MATKARAPORTTI Vuorovaikutusmatka Sutrioon Italiaan Magia del Legno -tapahtumaan 30.8. 2.9.2013

Samankaltaiset tiedostot
LIITE TOTEUTUSSUUNNITELMA

Matkaraportti Puusta pitkään -hankkeen matka Sutrioon

PUUSTA PITKÄÄN Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen (THE MANY FACES OF WOOD Insights into folk art and everyday creativity)

Kansainvälisyys-työpaja - Mitä kansainvälisyyteen liittyviä asioita järjestötoimijat voisivat tehdä?

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

KILTA Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

Mikä MSL? Explita Volorestrum Exerum

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Avoimen tiedon keskus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Työohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA joka päivä 12-17

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, Kuopio /

Pohjois-Karjalan museo

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Maaseutuverkostoyksikön vuodet Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali Verkosto- ja hankeseminaari

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

RITVA HÄNNINEN 2017 Hankasalmen kansalaisopisto

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Sustainability in Tourism -osahanke

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä Prosentti taiteelle -hanke

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

OPISKELIJAN MUISTILISTA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

ERASMUS KOULUISSA Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Toimintakertomus 2016

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

Arvioinnista kehittämiseen

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

UUSI kankaanpää!- Työpajan sisältö. Uusi Kaupunki Kollektiivi Oy Kalevankatu 38, liiketila Helsinki

Tervetuloa Innokylään

TYÖLLISYYSFOORUMI

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta

KSAO Raimo Jalkanen ( ) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Museoiden arviointi ja vertaiskehittämisfoorumi. Korotettua valtionosuutta saavien museoiden johtajien tapaaminen / Eeva Teräsvirta

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Osaaminen ja innovaatiot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

IDEASTA ETEENPÄIN. Tästä kyse. Miten muut ovat pulman ratkaisseet? Mitä muuta saat?

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Mitä on markkinointiviestintä?

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Lusto vahvistaa suhteita metsään

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Konttimäki-kylistä komein

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

PU:NC Participants United: New Citizens

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Transkriptio:

Ihmeitä puusta Kansainvälisen vuorovaikutuksen hanke 4.4.2013 31.12.2014 MATKARAPORTTI Vuorovaikutusmatka Sutrioon Italiaan Magia del Legno -tapahtumaan 30.8. 2.9.2013 OSALLISTUJAT Keski-Suomi Arja-Leena Peiponen, Viisari ry Kari Kotilainen, Saarijärven museo Anna-Maija Koskenlahti, toimittaja Pohjois-Karjala Marjut Ahokas, Ilomantsin kunta Markku Lappalainen, Ilomantsin kunta (kunnan kustantamana) Liisa Mononen, Ilomantsin kunta Alina Koponen, Vaara-Karjalan Leader Hannele Pyykkö, Vaara-Karjalan Leader Pentti Väistö, toimittaja MSL Helka Ketonen Raija Kallioinen IHMEITÄ PUUSTA -HANKE Ihmeitä puusta on Viisarin ja Vaara-Karjalan Leader-toimintaryhmien rahoittama ja Maaseudun Sivistysliiton toteuttama hanke, jonka tavoitteena on luoda vuorovaikutusta ja käytännön yhteistyötä puun työstämisestä kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä eri maista. Hanketta toteutetaan 4.4.2013 31.12.2014. Toimintaryhmien alueilla on parhaillaan menossa kansainvälinen Puusta pitkään -hanke, jossa kansanomaisen taiteen tekijät ja puuveistäjät eri maista kohtaavat toisiaan. Puusta pitkään -hanke on tuottanut hyvän kansainvälisen kumppanuusverkoston. Ihmeitä puusta -hanke puolestaan laajentaa solmittua yhteistyötä ruohonjuuritasolle, lisää kansainväliseen vuorovaikutukseen osallistumisen mahdollisuuksia ja siirtää syntyviä ideoita ja toimintamahdollisuuksia käytännön tasolle, erityisesti alueiden nuorisoa aktivoiden. Ihmeitä puusta -hanke tuottaa puun työstämiseen liittyvää yhteistä toimintaa ja vuorovaikutusmatkoja. Osallistujat pääsevät näkemään ja kokemaan eri maissa toteutettuja hyviä käytäntöjä ja ottamaan niistä oppia omissa yhteisöissään sovellettaviksi. Syntyy myös arvokkaita henkilötason yhdyssiteitä ja elämänkokemusta. Tämänkaltaisen osallistumisen avulla saadaan syntymään sitoutumista hanketoimenpiteiden toteutukseen, ja hanketoimien vaikuttavuus moninkertaistuu.

MATKAN TARKOITUS Ihmeitä puusta -hankematka suuntautui Pohjois-Italiassa Sutrion kylässä toteutettavaan vuotuiseen puutaiteen tapahtumaan Magia del Legnoon (Puun taika). Matkan tavoitteena oli hakea tästä onnistuneesti toteutettavasta tapahtumasta mallia ja esikuvia Ilomantsiin valmisteltavaan kansainväliseen karhunveiston festivaaliin sekä Saarijärvellä järjestettäviin miljööveistämisen ja seimiteeman tapahtumiin ja niiden jatkon ideointiin. Matkalle osallistui Leader-toimintaryhmien ja Maaseudun Sivistysliiton edustajia, Saarijärven museon, Ilomantsin kunnan ja ilomantsilaisten yrittäjien edustajia sekä lehdistön edustajia, yhteensä 11 henkeä. Lähes viikkoa aikaisemmin Sutrioon oli saapunut Puusta pitkään -hankkeen delegaatio, jossa oli kilpailusarjaan ja työpajoihin osallistuneita puunveistäjiä ja hanketoimijoita. Ihmeitä puusta -matkaseurueen oli määrä havainnoida Magia del Legno -tapahtuman toteutusta, käytännön järjestelyjä ja vaikuttavuutta sekä käydä keskenään ja italialaisten isäntien kanssa keskusteluja, mitä opiksi otettavaa tapahtumassa on Suomen olosuhteisiin. Puusta pitkään -hanke on koonnut Ilomantsissa kunnan, yritysten ja järjestöjen edustajia yhteistyöhön, jonka tavoitteena on luoda puunveistoon ja karhuaiheeseen pohjautuva festivaali ja juurruttaa se toistuvaksi tapahtumaksi. Kutsumalla kunnan ja yritysten edustajat hankematkalle tavoiteltiin käytännöllisiä ja toimivia ideoita ja näkökulmia festivaalin suunnittelutyöhön. Saarijärven museon pihapiirissä toteutettiin kesällä 2013 ITE-miljööveistämisen tapahtuma. Jatkossa pihapiiriin on mahdollista kehittää puunveistoperinteisiin liittyviä aktiviteetteja. Samoin on mahdollisuudet jatkaa Paratiisin hedelmiä -näyttelyn seimiteemaa jopa vuotuisina tapahtumina. Näihin jatkoajatuksiin haettiin ideoita ja vertailukohtia Sutrion puunveistotapahtumasta.

MATKAN OHJELMA 30.8. 2.9.2013 Matkan ohjelma on liitteenä. Ohjelmaan kuului vierailuja tapahtuman erilaisiin puutyöpajoihin, puunveistokilpailun seuraamista sekä taiteilijoiden tapaamisia ja heidän kokemuksiinsa perehtymistä. Tärkeä osa ohjelmaa olivat kokoukset ja tapaamiset Sutrion kylän pormestarin ja muiden edustajien kanssa, tapahtumaa järjestävän Olympus-yhdistyksen edustajien kanssa sekä paikallisten Leader-toimijoitten kanssa. Matkan ohjelmaan oli varattu useita tilaisuuksia arvioida toteutusta oman suomalaisryhmän ja Puusta pitkään - hankkeen edustajien kesken ja pohtia jo hyvin käytännölliselläkin tasolla, mitä opiksi otettavaa toteutuksessa on Ilomantsiin ja Saarijärvelle. HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT Magia del Legno -tapahtumasta löydettiin monia vahvuuksia: Puuhun liittyvä käsillä tekemisen kulttuuri on seudulle luonteenomaista ja puutyötaidoilla on pitkät perinteet. Tapahtumalla on vahvat kulttuuriset juuret. Sutriota kohtasi vuonna 1976 dramaattinen maanjäristys, joka tuhosi suuren osan kylää ja sen asukkaita. Kulttuuritapahtumat ovat olleet yhteisöllinen keino selviytyä eteenpäin ja rakentaa kylän identiteetti uudelleen. Vaikka kylä on pieni, siellä toteutetaan vuosittain kolme isoa teematapahtumaa, jotka muodostavat toisiaan tukevan tapahtumaperheen: puukulttuuri, seimiperinne ja sadonkorjuujuhla. Magia del Legno -tapahtuma on jatkunut kauan (nyt 24. kerta). Alkukangerteluista ja vaikeuksista ei ole lannistuttu vaan on toimittu pitkäjänteisesti ja sitkeästi. Pormestari pani alkuvaiheessa itsensä likoon saadakseen kyläläiset tapahtuman puolelle ja puhaltamaan yhteen hiileen. Mukaan järjestelyihin liittyi Olympus-kulttuuriyhdistys, joka pystyy tuomaan lisäarvoa kaikkeen puuhun liittyvään taiteeseen ja käsityöhön; Olympus suhtautuu tapahtumaan palavalla intohimolla. Olympuksen kautta paikalliselle tapahtumalle on laajentunut kansalliset ja kansainvälisetkin yhteydet ja ulottuvuudet. Kunta toimii tapahtuman toteutuksen moottorina, mutta Olympus on tuonut ammattimaisuutta toteutukseen ja laajentanut verkostoja; on toteutettu mm. konferensseja puuarkkitehtuurista. Tapahtumaan liittyy markkinat, joilla ympäröivän maaseudun yrittäjät voivat myydä puutyötuotteitaan ja elintarvikkeita; esiintyvä taiteilijaryhmät saavat esiintymistilaisuuksia suurelle yleisölle. Tapahtuman tuottaa pysyvästi katukuvaan jääviä veistoksia, jotka luovat kylälle omaperäisen ilmeen ja tarinan. Veistokset muistuttavat kylän asukkaita tapahtumasta joka päivä ja markkinoivat tapahtumaa kylässä vierailijoille. Tapahtuma on kylälle markkinointivaltti. Se vetää vuosittain 10.000 vierailijaa ja tuo tätä kautta matkailijoiden rahavirtoja; turistit ovat antaneet tapahtumasta hyvää palautetta. Kylässä on herännyt tavoite kehittää turismiaan entistä voimakkaammin. Suunnitteilla on hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Sutrio haluaa tietoisesti brändätä itseään puukylänä ja tämä on saavuttanut vastakaikua turismin ja yrittäjyyden piiristä. Yritykset ovat huomanneet, että tapahtuma tuo heille uusia asiakkaita. On vallalla kehittämisajattelu: täytyy toimia koko vuoden ajan, tuottaa uusia ideoita ja tavoittaa uusia taiteilijoita. Hämmästyttävää oli toteutusorganisaation tehokkuus. Perjantai-iltana vielä levollinen kylä oli lauantaiaamuun tultaessa muuttunut vilkkaaksi markkinapaikaksi, jossa vallitsi siisteys, toiminnallisuus ja hyväntuulinen tunnelma.

Sutriolaisten neuvoja meille: On oltava pitkäjänteisyyttä. Alku on kokeilua, toimintamalli ja organisaatiokoneisto hioutuvat tekemisen myötä. Pitää olla selkeä organisaatio. On tiedettävä, kuka tekee mitäkin. On oltava paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään töitä ja ottavat tapahtuman omakseen. Hyvät yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. IDEAT JA JATKOTAVOITTEET Tapahtumasta on ammennettavissa valtavasti ideoita sekä Ilomantsiin että Saarijärvelle. Ideoita voi hyödyntää Puusta pitkään -hankkeen yhteydessä sekä pidemmälle tulevaisuuteen juurrutettavina toimenpiteinä. Selväpiirteisin vertailukohde on kesällä 2014 Ilomantsissa toteutettava karhuaiheinen puunveistotapahtuma ja Karhu mielessä -festivaali. On kuitenkin huomioitava, että ilomantsilaiset haluavat toteuttaa omaleimaisen tapahtuman, joka ei ole Sutrion mallin kopio. Yhteyksiä löytyy myös Saarijärvellä toteuttaviin seimiaiheisiin teematapahtumiin samoin kuin miljööveistotapahtumien jatkon ideointiin. Tapahtumaan osallistuneille eri alueilta tulleille suomalaisille veistäjille rakentui Sutrion matkalla hyvät keskinäiset yhdyssiteet sekä kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Heille voisi ehdottaa liittymistä jäseniksi eurooppalaiseen Olympus-yhdistykseen, jolloin he voisivat jatkossa tarjota ehdotuksiaan Sutrion vuotuisiin kilpailuihin ja anoa matka-apurahoja. He myös ovat motivoituneita osallistumaan jatkossa Puusta pitkään -hankkeen tapahtumiin. Ilomantsi: puunveistotapahtuma ja Karhu mielessä -festivaali On välttämätöntä, että kunta toimii tapahtuman keskeisenä järjestäjänä, jotta toteutukseen saadaan mukaan alueen väkeä ja että idean toteutus saadaan paikkakunnalle sopivaksi. Tämä on edellytys sille, että tapahtumalle syntyy jatkuvuus. Kunta on nimennyt Marjut Ahokkaan tapahtumatuotannon vastuuhenkilöksi.

Maaseudun Sivistysliitto ja Leader-rahoitteinen Puusta pitkään -hanke tarjoavat tapahtumalle alkusysäyksen kansainvälisen veistotapahtuman ja -kilpailun kautta. Kunnan tuki ja osallistuminen tapahtuman järjestelyihin on keskeisen tärkeää. Hankkeen ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaan festivaaliin MSL etsii aktiivisesti lisärahoituksia. Hankevetäjä Gyöngyi Mátray on hankkeen vastuuhenkilö ja pitää tiiviit yhteydet Ilomantsiin. MSL:n kulttuuriosasto ja Itä-Suomen aluekeskus sekä hankkeen ohjausryhmä ovat tiiviisti toimintojen tukena. Tapahtuman ajankohdaksi suunniteltu karhumetsästyksen alkuvaihe saattaa olla väärä. Sopiva ajankohta ratkaistaan ensi tilassa ilomantsilaisten ja hankevetäjän kesken. Veistokilpailun kansainvälisen tiedottamisen kannalta ajankohdasta päättäminen on kiireisin asia. MSL tekee ajankohdan muutoksesta ohjausryhmälle esityksen. Tapahtuma kannattaa toteuttaa aikataulultaan kiinteänä. Veistotapahtuma alkaa viikon loppupuolella ja huipentuu yleisötapahtumaan lauantaina (mahdollisesti vielä sunnuntaina aamupäivällä). Viikonlopun ohjelmassa on Tarinateltta eri tapahtumineen, markkinatyyppistä toimintaa, karhunpeijaiset sekä karhunveiston pikasahauskilpailu. Ohjelman runkoa ja aikataulua täsmennetään Ilomantsissa jatkettavissa neuvotteluissa. Kilpasarjan veistäjien määrä olisi viisasta pitää kohtuullisena, esim. viisi veistäjää on aivan riittävä määrä. Tapahtuman ytimenä on kuntakeskukseen, esimerkiksi torille, sijoittuva Tarinateltta. Kunnan edustajat miettivät sopivan sijoituspaikan. Potentiaalina on myös lähistöllä olevia tyhjiä liiketiloja. Ohjelmasisältönä on mm. karhutarinoiden kerrontaa ja karhunpeijaisohjelmaa. Gyöngyi Mátray selvittää yhteistyön mahdollisuudet Joensuun perinnearkiston kanssa ja MSL tuottaa ohjelmistoa eri lähteistä anomansa rahoituksen puitteissa sekä yhteistyössä Kalevalaseuran kanssa. Teltassa toteutetaan kaikelle kansalle suunnattava hauska ja viihteellinenkin karhuseminaari, jonka asiantuntijoiksi kutsutaan esim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Laura Jetsu. Teltan non-stop-ohjelmassa rytmittyvät puheet, musiikki ja erilaiset esitykset. Parppeinpirtille tulisi sopia karhunpeijaisillalliset ohjelmistoineen. Mesikässä voisi toteuttaa dramatisoituja karhutarinoiden esityksiä esim. Runobriegujen voimin, näyttelijä-ohjaaja Jari Hietasen ohjaamana esityksenä. Tapahtumaan voisi tuottaa kulttuurimatkapaketteja lähikunnista. Hinnoittelu voisi olla portaittainen sisältäen eri vaihtoehtoja: matka & tapahtuma / viinitorni / Mesikkä / Parppeinpirtti / karhunpeijaiset. Alina Koponen on valmis organisoimana matkan Juuasta. Yhteistyötä voisi tehdä Karelia Expertin kanssa ja ehdottaa erilaisten, päivittäin vaihtuvien kulttuurireittien tuottamista tarjontaan. Puun sielu ry on kiinnostunut toteuttamaan tapahtumaa edeltävinä päivinä mestarikurssin, jolle voisi kutsua vetäjäksi opettajan Olympus-yhdistyksestä. Opettaja voisi vetää myös harrastajien kurssin Ilomantsissa kansalaisopiston kanssa ja tapahtuman jälkeen Saarijärvellä mestarikurssin. Marjut Ahokas ja Gyöngyi Mátray tutkivat mahdollisuuksia tähän. Ehdotuksen voi toteuttaa myöhemminkin hankkeen ulkopuolella. Syntyi idea, että veistotapahtumassa voisi tarjota yhteistyökumppanuutta ilomantsilaisille yrityksille ja hallinnon aloille. Ne voisivat tilata veistäjiltä teemaveistoksia, esim. leipurikarhu, lääkärikarhu, rakentajakarhu, verokarhu Veistokset sijoitettaisiin katukuvaan tilaajien lähipiiriin, ja tilaajat vastaisivat jatkossa niiden huollosta. Talveksi veistokset voitaisiin huputtaa talviunille esimerkiksi vuotuisen Kuutamolla-tapahtuman yhteydessä. Paikallisten yrittäjien kanssa voisi ideoida tapahtumatuotteita, esim. nimikkoviinin.

Viestintää ja markkinointia varten on kiireisintä muovata tapahtuman perusviesti aikatauluineen (useammilla kielillä) sekä tapahtuman visuaalinen perusilme. Tässä on muistettava, että karhu on Ilomantsin symboli. On pikaisesti listattava lähialueiden kesätapahtumat ja selvitettävä yhteiset viestintäkanavien mahdollisuudet aikatauluineen. Viestintään halutaan mukaan myös nuoria, jotka voisivat tuottaa tapahtumasta filmejä YouTubeen ja pitää yllä tapahtumablogia. Viestintätehtäviä voi myös tarjota työharjoitteluksi opiskelijoille. Kuntalaiset, yhdistykset, yrittäjät ja kunnan toimielimet tulee saada sitoutumaan hankkeeseen. Luotettavien ja motivoituneiden toimijoiden verkoston löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tapahtuman toteutuksen perusvireeksi on saatava se, että festivaali tehdään ilomantsilaisten kanssa ja ilomantsilaisille. Sutriossa havaittiin, että kilpaveistäjien työskentely yksityisissä pihapiireissä synnytti ainutlaatuisen lämpimän tunnelman, ja veistäjät adoptoitiin omiksi. Tätä samaa ilmapiiriä kannattaa tavoitella myös ilomantsilaisen tapahtuman hengeksi. Kunnan odotus kävijämääräksi on 500 1000 vierailijaa ensimmäisenä tapahtumavuonna. Rahoituksesta Puusta pitkään -hanke toteuttaa veistotapahtuman ja -kilpailun ja huolehtii tähän liittyvästä viestinnästä tuottaen mm. teemalehden. Kunta voi eri momenteiltaan tuottaa resursseja: tiloja, työvoimaa, viestintää. MSL anoo hankebudjetin ulkopuolisia rahoituksia ja sopii yhteistyöstä Kalevalaseuran ja perinnearkiston kanssa. Festivaalitapahtumaan tuotetaan ohjelmasisältöä niissä puitteissa kuin rahoitusta saadaan. Määritellään minimiohjelmisto, joka voidaan toteuttaa pienelläkin lisärahoituksella ja priorisoidaan lisäykset kertyvän rahoituksen mukaan. Taloustilanne konkretisoituu alkuvuonna 2014. Pyritään saamaan tapahtumalle myös sponsoreita, esim. erätuotteiden maahantuojia, Marimekko. Saarijärven teematapahtumiin ideoita Puusta pitkään -tapahtuma tuottaa Saarijärven museoon puolalaisen nykykansantaiteen näyttelyn Paratiisin hedelmiä. Näyttelyn kristillinen aiheisto on voimakas, ja erityisteemana ovat jouluseimet. Näyttelyn yhteydessä toteutetaan krakovalaisten jouluseimien työpaja ja muita teematapahtumia. Sutriolaisesta tapahtumakulttuurista saatiin innoitusta seimiteeman näyttävään esittelyyn Saarijärvellä. Ideointia jatketaan paikallisten yrittäjien kanssa levittäen seimiteoksia liiketilojen näyteikkunoihin. Keskisuomalaisten puunveistäjien kanssa toteutetaan omaleimainen ITE-taiteen seimitapahtuma joulun alla Saarijärven museon pihapiiriin. Seimiteemasta on edellytykset luoda Saarijärvelle vuotuinen tapahtuma. Kesällä 2013 Puusta pitkään -hanke toteutti Saarijärven museon pihapiirissä intensiivisen veistotapahtuman, jossa valmistetut teokset jäivät museoalueelle ja ovat nyt vuoropuhelussa puolalaisen nykykansantaiteen näyttelyn kanssa. Innostus tapahtumaan oli paikkakunnalla voimakas, ja Sutriosta saadut vaikutteet antavat ideoita ja motivaatiota veistotapahtumien jatkamiseen. Viisarin alueen taiteilijat ja hankedelegaation jäsenet saivat matkalta vahvoja vaikutteita ja vievät niitä kotiseudulle. Toimijoita yhdistäen toivotaan, että ideoista otetaan paikkakunnalla koppi. Kun Ilomantsiin toteutetaan Tuhannen karhun maa, Saarijärvelle voisi luoda Sadan karhun kosteikon.

Ihmeitä puusta -hankkeen tuleviin vuorovaikutusmatkoihin Viroon ja Liettuaan kootaan Saarijärven seudulta osallistujajoukko, ja erityisesti nuoria aktivoidaan mukaan. Keskisuomalaiset veistäjät osallistuvat myös Ilomantsin veistotapahtumaan ja karhufestivaaliin. Raportin laatinut: Raija Kallioin