RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

Transkriptio

1 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662

2 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Heikki Laitala, FM (biologia) Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUALUEEN KUVAUS AINEISTO JA MENETELMÄT KIRJANPITOKALASTUS TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU KIRJANPITOKALASTUS... 3 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot 2016 Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Kuvat: Ahma ympäristö Oy

3 YHTEENVETO Raahen edustan merialueen kalataloustarkkailu piti sisällään vuonna 2016 vain vuosittaisen kalastuskirjanpidon. Raahen kaupungin jätevesien vaikutus ilmenee yleensä lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina purkualueen läheisyydessä. Raahen terästehtaan kuormitus ilmenee satama-altaassa ja sen suulla meriveden kohonneena lämpötilana ja kohonneina rauta- ja ravinnepitoisuuksina. Alueelle kohdistuu lisäksi nykyisin mm. Nordic Mines Oy:n Laiva kaivoksen purkuvesien vaikutuksia. Syksyllä 2016 yksi kirjanpitokalastaja harjoitti pienimuotoista maivanpyyntiä tiheillä maivaverkoilla, joka onnistui yksikkösaaliin perusteella kohtalaisesti. Siian verkkokalastuksessa sekä tiheiden että harvojen verkkojen pyyntiponnistus kasvoivat edellisvuodesta. Tiheiden siikaverkkojen yksikkösaalis pysyi edellisvuoden tasolla, joka oli tarkkailuhistoriaan nähden hyvä, mutta harvojen verkkojen siian yksikkösaalis laski noin kolmanneksen edellisvuodesta. Yksi kalastaja harjoitti rysäkalastusta kahdella maivarysällä sekä yhdellä harvalla siikarysällä. Maivarysien pyyntiponnistus oli lähes edellisvuoden tasolla, mutta yksikkösaalis laski edelleen. Siikarysän pyyntiponnistus jäi vähäiseksi, joskin siian yksikkösaalis parani ja oli erinomaisella tasolla tarkkailuhistoriaan nähden. Vuoden 2016 kirjanpitokalastuksessa taimensaaliit olivat melko vähäisiä ja lohta ei saatu saaliiksi lainkaan. Pyyntimäärät ovat olleet viime vuosina osin selvästi takavuosia pienempiä, jolloin yksittäisen kalastajan onnistunut kalastusvuosi johtaa voimakkaisiin heilahteluihin saaliissa. Lisäksi kalastuksessa on vuosien välistä vaihtelua mm. pyyntipaikoissa, pyynnin ajoittumisessa ja pyyntimuodoissa, joka vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. Joka tapauksessa kirjanpitokalastuksen tulokset ovat olleet muutaman viime vuoden saaliiden perusteella melko hyviä. 1

4 1. JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat SSAB Europe Oy:n Raahen terästehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen kalastukseen ja kalastoon. Vuoden 2016 tarkkailu toteutettiin vuosille laaditun tarkkailuohjelman (Virta ja Taskila 2007) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) ohjelman hyväksymispäätöksen ( , Dnro PPO-2007-Y ) mukaisesti. Lähialueelle kohdentuu myös Nordic Mines Oy:n Laiva kultakaivoshanke, jonka osalta vuoden 2016 tarkkailut kuitenkin toteutettiin oman tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 Raahen edustan velvoitetarkkailu käsitti vain vuosittaisen kirjanpitokalastuksen TARKKAILUALUEEN KUVAUS Raahen edustan kalataloustarkkailuun liittyen on kerätty tietoja suunnilleen Pattijoen ja Piehingin väliseltä rannikkoalueelta. Verkkokalastuksen osalta tietoja on saatu myös kauempaa ja tältä osin alueellinen hajonta on ollut varsin suurta kalastajien liikkuessa nykyisin varsin laajalla alueella. Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Raahen pohjoispuolelle jokivesiä tulee Pattijoesta ja Olkijoesta ja eteläpuolelle lähinnä Piehinginjoesta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle. Raahen kaupungin jätevesien puhdistamolla käsitellään myös Pattijoen taajaman jätevedet. Raahen terästehtaan teollisuusalueen vedet johdetaan mereen Raahen satamassa. Lisäksi teollisuusalueen vesiä kierrätetään merestä padotussa Kuljunlahdessa. Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. Jokivesien vaikutus Raahen edustalla on vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 141 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 176 km²) (Ekholm 1993). Kaupungin jätevesien vaikutus ilmenee yleensä lievästi kohonneina ravinnepitoisuuksina purkualueen läheisyydessä. Raahen terästehtaan kuormitus ilmenee satama-altaassa ja sen suulla meriveden kohonneena lämpötilana ja kohonneina rauta- ja ravinnepitoisuuksina. Fosforipitoisuudet ovat olleet terästehtaan ja Raahen kaupungin lähialueilla viime vuosina kesäaikana yleensä karuille ja ajoittain lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla ja a-klorofyllipitoisuudet lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Vuoden 2016 kesäaikaiset ravinnepitoisuudet intesiivisellä tarkkailupisteellä RE17 ilmensivät keskimäärin karua vedenlaatua. Vuonna 2016 intensiivipisteen tarkkailussa happitilanne oli keskimäärin erinomainen. (Lahti & Ojala 2017) Raahen edustan merialue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja tämä vajaa hehtaarin eritelty alue ulottuu lähes Olkijokisuulta etelään Ristiniemeen saakka. Merellä alue kattaa suurimman osan Raahen edustan saaristosta kiertäen Ulkopauhan länsipuolelta. Kalla ja Tasku jäävät kuitenkin alueen ulkopuolelle. Suomen merialueiden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Ekologinen tila määritetään biologisilla näytteenotoilla ja asiantuntija-arvioilla. Raahen edustan merialueen ekologinen tila on todettu tyydyttäväksi rannikon tuntumassa ja hyväksi saariston ulkopuolella. Sisemmän rannikkovyöhykkeen kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA -aineistopalvelu 2017)

5 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kirjanpitokalastus Vuoden 2016 Raahen edustan merialueen kalataloustarkkailuun kuului edelleen normaali vuosittainen kirjanpitokalastus. Kirjanpitokalastajat merkitsevät päivittäin muistiin käyttämiensä pyydysten määrän ja laadun, kalastusalueen, kilomääräiset saaliit ja tarvittaessa myös muita huomioita kalastukseen vaikuttaneista tekijöistä. Tiedoista lasketaan mm. yksikkösaaliita, jotka kertovat pyydyskokukertakohtaiset keskisaaliit ja antavat kuvaa kalaston kehityksestä alueella. Yksikkösaaliiden vertailussa vuosien välillä tulee ottaa huomioon muutokset mm. sääoloissa, kirjanpito-kalastajissa, heidän pyynnissään ja kalastusalueissaan sekä esim. kalastuksen säätelytoimissa tapahtuneet muutokset. Raahen edustan merialueella verkkokalastukselle on tyypillistä suuri alueellinen liikkuvuus avovesikaudella ja talvikalastus on ollut varsin vähäistä. Rysäkalastus puolestaan on muuttunut kalastusrajoitusten vuoksi. Kalastuskirjanpidon perustulostus vuodelta 2016 on esitetty liitteessä 1. Kirjanpitokalastajien määrä on jo vuosia jäänyt selvästi tarkkailuohjelman mukaisesta 5-6 kalastajasta, eikä uusia kalastajia ole saatu värvättyä alueelle yrityksistä huolimatta. Vuosina kirjanpitokalastajamäärä oli kolme ja vuosina 2012 ja 2013 vain kaksi. Vuosina kalastajamäärä saatiin nostettua kolmeen ja vuonna 2016 tiedot saatiin jälleen kolmelta kalastajalta. Kalastajamäärän kasvattaminen tarkkailuohjelman mukaiseksi ei vaikuta todennäköiseltä ja kirjanpitokalastus onkin jätetty pois uudesta Raahen edustan tarkkailuohjelmasta (Roikonen ja Sopanen 2016). Kirjanpitotietoja saatiin siis kolmelta kalastajalta, joista kaksi käytti tiheäsilmäisiä siikaverkkoja, kolme harvasilmäisiä siikaverkkoja, joiden lisäksi yksi kalastajista käytti tiheäsilmäisiä maiva- ja silakkaverkkoja. Yksi kalastaja käytti rysäpyydyksiä vuonna Vuodesta 1995 alkaen tiheäsilmäiset maiva- ja silakkarysät on Raahen yksityisvesillä kielletty vaellussiian poikasten suojaamisen vuoksi, minkä vuoksi tietoja tiheistä rysistä ei sen jälkeen ole juurikaan saatu. Vuosina 2002 ja on kuitenkin ollut pyynnissä 1-2 silakkarysää Raahen eteläpuolella Saloisten (Siniluoto) edustalla TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Kirjanpitokalastus Verkkokalastus Raahen edustan merialueella tapahtuu rannikon lisäksi osin varsin laajalla merialueella, jolloin siikaparvia etsitään kaikuluotaimella ja käytetään suuria verkkomääriä. Pyydyskokukertojen määrä nousee tuolloin huomattavan suureksi. (Taskila 2008.) Vuodesta 2008 lähtien tarkkailun puitteissa tapahtunut kirjanpitokalastajien verkkokalastus on kuitenkin osin kalastajien vähyydestäkin johtuen toteutunut kokonaisuudessaan rannikon läheisyydessä ja selvästi aiempaa vähäisemmillä verkkomäärillä. Vähentynyt pyyntimäärä toisaalta heikentää tulosten luotettavuutta, mutta toisaalta tarkkailumenetelmä on kohdentunut paremmin rannikon kuormittajien vaikutusalueelle. Uusien kalastajien rekrytointi on nykyisin vaikeaa, eikä tarkkailuohjelman mukaisiin kirjanpitokalastajamääriin ole yrityksistä huolimatta ylletty. Vuonna 2016 yksi kirjanpitokalastaja kalasti lokakuussa tiheillä maivaverkoilla. Kalastusmäärät olivat vähäisiä (8 pyydyskokukertaa). Saaliit yksittäisen verkon koentakertaa kohden jäivät paria edellisvuotta pienemmäksi, mutta siitä huolimatta yksikkösaalista voidaan pitää tarkkailuhistoriaan nähden varsin kohtuullisena. (Taskila 2008, taulukko 1 ja kuva 1)

6 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Raahen edustalla vuosina # mm:n verkoilla. Kirjanpitokalastajien verkkokalastus tiheillä verkoilla painottui alkutalveen sekä lokakuulle siian pyyntiin. Harvoilla verkoilla kalastettiin jonkin verran keväällä huhti-, touko- ja kesäkuussa, mutta merkittävin pyyntiponnistus ajoittui syyskuiseen siianpyyntiin. Syyskuussa käytettiin pääosin harvuosi maiva silakka Kuva 1. Pyydyskokukertakohtainen maivasaalis (g/pkk) mm:n verkoilla Raahen edustalla vuosina Vuosina ei pyyntiä.

7 vempia verkkoja ja lokakuussa pääaisassa tiheämpiä verkkoja. Tiheillä rysillä kalastettiin heinäkuun ja syyskuun välillä maivaa ja silakkaa. Harvojen siikarysien käyttö ajoittui touko-kesäkuulle. (kuva 2) 5 Kuva 2. Kirjanpitokalastuksen verkkokalastuksen ajoittuminen Raahen edustan merialueella vuonna Tiheiden verkkojen siian yksikkösaalis (yksittäisen verkon keskimääräinen saalis kokukertaa kohden) on heilahdellut vuosittain voimakkaasti. Vuoden 2016 saalis (vajaat 1000 grammaa/kokukerta) pysyi edellisvuoden tasolla ja oli tarkkailuhistoriaan nähden erinomainen. Siikasaaliit olivat hyviä alkuvuodesta ja syksyllä, mutta kesäkuukausina sekä pyynti että saaliit jäivät vähäisemmiksi. Kalastajakohtaiset saaliit olivat hyviä ( g/pkk) kahdella kalastajalla, kun yhden kalastajan saaliit jäivät vähäisemmäksi (254 g/pkk). Vuonna 2016 tiheillä verkoilla saatiin suurimmat siikasaaliit lokakuussa, jolloin saatiin noin 40 % koko vuoden siikasaaliista. Myös alkutalven kuukausina (tammi-maaliskuu) saatiin varsin hyvin siikaa ja alkuvuoden siikasaalis kattoikin yli puolet (n. 55 %) koko vuoden siikasaaliista. Tiheiden verkkojen pyyntiponnistus kasvoi vajaan kolmanneksen vuodesta Myös pyynnin sijoittuminen vaikuttaa luonnollisesti saaliisiin. Rannikon läheisyydestä on useimmiten saatu parhaat saaliit. Tiheillä siikaverkoilla on keskitytty siian pyyntiin ja niillä on saatu siian ohella säännöllisesti vain ahventa, jonka yksikkösaalis on ollut kuitenkin vähäinen (tasoa g/pkk). (Taskila 2008, taulukko 2 ja kuva 3)

8 Taulukko 2. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Raahen edustalla vuosina # mm:n verkoilla. vuosi siika taimen hauki ahven lahna kuha silakka särki kuore simppu made maiva säyne

9 7 Kuva 3. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) vuosittain (pylväät), kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (vihreä viiva) ja saaliiden kehitystä kuvaava trendiviiva (musta) Raahen edustalla vuosina Vuonna 2016 kaikki kalastajat kalastivat harvoilla solmuväliltään mm verkoilla. Joinakin vuosina on käytetty hieman myös tätä harvempia, # mm:n verkkoja. Harvojen siikaverkkojen pyyntiponnistus (796 pkk) kohosi edellisvuodesta (614 pkk), mutta kokonaissiikasaalis (444 kg) tippui noin 75 kg edellisvuodesta. Tämän johdosta myös siian yksikkösaalis (558 g/pkk) laski edellisvuoteen nähden. Yksikkösaaliin kehityssuunta on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut keskimäärin nouseva, joskin tilanteeseen vaikuttavat osaltaan jo edellä tiheiden verkkojen saaliiden käsittelyn yhteydessä todetut tekijät. Harvoilla verkoilla pyynti painottui vuonna 2016 voimakkaasti syyskuulle, mutta myös huhti-, touko-, kesä- ja lokakuussa oli jonkin verran pyyntiä. Kirjanpitokalastajien mukaan vuonna 2016 Raahen eteläpuolella vaellussiian pyyntiä vaikeutti Pyhäjoen Hanhikiven rakennustyöhön liittyvät- ruoppaus ja vesiliikennetyöt jotka samensivat vettä. Samennus vaikutti verkkojen pyyn-

10 tehoon ja vaellussiian liikkumiseen, jonka vaikutti saaliisiin. Harvoja verkkoja ei ole viime vuosina juuri käytetty talvikuukausina. (Taulukko 3, kuvat 2 & 4.) Vaellussiika on ollut Raahen terästehtaan kalanhoitovelvoitelaji, sillä meritaimenta on vaihdettu vaellussiian vastakuoriutuneisiin poikasiin 2 milj. siianpoikasen edestä vuodesta 2000 alkaen. Nykyisessä ympäristöluvassa hakijalle on määrätty kalatalousmaksu, joka voidaan kohdentaa kalaistutuksiin halutulla tavalla. (Taskila 2008, taulukko 3 kuva 4.) Harvoilla verkoilla on saatu siian ohella säännöllisesti vain taimenta ja ahventa, joiden yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet koko tarkkailujakson ajan pieniä. Vuonna 2016 taimenen yksikkösaaliit hieman nousivat edellisvuodesta ja ahvenen yksikkösaaliit vastaavasti laskivat. (Taskila 2008, taulukko 3, kuva 4.) Taulukko 3. Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Raahen edustalla vuosina # mm:n verkoilla. vuosi siika taimen hauki ahven made kuha lahna säyne särki kuore silakka

11 9 Kuva 4. Pyydyskokukertakohtaiset saaliit (g/pkk) vuosittain (pylväät), kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (vihreä viiva) ja saaliiden kehitystä kuvaavat trendiviivat (musta) Raahen edustalla vuosina

12 Saloisten edustalla on ollut käytössä 1-2 tiheää rysää v ja Vuonna 2016 käytössä oli jälleen kaksi rysää, joiden pyyntimäärä (52 pkk) oli lähellä edellisvuoden tasoa (58 pkk). Tiheiden rysien käyttö ajoittui heinä-syyskuulle. Tiheillä rysillä saatu maivasaalis (12,84 kg/pkk) laski edellisvuodesta, mutta oli edelleen tarkkailuhistoriaan nähden hyvällä tasolla. Maivan lisäksi saatiin vähäinen määrä silakkaa (1,5 kg/pkk). Tiheiden rysien maivan yksikkösaalis on vaihdellut välillä 0,95 21,57 kg ja silakan yksikkösaalis välillä 1,05 11,11 kg. (Taskila 2008, taulukko 4 ja kuva 5.) Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtaiset rysäsaaliit (g/pkk) tiheillä rysillä Raahen edustalla vuosina vuosi siika maiva silakka taimen lohi hauki ahven lahna särki kuore kuha

13 11 Kuva 5. Pyydyskokukertakohtaiset saaliit (g/pkk) tiheillä rysillä vuosittain (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Raahen edustalla vuosina (2003 ei kalastusta). Kalastus harvoilla rysillä on keskittynyt Raahen edustan saaristoon Taskun, Kallan ja Iso-Kraaselin alueelle. Lisäksi yksi rysä on ollut ajoittain pyynnissä Saloisten (Siniluoto) edustalla. Vuonna 2016 yksi kalastaja kalasti harvalla rysällä Raahen eteläpuolella hieman Siniluodosta etelään. Rysäkalastus ajoittui touko-kesäkuuhun. Harvan rysän pyyntiponnistus (16 pkk) ja siian kokonaissaalis (321 kg) pienenivät edellisvuodesta, mutta siian yksikkösaalis (20 kg/pkk) kasvoi ja oli koko tarkkailuhistorian suurin. Siian lisäksi saatiin vähäinen määrä taimenta (1,00 kg/pkk) ja ahventa (1,56 kg/pkk). Tiedot perustuvat vain yksittäisen rysän saaliisiin, jolloin pyynnin onnistumisen myötä yksikkösaaliit nousivat korkeiksi. Viime vuosina rysien pyyntipaikka on vaihdellut, mikä vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. (Taskila 2008, taulukko 5 ja kuva 6.) Taimen on ollut Raahen edustalla velvoitehoitolaji, mutta sen istutuksen tuloksellisuus Perämerellä on ollut heikko. Jokisuille meren läheisyyteen tehtyjen istutusten tulos oli 1980-luvun istutusten osalta kg, keskimäärin n. 68 kg 1000 istukasta kohden ja 1990-luvun istutusten osalta kg, keskimäärin n. 44 kg 1000 istukasta kohden (mm. Hiltunen & Zitting-Huttula 1999, Salminen ym. 2013). Meritaimenet on jo 1990-luvulla pyydetty merestä yhä tehokkaammin ja yhä nuorempina. Yli

14 puolet meritaimenista on kalastettu jo ensimmäisenä merivuotenaan. Alamittaisten taimenten pyyntiä on pyritty rajoittamaan uudessa kalastusasetuksessa (1360/2015), jossa taimenen alamittaa nostettiin ja pyyntiä ohjataan rasvaeväleikattujen istukkaiden kalastukseen. Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtaiset rysäsaaliit (g/pkk) harvoilla rysillä ja loukuilla Raahen edustalla vuosina vuosi siika taimen lohi kirjolohi hauki ahven lahna säyne kuha särki

15 13 Kuva 6. Pyydyskokukertakohtaiset saaliit (g/pkk) harvoilla rysillä ja loukuilla vuosittain (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Kaikki kalastajat kommentoivat pyydysten likaantumista ja muita pyyntiin vaikuttavia tekijöitä vuonna Yhden kalastajan mukaan Hanhinokan ruoppaukset samensivat vettä touko-, syys- ja lokakuussa, mikä vaikutti pyyntiolosuhteisiin ja vaellussiian käyttäytymiseen. Yksi verkkopyytäjä

16 ilmoitti hylkeiden haitanneen avomeripyyntiä repimällä verkkoja touko- ja syyskuussa. Kaksi kalastajaa ilmoitti pyydysten limoittumishaitasta kesäkuussa ja yksi kalastaja ilmoitti levähaitasta elokuussa. Kalastuskirjanpitoseurannan etuna on suora yhteys käytännön kalastustoimiin monine vaihtelutekijöineen. Sillä saadaan vuotuista tietoa kalastuksesta varsin vähäisellä panostuksella. Sen puutteena on monista eri tekijöistä johtuva aineistojen vaihtelevuus vuosittain. Tämä koskee Raahen edustalla etenkin verkkokalastusta; rysäkalastus sen sijaan on ollut melko vakioista vuosittain, vaikkakin viime vuosina vähäistä ja siten jo pienillekin muutoksille altista. Kalastuskirjanpidolla saadaan kalakantojen muuttumisesta tai muuttumattomuudesta vain välillistä ja suuntaa-antavaa tietoa, jota voidaan verrata esimerkiksi määrävuosin tehtävästä kalastustiedustelusta saataviin tietoihin. Raahen edustalla on ollut myös vaikeuksia uusien kirjanpitokalastajien värväyksessä. Kirjanpitotiedoista saadaan myös vuosittain kalastajien kommentteja kalastusta haittaavista tekijöistä. Raahen edustan merialueen tarkkailun osalta kirjanpitokalastajissa tapahtuneet valitettavat muutokset ovat vaikuttaneet viime vuosien tuloksiin. Toisaalta pyynnin kohdentuminen enemmän rannikon tuntumaan lähemmäs kuormittajien vaikutusalueita myös helpottaa mahdollisten saalismuutosten yhdistämistä rannikon toimijoihin ja muihin paikallisiin tekijöihin ja olosuhteisiin. 14 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Hiltunen, M. & Zitting-Huttula, T Perämeren meritaimen. Taustaa ja tuloksia vuosien Carlin-merkinnöistä. Voimalohi Oy. Moniste. Lahti T. & Ojala S Raahen edustan velvoitetarkkailu vuonna Osa I. Vesistötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. 8 s. + liitteet Salminen, M., Heinimaa, P., Huusko, A., Hyvärinen, P., Kallio-Nyberg, I., Kolari, I., Lehtonen, E., Leskelä, A., Niva, T., Piironen, J., Romakkaniemi, A. & Vehanen, T Paremmat istukkaat, parempi istutustulos. Istutustutkimusohjelman tuloksia. RKTL:n työraportteja 19/2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. 86 s. Roikonen T. ja Sopanen S Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailu, tarkkailusuunnitelma. Taskila, E Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas, Raahen Vesi Oy Raahen edustan velvoitetarkkailu v Pöyry Environment Oy. Oulu. 18 s. + liitteet. Taskila, E Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas, Raahen Vesi Oy Raahen edustan velvoitetarkkailu v Pöyry Environment Oy. Oulu. 8 s. + liitteet. Virta, P. & Taskila, E Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelma v Pöyry Environment Oy. Oulu. 8 s. + liitteet.

17 Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuonna Merkinnät: kuukaudet (!-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja saalis (kg). Maiva- ja silakkaverkot kk pkk silakka maiva X 8 8,0 30,0 kg/pkk 1 3,8 Verkot kk pkk siika ahven hauki taimen särki lahna silakka maiva kuore made kuha säyne muu I , , ,5-1,5 1,0 II , , III , , ,0 IV 8 1,0 1, , ,0 V 22 5,0 4, ,0 VI 42 12,0 4, ,0-3, VII 32 4,5 4, , VIII IX 41 3,0 59,0 10,0-13,0-6,0 3,0-2,0-2,0 - X ,7 67,0-8, ,0-2, XI 12 0,8 9,5-1,9-4,0-6, XII 44 37,8 6,0 2,0 4, ,5-5,0 I-IV V-VIII IX-XII I-XII kg/pkk 1,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Verkot kk pkk siika ahven hauki taimen särki lahna säyne IV V ,0 39,0-7, VI ,0 29,0-9, VIII 16-10, ,0 5,0 4,0 IX , , X 96 97, , IV-XII kg/pkk 0,6 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Tiheät rysät kk pkk silakka maiva VII 17,0-340,0 VIII 28,0 58,0 298,0 IX 7,0 20,0 30,0 VII-IX kg/pkk 1,5 12,8 Harvat rysät ja loukut kk pkk siika taimen ahven V 6,0 145,0 3,0 5,0 VI 10,0 176,0 13,0 20,0 V-VII kg/pkk 20,1 1,0 1,6