SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013

2 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET SELVITYSALUE KALASTUSKIRJANPITO ISO-LAMUJÄRVI PYHÄNNÄNJÄRVI KORTTEISEN TEKOALLAS ULJUAN TEKOALLAS NAHKIAISEN PYYNTI TIIVISTELMÄ VIITTEET LIITTEET Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/14

3 1 JOHDANTO Siikajoen vesistön kalataloustarkkailussa laadittiin ohjelmakaudelle uusi tarkkailuohjelma (Taskila 2012). Tarkkailua jatketaan pääosiltaan jo pitkään käytössä olleen metodiikan mukaisesti. Jatkossa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Saatu vähäinen kirjanpitoaineisto on tarkkailun kannalta vähämerkityksellistä, ja sattuman merkitys aineistossa on ollut suuri. Ammattikalastajien ja nahkiaisen pyytäjien henkilökohtaisia haastatteluja ei jatkossa enää tehdä, sillä säännöstelystä aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset on sovittu kertakaikkisena. Jatkossa ei tehdä myöskään sähkökoekalastuksia pienten kalataloudellisesti vähämerkityksellisten sivu-uomien (Kurranoja, Leuvanoja, Savaloja) yläosilla, joilta saadut tiedot eivät ole olleet kovin käyttökelpoisia. Ristisenojan sähkökoekalastuskohde on jätetty ohjelmasta myös pois, sillä Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalue Piipsannevalla on viemäröity. Siikajoen yläosalle (Pyhäntä) ja Iso- Lamujärveen laskevaan Huhmarpuroon on esitetty uudet sähkökoekalastuskohteet. Revonlahden Kalliokosken sijaan valitaan jatkossa uusi sähkökoekalastuskohde ylempänä olevalta kunnostetulta Saarikoskelta. Rapurutto tuhosi Lamujoen alaosan rapukannan v. 2010, ja rutto on edelleen levinnyt jokea ylävirtaan v Siten vuosittaista suppeaa ravustustiedustelua ei jatkossa tehdä. Osa nahkiaistoukkatutkimuskohteista on ollut kivikkoisuutensa vuoksi huonosti seurantaan soveltuvia. Jatkossa toukkatutkimukset keskitetään kohteille, joilta kohtuullisen edustavien näytteiden saanti on mahdollista. Tarkkailujaksolla kalataloustarkkailuun kuuluvat määrävuosina tehtävät selvitykset ajoitetaan vuosiin 2014 ja 2017, jolloin veden laadun alueellisesta tarkkailusta ja biologisesta tarkkailusta saadaan kalataloustarkkailua palvelevaa tausta-aineistoa. Kalastustiedustelut tehdään v tiedoista. Siikajoen vesistön kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on seurata mm. jätevesien, säännöstelyjen ja vesistöjärjestelyjen sekä turvetuotannon vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Yhteistarkkailulla pyritään saamaan kokonaiskuva Siikajoen vesistön kalatalouteen vaikuttavista tekijöistä. (Taskila 2012) Vuoden 2013 osalta oli suppean tarkkailun vuosi eli oli vain kalastuskirjanpitoa. Näin ollen vuoden 2013 kirjanpitokalastuksen tulokset raportoidaan ohjelman mukaisesti lyhyenä työraporttina, joissa perustulokset esitetään taulukkomuodossa.

4 2 TARKKAILUVELVOLLISET Siikajoen vesistöalueella on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite seuraavilla (Luvanhaltija ja päätös): Jätevedenpuhdistamot Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI/7/04.08/ Paavolan Vesi Oy, Ruukki PPO 2008 Y Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO 2006 Y Teollisuus Profood Oy, Vihanti PPO 2003 Y PPO 2005 Y Vesistön säännöstely Pohjois Pohjanmaan ELY keskus PSVEO 16/90/ PSVEO 54/90/ PSY 2/07/ PSAVI 62/11/ Turvetuotantoalueet Paavolan Turve Ky Isoneva PSY 100/09/ Piipsan Turve Oy Mankisenneva PSY 87/09/ VHO 10/0719/3 KHO 216/1/11, 230/1/11, 233/11/1, 239/1/11, 255/1/11 256/1/ Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSY 12/04/ Hevoskorpi PSAVI 237/04.08/2010 Honkaneva PSAVI 76/12/ Hourunneva PSY 39/04/ Huhanneva PSY 41/04/ Huhtineva PSY 10/04/ Hukanneva PSAVI 125/11/ PSY 12/05/ Iso Manninen PSY 73/09/ Jylenneva PSAVI 52/11/ Järvineva PSY 98/09/ Kupukkaneva PSY 61/09/ Lahnasneva PSY 42/08/ Paloneva PSAVI 124/11/ Peuraneva PSY 7/08/ Pikarineva PSAVI 102/10/ Savaloneva PSY 40/04/ Tahkoneva PSY 26/04/ Tervasneva PSY 61/08/ Vesiläisenneva PSY 9/04/ Pullinneva PSAVI/44/04.08/

5 Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) PSAVI 99/10/ VHO 11/0361/ Jousineva PSY 46/03/ Joutenneva PSAVI 34/12/ PSY 66/07/ Jyletneva PSAVI 33/12/ Kivineva PSY 4/04/ PSY 24/05/ PSY 25/07/ Konnunsuo PSY 22/02/ Korteneva PSAVI 39/11/ Kureluijanneva PSAVI 32/12/ Kärjenrimpi Puroräme PSY 11/08/ VHO 08/0823/ Navettarimpi PSY 6/04/ PSY 68/06/ Parkkisenrimpi PSY 7/04/ Paskoneva PSY 16/09/ Piipsanneva PSY 64/03/ Saarineva PSY 104/08/ Sauvasuo PSY 83/09/ SELVITYSALUE Siikajoen vesistön keskeisimmät vesivarastot ovat Uljuan tekoallas, johon kootaan Siikajoen latvaosien ja Neittävänjoen vedet, sekä Lamujoen vesistön Iso-Lamujärvi, Kortteisen tekojärvi ja Vähä-Lamujärvi. Uljuan tekoaltaan vedet lasketaan Lamujokeen noin 5 km ennen sen yhtymistä Siikajokeen. Uljuan altaan yläpuolisen vesistöalueen ala on km 2, Lamujoen 979 km 2 ja koko Siikajoen vesistöalueen km 2. Vesistöalueen yli 150 järven kokonaisala on 59 km 2. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi 24,1 km 2 ja Pyhännänjärvi 3,7 km 2. Uljuan (28,0 km 2 ), Kortteisen (5,9 km 2 ) ja Vähä-Lamujärven (3,5 km 2 ) osuus järvien ja altaiden yhteispintaalasta on n. 40 %. Lupien mukaiset säännöstelyvälit ovat vuositasolla Uljualla 7,0 m, Kortteisella 2,0 m, Iso-Lamujärvellä 1,3 m ja Vähä- Lamujärvellä 0,4 m. Vesistön säännöstelyaste on vuositasolla noin 16 %. Yleiskuva Siikajoen vesistöalueesta on esitetty liitteessä 2. Siikajoen alaosalla on voimalaitos Ruukinkoskessa ja Pöyryssä. Pöyryyn v rakennetun voimalaitoksen pato katkaisee merestä tulevan kalan ja nahkiaisen nousun noin 16 km jokisuulta. Pöyryyn rakennettu kalaporras valmistui v ja v myös Ruukin pohjapatoon tehtiin kalatie. Pöyryn pohjoisrannalle rakennettu uusi kalatie valmistui lopullisesti v Siikajoen valuma-alueen suovaltaisuudesta johtuen jokien vesi on varsin humuksista ja väriltään tummaa. Myös ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja kuvastavat pääosin rehevää

6 vedenlaatua. Veden laatu on Siikajoen pääuomassa ja Lamujoessa pääosin parempi kuin pienemmissä sivujoissa. Lamujoen vedenlaatu on Kortteisen yläpuolisella joen osalla selvästi parempi kuin sen alapuolella. Iso-Lamujärven ja Pyhännänjärven vesien laatu on selvästi parempaa kuin jokien veden laatu. Siikajoen edustan merialueella aivan rannikon tuntumassa jokivesien vaikutus on huomattava, mikä näkyy mm. kohonneina ravinteiden ja humuksen määrinä. Siikajoen kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin vuoden 2009 heinäkuussa silloisen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman saatua ympäristöluvan (25/09/2, ). Kunnostustöitä hidastivat vuosina 2011 ja 2012 ajoittain kovat virtaamat. Kunnostustyöt saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Kunnostustöillä on pyritty parantamaan lohikalojen elinympäristöä mm. kutu- ja poikasalueita rakentamalla ja koskia kiveämällä. Kaloja ja rapuja varten on tehty asento- ja suojapaikkoja, sekä talvehtimissyvänteitä, kuivia uomia vesitetty ja uittorännejä kivetty. Rantsilan alapuolella on poistettu uomasta matalille nivoille kasautunutta hienoainesta. Kaikkiaan koko joen alueella (Lämsänkoski-meri) on kunnostettu noin 113 hehtaaria virtavesialueita. Kunnostuksen toteuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden toimintayksikkö, Siikalatvan ja Siikajoen kunnat, Vattenfall Sähköntuotanto Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

7 Iso-Lamujärvellä lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 1,3 m. Vuonna 2013 vedenpinta oli alimmillaan keväisten juoksutusten aikaan huhtikuun puolivälissä (N ,43 m). Tämän jälkeen vedenpinta nousi kuukauden päivät ja oli avovesikaudella korkeimmillaan toukokuun puolivälissä (N ,03). Kesäkaudella heinäkuun alussa juoksutettiin noin 10 päivän jakso, mikä jälleen nosti jonkin verran vedenpintaa. Vuoden lopulla joulukuussa sateet ja lumen sulaminen aiheuttivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen tulvan. Vedenpinta oli Iso-Lamujärvessä korkeimmillaan vuodenvaihteessa (N ,20). Vedenpinnan vaihteluväli oli vuonna cm ja juoksutus enimmillään 6,60 m 3 /s. (Kuva 1.) 137,3 137,2 137,1 137,0 Iso-Lamujärven vedenkorkeus ja juoksutus v ,0 8,0 7,0 6,0 W (N43+m) 136,9 136,8 136,7 136,6 136,5 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Q (m 3 /s) 136,4 0, Kuva 1. Iso-Lamujärven vedenkorkeus (W, sininen viiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna Uljuan vedenpintaa laskettiin alkuvuodesta 2013 kohti kevään tulvajaksoa, jolloin vesipinta nousi nopeasti tasolle N ,65 m. Tämän jälkeen Uljuan vesipinta asettui noin 78 metrin (N43) tasolle syyskuun loppupuolelle asti, jolloin vesi alkoi nousta juoksutustenkin takia. Vesi oli Uljuassa korkeimmillaan joulukuun lopulla, jolloin vettä juoksutettiin jälleen runsaasti poikkeuksellisen joulutulvan takia. Vuoden 2013 aikana Uljuan vedenpinnan vaihteluväli oli enimmillään 6,55 metriä (N ,47 79,02 m). (Kuva 2.)

8 80,0 Uljuan vedenkorkeus ja juoksutus v ,00 79,0 78,0 40,00 77,0 76,0 75,0 30,00 20,00 74,0 73,0 10,00 72,0 0, W (N43+m) Q (m 3 /s) Kuva 2. Uljuan vedenkorkeus (W, sininen viiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna KALASTUSKIRJANPITO Kalastuskirjanpito on jatkunut Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1977 lähtien. Tarkkailujakson ohjelmassa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Kalastuskirjanpitoa jatketaan Iso-Lamujärvellä, Pyhännänjärvellä, Kortteisella, Uljualla ja Siikajokisuulla yhteensä 10 kalastajan laajuisena. Vuonna 2013 tiedot saatiin seitsemältä kalastajalta. Iso-Lamujärvelle värvättiin alkuvuodesta yksi uusi kirjanpitokalastaja ja kirjanpitokalastustiedot saatiin kaikilta kolmelta kalastajalta. Uljualta ja Kortteiselta kalastustiedot saatiin molemmista yhdeltä kalastajalta. Molemmilla järvillä on vielä yhden kirjanpitokalastajan vajaus. Pyhännänjärvellä kalastanut lopetti vuoden 2012 alussa eikä tilalle ole saatu vielä värvättyä uutta passiivisilla pyydyksillä kuten verkoilla ja katiskoilla pyytävää kalastajaa. Siikajokisuulla toimii kaksi nahkiaispyytäjää, joista toinen Pöyryn alapuolella pyytävä on uusi. Toinen nahkiaisen pyytäjä toimii alempana Siikajoen taajaman kohdalla. Kalastajien pyynti- ja saalistiedoista laskettiin alueittaiset kokonaissaaliit sekä pyydysyksikkösaaliit (g/pyydyskokukerta). Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit vuodesta 1998 on esitetty liitteessä 1.

9 4.1 Iso-Lamujärvi Iso-Lamujärvellä kalasti vuonna 2013 kolme kirjanpitokalastajaa, jotka harjoittivat lähinnä nuotta- ja verkkopyyntiä. Osakaskunta harjoitti edelleen vähempiarvoisen kalaston poistopyyntiä hoitorysällä. Pääosa kokonaissaaliista oli lähinnä nuotalla saatua muikkua ja hoitokalastuksen yhteydessä rysällä pyydettyä särkeä. Myös muikkuverkkojen muikkusaalis oli merkittävä. Ahvensaaliista valtaosa saatiin hoitorysäpyynnin yhteydessä ja haukisaaliista nuottauksessa ja hoitorysäpyynnissä. Katiskapyynnin saalis oli pääosin ahventa, mutta saaliissa oli myös kohtalaisesti madetta (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Iso-Lamujärvellä sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) vuonna PYYDYS Pyydystä Pyynti- Ahven Särki Hauki Muikku Kuore Made Kiiski Kirjo- Yht. käyttäneet ponnistus lohi (lkm) (pkk) (kg) hoitorysä 1 ei tietoa katiska muikkuverkot ,5 13, ,5-576 nuotta verkot Yhteensä (kg) Osuus (%) Muikkuverkkojen osalta vuodesta 2004 alkanut jokseenkin tasainen saaliiden kasvu taittui vuonna 2011, minkä jälkeen yksikkösaalis on ollut hieman alle 2,5 kg/pyydyskokukerta (kuva 3). Vuoden 2013 nuottapyynnin yksikkösaalis oli muikun osalta 147 kg/vetokerta. Parhaimmat saalisvuodet ovat muikun nuottapyynnissä ajoittuneet vuosiin Muikun verkkopyynnissä yksikkösaalis oli noin 2,4 kg/verkon kokukerta. Viimevuosina muikun yksikkösaalis on verkkopyynnissä vaihdellut 2,4-5,3 kg:n välillä. (kuva 3). Hoitokalastukseen käytetyn rysän yksikkösaalis vähempiarvoisen kalalajiston osalta oli noin 37 kg/kokukerta. Rysäpyynnin pyyntiponnistustiedot ilmoitettiin osin puutteellisesti, joten yksikkösaalis laskettiin saatavissa olevien pyyntiponnistustietojen osalta. Vuodesta 2009 lähtien yksikkösaaliskehitys on ollut laskeva (kuva 3).

10 Pyydysyksikkösaaliit (kg), muikku muikkuverkot ja rysä muikkuverkot rysä nuotta nuotta vuosi 0 Pyydysyksikkösaaliit ilman muikkua (kg) nuotta rysä 70 nuotta ja rysä vuosi Kuva 3. Muikun pyydysyksikkösaaliit (kg/pyydyskokukerta) (ylempi kuva) ja muiden (kuin muikun) lajien pyydysyksikkösaaliit (kg/pkk) Iso-Lamujärven kirjanpitokalastuksessa eri pyyntimenetelmillä.

11 4.2 Pyhännänjärvi Pyhännänjärvelle ei ole saatu vielä uutta kalastajaa vuoden 2012 alussa lopettaneen kalastajan tilalle. 4.3 Kortteisen tekoallas Kortteisella vuodesta 2010 lähtien on ollut käytössä vain yhden kalastajan ilmoittamat tiedot. Kalastajan pyynti oli vuonna 2013 talvista verkkokalastusta tammikuun puolivälistä huhtikuun loppupuolelle. Toukokuulla kalastajalla oli pyynnissä yhdestä neljään katiskaa. Saalislajit olivat hauki ja ahven sekä muutama made. Suurinosa kokonaissaaliista saatiin verkoilla. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) Kortteisella vuonna PYYDYS Pyydystä Pyynti- Ahven Hauki Made Yht. käyttäneitä ponnistus (kg) (lkm) (pkk) verkot ,4 92 katiska ,8 55 Yhteensä Osuus % Hauen verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat Kortteisella olleet melko hyviä. Ajoittain kutuaikainen pyynti on tuottanut huomattavan hyviä saaliita, mikä näkyy esim. vuoden 2006 sekä nyt 2013 yksikkösaaliissa. Mateen yksikkösaalis palautui jälleen vuosien tasolle (kuva 4). Kalastusta alkoivat häiritä huhtikuun loppupuolella tavanomaiseen tapaan virtaamien voimistuminen ja veden mukana kulkeutuvat roskat. Verkkopyynti on yleensä loppunut juoksutusten alettua keväällä, eikä sitä ole enää jatkettu lämpimän veden aikaan.

12 3500 Pyydysyksikkösaaliit (g) verkot, hauki verkot, made 250 hauki (g) made (g) vuosi 0 Kuva 4. Kortteisen kirjanpitokalastajien pyydysyksikkösaaliit (g/pkk) hauen ja mateen verkkopyynnin osalta Uljuan tekoallas Uljuan tekojärveltä saatiin vuoteen 2011 asti kirjanpitotiedot kahdelta kalastajalta. Toinen kalastajista kuitenkin lopetti ikäännyttyään ja järvellä toimii edelleen vain yksi kalastaja. Uljualla kalastanut pyysi toukokuulta elokuun loppuun katiskoilla ja verkkopyynti tapahtui 50 mm:n verkoilla tammi-, helmi- ja joulukuulla. Katiskasaaliista yli puolet oli ahventa ja lähes kolmannes haukea. Verkolla saatu saalis oli pienempi ja saaliissa esiintyi lähinnä haukea ja madetta sekä vähäinen määrä ahventa ja lahnaa. (Taulukko 3) Taulukko 3. Kirjanpitokalastajan saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) Uljuan tekoaltaalla vuonna PYYDYS Pyydystä Pyynti- Ahven Särki Hauki Made Lahna Yht. käyttäneitä ponnistus (lkm) (pkk) (kg) verkot katiska Yhteensä Osuus %

13 Hauen verkkokalastuksen yksikkösaalis (n. 650 g/pkk) kasvoi hieman edellisvuodesta. Mateen yksikkösaalis on verkkokalastuksessa pysytellyt viimevuosina tasaisesti noin 250 gramman tuntumassa, mutta nyt yksikkösaalis oli viime vuosia parempi (365 g/pkk). (Kuva 5) g Pyydysyksikkösaaliit (g), verkot hauki, verkot made, verkot ahven, verkot lahna, verkot ahven, katiska vuosi Kuva 5. Uljuan kirjanpitokalastajien pyydysyksikkösaaliit (g/pkk) kalalajeittain verkkokalastuksen osalta Nahkiaisen pyynti Nahkiaisen pyynnistä on vuodesta 2004 saakka saatu tietoja yhdeltä kalastajalta, jonka pyyntialuetta on Piispanvirran alue Siikajoen kirkonkylän kohdalla. Vuonna 2008 alueelle värvättiin toinen nahkiaisenpyytäjä, mutta hän toimi kirjanpitäjänä vain vuoden. Vuoden 2013 alussa Siikajoelle värvättiin yksi pyytäjä lisää Pöyryn alapuolelle. Siikajoen taajaman seutuvilla toimiva nahkiaisenpyytäjä on tyypillisesti aloittanut pyynnin heti rauhoitusajan loputtua elokuun puolessa välissä ja jatkanut sitä lokakuun lopulle. Vuonna 2013 hänellä oli pyynnissä samanaikaisesti enimmillään 37 mertaa, kun sallittu enimmäismäärä on 45 mertaa. Keskimäärin nyt oli käytössä noin 37 mertaa ja keskimäärin 8,4 mertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Pöyryn alapuolella toimiva nahkiaisenpyytäjä aloitti pyynnin elokuun puolivälissä ja jatkoi pyyntiä syyskuun alkupuolella vajaan viikon verran, jolloin veden määrä kävi joessa niin vähäksi, ettei pyyntiä ollut syytä enää jatkaa. Käytössä oli kerralla 1-3 kpl mertoja ja keskimäärin niitä oli pyyntipäivää kohti pyynnissä noin 2,5 mertaa. Pyydysyksikkösaalis, eli keskimääräinen nahkiaismäärä koettua mertaa kohden oli nyt 1,12

14 nahkiaista/merta ja heikoin verrattuna edelliseen viiteen vuoteen (kuva 6). Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Vuoden 2013 elokuussa pyynnin alkaessa vesitilanne oli joessa kohtalainen ja saaliit olivat parhaimmillaan viikko-pari pyynnin aloittamisen jälkeen. Pyytäjien kommenttien mukaan nahkiaisvuosi oli erittäin huono. Vettä oli joessa liian vähän ja veden laatu heikkeni huomattavasti. Jokisuu oli syksyn virtaamamäärällä niin matala, että se vaikeutti kalan ja nahkiaisen nousua jokeen. Toinen pyytäjistä mainitsi, että jokisuu kaipaisi jälleen vastaavanlaista ruoppausta, kuin mitä toteutettiin viimeksi 1980-luvun loppupuolella. Tuolloin tehdyllä ruoppauksella oli positiivinen vaikutus kalojen ja nahkiaisten nousuun. 10 Nahkiaisen mertapyynnin yksikkösaalis jokisuulla (kpl/pkk) kpl/pkk vuosi Kuva 6. Nahkiaisen pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosina (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (pallot) Siikajoen kirjanpitokalastuksessa. 5 TIIVISTELMÄ Siikajoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailussa käynnistyi uusi tarkkailujakso vuosille Vuosi 2013 oli suppean tarkkailun vuosi ja tarkkailu käsitti ohjelman mukaisesti vain kirjanpitokalastuksen. Suppean tarkkailuvuoden mukaisesti tulokset raportoidaan lyhyenä työraporttina. Kirjanpitokalastajien joukko on Siikajoen vesistöalueella ollut varsin ikääntynyttä ja ikääntyminen on vuosi vuodelta vähentänyt kalastajaporukkaa. Pyhännänjärveltä puuttui

15 edelleen kirjanpitokalastaja ja Uljualla ja Kortteisella kirjanpitokalastajia oli yksi ohjelman mukaisen kahden sijaan. Iso-lamujärvellä kilomääräisesti tärkein saalislaji on muikku. Nuottapyynnin yksikkösaaliin (147 kg/vetokerta) ja muikkuverkkojen yksikkösaaliin perusteella (2,4 kg/kokukerta) kannan vahvuudessa ei näyttäisi tapahtuneen muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Järven vähempiarvoista kalastoa (lähinnä särkeä) vähennettiin edelleen hoitorysäpyynnillä. Kortteisella verkkopyynnin pääasiallisin saalislaji on hauki. Verkkokalastuksen yksikkösaalis hauen osalta oli 2,4 kg/kokukerta ja kutuajan pyynnin hyvien saaliiden ansiosta aikaisempiin vuosiin nähden tarkkailujakson parhaimpia. Myös madetta oli verkkosaaliissa jälleen tavanomaiseen tapaan. Uljualla kalastaja pyysi katiskoilla ja verkoilla ja saalis oli pääosin haukea ja ahventa. Hauen verkkokalastuksen yksikkösaalis oli noin 650 g/kokukerta ja kasvoi hieman edellisvuodesta. Mateen verkkokalastuksen yksikkösaalis (370 g/kokukerta) oli hieman tavanomaista parempi. Siikajokisuulla nahkiaisen pyynnin saalis jäi nyt pyynnin aikaisen vähäisen virtaaman takia selvästi heikommaksi kuin viitenä edellisvuonna. Heikkoina nahkiaisvuosina huonot saaliit ovat johtuneet lähinnä joen vähäisestä virtaamasta. 6 VIITTEET Taskila, E Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille Osa II: kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy. Oulu. 6 s + 2 liites. 7 LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit Liite 2. Siikajoen vesistöaluekartta

16 Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit vuosina Liite 1.1 ISO-LAMUJÄRVI v Muikkuverkot # mm (g/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki Kiiski Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Siika Hauki Made Ahven Särki Kirjolohi Ei käytetty Ei käytetty Ei käytetty * *uusi kirjanpitokalastaja

17 Liite 1.2 ISO-LAMUJÄRVI v Nuotta (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Ahven Särki Kiiski Isorysät (kg/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki ,33 3,66 12, ,72 0,11 0, ,29-21, ,90 2,05 14, ,31 3,17 46, ,25 11,25 80, ,25 6,13 70, ,25 8,67 77, ,67 2,70 66, ,12 4,89 48, ,36 12,79 43, ,48 7,68 27,32 Katiskat (g/pkk) Vuosi Ahven Hauki Made Särki ei käytetty 2006 ei käytetty 2007 ei käytetty 2008 ei käytetty 2009 ei käytetty 2010 ei käytetty

18 PYHÄNNÄNJÄRVI v Liite 1.3 Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Lahna ei kalastajaa v ei kalastajaa v Muikkuverkot # mm (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Särki ei kalastajaa v ei kalastajaa v Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Särki * ei kalastajaa v ei kalastajaa v *sisältää myös Weke-katiskoiden saaliin

19 KORTTEISEN TEKOALLAS v Liite 1.4 Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Kirjolohi Taimen Särki Haukirysät (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Särki Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2007 Ei käytetty 2008 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty Maderysät (g/pkk) Vuosi Made Hauki Ahven Ei käytetty 2006 Ei käytetty Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty

20 Liite 1.5 KORTTEISEN TEKOALLAS v Heittovapasaalis (g/pkk) Vuosi Taimen Kirjolohi Hauki Ahven Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty ULJUAN TEKOALLAS v Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Kirjolohi Särki

21 Liite 1.6 ULJUAN TEKOALLAS v Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Rysät (kg/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Kirjolohi ,26 0,53 0,07 5,42 0,20 0, ,94 0,30-7,11 0,17 0, ,67 0,13 0,05 3,69 0,12 0, ,99 0,07 0,04 3,06 0,08 0, ,26 0,06-4, ,04 0,17-2,10 0,03 0, ,82 0,27-3, ,21 0,20-1, ,3 0,04-0, ,60 0,53-1, ,12 0,96-3, ,60 2,10-3, ,00 3,17-6, Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty

22 Liite 1.7 NAHKIAISEN MERTAPYYNTI v Siikajokisuun nahkiaisen pyynti Vuosi Kalastajia Mertoja Pyydys- Nahkiainen kpl kokuk. kpl kpl/pkk , , , , , , , , , , , , , , , ,12

23