PUUSTA PITKÄÄN Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen (THE MANY FACES OF WOOD Insights into folk art and everyday creativity)

Transkriptio

1 HAKIJA Maaseudun Sivistysliitto (ly-tunnus ) Eerikinkatu 28, Helsinki puh. (09) , PUUSTA PITKÄÄN Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen (THE MANY FACES OF WOOD Insights into folk art and everyday creativity) Kansainvälinen yhteistoimintahanke Vaara-Karjalan Leaderin ja Viisari Leaderin alueilla HANKESUUNNITELMA SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1 Hankkeen tarkoitus 2 Hankkeen tausta 2.1 ITE-taiteen kartoitukset hankealueilla 2.2 Esiselvityksen tulokset 3 Hankkeen toimijat, kumppanuusverkosto ja kohderyhmät 3.1 Vastuiden ja kustannusten jako toimijoiden kesken 3.2 Hankkeen kohderyhmät 3.3 Yhteistyöverkosto 4 Hankkeen sisältö ja toteutus 4.1 Keskeiset sisältöalueet Teema 1: puunveisto ja karhuaihe Teema 2: puunveisto ja puolalainen kansantaide Teema 3: kansainvälinen vuorovaikutus 5 Hankkeen toteutusaikataulu 5.1 Valmisteluvaihe 08/ / Toimenpiteet vuonna Toimenpiteet vuonna Hankkeen laajempi viitekehys ja hankkeen avaamat jatkonäkymät 7 Hankkeen viestintä 8 Projektiorganisaatio ja resurssit 8.1 Hallinnointi 8.2 Resurssit 9 Rahoitus LIITTEET 9.1 Kustannusarvio 9.2 Ennakon hakeminen Kaavio hankekokonaisuuden toteuttamisesta eri maissa Hankkeen kolmen pääteeman toteutussuunnitelma aikatauluineen Hankkeen kustannusarvio erittelyineen

2 1 HANKKEEN TARKOITUS Kansainvälinen yhteistoimintahanke PUUSTA PITKÄÄN Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen nostaa valokiilaan kansanomaisen puuosaamisen uudistuvia perinteitä eri maissa. Hankkeessa 1) kansanomaisen taiteen tekijät ja puunveistäjät eri maista kohtaavat toisiaan keskinäisen työskentelyn merkeissä ja toisiltaan oppien; 2) kansanomaista taidetta tuodaan yleisön nähtäville näyttelyiden, festivaalien, kilpailujen, filmien, tapahtumien, performanssien, julkaisujen ja työpajatoiminnan kautta. Suomessa hanketta toteutetaan Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin alueella ja Keski-Suomessa Viisari Leaderin alueella. Leader-kumppanit ovat Virosta ja Liettuasta sekä asiantuntijakumppanit Puolasta ja Italiasta. Hanke nostaa esiin erilaisin tyylein ja tekniikoin toteutettua puunveistoa ja taideilmaisua, joka saa voimansa kansanperinteestä ja kansantaiteesta, uudistuu omassa ajassaan ja etsii kussakin maassa omaleimaiset muotonsa. Hanke tuottaa malleja, miten puunveiston perinteistä ja kansankulttuurista voi kehittää elinympäristöä rikastuttavia ja yhteisöllisiä toimintamuotoja ihmisten arkeen. Tapahtumakonsepteiksi tuotettuna kansankulttuurilla on myös matkailullista ja elinkeinollista vaikuttavuutta. Toimenpiteillään hanke edistää alueiden omaleimaista vetovoimaisuutta ja tunnettuutta. Kukin partneri vastaa omien hanketoimiensa toteutuksesta ja tarjoaa niihin osallistumisen mahdollisuuden muille partnereille. Hanke luo toimijoiden välille yhteistyöverkoston, jossa opitaan toistensa vahvuuksista, innovatiivisista ratkaisuista ja toimenpidemalleista. Yhteistoiminnan myötä synnytetään ideoita puuosaamisen ja kansankulttuurin hankeaihioiksi tulevalle ohjelmakaudelle sekä rakennetaan keskinäisiä suhteita, joiden varassa voi tehdä kansallista ja kansainvälistä tavoitteelista yhteistyötä hankkeen päätyttyäkin. 2. HANKKEEN TAUSTA 2.1 ITE-taiteen kartoitukset hankealueilla Maaseudun Sivistysliitto on toteuttanut vuosina ITE-taiteilijoiden kartoitukset molemmilla hankealueilla. Vaara-Karjalassa ITE Vaaroilla ja Viisarin alueella ITE esillä -hanke tuottivat löytöjä omintakeisesta kansanomaisesta luovuudesta ja rikkaista puunveistotaidoista. Hankkeet osoittivat, että ITEtaiteen ympärille on luotavissa monimuotoista näyttely- ja tapahtumatoimintaa, joka kiinnostaa alueiden asukkaita ja matkailijoita ja lujittaa alueellista identiteettiä. Hankkeiden myötä syntyi hyvä toiminnallinen yhteys ja keskinäinen luottamus Leader-toimintaryhmien ja hanketta toteuttaneen Maaseudun Sivistysliiton välille. Tältä pohjalta ovat Leader-ryhmät lähestyneet Maaseudun Sivistysliittoa toivoen ITE-taiteen vahvuuksista kehitettävää kansainvälistä hankeyhteistyötä. Leader-ryhmät ovat rahoittaneet esiselvityksen, jota on toteutettu tiiviissä yhteistyössä, tavoitteena synnyttää kansainvälinen yhteistoimintahanke. 2.2 Esiselvityksen tulokset Hanketta on edeltänyt vuosina toteutettu Viisari Leaderin ja Vaara-Karjalan Leaderin rahoittama esiselvityshanke Karhunveistoa kautta Euroopan. Esiselvitys suuntautui Liettuaan, Viroon, Italiaan ja Puolaan. Näistä maista etsittiin puunveistäjiä ja muita kansanomaisen taiteen tekijöitä sekä itseoppineiden taiteilijoiden toimintaa edistäviä organisaatioita. Etsittiin myös Leader-ryhmiä, jotka edistävät kansankulttuurien saattamista innovatiiviseen vuoropuheluun. Esiselvitys jatkuu vuoden 2012 loppuun.

3 Esiselvitys on ollut kaikkien valittujen maiden osalta tuloksellinen. Solmittuja yhteyksiä hyödynnetään varsinaisessa hankkeessa tehokkaasti: - Liettuasta ja Virosta löydettiin Leader-kumppanit ja kansanomaisen puunveiston tekijöitä ja tuntijoita. Suomen, Liettuan ja Viron kesken toteutetaan itseoppineiden taiteilijoiden ja hanketoimijoiden vaihtoa. - Virosta Hiidenmaalta löydettiin lisäksi puunveistäjien seura, jonka innovatiivisia toimintamalleja siirretään hankkeen avulla sovellettaviksi suomalaisiin kyläympäristöihin. - Italiasta löydettiin menestyksellisesti tuotteistettu puunveiston kylätapahtuma, joka vuosittain vetää tuhansia vierailijoita. Toteutusmallia siirretään hankkeen avulla Suomeen vetovoimaiseksi maaseudun yleisötapahtumaksi. - Puolasta löydettiin kansanomaisen taiteen runsaat kokoelmat, jotka valottavat vuosisataisia traditioita. Hankkeen avulla tuodaan arkipäivässä elävä ja uudistuva puolalainen perinne innoitukseksi suomalaiselle kansantaiteen kentälle ja suurta yleisöä kiinnostavaksi ainutlaatuiseksi näyttelyksi oheistapahtumineen. 3. HANKKEEN TOIMIJAT, KUMPPANUUSVERKOSTO JA KOHDERYHMÄT Hankkeen ydintoimijoina ovat suomalaiset, liettualaiset ja virolaiset Leader-ryhmät sisältöjä tuottavine ja toteuttavine kumppaneineen yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. - Suomessa hanketta toteuttaa Maaseudun Sivistysliitto. Toimintaa ohjaavat ja rahoittavat Vaara- Karjalan Leader ry ja Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry. - Liettuassa hanketta toteuttaa Leader-toimintaryhmä Joniškio VVG sekä sen kanssa yhteistyössä toimivat kulttuuriorganisaatiot, tärkeimpänä Joniškisin museo. - Virossa hanketta toteuttaa Leader-ryhmä LAG Valgamaa omine verkostoineen, joihin kuuluu mm. Sangasten linna ja puualan yrityksiä. - Lisäksi hankitaan ostopalveluina erityisosaamista italialaisilta, puolalaisilta ja hiidenmaalaisilta puunveistotaiteen edustajilta, joiden toimintaan perehdyttiin esiselvityshankkeessa. 3.1 Vastuiden ja kustannusten jako toimijoiden kesken Kukin hanketoimija vastaa omassa maassaan toteuttamistaan hankesisällöistä kaikkine kustannuksineen. Tilaava taho vastaa ulkomailta kutsumiensa asiantuntijoiden ja kouluttajien palkkioista, matkakuluista ja majoituksesta. Hankekumppanit osallistuvat toistensa järjestämiin tapahtumiin, jolloin jokainen taho vastaa omien matkojensa kustannuksista. Kumppanit sopivat keskenään tapahtumiin osallistuvien ryhmien suuruudesta ja vastaavat sovittujen vierailijaryhmien majoituspakettien kuluista tapahtumien yhteydessä. Näyttelyvaihdossa Suomen ja Puolan kesken kulut jaetaan keskinäisesti sovitulla tavalla; pääperiaatteena on, että sisällön tuottava puolalaistaho vastaa omista kustannuksistaan ja hanke vastaa näyttelyiden kuljettamiseen, vakuuttamiseen, julkaisuihin ja oheistapahtumiin liittyvistä kuluista. Näyttelyn siirtyessä hankkeen ulkopuolisiin museoihin nämä vastaavat kyseisistä kustannuksista rahti- ja vakuutuskulut mukaan lukien. Veistotapahtumien yhteydessä järjestettävissä pienimuotoisissa näyttelyissä lähettävä taho vastaa teostensa rahtikuluista ja vastaanottava taho esillepanon kustannuksista. Maaseudun Sivistysliitto tuottaa hankkeen yhteyteen sen teemaa tukevia ja monipuolistavia osioita ja vastaa niiden toteutuksesta ja kustannuksista. Nämä hankesuunnitelman ja -budjetin ulkopuoliset liitännäisosiot nostavat hankkeen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Maaseudun Sivistysliitto ja sen yhteistyöverkosto hyödyntävät hanketta kehittäen sen pohjalta uusia, puuosaamiseen, maaseudun elinvoimaisuuteen, kulttuurimatkailuun ja ympäristökysymyksiin liittyviä hankkeita toteutettaviksi tulevalla ohjelmakaudella. 3.2 Hankkeen kohderyhmät

4 Hankkeen kohderyhminä ovat Suomessa a) hankealueiden itseoppineet taiteilijat ja puumateriaalista kiinnostuneet kädentaitajat, erityisesti nuoret, joita kiinnostaa puun työstämiseen liittyvien taitojen oppiminen; heille on tarjolla workshoptoimintaa, veistokilpailu ja vuorovaikutusmatkoja b) hankealueiden kylätoimijat, kotiseutuyhdistykset, omakotiasukkaat, kesämökkiläiset; heille on tarjolla ITE-miljöörakentamisen workshopeja ja niiden työnäytösten kautta avautuvia ideoita omiin pihapiireihinsä ja lähiympäristöihinsä c) hankealueiden taiteesta ja kädentaidoista kiinnostunut suuri yleisö; heille on tarjolla näyttelyitä, yleisötapahtumia, seminaareja, työnäytöksiä, julkaisuja ja suurtapahtumana Karhufestivaali d) luovien alojen harrastajat; heille on tarjolla kirjoituskilpailu, kuvakilpailu ja veistokilpailu e) matkailijat ja matkailuyrittäjät; heille on tarjolla Saarijärven Museon näyttely julkaisuineen ja Ilomantsin Karhufestivaali f) hankealueiden ulkopuolinen ns. suuri yleisö; heille on tarjolla hankkeen nettisivusto ja sosiaalisen median kautta tuotettava sisältö g) ystävyysseurat (esim. Suomi-Viro-seurat, Tuglas-seura, Liettua-seurat, Suomi-Puola-yhdistykset, Suomi-Italia-seurat) ja niiden jäsenistö h) media; hanke tuottaa tiedotusvälineitä kiinnostavia tapahtumia ja aihepiirejä, ja median välityksellä hankkeen vaikuttavuus ulottuu yli hankealueiden 3.3 Yhteistyöverkosto Esiselvityksen aikana luotiin toimijoiden verkosto, joka on käytettävissä varsinaisessa hankkeessa. Verkoston ytimenä ovat Maaseudun Sivistysliitto, Vaara-Karjalan ja Viisarin Leaderit, Saarijärven Museo ja MSL:n Ilomantsin yhdistys. Tärkeitä kumppaneita ovat alueiden kunnat, järjestöt ja yritykset. Ulkomaisista kumppaneista keskeisimmät ovat Leader-partnereiden lisäksi Sleesian museo Katowicesta Puolasta, Olympus-kulttuuriyhdistys Sutriosta Italiasta ja Vigurisaagijate Seltsi Hiidenmaalta. Puolalaisen kansantaiteen näyttelyä Suomessa kierrättävät Keravan taidemuseo, ITE-museo Kokkolassa ja Etelä- Karjalan taidemuseo Lappeenrannassa, joiden kanssa tehtävä yhteistyö tuottaa hankkeen valmisteluun asiantuntemusta ja edistää hankkeen julkisuutta. Hanketta tukevien kilpailujen ja karhufestivaalin toteutukseen Maaseudun Sivistysliitto hankkii yhteistyökumppaneita ja rahoittajia, joiden kanssa se vastaa sisällön tuotannosta, toteutuksesta, ohjelmatarjonnasta ja palkinnoista. Kilpailujen avulla hankkeelle saadaan laajaa julkisuutta, ja kilpailujen toteutus ja lopputuotokset hyödyttävät myös hanketta. Kirjoitus- ja kuvakilpailun tulokset julkistetaan Karhufestivaaleilla ja sadon parhaimmistoa esitellään tapahtumassa. Kustannusyhtiö Maahengen kautta tuotokset jäävät dokumentoiduiksi ja leviävät laajalti. Karhufestivaalin ohjelman toteutukseen ja rahoitukseen MSL hankkii yhteistyöverkoston, ja festivaalin avulla hanke kokonaisuudessaan tulee saamaan huomattavaa näkyvyyttä ja julkisuusarvoa. Karhunveiston MM-kilpailu on hankkeen keskeinen tapahtumallinen vetovoimatekijä, ja myös sen toteutukseen MSL hankkii kumppaneita yrityselämän puolelta. Hankkeen ja sitä tukevien muiden toimenpiteiden tavoitteena on synnyttää näyttely- ja festivaalitoimintaa, jolla on matkailullista kiinnostavuutta ja vaikutusta matkailuelinkeinoihin myös tulevaisuudessa. Verkostoon haetaan mukaan matkailuneuvonnan ja matkailuviestinnän edustajia, joiden avulla tavoitetaan mahdollisimman laajat kävijämäärät. 4. HANKKEEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Suomalaiset, virolaiset ja liettualaiset itseoppineet kansantaiteilijat ja kädentaitojen kehittämisestä kiinnostuneet nuoret kohtaavat hankeen tapahtumissa toisiaan ja työskentelevät yhdessä. Suurelle yleisölle hanke tuottaa tapahtumia, festivaaleja, taidetarjontaa ja mediajulkisuutta. Hankkeessa on kolme sisällöllistä painopistettä, jotka tähtäävät kansantaiteilijoiden ja kädentaitajien vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä kulttuurinvaihtokokemusten tuottamiseen hankealueiden yleisölle ja matkailijoille. Teemakokonaisuuksien tarkempi toteutussuunnitelma esitetään erillisenä liitteenä.

5 4.1 Keskeiset sisältöalueet Teema 1: Puunveisto ja karhuaihe Vaara-Karjalassa toiminta painottuu itseoppineiden taiteilijoiden kansainväliseen yhteistyöhön, puunveiston perinteiden, taitojen ja uusien luovien käytäntöjen vaihtoon sekä karhuaiheeseen. Vuonna 2013 järjestettävä kansainvälinen Puusta pitkään -puunveistotapahtuma on koulutuksellinen ja osaamisen kehittämiseen tähtäävä. Vuonna 2014 järjestettävä Tuhannen karhun maa -tapahtuma on näyttävä kansainvälinen karhuaiheinen festivaali, jonka yhteydessä toteutetaan karhunveiston maailmanmestaruuskisat. Osallistujat tulevat kaikista kumppanuusverkoston maista. Heille järjestetään mestarikursseja, joiden osallistujat ovat monenlaisia tekniikoita suvereenisti hallitsevia puunveistäjiä. Yhdessä työskennellen he jakavat keskenään puunveistotaiteen parhaita perinteitä, tekniikoita, materiaalitietoutta ja nykykäytäntöjä Suomesta, Virosta, Liettuasta ja Italiasta. Taitojensa kehittämisestä kiinnostuneille kädentaitajille, erityisesti nuorille, järjestetään workshopeja puun työstämisestä. Käytännöllisemmin suuntautuneille on tarjolla ITE-miljöörakentamisen työpajoja, joissa tehdään erilaisiin ympäristöihin uniikkeja ja persoonallisia puurakenteita ja -kalusteita. Kouluttajina ja vetäjinä käytetään esiselvityshankkeessa löydettyjä ansioituneita toimijoita, joilta halutaan saada uusia vaikutteita. Italiasta kutsutaan workshopeihin 3 suomalaisille vieraampia puun työstämisen tekniikoita hallitsevaa ohjaajaa. Miljöörakentamisen työpajoihin kutsutaan vetäjiksi Hiidenmaalta 4 5 veistäjän ryhmä, joka on toteuttanut onnistuneita veistoprojekteja julkisiin tiloihin. Veistäjien työn tuloksena hankkeen kuluessa syntyy Ilomantsiin taide- ja matkailukohteeksi jäävä, puuveistoksista koostuva Tuhannen karhun maa. Hankkeessa myös luodaan ohjelmallisen karhufestivaalin malli, joka sisältää seminaareja, tapahtumia, kilpailuja, näyttelyitä sekä loppuhuipentumana karhunveiston MM-kilpailun. Kokonaisuuden toteutukseen otetaan mallia Pohjois-Italiassa Sutrion kylässä järjestettävästä vuotuisesta puunveistoviikosta, joka on vakiinnuttanut asemansa alueella ja vetää tuhatpäiset yleisöt. Samoin siirretään Virossa Hiidenmaalla kehitettyjä malleja itseoppineiden puunveistäjien taiteen käytöstä arkiympäristöissä; jälkimmäinen osio toteutetaan Vaara-Karjalan lisäksi Viisari Leaderin alueella. Teema 2: Puunveisto ja puolalainen kansantaide Viisari-Leaderin alueella suunnitellaan, tuotetaan ja toteutetaan puolalaisen kansantaiteen näyttely julkaisuineen ja oheistapahtumineen. Näyttely esittelee puolalaisen kansantaiteen vuosisatoja jatkuneita perinteitä aina nykykansantaiteeseen saakka. Näyttely järjestetään Saarijärven museossa syksystä 2013 loppiaiseen Syksyyn ja vuodenvaiheeseen ajoittuvan näyttelyn ja sen oheistapahtumien erityisteema on katolisessa Puolassa hyvin keskeinen kansantaiteen aihe joulu seimineen. Näyttelyyn saadaan lainaksi erityisesti tähän tarkoitukseen koottava valikoima seimiaiheisia veistoksia. Näyttelyn yhteydessä esitetään puolalaisista nykykansantaiteilijoista kertovia filmejä, järjestetään taiteilijavierailuja, toteutetaan työpajoja ja järjestetään seimiteemaan liittyviä tapahtumia. Toteutuksissa tehdään yhteistyötä paikallisten kulttuurijärjestöjen ja koulujen kanssa. Näyttelyn ja sen oheistapahtumat, esittelyaineiston sekä filmien kokonaisuuden tuottaa Sleesian museo, joka löydettiin kumppanuusverkostoon esiselvityksen ansiosta. Museo toimii Katowisessa Puolassa, hiilikaivosalueella. Se pitää yllä ei-ammattimaisen taiteen osastoa, jonka kokoelmia kartutetaan jatkuvasti itseoppineiden taiteilijoiden tuotannolla. Näyttelyyn se kokoaa teoksia myös yksityisten kerääjien ja muiden museoiden kokoelmista. Oheistapahtumiin kutsutaan Puolasta esiintyjiksi näyttelyn kuraattori, yksityinen kokoelmakerääjä ja yksi Puolan tunnetuimmista itseoppineista taiteilijoista.

6 Puolalainen näyttely tulee esille myös kolmeen muuhun museoon hankkeen ulkopuolisesti toteutettavana kiertueena. Museot vastaavat itse näistä kustannuksista. Kyseisten museoiden ammatillinen asiantuntemus ja viestinnällinen voima saadaan kuitenkin hyödyttämään hankettamme. Saarijärvellä toteutetaan myös virolaisten ja suomalaisten puunveistäjien ITE-miljöörakentamisen tapahtuma kesällä Teema 3: Kansainvälinen vuorovaikutus Hanke tarjoaa molempien Leader-alueiden puunveistäjille, itseoppineille taiteilijoille, kädentaitajille, hanketoimijoille ja suurelle yleisölle monipuoliset mahdollisuudet kansainvälisiin kohtaamisiin Suomessa järjestettävissä tapahtumissa. Ilomantsissa järjestettävä festivaali ja karhunveiston MM-kilpailu ovat avoimia osallistujille kautta maailman. Sosiaalisen median ja internetin kautta hankkeen sisältöä voi jakaa kaikille siitä kiinnostuneille. Kotimaassa järjestettävien kansainvälisten kohtaamisten lisäksi hanke mahdollistaa suomalaisten ITEtaiteilijoiden, nuorten kädentaitajien ja hanketoimijoiden vierailumatkat partnereiden järjestämiin puunveistotapahtumiin Italiassa, Liettuassa ja Virossa vuosina 2013 ja Yhteistyön tuloksina syntyy uudenlaisten menetelmien ja toimintamuotojen oppimista, kansainvälisiä ystävyyssuhteita, hanketoimijoiden kontaktiverkoston laajentumista sekä ideoita tuleviksi hankkeiksi ja tapahtumiksi. 5. HANKKEEN TOTEUTUSAIKATAULU 5.1 Valmisteluvaihe 08/2012 alkuvuosi 2013 Hanke alkaa Välittömästi hankkeen rahoituspäätöksen jälkeen palkataan hankekoordinaattori. Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimenjohtaja käy Italiassa tutustumassa Sutrion kylässä puunveiston ympärille toteutettuun karnevalistiseen kylätapahtumaan, josta voidaan ottaa mallia Ilomantsiin valmisteltavalle karhufestivaalille. Matka toteutetaan hankkeen ulkopuolisella rahoituksella. Valmisteluvaiheen aikana kuratoidaan ja tuotetaan puolalaisen kansantaiteen näyttely ja valmistellaan oheistapahtumia, tuotetaan sisältö näyttelylehteen, valmistellaan Puusta pitkään -tapahtuma, järjestetään asiantuntijaseminaari suunnittelemaan Karhufestivaalin sisältö, tuotetaan karhuaiheinen lehti hankkeen viestintäaineistoksi, yksilöidään hankkeen viestintäsuunnitelma ja toteutetaan hankkeen nettisivut. Suunnitellaan myös karhuaiheinen kirjoitus- ja kuvakilpailu sekä karhunveiston MM-kilpailujen toteutus ja hankitaan näihin hankebudjetin ulkopuolista rahoitusta. 5.2 Toimenpiteet vuonna 2013 Teema I / puunveisto ja karhuaihe: - Karhuaiheisen lehden toteutus keväällä Puusta pitkään -veistotapahtuma Ilomantsissa Tapahtuman osioina ovat workshopit, mestarikurssit, ITE-miljöörakentamisen työpaja, työnäytöksiä, näyttely - Puusta pitkään -veistotapahtuma Saarijärvellä : ITE-miljöörakentamisen työpaja - Jaetaan tapahtuman yhteydessä karhuaiheista lehteä ja puolalaisen näyttelyn lehteä - Tuotetaan kuva- ja filmiaineistoa alueiden ITE-taiteilijoista kansainväliseen käyttöön - Hanketta tukevana erillisenä toimena MSL julkistaa karhuaiheinen kirjoitus- ja kuvakilpailu Teema II / puolalainen kansantaide: - Paratiisipuun hedelmiä -näyttelylehden toteutus keväällä Paratiisipuun hedelmiä -näyttely Saarijärven Museossa Paratiisipuun hedelmiä -tapahtumat Saarijärvellä : seminaari, filmejä, workshop

7 - Jouluseimiperinteen tapahtuma Saarijärvellä marras-joulukuussa 2013: workshop, katselmus, näyttely Teema III / kansainvälinen vuorovaikutus: - liettualaiset, virolaiset, italialaiset ja suomalaiset veistäjät ja kädentaitajat Ilomantsissa Puusta pitkään -tapahtumassa virolaiset ja suomalaiset veistäjät ja kädentaitajat Saarijävellä ITE-miljöörakentamisen työpajassa puolalaiset asiantuntijat ja suomalaiset osallistujat (taiteilijat, ITE-taiteilijat, kädentaitajat, taideharrastajat) Saarijärvellä Paratiisipuun hedelmiä -tapahtumassa puolalaiset asiantuntijat ja suomalaiset osallistujat Saarijärvellä jouluseimitapahtumassa marrasjoulukuussa vaarakarjalaiset ja viisarilaiset ITE-taiteilijat Italiassa Sutrion veistoviikolla elo-syyskuun vaihteessa hankekoordinaattori Liettuassa promootiotapahtumassa ryhmä nuoria kädentaitajia Vaara-Karjalan ja Viisarin alueilta workshopeissa ja kylätapahtumassa Liettuassa Toimenpiteet vuonna 2014 Teema I / puunveisto ja karhuaihe: - karhunveiston MM-kilpailu ja Tuhannen karhun maa -veistospuiston avajaiset - hanketta tukevana MSL:n yhteistoimintaverkostojen erillisenä rahoittama Karhufestivaali Ilomantsissa Karnevalistisia tapahtumia, seminaareja, veistonäytöksiä, filmejä, näyttelytarjontaa, kirjoitus- ja kuvakilpailun voittajien julkistaminen - arviointi, raportointi, jatkokehityssuunnitelma Teema II / puolalainen kansantaide - Paratiisipuun hedelmät -näyttely päättyy Saarijärvellä arviointi ja raportointi Teema III / kansainvälinen vuorovaikutus - liettualaiset, virolaiset ja viisarilaiset Ilomantsissa Karhunveiston MM-kisoissa ja Karhufestivaaleilla - vaarakarjalaiset ja viisarilaiset ITE-taiteilijat ja nuoret taitajat Reibiniaissa Liettuassa workshopissa ja filmitapahtumassa - vaarakarjalaiset ja viisarilaiset ITE-taiteilijat ja nuoret taitajat Valgamaalla Virossa puutyöpäivillä - arviointi ja raportointi 6. HANKKEEN LAAJEMPI VIITEKEHYS JA HANKKEEN AVAAMAT JATKONÄKYMÄT Maaseudun Sivistysliitto tuottaa hankkeen yhteyteen sen teemaa tukevia ja monipuolistavia osioita ja vastaa niiden toteutuksesta ja kustannuksista. Hankebudjetin ulkopuolelta rahoitetut kilpailut, kansainvälinen karhufestivaali ja puolalaisen kansantaiteen näyttelykiertue nostavat hankkeen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Maaseudun Sivistysliitto ja sen yhetsityöverkosto hyödyntävät hanketta kehittäen sen pohjalta uusia, puuosaamiseen, maaseudun elinvoimaisuuteen, kulttuurimatkailuun ja ympäristökysymyksiin liittyviä sisältöjä toteutettaviksi tulevalla ohjelmakaudella. Teemoiksi nostetaan puuhun perustuva tuotekehitys, puurakentaminen sekä puuosaajien ja -rakentajien kansainvälinen verkottaminen. Karhuteemasta kehitetään kulttuurimatkailuun ja ympäristökysymyksiin liittyvää hanketoimintaa. MSL anoo toteutettavaan hankkeeseen Leadereilta täysmääräistä rahoitusta, mutta panostaa myös itse hankkeen rahoitukseen sekä hankkeen jatkohyödyntämiseen Vaara-Karjalan ja Leaderin alueilla. 7. HANKKEEN VIESTINTÄ Hankkeelle tuotetaan heti sen alettua omat verkkosivut ja Facebook-sivu esittelemään sisältöä ja informoimaan tapahtumista. Verkkosivuilla on runsaasti kuva-aineistoa ja siellä ovat myös ladattavissa pdf-

8 muodossa toteutettavat hankejulkaisut. Tekstit ovat suomenkielisinä ja englanniksi on tiivistelmiä. Hankepartnerit muissa maissa vastaavat omasta tiedotuksestaan voiden tehdä linkityksiä sivuillemme. Hyvissä ajoin keväällä julkaistaan karhun mytologiaa ja karhuveistoksia esittelevä lehti sekä Paratiisipuun hedelmät -näyttelylehti. Näin julkaisut palvelevat hankkeen sisältöjen viestintää ja tulevien tapahtumien tiedotusta tehokkaasti alusta alkaen. Näyttelylehdessä esitellään myös hankkeen ulkopuoliset näyttelypaikat, ja ulkopuolisten museoiden kustantama lehden lisäpainos tuo puolalaisen kansantaiteen aihepiirille julkisuutta hankealueen ulkopuolellakin. Alueiden ITE-taiteilijoista on runsaasti aiemmissa hankkeissa tallennettua kuva- ja filmimateriaalia. Näistä tuotetaan englanniksi tekstitetty kooste kansainvälisiin yhteyksiin esitettäväksi. Kilpailuista tehdään sekä sähköisesti levitettävät että painetut esitteet. Kirjoitus- ja kuvakilpailua koskeva viestintä leviää valtakunnallisesti ja markkinoi Karhufestivaalia. Karhunveiston MM-kisojen viestintä on kansainvälistä, ja siinä hyödynnetään koko kumppanuusverkoston kanavia. Karhufestivaalin yhteyteen tehdään ohjelmalehti. Hankkeen edetessä projektikoordinaattori laatii täsmälliset viestintätoimenpiteiden suunnitelmat kulloisestakin hankeosiosta. Viestinnässä hyödynnetään hankealueiden kuntien, järjestöjen ja yritysten, Maaseudun Sivistysliiton muun hanketoiminnan, ITEnetin sekä hankkeen ulkopuolisen museoverkoston viestintäkanavia. Yleisötapahtumista tehdään myös maksullista markkinointiviestintää. Ilomantsin puunveistotapahtumien workshopeista ja moottorisahaveistonäytöksistä tuotetaan videoita, joista julkaistaan Youtubessa näytteitä. Tapahtumien aikana tuotetaan päivittäin hankkeen nettisivuille blogikirjoitus, joka kertoo tapahtumista ja välittää osallistujien tunnelmia. Hankkeen loppuraportti sisältää multimediakoosteen partnerimaissa kootusta kuva-aineistosta. 8. PROJEKTIORGANISAATIO JA RESURSSIT 8.1 Hallinnointi Sopimukset rahoittajan kanssa tekee Maaseudun Sivistysliitto, joka on hankkeen vastuullinen toteuttaja ja hallinnoija. MSL palkkaa myös työntekijät hankkeeseen. Leader-toimintaryhmät vastaavat kansainvälisen hankeyhteistyön edellyttämistä Leader-toimijoitten keskinäisistä sopimuksista ja niihin liittyvästä hallinnoinnista. Kirjanpito Hankkeen kirjanpidon suorittaa MSL. Hankkeeseen liittyvät asiakirjat, tositteet ja pöytäkirjat säilytetään MSL:ssä. Työryhmä Hankkeen työryhmään osallistuvat projektin työntekijät, hankkeen johtajana toimiva MSL:n kulttuuritoimenjohtaja, MSL:n kulttuurituottaja, MSL:n Itä-suomen aluepäällikkö ja asiantuntijajäseniä. Työryhmä toimii hankkeen työntekijöiden tukena ja seuraa hankkeen toteutumista säännöllisesti. Ohjausryhmä Ohjausryhmä nimetään projektin käynnistyessä. Sen toimintaan kutsutaan edustajat hankkeen rahoitukseen ja toteutukseen osallistuvilta tahoilta: Vaara-Karjalan Leader (Hannele Pyykkö) Viisari Leader (Arja-Leena Peiponen) Saarijärven museo (Kari Kotilainen) Asiantuntijat (Seppo Knuuttila, Arja Elovirta)

9 Maaseudun Sivistysliitto (Liisa Heikkilä-Palo / hänen seuraajansa, Raija Kallioinen, Timo Reko) 8.2 Resurssit Yhteistyötahot Puunveiston ja karhuaiheen teemassa - MSL:n Ilomantsin yhdistys - Ilomantsin kunta - kansalaisopisto ja ammattioppilaitokset - Vaara-Karjalan alueen kunnat, järjestöt ja kyläyhdistykset - Kalevala Seura - Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Hiiumaa Vigurisaagijate Seltsi Virossa - Joniskisin museo Liettuassa - Olympus-kulttuuriyhdistys Sutriossa Italiassa - Kaasaegse Rahvakunsti Keskus Tallinnassa - Sangaste Lossi Valgamaalla Virossa Puolalaisen kansantaiteen teemassa - Saarijärven museo - Saarijärven elokuvayhdistys, Saarijärven taiteilijaseura Siena ry ja muut kulttuuriyhdistykset - Taito Aivia (Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry). - Saarijärven kansalaisopisto - Saarijärven ja lähikuntien oppilaitokset - Viisarin alueen kunnat, järjestöt ja kyläyhdistykset - Hankkeen ulkopuoliset museot Suomessa: Keravan museo, ITE-museo Kokkolassa, Etelä-Karjalan taidemuseo Lappeenrannassa - Sleesian museo Katowicessa Puolassa - Hiiumaa Vigurisaagijate Seltsi Virossa Kansainvälisen vuorovaikutuksen toteutuksessa - Joniskisin ja Valgamaan Leader-yhdistykset - Sleesian museo Katowicessa Puolassa - Hiiumaa Vigurisaagijate Seltsi Virossa - Joniskisin museo Liettuassa - Olympus-kulttuuriyhdistys Italiassa - Kaasaegse Rahvakunsti Keskus Tallinnassa - Sangaste Lossi Valgamaalla Virossa - Suomen, Viron, Liettuan, Puolan ja Italian yhteistyötä edistävät ystävyysseurat ja maiden suurlähetystöt - European Outsider Art Association - Raw Vision Magazine Henkilöstöresurssit - hankkeeseen palkataan kokopäiväinen hankevetäjä - asiantuntijoita palkataan erityistehtäviin (esim. taiteellinen suunnittelu, näyttelyrakentaminen, toimitus- ja taittotyöt, dokumentointi, tulkkaus ja opastus) - aputyövoimaa palkataan tapahtumien toteutuksen ajaksi - hankkeen johtaminen, asiantuntijuus, hallinnointi, viestinnän suunnittelu ja kansainvälisen verkoston koordinointi tapahtuu MSL:n henkilöstön voimin työpäiväkirjojen mukaan Materiaali-, laite-, tila- ja verkostoresurssit - MSL:n tila-, laite- ja verkostoresurssit ovat huomattavana resurssina - hanketyöntekijän laitteiden ja hankkeessa tarvittavien materiaalien resursointi budjetin mukaan - osa materiaaleista hankitaan kumppanuusverkostojen kautta lahjoituksina Taloudelliset resurssit - hanketta toteutetaan hankebudjetin ja kustannuserittelyn raameissa

10 - hankkeen sisältöjä tukee MSL:n muu hanketoiminta, joka tuottaa hankkeessa hyödynnettäviä sisältöjä (kilpailut palkintoineen, festivaalien ohjelmatarjonnan laajennukset) - hankkeen ostopalveluista tehdään tarjouspyyntökilpailut julkisia hankintoja koskevien menettelytapojen mukaisesti 9. RAHOITUS 9.1 Kustannusarvio Hankkeen kustannusarvio erittelyineen esitetään erillisenä liitteenä Ennakon hakeminen Hankkeelle haetaan ennakkomaksatusta. Perustelu ennakon hakemiselle on se, että Maaseudun Sivistysliiton perustoiminnan rahoitus menee koulutus- ja kurssitoiminnan sekä kulttuuritoiminnan ylläpitämiseen ja Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen -hanke on toimintaa, johon yhdistys ei voi käyttää perustoimintaan tarkoitettua rahoitusta edes hankeaikaisena lainana. LIITTEET Kaavio hankekokonaisuuden toteuttamisesta eri maissa Hankkeen kolmen pääteeman toteutussuunnitelma aikatauluineen Hankkeen kustannusarvio erittelyineen