ja muutaman virvokkeen Domo-järjestelmän käyttöönotto jälkeen saunakin alkaa olla lämmin. kehitti merkittävästi :n asuntojen vuokraustoimintaa. Kertavuokrattavien tilojen varaamiseen on käytössä Tila-järjestelmä, mutta prosessiin liittyy edelleen merkittävästi käsityötä muun muassa laskutuksessa, avainhallinnossa ja saunojen lämmityslistoissa. Talosaunojen vakiovuorojen varaaminen ja lämmityslistat hoidetaan asuntotoimistossa. :n saunojen ja kertavuokrattavien tilojen hallinto digitalisoidaan niin, että pääosassa tapauksissa ei tarvita lainkaan manuaalista työtä. Asukkaan on mahdollista varata, maksaa ja saada käyttöönsä tiloja joustavasti ja tarvittaessa jopa lyhyellä varoitusajalla ja koko prosessi on hoidettavissa digitaalisesti. Talosaunojen varausjärjestelmää kehitetään niin, että käyttöaste nousee ja manuaalinen työ vähenee. Selvitetään, minkälaisia digitaalisia palveluita :n tila- ja asuntotoiminnassa kannattaisi tarjota. Digitalisoinnin tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja vähentää manuaalista työtä. :n asuntokohteissa sijaitsevien saunojen ja kertavuokrattavien tilojen lukitusja hallintajärjestelmiä kehitetään niin, että ne mahdollistavat prosessin digitalisoinnin. Ensisijaisesti tämä tehdään talojen remonttien yhteydessä. Tila-järjestelmää kehitetään ja siihen integroidaan maksujärjestelmä. Kehitetään talosaunojen varaus- ja käyttöperiaatteita niin, että saunojen käyttöaste nousee ja manuaalinen työ vähenee. Selvitetään mahdollisuutta yhdistää talosaunojen ja kertavuokrattavien tilojen varausjärjestelmiä ja käyttöperiaatteita niin, että jäsenistö voi varata myös talosaunoja, mutta asukkailla on niiden käyttöön etuoikeus ja halvempi hinta.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 5 (7) 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 Yhteisöllistä ja omaa asukaslähtöistä asumista Opiskelija-asuminen voi olla enemmän kuin vain katto pään päällä. Opiskelijaasumisessa naapurit voivat olla arjen yhteisö, joka tukee asukkaiden opiskelukykyä, parantaa asumistyytyväisyyttä ja edistää Aalto-hengen syntymistä ja kulttuurien välistä kommunikaatiota. Silti verrattain harva haluaa ensisijaisesti asua solussa tai jakaa asumisen toimintoja muiden kanssa 1. Opiskelijan kaupunki tutkimuksen perusteella yhteisöllisen asumisen suosiota lisäisi ennen kaikkea edullisempi hinta ja mahdollisuus valita kämppäkaverinsa. Vastaavasti suosiota vähentävät siivottomat tilat, vieraat ihmiset ja yhteisten pelisääntöjen puute. 2 pyrkii lisäämään yhteisöllisen asumisen suosiota nykyisessä asuntokannassa. Asukasvalintaa kehitetään helpottamaan yhteisöllistä asumista. Toimivat yhteisöllisen asumisen mallit otetaan laajalti käyttöön. Kasvattamalla yhteisöllisen asumisen suosiota voidaan tasata eri asuntotyyppien kysyntää. Tavoitteena on, että yhteisöllinen asuminen on aidosti haluttu vaihtoehto mahdollisimman monelle aaltolaiselle. on asuntotoimijana erityinen, sillä :n asukkaat ovat myös sen jäseniä tavallaan siis asuntojen omistajia. Siksi asukkaille pyritään antamaan mahdollisimman paljon vaikutusmahdollisuuksia asumiseensa kuitenkaan asunto-omaisuuden pitkäaikaisesta turvaamisesta tinkimättä. Asuntotoiminnan kehittämissuunnat kysytään suoraan asukkailta: asukkailta saatu palaute vaikuttaa niin vuokriin kuin palvelutasoon. :lla asumiseen voi vaikuttaa vaivattomasti kyselyillä tai osallistumalla houkuttelevaan asukastoimintaan, johon osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala. Selvitetään ja otetaan käyttöön keinoja, jossa asukasvalinnalla lisätään yhteisöllisen asumisen suosiota. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi usean hengen kaveriasuntoja tai soluyhteisöjen rajattua mahdollisuutta vaikuttaa oman soluyhteisön asukasvalintaan. Keinoja valittaessa huomioidaan tarvelähtöisyyden ja yhteisöllisyyden edistämisen välinen tasapaino. Selvitetään itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mitkä ovat toimivia keinoja käynnistää yhteisöllisyyttä asumisyhteisöissä ja miten luoda sujuvat yhteisasumisen pelisäännöt. Pyritään levittämään hyviä malleja ja siten edistetään yhteisöllistä asumista olemassa olevassa asuntokannassa. Kehitetään kattavat ja systemaattiset keinot selvittää asukkaiden tyytyväisyyttä ja asumispalveluiden onnistumista. Näitä voivat olla esimerkiksi vuosittaiset asumistyytyväisyyskyselyt. Saatua tietoa käytetään :n asuntotoiminnan kehittämiseksi ja apuna remonttien kohdentamisessa ja vuokranmäärityksessä. 1 Kemppainen & Raninen 2011: Aalto-yliopiston opiskelijoiden asuminen: Nykytilanne, toiveet ja vieraskielisten opiskelijoiden tilanne, http://www.slideshare.net/otusowl/2011-aalto-yliopiston-opiskelijoiden-asuminen 2 Rytkönen & Saari 2015: Opiskelijan kaupunki, http://www.otus.fi/index.php/julkaisut

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 6 (7) 144 145 146 147 148 149 150 151 152 Selvitetään, miten :n asuntojen vuokrat vastaavat asukkaiden kokemusta asuntojen käyttöarvosta. Selvityksen perusteella kehitetään malli, jolla asukkaiden kokemus käyttöarvosta vaikuttaa vuokratasoon. Tavoitteena on kasvattaa epäsuosittujen kohteiden kysyntää sillä, että vuokrataso vastaa paremmin koettua käyttöarvoa. Lisätään asukastoimintaan osallistumista selvittämällä ja kehittämällä houkuttelevampia osallistumiskäytäntöjä. Uudistetaan asukastoiminnan käytännöt ja lisätään asukastoiminnan vaikuttavuutta.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöstrategia 7 (7) 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 Avointa ja näkyvää asuntopalvelua Asuntojen ja tilojen vuokraaminen näyttäytyy tukitoimintana, vaikka se on :n keskeisin jäsenpalvelu. :n asuntotoiminnan verkkopalvelut ovat toimivat, mutta asumiseen ja tiloihin liittyvä tieto pirstaloituu edelleen useille alustoille. :n asuntotoiminta kehittyy, mutta kehitysaskeleet eivät aina saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Asuntotoiminta nostetaan näkyväksi ja :n toiminnan keskiöön. Asuntotoiminnalle kehitetään oma brändi ja asuntotoiminnasta viestitään aktiivisesti. :n asuntotoiminta siirtyy radikaalin avoimuuden aikaan. Asuntoihin liittyvä tieto on helposti kaikkien asukkaiden ja potentiaalisten asukkaiden ulottuvilla. Asuntotoiminnalle kehitetään brändi, joka on itsenäinen ja tunnistettava, mutta yhdistyy ylioppilaskuntaan. Laaditaan palvelumuotoiluselvitys :n asunto- ja kiinteistötoiminnan palveluprosesseista ja viestinnästä. Kehitetään asiakkaiden tarpeiden pohjalta yhtenäinen ja hallittava palvelu- ja viestintäkokonaisuus, jossa eri järjestelmät ja sivustot linkittyvät sujuvasti yhteen. Kaikki tarvittava tieto on avoimesti asukkaiden ja potentiaalisten asukkaiden saatavilla. Esimerkiksi eri kohteiden vuokran määräytymisen perusteet ovat kaikkien nähtävillä. Tiedon äärelle on helppo löytää ja se on ajankohtaista, tarpeellista ja tarkoituksenmukaisesti jäsenneltyä. Asuntotoimintaan liittyvä viestintä on keskeinen osa :n jokapäiväistä viestintää ja viestintä on vuorovaikutteista. tarjoaa toimivat kanavat asuntotoiminnan viralliseen viestintään ja asukkaiden väliseen yhteydenpitoon.