HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Transkriptio

1 HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19

2 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, kalastotutkija

3 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE TURVETUOTANTOALUE Tarkkailualueen kalataloudellinen tila Sähkökoekalastukset KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUODESTA 2019 ALKAEN Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Raportointi... 7 VIITTEET

4

5 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen 1. Tarkkailun peruste Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Vapo Oy:n Haaroistensuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro LSY-2005-Y-358). Luvan kohdassa 14 määrätään, että luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen TE-keskuksen (nykyisin ELY-keskuksen) hyväksymällä tavalla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry laati Vapo Oy:n toimeksiannosta tarkkailusuunnitelman (Holsti 2008), jonka Varsinais-Suomen TE-keskus hyväksyi tarkkailuohjelman /Dnro 2223/5723/2008). Suunnitellut tarkkailumenetelmiä olivat koekalastukset rysillä sekä koeravustukset. Tarkkailuohjelmaa muutettiin, sillä ohjelmassa esitetyt koealat eivät soveltuneet rysä- tai mertapyyntiin vähäisen vesimäärän ja paikoin voimakkaan umpeenkasvun vuoksi. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry toimitti ehdotuksen Varsinais-Suomen ELYkeskukseen uudeksi tarkkailuohjelmaksi, jossa rysä- ja mertapyynti korvattiin sähkökoekalastuksin. Sähkökalastuksia oli määrä tehdä kolmen vuoden välein. Sähkökoekalastukset tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 kahdella koealalla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä antoi tarkkailuohjelmaa koskevan uuden päätöksen (Dnro 2223/5723/2008), jossa se nosti vuoden 2010 tulosten perusteella sähkökoekalastusalojen määrän kahdesta kolmeen. Haaroistensuon turvetuotantoalueelle määrättiin ympäristöluvassa 500 euron (550 eur indeksikorjattuna v. 2015) kalatalousmaksu käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Vuosille laaditun Loimijoen vesistöalueen kuormittajien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelman Dnro 2276/5722/2015) mukaan turvetuotannolle määrätyt kalatalousmaksut on käytetty kalataloudellisiin selvityksiin, suunnitteluun ja kunnostuksiin sekä em. toimien vaikutusten seurantaan ja raportointiin.

6 2 2. Turvetuotantoalue Haaroistensuo sijaitsee Oripään kunnassa Hanhijoen (35.916) valuma-alueella. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Haapalanhdenojan kautta Hanhijokeen ja edelleen Loimijokeen noin 14 km päässä tuotantoalueesta (Kuva 2.1). Ympäristöluvassa tuotantoalueen pinta-ala on rajattu 77,6 ha:iin. Kuva 2.1. Turvetuotantoalueen sijainti Hanhijoen valuma-alueella.

7 2.1 Tarkkailualueen kalataloudellinen tila 3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tarkkaillut Haaroistensuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutusta Hanhijoessa sähkökoekalastuksin. Tarkkailua toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, jolloin sähkökalastettiin kaksi koealaa (Myllykylä pääuoma ja Kraatarin silta). Tarkkailuun lisättiin vuonna 2013 koeala (Kivimaa) edellisten koealojen puoliväliin. Ylimmäinen koeala (Kraatarin silta) sijaitsee noin 3,7 kilometriä Haaroistensuon turvetuotantoalueen alapuolella (Kuva 2.2). Joen ylittävän sillan kohdalla on lyhyt osittain kivipohjainen virta-alue, jota voi ulkoisten ominaisuuksien perusteella pitää heikosti soveltuvana alueena virtavesikalalajeille. Keskimmäisellä koealalla (Kivimaa) vesi virtaa kohtalaisen nopeasti ja pohjanlaatu on osittain kiveä (Kuva 2.3). Perkauksen takia kivimäärä on uomassa vähäinen. Virtausolosuhteeltaan sekä pohjanladun perusteella alue soveltuu kuitenkin kohtalaisen hyvin virtavesikalalajeille. Alin sähkökoekalastusalue sijaitsee Hanhijoen alaosalla n. 250 m Loimijoen yhtymäkohdan yläpuolella. Myllykylän sähkökoekalastusala sijaitsee vanhan maantiesillan alapuolella pääuomassa ja se on Hanhijoen pisin yhtämittainen koskialue. Koeala on koskimainen, jossa veden virtaus on nopeaa ja pohjanlaatu on kauttaaltaan eri kokoluokan kiveä (Kuva 2.4). Ominaisuuksiltaan koeala soveltuu virtavesikaloille erittäin hyvin. Kuva 2.2. Hanhijoen Kraatarin sillan sähkökalastusala.

8 4 Kuva 2.3. Hanhijoen Kivimaan sähkökalastusala. Kuva 2.4. Hanhijoen Myllykylän pääuoman sähkökalastusala Sähkökoekalastukset Vuoden 2016 velvoitetarkkailuraportin (Kivinen 2017) mukaan Hanhijoen tilaa voidaan pitää hyvänä. Alimmalta koealalta on saatu saaliksi taimenia kaikkina kolmena koekalastusvuotena. Taimenen esiintymistä Hanhijoessa voidaan pitää erittäin poikkeuksellisena havaintona, sillä Loimijoen maatalousmaavoittoisella valuma-alueella taimenta esiintyy vain harvoissa purovesissä. Taimenten oletetaan olevan peräisin luontaisesta lisääntymisestä, sillä vesistöön ei tiettävästi ole tehty taimenistutuksia. Vuonna 2013 taimenista otettujen DNA-näytteiden perusteella Hanhijoessa esiintyvä taimenkanta on alkuperäinen ja eriytynyt hyvin pitkälle tunnetuista taimenkannoista, mikä puoltaa oletusta, että saadut taimenet ovat luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Suurin osa taimensaaliista on koostuvat vanhemmista ikäluokista. Vuoden 2016 saaliissa oli kuitenkin viisi ns. kesänvanhaa yksilöä, joten alueella tapahtuu luontaista lisääntymistä ainakin satunnaisesti.

9 5 Virta-alueen ominaisuudet näyttäisivät voimakkaasti vaikuttavan siihen, minkälainen kalasto kullakin koekalastusalalla on. Hanhijoen alimman sähkökalastusalan (Myllykylä pääuoma) kalakannan tiheys on vaihdellut kpl/100 m 2 ja biomassa g/100 m 2 välillä. Sekä tiheyttä että biomassaa voidaan pitää korkeina (Kuva 2.5). Kivimaan koealalla tiheys on vaihdellut 3 25 kpl/100 m 2 ja biomassa g/100 m 2 välillä. Kalaston tiheys on ylimmällä koealalla (Kraatarin silta) kaikkein alhaisin (3 6 kpl/100 m 2 ). Biomassa on vaihdellut g/100 m 2 välillä ja ilman vuoden 2016 saalistaimenta (Kuva 2.5) myös alueen biomassa on selvästi muita vähäisempi. Lähimpänä turvetuotantoalueen kuivatusvesien purkupistettä olevan koealan kalastossa ja sen tiheydessä ei ole tarkkailun aikana tapahtunut muutoksia. Vuonna 2002 alkanut turvetuotanto ei näyttäisi olennaisesti vähentäneen Hanhijoen virtavesissä elävien kalalajien (taimen, kivennuoliainen sekä kivisimppu) määrää tai heikentäneen niiden lisääntymistä. kpl/100 m 2 Kalakannan tiheys (kpl/100 m2 ) Hauki Kivennuoliainen Kivisimppu Made Taimen Kraatarin silta Kivimaa Myllykylä, pääuoma g/100 m 2 Kalakannan tiheys (g/100 m2 ) g Hauki Kivennuoliainen Kivisimppu Made Taimen Kraatarin silta Kivimaa Myllykylä, pääuoma Kuva 2.5. Hanhijoen sähkö koekalastusalojen kalakannan tiheydet (kpl/100m 2 ) ja biomassat (g/100m 2 ) vuosina

10 3. Kalataloudellinen tarkkailu vuodesta 2019 alkaen 6 Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Hanhijoen valuma-alueen turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia purkuvesistön kalakantoihin sekä kalatalousmaksuvarojen käytön vaikuttavuutta. 3.1 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Hanhijoen kalaston tutkimista jatketaan vuonna 2013 valituilla kolmella koealalla kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla (Taulukko 3.1). Taulukko 3.1. Hanhijoen sähkökoekalastusalan koordinaatit. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Koeala N E Kraatarin silta Kivimaa Myllykylä pääuoma Edellinen koekalastus tehtiin vuonna 2016, joten seuraavan kerran tarkkailu tehdään vuonna 2019 ja siitä eteenpäin kolmen vuoden välein. Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi ja kalataloudellista tarkkailua toteutetaan jatkuvana taulukossa 3.1 esitetyn mukaisesti, jos turvetuotanto alueella jatkuu ja ellei uusissa ympäristöluvissa toisin määrätä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen voi tarvittaessa tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Taulukko 3.2. Kalataloudellisen tarkkailun toteutusvuodet. Hanhijoen kalataloudellinen tarkkailu Sähkökoekalastus x x x Raportointi x x x Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) antaman sähkökoekalastusohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti koealat kalastetaan yhden poistopyynnin menetelmällä aikaisemmin käytössä olleen kolmen poistopyynnin menetelmän sijaan. Koealat eivät täytä ohjeistuksen tavoitteellista pinta-alaa (300 m 2 ) ilman, että niitä laajennettaisiin sähkökalastukseen täysin soveltumattomalla osalle uomaa. Aiempien koekalastusten tulosten perusteella koealat ovat antaneet hyvän kuvan vesistön kalastosta, vaikka koealojen pinta-ala on vaihdellut m 2 :n välillä. Turvetuotantoalueen vaikutusten arvioimiseksi on hyödyllisempää koekalastaa useampia pinta-alaltaan ohjeistusta hieman pienempiä koealoja vesistön eri kohdissa, kuin pyrkiä täyttämään ohjeistuksen pinta-alavaatimus. Sähkökoekalastusalat valokuvataan ja niiltä kirjataan ylös uoman perustiedot (mm. pohjan laatu, virtausnopeus, vesisyvyys, kasvillisuus), joita voidaan hyödyntää mahdollisten kalataloudellisten kunnostusten vaikuttavuutta.

11 7 Sähkökalastukset suoritetaan heinäkuun puolivälin ja lokakuun välisenä aikana. Veden lämpötilan on oltava kalastushetkellä yli 5 C. Saaliskalojen lukumäärät lasketaan ja saalis punnitaan lajeittain. Kaikki lohikalat punnitaan ja mitataan yksilöittäin. Sähkökoekalastusten aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin Raportointi Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajien lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Rannikon kalatalouspalvelut - yksikköön sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle, Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Loimijoen kalatalousalueelle. KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija Sakari Kivinen Hyväksynyt: Kalaosaston johtaja Anna Väisänen Viitteet Holsti, H Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuosille Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 315/HH. 4 s. Kivinen, S Hanhijoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 652/ s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/ s.