SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10577
i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU 23.5.2016 Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO... 1 1. JOHDANTO... 2 2. TARKKAILUVELVOLLISET... 3 3. VESISTÖALUEEN KUVAUS... 4 4. TARKKAILUMENETELMÄT JA TULOKSET... 7 4.1 KIRJANPITOKALASTUS... 7 4.1.1 Iso-Lamujärvi... 7 4.1.2 Pyhännänjärvi... 9 4.1.3 Kortteinen... 10 4.1.4 Uljua... 11 4.1.5 Nahkiaisen pyynti... 12 VIITTEET... 13 LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit 1998 2015. Liite 2. Yleiskuvaus vesistöstä Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu 8 90570 OULU p. 040 6370846 Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 01/2015 Kuvat: Ahma ympäristö Oy
YHTEENVETO Iso-Lamujärvellä muikku oli edelleen kirjanpitokalastuksen tärkein saalislaji. Muikun yksikkösaaliita voidaan pitää edelleen varsin kohtuullisena, vaikka lajin saaliit laskivat hieman edellisvuodesta. Hoitorysällä saadun vähempiarvoisen kalan yksikkösaaliit ovat olleet jo pitkään laskusuunnassa. Järvellä on jatkettu hoitokalastuksia säännöllisesti, mitä voidaankin pitää edellytyksenä pysyvien tulosten aikaansaamiselle. Pyhännänjärvelle kirjanpitokalastajan pyynti painottui kuhan verkkokalastukseen, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien kirjanpitokalastajien harjoittamaan keväiseen kutupyyntiin. Pyhännänjärven kirjanpitokalastajan saama kuhan yksikkösaalis laski hieman edellisvuodesta, mutta vajaan 700 gramman kokukertakohtaista kuhasaalista voidaan edelleen pitää kohtuullisena, varsinkin kun saaliskuhien keskikoko oli melko suuri. Vuonna 2015 Uljualla kalasti yksi kirjanpitokalastaja, jonka pyynti painottui katiskakalastukseen. Kalastajan katiskapyynnin saalis koostui ahvenesta (62 %), hauesta (30 %) ja vähäisestä määrästä lahnaa. Katiskalla saatu kokonaisyksikkösaalis jäi melko vähäiseksi (568 g/kokukerta). Kortteisella ei ollut kirjanpitokalastusta vuonna 2015. Kirjanpitokalastajien joukko on Siikajoen vesistöalueella ollut varsin ikääntynyttä, joka on ajan myötä vähentänyt kirjanpitokalastajien määrää. Uusien kalastajien rekrytointi alueelle on ollut melko haastavaa. Vuonna 2015 Siikajoen alajuoksulla kalasti yksi kirjanpitokalastaja, joka keskitti kalastuksensa nahkiaisen pyyntiin. Nahkiaismertojen pyydysyksikkösaalis nousi parin heikomman vuoden jälkeen ja se oli nyt noin 2,30 nahkiaista koettua mertaa kohden. Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Syyskuussa nahkiaisen pyyntiä vaikeutti suuri virtaama, joka siirteli pyyntiä varten rakennettuja patoja ja vei pyydyksiä mukanaan. 1
1. JOHDANTO Siikajoen vesistön kalataloustarkkailun toteutusta varten laadittiin ohjelmakaudelle 2013 2018 uusi tarkkailuohjelma (Taskila 2012). Tarkkailua jatketaan uusitun ohjelman puitteissa pääosin jo pitkään käytössä olleen metodiikan mukaisesti. Kirjanpitokalastuksen osalta ohjelmasta on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Menetelmän avulla jokialueelta saatu aineisto on ollut vähäistä ja sattuman merkitys aineistossa on ollut suuri, joten aineisto ei ole ollut tarkkailun kannalta riittävä. Kuluvan tarkkailukauden tarkkailuohjelmasta on poistettu ammattikalastajien ja nahkiaisten pyytäjien henkilökohtaiset haastattelut, koska säännöstelystä aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset on sovittu kertakaikkisina. Tarkkailuohjelmasta on poistettu myös sähkökoekalastuksia pienten ja kalataloudellisesti vähämerkityksellisten sivu-uomien (Kurranoja, Leuvanoja, Savaloja) yläosilla, koska aiemmin saadut tiedot eivät olleet kovinkaan käyttökelpoisia. Myös Ristisenojan sähkökalastuskoeala on jätetty päivitetystä ohjelmasta pois, koska Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalue Piipsannevalla on sittemmin viemäröity. Siikajoen yläosalle (Pyhäntä) ja Iso-Lamujärveen laskevaan Huhmarpuroon esitettiin sen sijaan uudet sähkökalastuskohteet. Revonlahden Kalliokosken sijaan kalastetaan uusi koeala ylempänä sijaitsevalta kunnostetulta Saarikoskelta. Rapurutto tuhosi Lamujoen alaosan rapukannan v. 2010 ja rutto on tämän jälkeen edelleen edennyt jokea ylävirtaan. Tästä syystä aiemmin toteutettua vuosittaista suppeaa ravustustiedustelua ei enää tehdä. Edellisen tarkkailukauden tarkkailuohjelman mukaisista nahkiaistoukkatutkimuskohteista osa oli kivikkoisuutensa vuoksi huonosti seurantaan soveltuvia. Tästä syystä toukkatutkimukset on uuden ohjelman myötä keskitetty kohteille, joilta edustavien näytteiden saanti on todennäköisempää. Tarkkailujaksonlla 2013 2018 kalataloustarkkailuun kuuluvat määrävuosina tehtävät selvitykset ajoitetaan vuosille 2014 ja 2017, jolloin veden laadun alueellisesta tarkkailusta ja biologisesta tarkkailusta saadaan kalataloustarkkailua palvelevaa tausta-aineistoa. Tarkkailujakson kalastustiedustelu koskee vuoden 2016 kalastusta ja se toteutetaan alkuvuodesta 2017. Siikajoen vesistön kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on seurata mm. jätevesien, säännöstelyjen, vesistöjärjestelyjen ja turvetuotannon vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Yhteistarkkailulla pyritään saamaan kokonaiskuva Siikajoen vesistön kalatalouteen vaikuttavista tekijöistä. (Taskila 2012.) Vuosi 2015 oli suppean tarkkailun vuosi ja kalataloustarkkailuista raportoidaan ainoastaan kirjanpitokalastus tarkkailuohjelman mukaisesti lyhyenä työraporttina. 2
2. TARKKAILUVELVOLLISET Siikajoen vesistöalueella on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite seuraavilla tahoilla (luvanhaltija ja päätös): Jätevedenpuhdistamot Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI/7/04.08/2010, 26.5.2010 Paavolan Vesi Oy, Ruukki PPO-2008-Y-421-111, 14.12.2009 Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO-2006-Y-423-111, 18.10.2007 Teollisuus Profood Oy, Vihanti PPO-2003-Y-301-111, 26.8.2004 PPO-2005-Y-61-11, 10.1.2007, hakemus vireillä Vesistön säännöstely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PSVEO 16/90/2, 1.2.1990 PSVEO 54/90/2, 15.5.1990 PSY 2/07/2, 2.1.2007 PSAVI 62/11/2, 2011 Turvetuotantoalueet Paavolan Turve Ky Isoneva PSY 100/09/2, 18.12.2009 Piipsan Turve Oy Mankisenneva PSY 87/09/2, 26.11.2009 VHO 10/0719/3 KHO 216/1/11, 230/1/11, 233/11/1, 239/1/11, 255/1/11, 256/1/11, 10.1.2012 Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSAVI 3/2013/1, VHO 13/0329/1 Hevoskorpi PSAVI 82/11/1 Honkaneva PSAVI 121/12/1 Hourunneva PSY 39/04/2, hakemus vireillä Huhanneva PSY 41/04/2, hakemus vireillä Huhtineva PSY 10/04/2, VHO 05/0383/3, hakemus vireillä Hukanneva PSAVI 125/11/1 Iso-Manninen PSY 73/09/2 Jylenneva PSAVI 52/11/1 Järvineva PSY 98/09/2, VHO 10/0754/3 Karjoneva PSAVI 26/12/1 Kupukkaneva PSY 61/09/2 Lahnasneva PSY 42/08/2 Paloneva PSAVI 124/11/1 Peuraneva PSY 7/08/2, VHO 08/0555/3 Pikarineva PSAVI 102/10/1, VHO 12/0011/1 Savaloneva PSY 40/04/2, hakemus vireillä Tahkoneva PSY 326/04/2, hakemus vireillä Tervasneva PSY 61/08/2 Vesiläisenneva PSY 9/04/2 Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) PSAVI 99/10/1, VHO 11/0361/1 KHO 7.5.2012 taltio 163 Jousineva PSAVI 34/12/1, VHO 13/0344/1, hakemus vireillä Joutenneva PSAVI 34/12/1, VHO 13/0344/1 tuotanto lopetettu (-2012) Jyletneva PSAVI 33/12/1, VHO 13/0340/1 3
Kivineva PSY 4/04/2, hakemus vireillä Korteneva PSAVI 39/11/1, VHO 11/0361/1 Kureluijanneva PSAVI 32/12/1, VHO 13/0342/1 tuotanto lopetettu (-2014) Kärjenrimpi-Puroräme PSY 11/08/2, VHO 08/0723/3 Mankisenneva PSY 87/09/2, VHO 10/0719/3, KHO 10.1.2012 taltio 12 Navettarimpi PSY 6/04/2, PSY 68/06/2, VHO 04/0339/3 hakemus vireillä Parkkisenrimpi PSY 7/04/2 Paskoneva PSY 16/09/2 Piipsanneva PSY 64/03/2 Saarineva PSY 104/08/2 Sauvasuo PSY 83/09/2 Varisneva PSY 90/06/2, PSAVI 56/2013/1 tuotanto lopetettu (-2010), alue jälkikäytössä 4 3. VESISTÖALUEEN KUVAUS Siikajoen vesistön keskeisimmät vesivarastot ovat Uljuan tekoallas, johon kootaan Siikajoen latvaosien ja Neittävänjoen vedet, sekä Lamujoen vesistön Iso-Lamujärvi, Kortteinen ja Vähä-Lamujärvi. Uljuan tekoaltaan vedet lasketaan Lamujokeen noin 5 km ennen sen yhtymistä Siikajokeen. Uljuan altaan yläpuolisen vesistöalueen pinta-ala on noin 1 471 km 2, Lamujoen 979 km 2 ja koko Siikajoen vesistöalueen 4 318 km 2. Vesistöalueen yli 150 järven kokonaisala on 59 km 2. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi 24,1 km 2 ja Pyhännänjärvi 3,7 km 2. Uljuan (28,0 km 2 ), Kortteisen (5,9 km 2 ) ja Vähä-Lamujärven (3,5 km 2 ) osuus järvien ja altaiden yhteispinta-alasta on n. 40 %. Lupien mukaiset säännöstelyvälit ovat vuositasolla Uljualla 7,0 m, Kortteisella 2,0 m, Iso-Lamujärvellä 1,3 m ja Vähä- Lamujärvellä 0,4 m. Vesistön säännöstelyaste on vuositasolla noin 16 %. Vuoden 2014 aikana valmistui Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman puitteissa aineistoa, jonka avulla pyritään tulvariskien hallinnan ohessa mm. kehittämään Uljuan tekoaltaan säännöstelyä edelleen. Yleiskuva Siikajoen vesistöalueesta on esitetty liitteessä 2. Siikajoen alaosalla on voimalaitos Ruukinkoskessa ja Pöyryssä. Pöyryyn v. 1921 rakennetun voimalaitoksen pato katkaisee merestä tulevan kalan ja nahkiaisen nousun noin 16 km jokisuulta. Pöyryyn rakennettu kalaporras valmistui v. 1988 ja v. 1989 myös Ruukin pohjapatoon tehtiin kalatie. Pöyryn pohjoisrannalle rakennettu uusi kalatie valmistui lopullisesti v. 2000. Muita Siikajoen vesistön nousuesteitä ovat Lämsänkoski, joka sijaitsee Siikajoen vanhan, Uljuan ohittavan, uoman yläpäässä, sekä Kortteisen ja Iso-Lamujärven säännöstelypadot Lamujoessa. Siikajoen valuma-alueen suovaltaisuudesta johtuen vesistöalueen jokien vesi on varsin humuksista ja väriltään tummaa. Myös ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja kuvastavat pääosin rehevää vedenlaatua. Vedenlaatu on Siikajoen pääuomassa ja Lamujoessa pääosin parempi kuin pienemmissä sivujoissa. Lamujoen vedenlaatu on Kortteisen yläpuolisella joen osalla selvästi parempi kuin sen alapuolella. Iso-Lamujärven ja Pyhännänjärven vesien laatu on selvästi parempaa kuin jokien veden laatu. Siikajoen edustan merialueella aivan rannikon tuntumassa jokivesien vaikutus on huomattava, mikä näkyy mm. kohonneina ravinteiden ja humuksen määrinä. Siikajoen kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin vuoden 2009 heinäkuussa silloisen Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman saatua ympäristöluvan (25/09/2, 26.3.2009). Kunnostustöitä hidastivat vuosina 2011 ja 2012 ajoittain kovat virtaamat. Kunnostustyöt saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana.
Kunnostustöillä on pyritty parantamaan lohikalojen elinympäristöä mm. kutu- ja poikasalueita rakentamalla ja koskia kiveämällä. Kaloja ja rapuja varten on tehty asento- ja suojapaikkoja, talvehtimissyvänteitä, kuivia uomia on vesitetty ja uittorännejä kivetty. Rantsilan alapuolella on poistettu uomasta matalille nivoille kasautunutta hienoainesta. Koko joen alueella (Lämsänkoski-meri) on kunnostettu noin 113 ha virtavesialueita. Kunnostuksen toteuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden toiminta-yksikkö, Siikalatvan ja Siikajoen kunnat, Vattenfall Sähköntuotanto Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Iso-Lamujärvellä lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 1,3 m. Lamujärven vedenpintaa laskettiin keväällä huhtikuun alkuun saakka (ns. kevätkuoppa), jonka jälkeen vedenpinta nostetettiin kesäkorkeuteen. Säännöstelyn yläraja ylitettiin kaksi kertaa touko-kesäkuussa, johtuen kevään ja alkukesän tavallista suuremmista sateista ja kasvaneista virtaamista. Enimmillään säännöstelyraja ylitettiin kahdeksalla sentillä. Vedenpintaa laskettiin aina elokuun loppuun saakka, jonka jälkeen vedenpinta kääntyi nousuun ja kävi joulukuussa lähellä säännöstelyn ylärajaa. Vedenpinnan vaihteluväli vuonna 2015 oli 0,86 m ja juoksutus enimmillään 7,20 m 3 /s. Iso-Lamujärven säännöstelyä tullaan kehittämään hankkeessa, jonka suunnittelu käynnistettiin vuonna 2015 (Kuva 1., Martinmäki ym. 2008.) 5 Kuva 1. Iso-Lamujärven vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna 2015. Kortteisen lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 2,0 m. Kortteisen vedenpintaa laskettiin maalis-huhtikuussa ns. kevätkuopan aikaan ja vedenpinta oli alimmillaan 1.4.2015 (N43 + 102,73). Kevätkuopan jälkeen vedenpinta nostettiin kesäkorkeuteen. Kesän sateet nostivat vedenpinnan korkeuden yli säännöstelyluvan mukaisen ylärajan (N43 + 104,0 m) heinäkuussa, jolloin vedenpinta oli enimmillään 26 cm säännöstelyluvan mukaisen ylärajan yläpuolella. Vedenpinnan vaihteluväli vuonna 2015 oli 1,53 m ja juoksutus enimmillään 14,8 m 3 /s. Kortteisella on käynnissä säännöstelyn kehittämishanke. (Kuva 2., Martinmäki ym. 2008.)
6 Kuva 2. Kortteisen vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna 2015. Uljuan vedenpintaa laskettiin alkuvuodesta 2015 kohti kevään tulvajaksoa, jolloin vesipinta nousi nopeasti tasolle N43 + 78 m. Uljuan vedenpinta kohosi kevään ja kesän sateiden seurauksena toukokuussa ja kesäkuun lopulla, jolloin vedenpinnan taso kävi lähellä säännöstelyn ylärajaa (N43 + 79 m). Heinäkuussa vedenpinta saatiin laskuun voimakkaiden juoksutusten avulla. Elokuussa vedenpinta kääntyi hienoiseen nousuun ja jatkoi nousuaan joulukuuhun saakka. Korkeimmillaan vedenpinnan taso oli kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta Uljuan säännöstelyluvan ylärajaa (N43 + 79 m) ei kuitenkaan ylitetty missään vaiheessa vuotta. Vuoden 2015 aikana Uljuan vedenpinnan vaihteluväli oli enimmillään 6,27 m (N43 + 72,54 78,81 m). Uljuan osalta valmistui vuoden 2014 lopulla uusi säännöstelyohje, joka pohjautuu aiemmin syksyllä valmistuneeseen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelmaan. Säännöstelyohjeella pyritään huomioimaan myös maavesivarasto vedenpinnan tavoitetasossa. Uljuan ja Siikajoen vähävetisen uoman säännöstelyn edelleen kehittämiseksi on käynnistynyt padotus- ja juoksutusselvityshanke. (Kuva 3., Martinmäki ym. 2008.)
1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. W (N43+m) Q (m 3 /s) Siikajoen yhteistarkkailu 2015 7 79,0 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 73,0 Uljuan vedenkorkeus ja juoksutus v. 2015 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 72,0 0,0 Kuva 3. Uljuan vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna 2015. 4. TARKKAILUMENETELMÄT JA TULOKSET 4.1 KIRJANPITOKALASTUS Kalastuskirjanpito on jatkunut Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1977 lähtien. Tarkkailujakson 2013 2018 ohjelmassa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kalastajan toteuttamaa pyyntiä. Kalastuskirjanpitoa jatketaan Iso-Lamujärvellä, Pyhännänjärvellä, Kortteisella, Uljualla ja Siikajokisuulla ohjelman mukaan yhteensä 10 kalastajan laajuisena. Vuonna 2015 tiedot saatiin kuudelta kalastajalta. Iso-Lamujärvelle värvättiin alkuvuodesta 2013 yksi uusi kirjanpitokalastaja ja kirjanpitokalastustiedot saatiin kaikilta kolmelta kalastajalta. Uljualta kalastustiedot saatiin yhdeltä kalastajalta, mutta Kortteiselta ei saatu lainkaan kalastustietoja. Uljualla on yhden kirjanpitokalastajan vajaus ja Kortteiselta uupuu kaksi kalastajaa. Uusia kalastajia ei ole yrityksistä huolimatta saatu rekrytoitua. Pyhännänjärven pitkäaikainen kirjanpitokalastaja lopetti vuoden 2012 alussa ja vuosina 2012 ja 2013 ei rekrytointivaikeuksista johtuen ollut kirjanpitokalastusta. Vuodesta 2014 alkaen Pyhännänjärvellä on kalastanut uusi kalastaja, joka on harjoittanut myös verkkokalastusta. Siikajokisuulta Nahkiaisen pyyntitiedot saatiin yhdeltä kalastajalta. Vuosina 2013 2014 Pöyryn alapuolella toiminut kalastaja ei palauttanut tietoja. Kalastajien pyynti- ja saalistiedoista laskettiin alueittaiset kokonaissaaliit ja pyydysyksikkösaaliit (g/pyydyskokukerta). Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit vuodesta 1998 on esitetty liitteessä 1. 4.1.1 Iso-Lamujärvi Iso-Lamujärvellä kalasti vuonna 2015 kolme kirjanpitokalastajaa, jotka harjoittivat lähinnä nuotalla pyyntiä ja verkkokalastusta. Osakaskunta harjoitti edelleen vähempiarvoisen kalaston poistopyyntiä hoitorysällä. Vuoden 2015 kokonaissaalis Iso-Lamujärvellä laski edellisvuodesta johtuen pääasiassa nuottapyynnin alhaisemmasta muikkusaaliista. Harvojen verkkojen pyyntiponnistus lähes puolittui edellisvuodesta, joka vaikutti osaltaan myös kokonaissaaliiseen. Pääosa kokonaissaaliista oli lähinnä nuotalla saatua muikkua, joskin myös muikkuverkkojen muikkusaalis oli merkittävä. Muikku muodos-
tikin järven kirjanpitokalastajien kokonaissaaliista noin 74 %. Hauki oli kilomääräisesti toiseksi merkittävin saalislaji ja sitä saatiin lähinnä harvoilla verkoilla ja jonkin verran nuotalla. Särki on ollut Iso- Lamujärvellä hoitokalastuksen kohteena. Se on ollut yleensä kilomääräisesti mitattuna toiseksi merkittävin saalislaji, mutta vuonna 2015 sitä saatiin kolmanneksi eniten, vain hieman reilut 200 kiloa. Muita merkittävimpiä saalislajeja olivat kiiski ja ahven. Kiiskeä saatiin pääasiassa nuottapyynnin sivusaaliina. Madesaaliit olivat vähäisiä. Istutusperäisiä kirjolohia ei esiintynyt vuoden 2015 kirjanpitokalastuksen saaliissa. Siika esiintyi kirjanpitokalastajien saaliissa toisen kerran vuoden 2009 jälkeen. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Iso-Lamujärvellä sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) vuonna 2015. Pyydystä Pyynti- Kirjo- Ahven Särki Hauki Muikku Siika Kuore Made Kiiski käyttäneet ponnistus lohi Yht. PYYDYS lkm pkk kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg hoitorysä 1 19 33 179 34,5 72,5 0,8 2 12 334 rantarysä 1 20 10 10 katiska 1 34 53,5 7 4 2 67 muikkuverkko 2 214 3 4 2 444,5 1 455 nuotta 2 20 4 28 137 1984 163 2316 verkot 2 152 53 147 0,8 5 205 Yht. (kg) 146 218 334 2501 2 0 10 175 0 3386 Osuus (%) 4 6 10 74 0 0 0 5 0 100 8 Muikkuverkkojen osalta vuodesta 2004 alkanut jokseenkin tasainen saaliiden kasvu taittui vuonna 2011, minkä jälkeen yksikkösaalis on ollut 2,0 2,5 kg tasolla pyydyskokukertaa kohden. Vuoden 2015 nuottapyynnin yksikkösaalis oli muikun osalta noin 99 kg/vetokerta ja nuottapyynnin yksikkösaalis putosi siten vuosien 2012 2014 tasolta (143-155 kg/vetokerta). Parhaimmat saalisvuodet ovat muikun nuottapyynnissä ajoittuneet vuosiin 2007 2008. Heilahteluihin ovat vaikuttaneet pyynnissä tapahtuneet muutokset, mutta myös muikkukantojen luontaiset heilahtelut. Vahvojen muikkuvuosien on perinteisesti ajateltu toistuvan muutamien vuosien välein. Nuottaukseen on ajoittain vaikuttanut myös mm. muikun pieni koko ja osin tästä johtuvat menekkivaikeudet. Oulun alueen muikkukannan seurantajärvistä vuosiluokka 2013 oli keskimäärin heikko, joka saattoi vaikuttaa vuoden 2015 heikentyneisiin nuottasaaliisiin. Tavallisesti muikkusaaliista pääosa on toisella vuodella olevaa muikkua, jolloin vuoden 2013 heikompi vuosiluokka selittäisi saaliiden heikentymistä (RKTL). Vuosiluokka 2014 oli sen sijaan vahva Lamujärvessä, jonka seurauksena tulevan vuoden saaliskehitys saattaa kääntyä nousuun. Hoitokalastukseen käytetyn rysän muikkusaaliit ovat vaihdelleet voimakkaasti, mikä on luonnollista, koska pyynnillä tavoitellaan ensisijaisesti vähempiarvoisia kalalajeja. Iso- Lamujärven muikkusaaliit vuosina 2011 2015 ovat olleet keskimäärin alhaisempia kuin vuosien 2005 2010 saaliit ja vuonna 2015 nuotalla saatujen muikkujen yksikkösaalis laski ensimmäisen kerran alle sadan kilon. On kuitenkin todennäköistä, että muikkusaaliit kääntyvät nousuun tulevina vuosina, kun muikun vahvempi v. 2014 vuosiluokka rekrytoituu kalastukseen. (Kuva 4.) Hoitokalastukseen käytetyn rysän yksikkösaalis vähempiarvoisen kalalajiston osalta oli vuonna 2015 vajaat 14 kg/kokukerta, eli saalis laski reilut 13 kg edellisvuodesta. Saaliisiin saattoi osittain vaikuttaa särjen kutupyyntiä vaikeuttanut kova pohjoistuuli. Toisaalta rysäpyynnin saaliit ovat pudonneet melko tasaisesti vuosien 2007 2009 tasolta, mahdollisesti ainakin osin pyynnin jatkuvuuden takia. Iso- Lamujärven hoitokalastustoimintaa voidaankin pitää siinä mielessä erittäin arvostettavana, että se on jatkunut riittävän pitkään todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Usein hoitokalastusta jatke-
taan aloittamisen jälkeen vain vuosi tai pari, vaikka menetelmä vaatii tulosten aikaansaamiseksi yleensä selvästi pidemmän kalastusjakson. (Kuva 4.) Yksittäinen kalastaja harjoitti Iso-Lamujärvellä vuoden 2015 aikana katiskapyyntiä. Kokukertakohtaista vajaan 1,6 kg:n ahvensaalista voidaan pitää kohtuullisena ja kotitarvekalastuksen kannalta merkittävänä. Tavanomaisen verkkokalastuksen osalta hauen yksikkösaalis oli noin 960 g/ kokukerta ja ahvensaalis noin 350 grammaa. Näiden muikkuverkkoja harvempien verkkojen osalta yksikkösaaliit olivat suhteellisen pieniä. Iso-Lamujärvi on vesistöalueen latvajärviä, eikä sen tilaan vaikuta enää juurikaan pistekuormitusta. Järvellä on toteutettu vuonna 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toimesta koekalastuksia Nordic-yleiskatsausverkoilla ja näistä kalastuksista on laadittu erillinen raportti joulukuussa 2008 (Sairanen 2008). Raportin mukaan Iso-Lamujärven kalayhteisön rakenne oli niukkaravinteisille tai lievästi reheville järville tyypillisesti ahvenkalavaltainen. Järven rehevöitymistä kuvaavien pienikokoisten (5-10 cm) särkikalojen osuus oli erittäin vähäinen ja myös petokalojen osuus melko pieni. Kalastoon perustuvan järven ekologisen tilan arvioinnin mukaan Iso- Lamujärven ekologinen tila oli tuolloin erinomainen johtuen niukoista kokonaisyksikkösaaliista sekä alusveden hyvää tilaa, pohjan laatua ja hyvää happipitoisuutta indikoivan muikun esiintymisestä järvessä. Kun otetaan huomioon myös veden laatu ja kolme muuta luokitteluun vaikuttavaa biologista tekijää on Iso-Lamujärvi luokiteltu ekologisen tilan ensimmäisellä luokittelukierroksella tilaltaan hyväksi. Kalaston nykytila ja tulevaisuuskin näyttävät Iso-Lamujärven osalta edelleen varsin valoisilta. 9 Kuva 4. Muikun pyydysyksikkösaaliit (kg/pyydyskokukerta) (vasen kuva) ja pyydysyksikkösaaliit ilman muikkua (kg/pkk) Iso-Lamujärven kirjanpitokalastuksessa eri pyyntimenetelmillä. 4.1.2 Pyhännänjärvi Pyhännänjärvelle on värvätty uusi kirjanpitokalastaja vuodesta 2014 alkaen ja järveltä on saatu kirjanpitoaineistoa parin vuoden tauon jälkeen. Koska kyseessä on uusi kalastaja, eivät hänen ilmoittamiensa pyynti- ja saalismäärien pohjalta lasketut tulokset ole täysin vertailukelpoisia aiempaan aineistoon. Kalastaja harjoitti verkkokalastusta harvoilla verkoilla. Kalastus ajoittui tammimaaliskuulle sekä alkukesään ja syksyyn. Kalastus keskittyi voimakkaasti kuhanpyyntiin ja tässä mielessä aineisto onkin jatkossa erityisen hyödyllistä juuri Pyhännänjärven kuhakannan muutosten arvioinnissa. Tähän asti järven kuhakannan tilasta on saatu tarkkailumenetelmien avulla varsin vähän tietoja. Kalastajan noin 57 kg:n kokonaissaaliista kuha muodosti pääosan, noin 65 prosenttia. Sivusaaliina saatiin jonkin verran haukea ja vähäisiä määriä ahventa ja lahnaa. Näiden lajien kannoista tai saalis-
kehityksestä ei kuitenkaan voida käytännössä tehdä johtopäätöksiä, koska kalastus painottui voimakkaasti kuhan tavoittamiseen ja oli siten hyvin valikoivaa. Kuhan verkkokalastuksen osalta sen sijaan on järkevä tarkastella myös yksikkösaaliita. Kuhan verkkokalastuksen keskimääräinen yksikkösaalis laski hieman edellisvuodesta vajaaseen 700 grammaan yhden verkon kokukertaa kohden, jota voidaan edelleen pitää kohtalaisena. Saatujen kuhien keskikoko (1,6 kg) oli hieman suurempi kuin vuonna 2014 (n. 1,4 kg). Kuhien suurehkoon keskikokoon vaikuttaa osaltaan suhteellisen harvojen verkkojen (# 55 mm) käyttö. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kirjanpitokalastajan pyyntiponnistus ja saalis (kg) lajeittain Pyhännänjärvellä vuonna 2015. Pyydystä Pyyntikäyttäneet ponnistus Ahven Lahna Hauki Made Kuha Yht. PYYDYS lkm pkk kg kg kg kg kg kg verkot # 55 mm 1 56 2,6 5,4 11,5-37 57 Osuus (%) 5 10 20 0 65 100 10 Aiemmin kirjanpitokalastuksen verkkopyynti on Pyhännänjärvellä ajoittunut lähes kokonaisuudessaan kevätkutuisten kalojen kutuaikaan pääosin toukokuulle. Tuolloin on tavoiteltu saaliiksi lähinnä haukea, mutta harvemmilla verkoilla myös lahnaa. Nykyisen kirjanpitokalastajan kalastus keskittyy niin selkeästi kuhan verkkokalastukseen, että yksikkösaaliiden vertailu ei ole sen johdosta järkevää. Saaliit perustuvat yksittäisen kalastajan ilmoittamiin tuloksiin, mikä osaltaan lisää yksikkösaaliiden vaihtelua ja vähentää vertailun luotettavuutta. Aiemmin saaliit ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten kutuaikaisen pyynnin ajoittaminen on onnistunut suhteessa kalojen kutuaikaan. Myös katiskapyynti keskittyi aiemmin keväälle ja saaliit vaihtelivat voimakkaasti verkkosaaliiden tapaan. Myös Pyhännänjärvellä on toteutettu aiempina vuosina hoitokalastuksia nuottaamalla ja runsaat saaliit ovat olleet pääosin särkeä ja lahnaa. Joukossa on ollut jonkin verran myös haukea ja pientä ahventa. Myös edelliset, noin kymmenen vuoden takaa peräisin olevat, kirjanpitokalastuksella saadut tiedot vähäisistä kuhasaaliista ovat peräisin hoitokalastuksista. Siikalatvan keskuspuhdistamon aloitettua toimintansa on Pyhännän keskustaajaman jätevedet johdettu Rantsilan uudelle puhdistamolle. Pyhännän kaatopaikat on suljettu jo aiemmin, eikä alueella asutuksen, maatalouden ja metsätalouden ohella ole enää juurikaan järven tilaan vaikuttavia pistekuormittajia. Latvajärvenä Pyhännänjärven veden vaihtuvuus on suhteellisen hidasta ja valumaalueen ominaisuudet huomioiden järven vedenlaatu on luontaisestikin humuksista ja ravinteikasta. Järveltä on kuitenkin harvakseltaan saatu tietoja mm. muikun kuulumisesta sen kalalajistoon, joskin kanta on ilmeisesti hyvin harva. Järvellä on toteutettu myös jonkinasteisia kunnostustoimia ja jatkamalla myös runsaita saaliita antaneita hoitokalastuksia, voitaisiin järven tilaan ja kalastoon vaikuttaa edelleen positiivisesti. Etenkin kun kuormitus on viime vuosina vähentynyt mm. siirtoviemärihankkeen johdosta. 4.1.3 Kortteinen Kortteisella toiminut kirjanpitokalastaja lopetti kalastuksen, eikä vuoden 2015 osalta saatu kirjanpitokalastuksen tietoja. Vuosien 2010 2014 aikana Kortteisella toimi yksi kirjanpitokalastaja. Tällä hetkellä Kortteisella ei ole aktiivista kirjanpitokalastajaa, mutta järvelle pyritään rekrytoimaan uusia kirjanpitokalastajia. Kortteisen nykyisen säännöstelykäytännön on arvioitu suosivan kevätkutuisia kalalajeja, mihin voivat osaltaan viitata myös yhteistarkkailun puitteissa havaitut varsin kohtuulliset hauki- ja ahvensaaliit. Syyskutuisten lajien kannalta tilanne on ongelmallisempi, joskin myös vedenlaatu ja muut tekijät,
kuten lisääntymisalueiden puute vaikuttavat näiden lajien menestymiseen. Kortteisen turvepohjaisilta rannoilta puristuu todennäköisesti jääpeitteen alta runsasravinteista vettä, joka vaikuttaa edelleen alapuolisen Lamujoen veden ravinnetasoihin. (Martinmäki ym. 2008.) 4.1.4 Uljua Uljuan tekojärveltä saatiin vuoteen 2011 asti kirjanpitotiedot kahdelta kalastajalta. Toinen kalastajista kuitenkin lopetti ikäännyttyään ja järvellä toimii nyt yksi kalastaja. Hänen kalastuksensa oli vuonna 2015 katiskakalastusta pyynnin ajoittuessa touko-heinäkuulle. Katiskasaalis koostui ahvenesta ja hauesta sekä vähäisestä määrästä lahnaa. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kirjanpitokalastajan saalis (kg) lajeittain, pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) Uljuan tekoaltaalla vuonna 2015. PYYDYS Pyydystä Pyynti- käyttäneitä ponnistus Ahven Hauki Lahna Yht. lkm pkk kg kg kg kg katiska 1 44 16 8 2 26 Osuus % 62 31 8 100 11 Ahvenen katiskapyynnin yksikkösaalis nousi edellisvuodesta 350 gramman tuntumaan yhden katiskan kokukertaa kohden, mutta oli edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa pienempi. Kuitenkin kokukertakohtainen kokonaisyksikkösaalis (568 g) oli melko vähäinen. Saaliit perustuvat yksittäisen kalastajan ilmoittamiin tuloksiin ja suhteellisen vähäisiin kalastusmääriin, mikä osaltaan lisää yksikkösaaliiden vaihtelua ja vähentää vertailun luotettavuutta. (Kuva 5.) Kuva 5. Uljuan kirjanpitokalastajien katiskakalastuksen pyydysyksikkösaaliit (g/pkk) kalalajeittain 2004 2015. Uljuaan ei suoraan vaikuta merkittäviä pistekuormittajia, vaan järveen kohdistuva kuormitus muodostuu jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta, sekä haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Järven tilaan ja kalastukseen vaikuttaa voimakkaasti myös säännöstely. Uljuan lyhytaikaissäännöstely loppui helmikuussa 2005, mikä vaikuttaa osaltaan lähinnä alapuolisen vesireitin tilaan. Uljuan kalastossa ei ole kirjanpitokalastuksen perusteella tapahtunut
reilun 20 vuoden tarkastelujaksolla suuria muutoksia. Järvellä on havaittu säännöllisesti kerrostuneisuuskausien lopuilla happiongelmia, mistä syystä sisäinen kuormitus voi ylläpitää järven ravinnetasoja, vaikka ulkoinen kuormitus vähenisi. 4.1.5 Nahkiaisen pyynti Nahkiaisen pyynnistä on vuodesta 2004 saakka saatu tietoja yhdeltä kalastajalta, jonka pyyntialuetta on Piispanvirran alue Siikajoen kirkonkylän kohdalla. Vuonna 2008 alueelle värvättiin toinen nahkiaisenpyytäjä, mutta hän toimi kirjanpitäjänä vain vuoden. Vuoden 2013 alussa Siikajoelle värvättiin yksi pyytäjä lisää Pöyryn alapuolelle, mutta hänkin toimi kirjanpitäjänä vain kaksi vuotta. Siikajoen taajaman seutuvilla toimiva nahkiaisenpyytäjä on tyypillisesti aloittanut pyynnin heti rauhoitusajan loputtua elokuun puolessa välissä ja jatkanut sitä lokakuulle. Vuonna 2015 hänellä oli pyynnissä samanaikaisesti enimmillään 30 mertaa, kun sallittu enimmäismäärä on 45 mertaa. Keskimäärin vuonna 2015 oli käytössä noin 20 mertaa ja pyytäjän käyttämä keskimääräinen mertamäärä putosikin alle puoleen edellisvuodesta. Pyydysyksikkösaalis, eli keskimääräinen nahkiaismäärä koettua mertaa kohden oli 2,30 nahkiaista. Yksikkösaalis nousi edellisvuodesta ja se oli jokseenkin vuosien 2008 ja 2012 tasolla (kuva 6.). Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Vuoden 2015 virtaamat Siikajoessa olivat elokuun lopulla vähäisiä ja nousivat tulvakorkeuteen syyskuun puolessa välissä. Nahkiaispyytäjän kommenttien mukaan elokuun loppua kohden laskenut virtaama vähensi myös nahkiaissaaliita. Syyskuun tulva vei mukanaan käytössä olleita mertoja ja siirteli patorakenteita alavirtaan, mikä vaikeutti pyyntiä. Syyskuun lopussa ja lokakuun alkupuolella pyynnissä oli enää vähäinen määrä mertoja (3-10 kpl). 12 Kuva 6. Nahkiaisen pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosina 1979 2015 (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (pallot) Siikajoen kirjanpitokalastuksessa.
Siikajoen tärkein pyyntialue on pituudeltaan noin kolmisen kilometriä jokisuulla. Alueella on kaikkiaan noin parikymmentä pyytäjää ja heidän saaliinsa kattaa arviolta noin 90 % joen kokonaissaaliista. Saalismäärä oli vuonna 2010 noin 60 000 nahkiaista kun esim. vielä vuonna 1990 saalis oli noin 210 000 kpl. Nahkiaissaaliiden vähentyminen vuosikymmenten saatossa johtuu paitsi pyynnin vähenemisestä myös todellisista nahkiaiskantojen muutoksista. Jokiin nouseviin nahkiaiskantoihin vaikuttavat samat tekijät kuin vaelluskalakantoihin. Pitkällä aikavälillä jokien patoamiset ja muut vesistöjärjestelyt, kuten perkaukset ja säännöstely ovat vaikuttaneet voimakkaasti jokien nahkiaistuotantomääriin. Nahkiainen ei ole kotijokiuskollinen, eli ne voivat valikoida lisääntymisjokensa esim. virtaamatilanteen mukaan riippumatta siitä, missä ovat itse toukkavaiheensa viettäneet. Siten myös Siikajokeen kudulle nousevien nahkiaisten määrä ja nahkiaissaaliit riippuvat yleisemmästä nahkiaiskantojen tilasta. Vuosi 2010 oli virtaamatilanteen osalta nahkiaisten nousun aikaan Siikajoella usean heikomman vuoden jälkeen varsin hyvä, mikä näkyi välittömästi myös saalismäärissä. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Uljuan lyhytaikaissäännöstelyn loppuminen voi vaikuttaa positiivisesti myös nahkiaistuotantoon, sillä lyhytaikaissäännöstelyn on todettu heikentävän toukkatuotantoalueiden laatua ja määrää. Voimakkaiden virtaamavaihteluiden on ajateltu huuhtovan nahkiaisen mätiä ja pieniä toukkia mukanaan. Toisaalta nahkiaisten merkittävää nousua Pöyryn voimalaitoksen yläpuolelle ei kuitenkaan ilmeisesti tapahdu, ainakaan vanhan kalatien osalta tätä ei ole havaittu. Säännöstelykäytännön muutos mahdollisti kalataloudellisten kunnostusten aloittamisen, mikä osaltaan palvelee myös nahkiaisen etuja. Laji kutee koski- ja niva-alueiden sorapohjille ja toukat laskeutuvat pehmeäpohjaisille suvantoalueille vasta myöhemmin kuoriutumisensa jälkeen. Mätimunien hapensaantia heikentävä sorapohjalle laskeutuva aines vaikuttaa myös nahkiaisen mätimunien selviytymiseen samalla tavoin kuin esim. taimenen ja harjuksenkin kohdalla. Siikajoella vesi on humuksista ja alueella on runsaasti mm. turvetuotantoa, jonka merkittävimpiä kuormitteita on kiintoaine. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Nahkiaistoukat ovat herkkiä mm. veden ph:n muutoksille. Matalien ph-arvojen, etenkin yhdistettynä korkeisiin rautapitoisuuksiin, on havaittu olevan haitallisia näille ns. likomadoille. Siikajoen vedessä on humusvesille tyypillisesti runsaasti myös rautaa. Lisäksi alueella on havaittu melko säännöllisesti ns. alunailmiötä, eli runsaasti sulfidia sisältävien alunamaiden kuivattamisesta johtuvaa veden voimakasta happamoitumista. Mm. vuodet 2002 2004 ja 2006 olivat tältä osin ongelmallisia ja veden laadun tarkkailun mukaan myös Siikajoen pääuoman ph-arvot ovat ajoittain laskeneet alas (jopa alle 5,5) myös em. vuosien jälkeen. Tämän tekijän pidemmän aikavälin merkitystä nahkiaissaaliisiin on vaikea arvioida, etenkään kun laji ei ole kotijokiuskollinen. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) 13 VIITTEET Kaski, O. & Oikarinen, J. 2011. Nykytilaselvitys 2011 Nahkiainen Perämeri Tornio-Kokkola alue. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa hanke. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat. 26 s. + 2 liites. Koli, L. 1998. Suomen kalat. WSOY. Porvoo. 357 s. Martinmäki, K., Hellsten, S., Visuri, M., Ulvi, T. & Aronsuu, K. 2008. Ekologisen tilan ja virkistyskäytön parantamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen säännöstelemissä järvissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2008. Helsinki. 107 s. Taskila, E. 2012. Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2013-2018. Pöyry Environment Oy. Oulu. 6 s + 2 liites.
Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit vuosina 1998-2015 Liite 1.1 ISO-LAMUJÄRVI v. 1998-2015. Muikkuverkot # 10-16 mm (g/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki Kiiski 1998 1159 11 13 22 1999 2479 - - 4 2000 2243 - - - 2001 2568 - - 57 2002 2594 - - 31 2003 3333-63 42 2004 1614 19 15 127 2005 1845 - - 63 2006 2605 9-93 2007 2207 10 - - 2008 3143 18 - - 2009 4234 - - - 2010 5350 - - - 2011 3020 - - 60 2012 2484 - - 165 2013 2353 70 61 111 2014 2168 33-27 2015 2077 14 29 - Verkot # 35-55 mm (g/pkk) Vuosi Siika Hauki Made Ahven Särki Kirjolohi 1998 5 374 44 96 - - 1999 15 754 112 26 - - 2000 5 1425 113 23 - - 2001 15 997 215 110 38-2002 12 1228 40 230 81-2003 20 804 43 159 6-2004 44 548 108 148 8-2005 21 790 44 184 4-2006 9 975 53 317 - - 2007 1 1263 34 206 3-2008 - 342 125 433 - - 2009 50 1661 61 407 - - 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013* - 788 32 200 96 8 2014* 5 910 43 432 14 9 2015* 5 965 33 347 - - *uusi kirjanpitokalastaja
ISO-LAMUJÄRVI v. 1998-2015. Liite 1.2 Nuotta (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Ahven Särki Kiiski 2004 133100 125 3900 2650 10125 4650 2005 202222-6444 2222 4333 4222 2006 155083-6667 1167 5333 1375 2007 307294-3588 412 4647 1706 2008 221429 24 3524 524 5714 2762 2009 170478-4935 0 2826 391 2010 151824-6647 294 4000 2471 2011 117211-5263 632 3632 3316 2012 155227-7136 - 4182-2013 146609-5565 304 3478 3348 2014 143143-4619 3000 6143 6952 2015 99200-6850 200 1400 8150 Isorysät (kg/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki 1999 18,33 3,66 12 2000 18,72 0,11 0,22 2004 8,29-21,43 2005 8,9 2,05 14,11 2006 7,31 3,17 46,57 2007 12,25 11,25 80 2008 2,25 6,13 70,13 2009 10,25 8,67 77,75 2010 3,67 2,7 66,18 2011 1,12 4,89 48,19 2012 0,36 12,79 43,96 2013 1,48 7,68 27,32 2014 5,21 2,83 20,67 2015 3,82 1,74 9,42 * Vähäisiä muiden lajien saaliita ei raportoida Katiskat (g/pkk) Rantarysät (g/pkk) Vuosi Ahven Hauki Made Särki Vuosi Hauki 1999 1005 26 27 4 2015 500 2000 502 30-60 2001 1072 95 101 440 2002 1421 124 81 243 2003 911 38 31 288 2004 1065 220 - - 2005 ei käytetty 2006 ei käytetty 2007 ei käytetty 2008 ei käytetty 2009 ei käytetty 2010 ei käytetty 2011 5933 200 333 667 2012 1293 146 244-2013 938 250 406 188 2014 1243 230 95 38 2015 1574 118 59 206
PYHÄNNÄNJÄRVI v. 1998-2015 Liite 1.3 Verkot # 35-90 mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Lahna Kuha 2004 317 53 129-2005 363 124 326-2006 729-397 - 2007 396-685 - 2008 257 3 360-2009 723-357 - 2010 39 22 270-2011 81-97 - 2012 ei kalastajaa v. 2012 2013 ei kalastajaa v. 2013 2014 121 26 18 887 2015 205 46 96 668 Muikkuverkot # 12-17 mm (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Särki 1998 200 16 28 32 2000 433-65 207 2002 200 - - 133 2004 - - - 200 2005 100 - - 400 2006 165-43 70 2007 900-575 1625 2008 100-42 642 2009 - - - - 2010 - - - 2100 2011 25 - - 3500 2012 ei kalastajaa v. 2012 2013 ei kalastajaa v. 2013 2014 ei käytetty 2015 ei käytetty Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Särki 1998 63 453 8-1999 159 668 37 4 2000 144 140-38 2001 428 39-3 2002 108 1095-12 2003 273 400 10 1 2004* 152 290 1 835 2005 582 79-7 2006 273 1203-5 2007 156 579-14 2008 190 134-3 2009 120 168-2 2010 130 273 2 4 2011 117 143 - - 2012 ei kalastajaa v. 2012 2013 ei kalastajaa v. 2013 2014 ei käytetty 2015 ei käytetty *sisältää myös Weke-katiskoiden saaliin
KORTTEISEN TEKOALLAS v. 1998-2015 Liite 1.4 Verkot # 35-80 mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Kirjolohi Taimen Särki 1998 3411 45 296 79 6 3 1999 1129 45 142 32 23 28 2000 1670 2 36 4 7-2001 1337 28 116-22 - 2002 1324 26 119 10 16 5 2003 2027 57 63-5 - 2004 1618 34 36 - - - 2005 1686 112 23 - - - 2006 3223 150 20 - - 7 2007 1469 82 37 - - - 2008 1207 81 45 - - - 2009 1637 83 37 10 - - 2010 2029-196 - - - 2011 1933 689 44 - - - 2012 925 216 - - - - 2013 2350 680 47 - - - 2014 1200 - - 67 - - 2015 Ei kalastajaa v 2015 Haukirysät (g/pkk) Maderysät (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Särki Vuosi Made Hauki Ahven 1998 8200 - - 1999 1778 - - 1999 5000 - - 2000 900 - - 2000 2064 236 55 2001 2030 - - 2001 13333 - - 2002 4350 63-2003 2900 200-2003 11433-44 2004 - - - 2004 978 - - 2005 Ei käytetty 2005 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2007 Ei käytetty 2007 86 2008 Ei käytetty 2008 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei käytetty 2015 Ei käytetty
KORTTEISEN TEKOALLAS v. 1998-2015 Liite 1.5 Heittovapasaalis (g/pkk) Vuosi Taimen Kirjolohi Hauki Ahven 1997 236 727 1045 127 1998 394 1269 800 94 1999 500 400 188 313 2000 178 844 1583 406 2001-176 614 748 2002 250 725 975 700 2003-667 1933 1000 2004 - - 1481 406 2005 - - 2365 700 2006 - - 1561 586 2007 - - 2186 603 2008-56 1353 247 2009 - - 1100 821 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei kalastajaa v 2015 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made 2010 1180 1620-2011 592 683-2012 1365 538-2013 1365 731 31 2014 1415 878-2015 Ei kalastajaa v 2015
ULJUAN TEKOALLAS v. 1998-2015 Liite 1.6 Verkot # 45-85 mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Kirjolohi Särki 1998 1616 102 312 252-29 1999 1222 65 235 182-14 2000 1470 75 207 262-23 2001 1678 77 433 416-7 2002 1940 138 271 198-5 2003 3647 107 113 400 2 1 2004 1361 155 309 66 2-2005 1204 156 327 218 - - 2006 1278 244 343 403-1 2007 1194 428 444 113-3 2008 872 266 451 239 10-2009 1552 169 313 657 - - 2010 1062 244 235 253 - - 2011 1300 167 233 33 - - 2012 477 250 241 45 - - 2013 649 41 365 27 - - 2014 1450 493 900 43-27 2015 Ei käytetty 2015 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki 1998 351 680 10 38 19 1999 416 336-118 18 2000 184 574 - - - 2001 640 430 10 140 20 2002 476 606 22 56 17 2003 356 1013-63 - 2004 320 520-13 13 2005 267 320 - - - 2006 455 127-15 45 2007 200 886 - - - 2008 179 494-117 - 2009 130 462-7 68 2010 359 554-12 12 2011 214 571 82 10 20 2012 365 800 - - 9 2013 305 647 - - - 2014 311 233 - - - 2015 170 352 45
ULJUAN TEKOALLAS v. 1998-2015 Liite 1.7 Rysät (kg/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Kirjolohi 1998 11,26 0,53 0,07 5,42 0,20 0,01 1999 7,94 0,30-7,11 0,17 0,01 2000 4,67 0,13 0,05 3,69 0,12 0,01 2001 4,99 0,07 0,04 3,06 0,08 0,03 2002 5,26 0,06-4,97 - - 2003 6,04 0,17-2,10 0,03 0,02 2004 5,82 0,27-3,15 - - 2005 7,21 0,20-1,85 - - 2006 14,3 0,04-0,39 - - 2007 8,60 0,53-1,59 - - 2008 6,12 0,96-3,49 - - 2009 5,60 2,10-3,60 - - 2010 10,00 3,17-6,00 - - 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei käytetty
NAHKIAISEN MERTAPYYNTI v. 1998-2015 Liite 1.8 Siikajokisuun nahkiaisen pyynti Mertoja Pyydys- Nahkiainen Vuosi Kalastajia kpl kokuk. kpl kpl/pkk 1998 1 15-74 4239 8636 2,04 1999 1 20-60 4860 3876 0,80 2000 2 20-68 4054 6799 1,68 2001 2 14-75 4127 4013 0,97 2002 2 35-74 3370 2632 0,78 2003 1 30-60 2730 2071 0,76 2004 1 15-60 2649 3297 1,24 2005 1 45-60 3825 2277 0,60 2006 1 11-30 941 597 0,63 2007 1 25-60 3295 1888 0,57 2008 2 20-45 2173 5637 2,59 2009 1 10-45 2306 4478 1,94 2010 1 10-45 1475 7773 5,27 2011 1 19-34 1737 3270 1,88 2012 1 10-30 1430 3746 2,62 2013 2 1-38 2047 2291 1,12 2014 2 11-43 2168 2736 1,26 2015 1 3-30 1091 2504 2,30