Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049 514 7 759 8 841-835 -2 460 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h 783 2001 2012 Vuosina 2001 2012: lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 101 722 - alle 50 h yritykset 79 024 805 Lähde: Tilastokeskus. Yritysrekisteri 2012. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous
Miten pk-yritykset hyötyvät työvoiman liikkuvuudesta Pohjoismaissa? Yrityskysely 18.-21.8.2016 Toimiala Rakentaminen Tukku- ja Kuljetus, Rahoitustoiminta ICT Taloushallinto Koulutus ja Terveydenhuolto Muut Muu 0 5 Tulevaisuuden liikkuvuus ja yhteistyö Pohjolassa Framtidens mobilitet och samarbete i Norden Kaisa Välivehmas Helsingin Yrittäjät
Yrityskysely 18.-21.8.2016 Onko toimintaa muissa Pohjoismaissa? Mitä toimintaa on muissa Pohjoismaissa? Kyllä Suunnitelmissa seuraavien 1-2 vuoden aikana Ei toimintaa tällä hetkellä eikä todennäköisesti lähivuosina Muu, mikä 0 5 10 0 2 4 6 8 Vienti Tuonti Vienti ja tuonti Asiakastoimeksiannot Yhtiökumppanuus Muu kumppanuustoiminta Muu toiminta, mikä
Yrityskysely 18.-21.8.2016 Yrityksen koko Rekrytoinnin haasteita 0 0,5 1 1,5 2 2,5 1 2-4 5-9 10-19 20-49 50-249 Yli 250 Yrityksen ikä 0 2 4 6 8 Alle 1 vuotta 2-3 vuotta 4-5 vuotta 6-10 vuotta Erilainen kulttuuritausta Puutteellinen suomen kielentaito Käytännön kotoutuminen (asunnon löytäminen, sosiaaliturva jne.) Työntekijän osaamisen tunnistaminen (mitä tieto-taitoa Työntekijän osaamisen tunnustaminen (tutkintojen Palkkaus- ja rekrytointibyrokratia Palkkauksen kalleus Ei tietoa saatavilla olevasta työvoimasta ja sen hankintatavoista 0 1 2 3 4 5 6 7 Yli 10 vuotta Muu, mikä
Uudenlaisten toimintatapojen jalkautuminen yritykseen Uudenlaisen liiketoimintaosaamisen tuominen yritykseen Kansainvälisen toimintaympäristöosaamis en tuominen yritykseen Uuden osaamisen saaminen yritykseen Lähtömaan kielitaidon hyödyntäminen Lähtömaan kulttuurin tuntemus Lähtömaan liiketoiminta tai - muut verkostot Lähtömaan byrokratian tuntemus Lähtömaan koulutusjärjestelmän tuntemus Rekrytoinnin hyötyjä 1 ei hyötyä 2 vähäinen hyöty 3 melko paljon hyötyä 4 erittäin paljon hyötyä Yhteensä 0 1 5 5 11 3,36 0 1 5 5 11 3,36 0 0 5 6 11 3,55 0 0 4 7 11 3,64 0 1 8 2 11 3,09 0 2 8 1 11 2,91 0 0 7 4 11 3,36 0 3 4 4 11 3,09 1 5 4 1 11 2,45 Yhteensä 1 13 50 35 99 3,2 Keskiarvo
Miksi ja miten edistäisit työvoiman liikkuvuutta Pohjoismaiden sisällä? Yhteispohjoismainen portaali eli esim. yhteispohjoismainen mol.fi. Asiantuntevien rekrytointipalveluiden uudenlaiset toimintamallit. Laajempi osaajien tarjonta, kun työmarkkinat ovat suuremmat. Ehdottomasti laajentaa perspektiiviä, vaihtoohjelmat oppilaitosten kanssa? Osaamisen tunnistaminen, rohkeutta lisää. Kansainväliset rekrysivut, Linkedin-rekryn osaaminen, perheiden mukaan tuonnin helpottaminen. Suomi tarvitsee kipeästi kv-osaamista sekä kv-rahoitusta. Hoitajia on siirtynyt töihin Norjaan ja Ruotsiin. Uskoisin, että sote-alalla liikkuvuus toimii melko hyvin. Suomen sote-alan palkat eivät houkuttele muita pohjoismaalaisia. Monella alalla, varsinkin b2b, Pohjoismaat on samaa markkina-aluetta -> lisää kasvua ja tehokkuutta. Henkilöstö oppii toinen toisiltaan, ja yrittäjä henkilöstöltä. Yhteiset projektit ja verkostomainen toiminta ennen pysyviä työsuhteita.
Mitä tukea pk-yrittäjät tarvitsevat? Rohkeus ja onnistumistarinat. Julkisen tuen hakemisen konsultoinnin lisääminen. Oma pakka pitää olla ensin hallussa. Aktiivista markkinointitahoa, joka auttaa rekryämisessä. Paikallisia verkostoja. Hyvät digitaaliset työvälineet. Kohtaamispaikkoja työnantajille ja työnhakijoile (myös verkossa, ml. helposti käytettävät videohaastattelut). Vertaistukea.
Vinkkejä päättäjille ja kehittäjille Maarajat yritysten kannalta yhtä merkityksettömiä kuin toimialarajat. Niin kuin pitäisikin olla. Silti mielikuvissa vaikeaa ryhtyä vientiyhtiöksi. Ei suurin osa suomalaisistakaan potentiaalisista asiakkaista ole meistä kuullut, ennen kuin markkinoidaan. Suomalaiset pitäisi myös saada liikkumaan hanakammin, tarvitsemme uusia näkökulmia, markkinointiosaaminen ja viestintä pidettävä tärkeässä roolissa koulutuksessa eikä koulutusresursseja saa enää vähentää. Byrokratia Suomessa kaiken maailman hygieniapasseineen on tehnyt uusia esteitä joustavuudelle. Ottakaa yrittäjiä mukaan päätöksentekoon. Olkaa avoimia uusille ennennäkemättömille toimintatavoille. Suomi ei voi jäädä yksin eikä eristäytyä maailman menosta ja vauhdista! Pohjoismainen verkkopalvelu, jossa voi hoitaa kaikki työnantajamaksut, ilmoitukset jne.
Kiitos tack! kaisa.valivehmas@yrittajat.fi +358 443051067