Eläinkokeisiin liittyy voimakkaita eettisiä kysymyksiä ja kauhukuvia. Aiheesta puhuminen etenkin

OPETTAJALLE Eläinkokeisiin liittyy voimakkaita eettisiä kysymyksiä ja kauhukuvia. Aiheesta puhuminen etenkin peruskoulussa saattaa tuntua niin vaikealta haasteelta, että sen mieluiten sivuuttaisi. Lapset ja nuoret eivät kuitenkaan välty kuulemasta eläinkokeista. Aiheesta kiinnostumiseen riittää yksi aiheesta kiinnostunut vanhempi sisar, koulu- tai harrastustoveri tai sosiaalisessa mediassa jaettava videolinkki. Eläinkokeet ovatkin kautta aikojen olleet monen ensimmäinen kimmoke ryhtyä suojelemaan eläimiä ja ajamaan eläinten oikeuksia. Internet on täynnä eläinkoeaiheista kuva- ja videomateriaalia, joka on tarkoitettu lähes aina aikuisille vastaanottajille, mutta joka lähtee helposti kiertämään lasten ja nuorten keskuudessa. Materiaalin sisältö on lähes poikkeuksetta raakaa ja järkyttävää, mutta internet tarjoaa vain niukasti luotettavaa ja ajankohtaista tietoa eläinkokeista, etenkään Suomessa tehtävistä eläinkokeista. Tätä aukkoa paikkaamaan Eläinsuojeluliitto Animalia laati koe-eläinkampanjan yhteyteen eläinkoetietopaketin kouluille. Toivomme, että koulusivustosta on hyötyä opettajille ja oppilaille monissa eri tilanteissa, on sitten tarkoitus reagoida nopeasti oppilaiden mieltä kuohuttavaan eläinkoevideoon, järjestää eläinkoeaiheinen oppitunti uskonnon, elämänkatsomustiedon tai filosofian oppiaineissa tai syventää tieteen etiikkaan liittyvää keskustelua eläinkoeteemalla. Koulun tehtävä on antaa oppilaille välineitä miettiä, kyseenalaistaa ja kohdata eettisiä valintatilanteita sekä kasvattaa vastuulliseen kansalaisuuteen ja kuluttamiseen. Eläinsuojeluliitto Animalia lukee vastuullisuuteen myös eläineettisen maailmankuvan, jossa eläinten oikeudet ja hyvinvointi otetaan huomioon samaan tapaan kuin ekologisuus. Oppikirjojen ja muiden materiaalien sisältö voi olla puolueellista, vanhentunutta tai liian tulevaisuususkoista. Eläinkokeiden hyöty ja epäeettisyys asetetaan yleensä vastakkain kyseenalaistamatta eläinkokeiden tieteellistä pätevyyttä. Koulumateriaaleissa saatetaan esimerkiksi kertoa, että tulevaisuudessa elinsiirtoa tarvitseville ihmisille voidaan kasvattaa elimiä eläinten kehossa, vaikka tällä hetkellä tällaiseen ksenotransplantaatioon liittyy suuria, ratkaisemattomia ongelmia, jotka vaativat vielä runsaasti tutkimustyötä. Sama aika ja taloudellinen panostus voitaisiin ohjata elinsiirtotarpeen ratkaisemiseksi ilman eläimiä. 1

Maailmalla on yleistä aloittaa eläinkokeista puhuminen 10 12-vuotiaille oppilaille. Tämä Animalian materiaali pohjautuu osittain saksalaisen Ärzte gegen Tierversuche -järjestön ( Lääkärit eläinkokeita vastaan ) materiaaliin, joka on suunnattu yli 11-vuotiaille lapsille ja nuorille. Animalian koulumateriaali koostuu erilaisista harjoituksista, joita voidaan suorittaa yksin tai ryhmässä, suullisesti ja kirjallisesti, toiminnallisuuteen ja havainnollisuuteen panostaen. Materiaalia ei tietoisesti ole suunniteltu tiettyihin oppiaineisiin, mutta se soveltuu erityisen hyvin äidinkielen, elämänkatsomusaineiden ja filosofian, ympäristötiedon ja biologian sekä terveystiedon ja kotitalouden oppitunneille. Materiaalissa hyödynnetään pohdiskelu- ja neuvottelutehtäviä, eläytymistä, ryhmätyöskentelyä, piirtämistä ja askartelua, runoanalyysiä ja musiikkia sekä videoita. Animoitu, suomenkielinen eläinkoevideo oppitunneille tai itsenäiseksi eläinkoetietoiskuksi on katsottavissa osoitteessa www.koe-eläin.fi. Video soveltuu yli 11-vuotiaille. Opetusmateriaaliksi soveltuvat erinomaisesti myös laaja eläinkokeiden historiaa esittelevä aikajana sekä tietovisa kampanjan nettisivulla www.koe-eläin.fi. Animalian toimistolta tai Subject Aidista voi tilata lisää koulumateriaalia, muun muassa Johdatus eläinoikeusajatteluun -tehtäväpakettia ja nuorten eläineettiseen kuluttamiseen ja elämäntapaan kannustavaa Manimaliaa sekä muita esitteitä. Tätä varten tutustu Animalian nettisivuihin osoitteessa www.animalia.fi/ koulujanuoriso. Voit antaa tehtävistä palautetta osoitteeseen nuoriso(at)animalia.fi. Tervetuloa tutustumaan oppimateriaaleihimme toivottavasti hyödynnät niitä paljon! 2

Sanasto Etiikka Etiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii oikeaa ja väärää. Tavoitekasvatettu eläin Tavoitekasvatettu eläin on koe-eläintarkoitukseen kasvatettu eläin, joita eläinkokeissa valtaosin käytetään. Poikkeustapauksissa eläimiä voidaan pyydystää luonnosta koe-eläimiksi. Välinearvo Välinearvo tarkoittaa sitä, että joku tai jokin on arvokas siitä saatavan hyödyn vuoksi, kuten kettu turkkinsa, lehmä tuottamansa maidon tai koehiiri siitä saatavien tutkimustulosten vuoksi. Itseisarvo Itseisarvo tarkoittaa sitä, että joku tai jokin on arvokas itsensä vuoksi, ei siksi, että siitä on hyötyä muille. Kaikilla ihmisillä on itseisarvo, jota pitää kunnioittaa. Koehiiri on itseisarvoinen, koska se kykenee tuntemaan iloa, surua ja kipua ja se elää ainoaa, ainutlaatuista elämäänsä. Spesismi Spesisismi tarkoittaa olentojen arvon tai oikeuksien määrittelemistä sen perusteella, mihin lajiin ne kuuluvat. Taustalla on ajatus, että ihmisyys sinänsä ei ole olion arvon mitta, vaan jokin muu ominaisuus, kuten tietoisuus tai kyky tuntea positiivisia tai negatiivisia tuntemuksia. 3

I Alkulämmittelyä noin 5 min Muistiinpanovälineet Oppilaiden tietotaso eläinkokeista vaihtelee yleensä suuresti. Aluksi onkin hyvä selvittää, millaista tietoa ja millaisia mielikuvia oppilailla on eläinkokeista. Ryhmän koosta ja keskusteluhalukkuudesta riippuen oppilaat voivat joko jakaantua pienempiin ryhmiin tai toimia yhtenä suurena ryhmänä, jossa jokainen vuorollaan kertoo ajatuksensa eläinkokeista. Tässä kohtaa on hyvä korostaa, että vääriä vastauksia ei ole, vaan vastaus en tiedä niistä mitään on täysin sallittu. Pienryhmien keskustelusta voidaan nostaa muutamia ajatuksia koko luokan yhteiseen pohdintaan. Aluksi voidaan myös koota oppilaiden kysymyksiä esille esimerkiksi taululle. Kysymyksiin voida palata harjoitusten jälkeen ja miettiä, mihin kysymyksiin on vastattu ja mitkä ovat vielä vailla vastausta. INFO Osoitteesta www.koe-elain.fi löytyy kattavasti tietoa eläinkokeista Suomessa ja maailmalla. Oppilaiden kanssa kannattaa tutustua iän mukaan erityisesti erilaisiin koe-eläimiin ja niiden käyttöön (http://www.koe-elain.fi/elainkokeet/). 4

II Pohdiskelua: Liian erilainen, mutta riittävän samanlainen? noin 10 min Muistiinpanovälineet Harjoituksen tavoitteena on miettiä, mihin olettamuksiin eläinten ominaisuuksista eläinkokeet perustuvat. Ryhmän koosta ja keskusteluhalukkuudesta riippuen oppilaat voivat joko jakaantua pienempiin ryhmiin tai toimia yhtenä suurena ryhmänä, jossa jokainen vuorollaan kertoo ajatuksensa eläinkokeista. Mikä erottaa ihmiset muista eläimistä tai eri eläinlajit toisistaan? Eroavaisuuksia ihmisen ja eläimen välillä ovat ainakin: liikkumistapa kieli ja ääntely sekä kyky puhua elintavat elinympäristö elämän pituus lisääntyminen ravinto vuorokausirytmi Opettaja voi kertoa seuraavanlaisia esimerkkejä eläinlajien välisistä eroista: Ihmiset käyvät (ihmis)lääkärin luona ja eläimet eläinlääkärillä. Koira ja kissa eivät saa syödä samoja lääkkeitä. Ne voivat olla toiselle lajille jopa hengenvaarallisia. Suklaa ja ksylitoli ovat koiralle vaarallista myrkkyä, ihmiselle ei. Ihminen on nisäkäs, joka voi synnyttää 1-3 jälkeläistä kerran vuodessa. Tässä suhteessa ihminen, lehmä ja hevonen ovat hyvin samanlaisia. Koira voi synnyttää 1-15 jälkeläistä kahdesti vuodessa ja kissa 1-8 jälkeläistä kolmasti vuodessa. Katso myös: http://www.koe-elain.fi/onko-elainkoe-hyva-koe/ihminen-ja-hiiri/. Jatkuu seuraavalla sivulla 5

Mitkä asiat tekevät ihmisestä ja eläimestä samankaltaisia? Mahdollisia vastauksia: kyky tuntea kipua kyky tuntea pelkoa kyky tuntea iloa jälkeläisten hoivaaminen empatia hengittäminen nälän tunne janon tunne halu leikkiä; tarve lajityypilliseen käyttäytymiseen levon tarve INFO Eläinten kipuaistia sekä kyvykkyyttä tuntea erilaisia tunteita, osoittaa empatiaa ja tarvetta virikkeisiin (leikkiminen, jotain mitä kaivaa, kalvaa, pureskella, kiipeilymahdollisuus jne.) kyseenalaistettiin pitkään, mutta moderni eläintutkimus on osoittanut, että nämä ovat kiistatta eläinten ominaisuuksia. Sellaisetkin aiemmin vain ihmisille myönnetyt monimutkaiset kyvyt kuin luovuus, musikaalisuus ja taiteellisuus, työvälineiden käyttö, keskustelu ja abstrakteista asioista puhuminen (ihmisapinat ihmisten viittomakieltä hyödyntäen) on nyt todistettu olevan myös useiden muiden eläinlajien ominaisuuksia. POHDI Eläinkokeet alkoivat yleistyä 1600-luvulta alkaen, jolloin arvostettu filosofi René Descartes julisti eläimen olevan sieluton kone, joka ei kykene edes tuntemaan kipua. Tästä alkoi eläinkokeiden kasvava käyttö länsimaiden historiassa. Kun eläinkokeita sitten alettiin laajamittaisesti hyödyntää, ihmisillä ei ollut nykyistä tietoa eläinten kyvyistä ja ominaisuuksista. Onkin syytä kysyä, millä perusteilla kipua saisi yhä aiheuttaa eläimille, jotka tiedetään henkisiltä kyvyiltään ihmisenkaltaisiksi, mutta ihmisille samaa kipua ei saa tuottaa. 6

Erilaisia ja samanlaisia noin 10 min Muistiinpanovälineet Harjoituksen tarkoituksena on tutustua taulukon laadintaan, harjoitella eroavaisuuksien keräämistä ja miettiä, kuinka luotettava eläimen ruumis on ihmisruumiin tutkimuksessa. Harjoitus kannattaa A-tasoisena tehdä Tutustutaan koe-eläimiin -harjoituksen jälkeen. Oppilaat voivat pysyä kotiryhmissään tai opettaja voi jakaa luokan uusiin ryhmiin. Laaditaan taulukko ihmisten ja muiden eläinten eroavaisuuksista. Taulukon yläosaan kirjoitetaan Laji ja sen perään vasemmalta oikealle erilaisia tietoja aiemman harjoituksen kysymysten perusteella. Tämä vaatii oppilailta käsitteellistämisen taitoa (Miltä eläin näyttää? Ulkonäkö, Miten eläin elää? Elinalue, Miten eläin liikkuu? Liikkumistapa jne.) Tämän jälkeen kirjataan ne eläinlajit, joihin oppilaat tutustuivat ja täytetään taulukko. Tämän tehtävän jälkeen voidaan jatkaa tehtävään Erilaisuuden etiikka. 7

Erilaisuuden etiikka-jana Harjoituksen tarkoituksena on perehtyä ihmisten ja muiden eläinten erilaisuuteen ja samanlaisuuteen osana pohdintaa siitä, ovatko eläinkokeet eettisesti oikeutettuja. Aluksi vastataan kolmeen, aihetta valaisevaan kysymykseen yleisesti, minkä jälkeen laaditaan samanlaisuusjana, jonka avulla havainnollistetaan sekä yleistä että jokaisen oppilaan omaa näkemystä. Oppilaat työskentelevät ryhmissä, mutta jokainen oppilas tuottaa myös oman janansa. noin 15 min Muistiinpanovälineet Vertaile ihmisten ja muiden eläinten ulkonäköön liittyviä eroja kuten kokoa, jalkojen määrää, liikkumistapaa ja hampaita. Riittääkö samankaltaisuus mielestäsi rinnastamaan eläin ja ihminen toisiinsa tieteessä, jossa testataan myrkyllisyyttä ja lääkkeiden tehoa tai vaarallisuutta? Kuinka samankaltaista on ihmisten ja eläinten tunne-elämä? Mitä tunteita tiedät eläinten voivan kokea ja mitä tunteita ja tuntemuksia eläimet todennäköisesti tai mahdollisesti voivat tuntea? Ovatko eläinten tunteet niin erilaisia ihmisten tunteista, että eläimille on oikeutettua aiheuttaa voimakasta kipua, jota ihmisille ei saa aiheuttaa? Tämän jälkeen laaditaan samankaltaisuusjana, jonka päihin kirjoitetaan samanlainen ja erilainen. Keho janalle merkitään ruksilla (X) ja mieli ympyrällä ( ). Jos ihmisen ja muiden eläinten kehot ovat oppilaan mielestä hyvin samanlaisia, merkitään ruksi (X) lähellä janan samanlainen -päätä. Jos taas eläimet ja ihmiset ovat mieleltään oppilaan mukaan kovin erilaisia, piirretään ympyrä ( ) janan erilainen -päähän. Oppilaat tekevät janan sekä ryhmissä että jokainen omansa. Lopuksi tulkitaan janat. erilainen x samanlainen erilainen x samanlainen 8

Ovatko eläinkokeet hyvää tiedettä? Harjoituksen tavoitteena on pohtia eläinkokeiden mielekkyyttä tieteenä. Oppilaat tietävät hyvin vähän varsinaisista eläinkokeista tai siitä, mitä ylipäätään tapahtuu koe-eläinlaitosten sisällä. Tällä harjoituksella tutustutaan myös lähemmin eläinkokeisiin ja eläinkoekäytäntöihin. Oppilaat voivat jatkaa samoissa ryhmissä kuin aiemmissa tehtävissä tai osallistua koko luokan keskusteluun. Toisiin kysymyksiin on olemassa selvät vastaukset, toiset jäävät pohdinnan ja mietiskelyn tasolle. 1 oppitunti, tai ilman POHDI-tehtäviä 30 min. Mahdollisuus näyttää video internetistä, muistiinpanovälineet A Miten eläimillä voidaan tutkia (ihmisten) sairauksia ja vammoja? Vastaus: Ne pitää aiheuttaa eläimille keinotekoisesti. Esimerkkejä löytyy myöhemmin katsottavasta animaatiovideosta. B Onko keinotekoisesti aiheutettu sairaus, esimerkiksi sähköiskuin tuotettu sepelvaltimotauti samanlainen kuin perinnöllisistä syistä ja/tai elämäntavoista alkunsa saanut sepelvaltimotauti? C Eläimillä tutkitaan paljon kipua, lääkkeiden ja kemikaalien vaikutuksia sekä mielen toimintaa ja sairauksia. Mikä oleellinen ongelma liittyy näiden tutkimukseen eläimillä? Vastaus: Eläimet eivät osaa kertoa tuntemuksistaan. Ne eivät osaa kertoa päänsärystä, huimauksesta, sekavuudesta, pahoinvoinnista, peloista tai kokemastaan helpotuksesta. Suuri osa eläimistä peittelee luonnostaan pahaa oloaan, mikä tekee eläinten tulkitsemisesta vieläkin haastavampaa. Lisäksi eläinyksilöt ja eläinlajit reagoivat keskenään eri tavoilla lääkeaineisiin ja kemikaaleihin. Tiedetään esimerkiksi, että penisilliini taistelee tehokkaasti hiirten tulehduksia vastaan, mutta aiheuttaa rottien jälkeläisissä epämuodostumia. Lisäksi se ei vaikuta kaniineihin ollenkaan ja on tappavan myrkyllinen hamstereille ja kissoille sekä osalle ihmisistä. Jatkuu seuraavalla sivulla 9

POHDINTATEHTÄVIÄ Reagoivatko sinun lemmikkisi eri tavalla pelästyessään, tuntiessaan kipua tai kohdatessaan jonkin uuden asian? Entä sinä ja ystäväsi tai perheenjäsenesi? Kuinka moni luokassa on allerginen penisilliinille? D Katsotaan animaatiovideo. E Apinat elävät luonnonvaraisina viidakoissa, koirat kaipaavat ihmisten hellimistä, hiiret ja rotat rakastavat kaivamista ja kiipeilyä. Kaikki nämä eläimet kaipaavat liikkumistilaa, luonnollista elinympäristöään ja lajilleen tyypillistä sosiaalista käyttäytymistä: laumaa, perhettä tai erakkoelämää. Koe-eläinlaitoksessa näillä eläimillä on vain ahtaat häkit. Tällöin eläimet kokevat stressiä ja turhautumista. Vaikuttaako tämä mielestäsi kokeiden luotettavuuteen? F Kun eläinkokeet alkoivat yleistyä 1600-luvulta alkaen, haluttiin selvittää sydämen, munuaisten, maksan ja verenkierron toimintaa. Nämä ovat kaikilla nisäkkäillä pitkälti yhteneväisiä. Moderni teknologia mahdollistaa kuitenkin sen, että yhden geenin erittämiä proteiineja voidaan tutkia tarkasti. Kun biologiaa voidaan tutkia jo näin tarkasti, riittääkö se, että ihmisen ja eläimen geenit ovat parhaimmillaan 97-prosenttisesti samat? Vastaus: Ihmisellä ja banaanikärpäselläkin on paljon yhteistä, sillä kaikilla elämänmuodoilla on yhteinen alkumuoto, josta on evoluution saatossa kehittynyt valtava lajien kirjo. Sukulaislajeilla, kuten ihmisillä ja ihmisapinoilla tai hiirillä ja rotilla yhteinen esi-isä on läheisempi kuin ihmisellä ja hiirellä keskenään, mutta kaikkien lajien väliltä löytyy yhteinen esi-isä, joka selittää ison joukon yhteisesti jaettuja geenejä. Geenien tasolla lajit eroavat kuitenkin toisistaan oleellisesti, vaikka lukemat saattavat antaa toisen kuvan. Esimerkiksi HI-viruksen tavassa siirtyä soluun on lajien välillä enemmän eroja kuin yhteisiä piirteitä, eli yhteneväisyyksien sijasta vertaillaan eroavaisuuksia. Aiemmin tähän ei ollut mahdollisuutta, mutta nykyteknologian ansiosta näin tarkkaa tutkimusta voidaan tehdä. Keskeistä geneettisesti on myös se, millä tavalla geenit ilmenevät solussa. Jokainen organismin solu kantaa toki 100 % organismin DNA:sta, mutta eri solut tarvitsevat erilaisia proteiineja, jotka taas aktivoivat DNA:n eri geenejä. Näin eri soluissa ilmenevät eri geenit. Ihmisellä ja hiirellä on molemmilla geeni, joka mahdollistaa hännän kasvun. Hiirillä geeni aktivoituu, ihmisillä ei. Geenien ilmeneminen selittää siis myös osaltaan eri lajien välisiä eroja. Jatkuu seuraavalla sivulla 10

POHDINTATEHTÄVIÄ G Hyödyn etiikka. Milloin kärsimyksen voi perustella saavutettavalla hyödyllä? Mitä eroa on esimerkiksi sillä, että hammaslääkärissä tuntee kipua, kun reikiintynyt hammas paikataan ja sillä, että koiran jalka murretaan ja sitten korjataan leikkauksella? Mitä eroa on sillä, että työstä joutuu maksamaan veroa koulujen, sairaaloiden ja teiden ylläpitämiseksi ja sillä, että joutuu vangituksi omasta kodistaan viidakosta, jotta tutkijat voisivat joskus ratkaista ihmisiä vaivaavan ongelman? H Ihmisen itseisarvo vastaan eläinten välinearvo. Ihmisen surmaaminen sen vuoksi, että häneltä saadaan terveet keuhkot keuhkosairaalle on murha ja siten ja ankarasti kielletty, vaikka sillä pyrittäisiinkin saavuttamaan hyvää, eli toisen ihmisen hengen pelastamiseen. Eläimiä käytetään kuitenkin koko ajan ihmisiä hyödyttävään tutkimukseen ja sioilta saatetaan myös ottaa sisäelimiä auttamaan hetkellisesti esimerkiksi sydämensiirtoa tarvitsevaa potilasta. Mitä eroa näillä tilanteilla on keskenään? I Onko väkivalta suhteellista? Eläinkokeissa tieteen vuoksi hyödynnettäville eläimille aiheutetaan kipua ja kärsimystä, jotta saatavalla tiedolla voidaan hyödyttää muita. Riittääkö eläinten kärsimyksen oikeuttamiseen se, että ihminen kykenee pakottamaan eläimen kokeisiin? Pitäisikö julmuus ja väkivalta tuomita eri tavalla riippuen siitä, kuka on uhri? J Spesismi. Ihmisetkin ovat keskenään erilaisia, mutta erilaisuutta tärkeämpää ovat ihmisten yhteisesti jakamat ominaisuudet. Loppujen lopuksi pienin yhdistävä tekijä ihmisten keskuudessa on se, että kaikki kuuluvat samaan lajiin, ihmisiin. Miksi juuri ihmisyys on niin tärkeä ominaisuus? Miksi kyky tuntea iloa, pelkoa ja kipua tai halu elää ei riitä tekemään eläimistä samalla tavalla arvokkaita kuin ihmisistäkin? 11

Runoanalyysi Harjoituksen tavoitteena on hyödyntää runonanalysointitaitoja, tutustua aatteelliseen runouteen ja pohtia, mikä eläinkoetutkimus on tarpeellista ja mikä ei, vai onko mikään eläinkoetutkimus ylipäätään perusteltua. 20 min Eeva Kilven runo joko paperilla tai taululle heijastettuna, muistiinpanovälineet Luetaan Eeva Kilven kaksi runoa ja vastataan kysymyksiin pienryhmissä. Eläinkokeet ovat välttämättömiä, te sanotte, mutta minä sanon teille: Tulokset osoittavat ainoastaan miten koe-eläin reagoi rikkaruohomyrkkyjen, kosmetiikan, lääkkeiden yliannostukseen ollessaan suljettuna häkkiin, vailla liikuntaa, vapautta ja muutenkin luonnottomissa olosuhteissa. Mitä se todistaa? Mitä hyötyä tuloksesta on? Vastaan teille: Vain se että te voitte sanoa tutkimus. Tutkimus sitä ja tutkimus tätä. Tutkimus on osoittanut. Ja me tutkijat. Aiemmin he väittivät etteivät eläimet kärsi, nykyisin he sanovat että eläimet stressaantuvat. Ei kieltä niin saa käyttää, tosiasioiden kieltämiseen. Kysymyksiä runontulkintaan: Mitä epäkohtia Kilpi mainitsee eläinkoetutkimuksessa? Oletko epäkohdista samaa mieltä? Perustele. Mitä Kilpi erityisesti kritisoi? Suomessa 2/3 eläinkokeilla suoritettavasta tutkimuksesta on nimenomaan biologista perustutkimusta, jolla halutaan lisätä yleistä tietoa biologisista prosesseista. Onko tällainen tutkimus mielestäsi hyväksyttävää? Perustele vastauksesi. Jatkuu seuraavalla sivulla 12

Luetaan toinen Eeva Kilven runo Ei saa arvostella eläinkokeitten tekijöitä. Heillä on tunteet. He kaipaavat vapautta ja raitista ilmaa, hellyyttä ja hyväksyntää, oikeutta olla oma itsensä, toimia niin kuin heille on luontaista. Heitä pitää paijata ja hyvitellä: Ei se mitään. Anteeksi. Me olimme julmia teitä kohtaan. Nyt lopetamme sen: Meillä ei ole oikeutta kohdella teitä näin. Menkää. Eläkää. Ei tarvitse vavista enää. Millaista tehokeinoa Kilpi käyttää runossaan? Toimiiko se? Mitä mieltä olet, voiko eläinkoetutkimus olla ihmiselle luontaista? Millaista luonnetta, koulutusta ja asennetta se vaatii? Runossa pyydetään eläinkoetutkijoilta anteeksi ja sanotaan, että me olimme julmia teitä kohtaan. Mitä se tarkoittaa? Uskotko, että moni eläinkoetutkija kääntyy tulevaisuudessa kannassaan, pyytää anteeksi ja luopuu tutkimuksesta? Bonustehtävä Kanadalaiselokuva Maximum Tolerated Dose kertoo koe-eläinlaitoksissa toimineista tutkijoista ja hoitajista, jotka luopuivat eläinkokeista yksilöllisistä syistään. Elokuvaan voi tutusta osoitteessa www.maximumtolerateddose.org. Tutustukaa elokuvan trailereihin. INFO Tampereen yliopiston Vaihtoehtomenetelmien tutkimuskeskus FICAMin johtaja Tuula Heinonen on aiemmin ollut koe-eläintutkija. FICAMiin voi tutustua osoitteessa www.ficam.fi. INFO Eeva Kilpi, s. 1928, Hiitola, Karjala Eeva Kilpi on englantia, nykykansain kirjallisuutta ja estetiikkaa sekä taidehistoriaa opiskellut filosofian kandidaatti, novelli- ja romaanikirjailija sekä runoilija. Kilven omien sanojen mukaan hänen tuotannossaan erottuu kolme pääteemaa: evakkokarjalaisuus, ihmissuhteet ja luonto. Luonto on erottamaton osa kaikkea Kilven tuotantoa. Vuonna 1987 Eeva Kilpi julkaisi runokokoelman Animalia, joka on voimakas puheenvuoro eläinten kunniaksi ja puolesta. VINKKI Maximum Tolerated Dose -dokumenttielokuvan voi tilata lainaksi Animalian toimistolta. Tiedustelut tarja.balding(at)animalia.fi. Tutustu myös: www.maximumtolerateddose.org 13

Yhteinen päämäärä 1 oppitunti Iso paperiarkki, kyniä, tusseja, lehtiä, joista voi leikata eläinten kuvia, askartelutarvikkeita Harjoituksen tavoitteena on työstää hankittua tietoa eläinkokeista, eläytyä sekä eläinkokeita vastustavien että niitä kannattavien asemaan sekä harjoitella vastakkaisten mielipiteiden esittämistä ja vastaanottamista. Toinen tärkeä tavoite on miettiä, millä toimilla koe-eläinten määrää voitaisiin joka tapauksessa vähentää. Luokka jaetaan kahteen ryhmään, eläinkokeiden kannattajiin ja vastustajiin, joko aatteiden pohjalta tai sattumanvaraisesti. Molemmille ryhmille asetetaan kaksi vastattavaa kysymystä. Ryhmille annetaan vähän aikaa valmistautua ja koota ajatuksiaan. Sitten mielipiteet kootaan paperille juliste- ja mainosmuotoon ja kiinnitetään seinälle niin, että vastustajien ja kannattajien julisteet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Molemmista ryhmistä puolet jää julisteiden luo esittelemään päätelmiään ja toinen puolikas lähtee tutustumaan toisen ryhmän julisteisiin. Noin kymmenen minuutin kuluttua vaihdetaan rooleja. Kysymykset eläinkokeiden vastustajille: Mitä pitäisi tapahtua, jotta eläinkokeet kiellettäisiin tai niistä luovuttaisiin? Mitä voin itse tehdä asian hyväksi? Kysymykset eläinkokeiden kannattajille tai kannastaan epävarmoille: Mitä voitaisiin tehdä, jotta eläimiä käytettäisiin eläinkokeissa vähemmän ja jotta eläimet kärsisivät kokeissa vähemmän? Mitä voin itse tehdä asian hyväksi? Lopuksi keskustellaan kokemuksista yhteisesti. Muuttuiko jonkun mieli? Tuliko uusia näkökulmia tai vinkkejä asiaan? Mitkä olivat hyviä perusteluja omalle kannalle? 14

Koe-eläinten puolesta -juliste 20 45 min Iso paperiarkki, kyniä, tusseja, lehtiä, joista voi leikata eläinten kuvia, askartelutarvikkeita Koe-eläinjakson päätteeksi laaditaan iso juliste, johon kootaan opittuja tietoja ja taitoja. Oppilaat kokoavat ylös isolle paperille koe-eläinten toiveita sekä vinkkejä siitä, mitä kuka tahansa voi tehdä auttaakseen koe-eläimiä. Työmetodeja voivat olla kirjoittaminen, piirtäminen ja kuvakollaasien tekeminen. 15