TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012

TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO WSP FINLAND OY

TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola 1 Johdanto 1 2 Taustatietoja Tampereesta 1 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet 2 3.1 Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat 2 3.2 Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet 3 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 3 4.1 Ympäristömelun kansalliset tunnusluvut, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 3 4.2 Melun laskennallinen arviointi 4 4.2.1 Laskentamallit 4 4.2.2 Akustisen mallin laatiminen 5 4.2.3 Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset 6 4.2.4 Melulaskennan epävarmuudet 7 5 Melun aiheuttajat 8 5.1 Tieliikenne 8 5.2 Raideliikenne 9 5.3 Teollisuuslaitokset 10 5.4 Ratapiha 10 5.5 Lentoliikenne 12 6 Melulaskentojen tulokset 12 6.1 L Aeq7-22 - / L Aeq22-7 - ja L den - / L n -tasojen vertailu 12 6.2 Tieliikennemelu 12 6.3 Raideliikennemelu 13 6.4 Teollisuuslaitosten aiheuttama melu 14 6.5 Ratapihan toimintojen aiheuttama melu 15 6.6 Lentotoiminnan aiheuttama melu (L den ) 15 6.7 Hiljaiset alueet 15 6.8 Tulevaisuuden melutilanne 16 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 17 8 Kirjallisuusluettelo 17 Liite 1. Meluesteiden sijainnit Tampereella. Liite 2. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Liite 3. Raideliikennemäärät lasketuilla raideosuuksilla Liite 4. Meluselvityksessä mukana olleiden teollisuuslaitosten kuvaukset Liite 5. Järjestelyratapihan melumittaukset 15.-16.6.2011 Liite 6. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 7. Raideliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 8. Teollisuuslaitosten aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 9. Ratapihatoimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 10. Tampere Pirkkalan lentoaseman toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 11. Hiljaisten alueiden sijoittuminen Liite 12. Yhteismeluvyöhykkeet Liite 13. Tieliikenteen meluvyöhykkeet ennustilanteessa (v. 2030) Liite 14. Raideliikenteen meluvyöhykkeet ennustetilanteessa (v. 2030)

Tiivistelmä Tampereen kaupunkialue ja sen vilkkaimmat maantie-ja rataosuudet kuuluvat ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukaisiin kohteisiin, joille tulee laatia strateginen meluselvitys 30.6.2012 mennessä. Tuossa raporttissa esitettiin keskeiset tulokset ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla arvioituina. Tässä raportissa esitetään melulaskennan tulokset ja melulle astistuvien määrät kansallisilla tunnusluvuilla: päiväaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7 ja yöaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7. Melutasot on laskettu 2 metrin korkeudelle. Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tie- ja raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten sekä laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja, 160 kilometriä maanteitä ja 28 kilometriä rautateitä. Selvityksessä on arvioitu myös 12 teollisuuslaitoksen ja Viinikka Rautaharkko-järjestelyratapihan aiheuttamaa ympäristömelua. Meluselvityksen tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että tulokset edustavat vain laskentamallissa mukana olevien melulähteiden aiheuttamia melutasoja. Selvityksen aineisto kattaa tärkeimmät melulähteet, mutta siitä puuttuu osa mm. Tampereen katujen liikenteestä ja teollisuuslaitoksista. Tampereen kaupungin asukkaista noin 27 % arvioitiin altistuvan yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasolle arvioitiin altistuvan 10 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä. Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db tai L Aeq 22-7 > 50 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi pienempiä kuin ympäristömeludirektiivin mukaisella päivä-ilta-yömelutaso (L den ) tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät. Erot johtuvat siitä, että L den -tunnusluku painottaa merkittävästi ilta- ja yöajalle ajoittuvia melutasoja. Selvityksessä arvioidut altistujamäärät ovat suurempia kuin vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä. Tämä ero johtuu osaltaan liikennemäärien kasvusta sekä mahdollisesti myös erilaisista altistumisen arvioitimenetelmistä. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon..

1 1 Johdanto Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2002/49/EY ympäristömeludirektiivi) tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Suomessa ympäristömeludirektiivin kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Sen lisäksi valtioneuvoston asetuksella (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Ympäristömeludirektiivin mukaisesti laaditussa meluselvityksessä ympäristömelun tunnulukuina on käytetty päivä-ilta-yö-melutasoa (L den ) ja yömelutasoa (L n ) ja melulaskennat on tehty 4 metrin korkeudelle (Tampereen kaupunki 2012). Tässä raportissa esitetään melulaskennan tulokset ja melulle astistuvien määrät kansallisilla tunnusluvuilla: päiväaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7 ja yöaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7. Melutasot on laskettu 2 metrin korkeudelle. Tampereen kaupungin meluselvityksen on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Sirpa Lappalainen (suunnittelija), Mikko Alanko (suunnittelija), Teija Käpynen (suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen-Lindström (laadunvarmistaja). Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston maksamaa työtä on ohjannut tilaajan edustajien ja konsultin muodostama projektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana seitsemän kertaa. Projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Harri Willberg, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Milla Hilli-Lukkarinen, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Ari Elsilä, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Jaakko Uusitalo, Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus Ari Vandell, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Karoliina Laakkonen-Pöntys, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Eeva-Liisa Aren, Pirkanmaan Ely-keskus (31.5.2011 saakka), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Marketta Hyvärinen, Pirkanmaan Ely-keskus (1.6.2011 lähtien), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Sari Tuomivaara, Pirkanmaan Ely-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Erkki Poikolainen, Liikennevirasto Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tieliikenteen, raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten ja laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi mm. meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. 2 Taustatietoja Tampereesta Tampereen kaupunki on asukasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Lokakuun lopussa 2011 Tampereella oli 215119 asukasta (Tilastokeskus 2011). Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Teollisuus on tärkeä työllistäjä Tampereella, sillä lähes 20 % työpaikoista on teollisuudessa.

2 Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa. Kaupunki on useiden vilkkaiden valtateiden varrella: vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio ja vt 12 Rauma Tampere Kouvola. Tampere on vilkas rautatieliikenteen keskus. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa ja päivittäinen matkustajamäärä on noin 10 000. Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa. Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Ilma-alusten laskeutumisten määrä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla vuonna 2010 oli yhteensä 19 965 kpl (Finavia 2010). 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet 3.1 Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Edellinen laaja liikennemeluselvitys Tampereen kaupungin alueella tehtiin vuonna 2003 (Tampereen kaupunki 2003). Vuoden 2003 tilanteessa tie- ja katuliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq > 55 db) arvioitiin asuvan noin 40700 asukasta. Raideliikenteen aiheuttamalle vastaavalle melualueelle arvioitiin sijoittuvan 6940 asukasta. Selvityksessä arvioitiin katu- ja tieliikenteen aiheuttamille melualueille sijoittuvien asukasmäärien kasvavan noin 18 % (altistujamäärä 48300 asukasta) vuoteen 2020 mennessä ellei meluntorjuntatoimia toteuteta. Selvityksessä arvioitiin laskennallisesti myös tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet L den -tunnusluvulla vuoden 2020 liikennemääriä käyttäen. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2008 2012 (Tampereen kaupunki 2009) on tarkasteltu laaja-alaisesti meluntorjunnan tavoitteita sekä keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 30 konkreettista meluntorjuntakohdetta, jotka on jaettu katukohteisiin (11 kpl), päiväkoti-, koulu- ja hoitolaitoskohteisiin (11 kpl) sekä yhteistyökohteisiin (8 kpl). Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi meluesteitä. Lisäksi on esitetty liikenteellisiä järjestelyjä sekä rakennusten ääneneristävyyden parantamista kohteissa, joissa terveyshaitat ovat todennäköisiä. Tampereen rataympäristöselvityksessä (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2003) on kartoitettu melun ongelmakohdat huomautusten perusteella ja kerätty lähtötiedot maastomalliin pohjautuvaa melulaskentaa varten. Rataympäristöselvityksen toisessa vaiheessa tehtyjen melulaskentojen perusteella on laadittu suunnitelmat meluesteiden toteuttamisesta Järvensivulle, keskustaan (Huhtimäenkatu), Multisiltaan, Rautaharkkoon ja Tesomaan (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2008). Vuonna 2007 laaditussa maanteiden meluselvityksessä arvioitiin melua maanteillä, joiden liikennemäärät olivat yli 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Selvityksessä Tampereen kaupungin alueelta oli mukana viisi maantieosuutta, jotka sijoittuvat maanteille vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio, vt 12 Rauma Tampere Kouvola, kt 65 Tampere Virrat ja mt 3495 Lakalaiva Kaleva (Tiehallinto 2007). Selvityksessä arvioitiin, että eniten melulle (L den > 55 db) altistuu asukkaita Helsingissä (40400 asukasta) toiseksi eniten Espoossa (19700 asukasta) ja kolmanneksi eniten Tampereella (17700 asukasta). Meluselvityksen jälkeen laaditussa maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tiehallinto 2008) oli mukana kolme kohdetta Tampereen alueelta: Vt 3 Sääksjärvi Multisilta, vt 9 Atala Olkahinen, vt 12 Teiskontie. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla meluastistumisen arviotiin vähenevän noin 1400 asukkaan osalta siten, että päivä-iltayömelutasot (L den ) alittaisivat 55 db.

3 3.2 Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet Tie- ja katuliikenteen melua torjutaan Tampereen kaupungin alueella meluvalleilla sekä meluseinillä ja melukaiteilla. Tampereen kaupungin alueella on noin 150 meluestettä, joiden yhteenlaskettu pituus on 38,5 km. Meluvalleja on yhteensä 81 kpl ja niiden yhteispituus on 22,5 kilometriä. Meluseiniä ja kaiteita on 69 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennettu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Edellä esitetyissä kokonaismäärissä on mukana raideliikenteen meluntorjuntaan tarkoitettuja esteistä 6 kpl ja niiden yhteispituus on noin 2 kilometriä. Vuoden 2011 aikana valmistunut Ristimäen raideliikenteen melueste ei ole mukana melulaskennoissa. Kohteeseen suunniteltu melueste on mukana rataympäristön melukohteissa Tesoman kohteen nimellä. Kohde otetaan mukaan melutarkasteluun meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Raportin liitteen 1 kartoissa on esitetty meluesteiden sijainnit Tampereella. Meluntorjunnan toimenpiteitä on tehty myös alueen teollisuuslaitoksissa. Selvityksessä mukana olevista laitoksista ainakin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaalla ja Tampereen energiantuontanto Oy:n Naistenlahden voimalaitoksella on tehty toimenpiteitä ympäristömelutasojen vaimentamiseksi. 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 4.1 Ympäristömelun kansalliset tunnusluvut, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 Katu- ja tieliikenteen, raideliikenteen, teollisuuslaitosten ja ratapihan toimintojen aiheuttamat melutasot on laskettu kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7, 2 metrin korkeudelle. Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta tilanne on toisenlainen. Raideliikenteen määrät ovat keskimäärin lähes saman suuruiset päiväaikaan ja yöaikaan. Melutason yöaikaisen ohjearvotason ollessa 5 db alhaisempi kuin päiväaikainen ohjearvotaso, muodostuu yöaikaisesta melutasosta mitoittava tunnusluku verrattaessa raideliikenteen aiheuttamia melutasoja ohjearvotasoihin. Ympäristömeludirektiivin mukaisella tunnusluvulla (päivä-ilta-yömelutaso, L den ) arvioidut melutasot ovat tyypillisesti suurempia kuin kansallisella tunnusluvulla arvioidut päiväaikaiset keskiäänitasot. Erot päiväaikaisen keskiäänitason (L Aeq 7-22 ) ja päivä-ilta-yömelutaso (L den ) välillä on sitä suurempi, mitä enemmän tarkasteltava toiminta ajoittuu yö- tai ilta-aikaan. Melupäästön pysyessä samana koko vuorokauden ajan ovat L den -tasot teoreettisesti noin 7 db suurempia kuin L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 tasot. Mikäli melupäästö ilta- ja yöaikaan on suurempi kuin päiväaikainen melupäästö voi tämä ero olla luonnollisesti suurempi kuin 7 db. Koska liikenne vähenee yöllä, tieliikenteen osalta erot ovat tyypillisesti 1 3 db, raideliikenteellä yli 3 db ja teollisuuden toiminnoille jopa 7 db (Lahti ym. 2007). Neljän metrin laskentakorkeudelle lasketut melutasot ovat keskimäärin 1 2 db suurempia kuin 2 metrin korkeudelle lasketut tasot (Eurasto 2003). Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 1). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7).

4 Taulukko 1. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot 55 db 45 50 db 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoustilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. 4.2 Melun laskennallinen arviointi 1) 2) 4.2.1 Laskentamallit Tie- ja katuliikenteen melumalli Melulaskennoissa käytetty tieliikennemelun laskentamalli perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Council of Ministers 1996a), jota on muokattu ottamalla huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006a). Laskentamalli ottaa huomioon seuraavat muuttujat Ajoneuvomäärä Raskaiden ajoneuvojen osuus Nopeusrajoitus Etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys Ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon Esteiden sijainti ja korkeus Esteiden paksuus

5 Laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin Laskentapisteen sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin Maanpinnan laatu Tiepäällysteen laatu Sääkorjaus Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan melun lähtötaso (L Aeq 10m ) liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden ja ajonopeuden perusteella. Lähtötaso kuvaa vaimentamatonta äänenpainetasoa 10 metrin etäisyydellä tasaisen, suoran ja äärettömän pitkän tien keskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuksen, muiden poikkeusten ja säätekijöiden mukaisia korjauksia. Mallin sanotaan vastaavan ilmakehän neutraalia tilannetta, jossa tuuli on 1-2 m/s tiestä tarkastelupisteeseen päin (Eurasto. 2005). Raideliikenteen melumalli Raideliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu yhteispohjoismaiseen raideliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996b), jota on muokattu siten, että se ottaa huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006b). Laskennassa otetaan huomioon etäisyys, ilman absorptio, maanpinnan vaikutus ja estevaikutus. Laskenta tehdään oktaavikaistoittain ja siinä käytetään pohjoismaisen teollisuusmelumallin algoritmeja (Kragh 1982). Pistemäisten melulähteiden laskentamalli Meluselvityksessä on arvioitu pistemäisten melulähteiden aiheuttamia melutasoja teollisuuslaitosten ja ratapihojen ympäristössä standardin ISO 9613-2 mukaisiin algoritmeihin perustuvalla laskentamallilla (ISO 9613-2). Lähtöarvoina laskennassa on käytetty melulähteille annettuja äänitahotasoja oktaavikaistoittain. Standardi sisältää algoritmit etäisyysvaimennuksen, ilmakehän absorption, maan pinnan vaikutusten, esteiden ja sääkorjauksen arvioimiseen. 4.2.2 Akustisen mallin laatiminen Meluselvityksen laskentamallin akustisen mallin laatiminen on monivaiheinen työosuus, jossa laskentamalliohjelmistoon tuodaan lähtötietoja monista eri lähteistä. Maastomallilla tarkoitetaan aineistoja, jotka sisältävät geometriatietoja mm. maanpinnan korkeuksista, rakennuksista, teiden sijainnista, rautateiden sijainnista ja meluesteitä. Nämä tiedot antavat rakenteille sijainnin ja korkeuden ilman muita ominaisuuksia. Maastomallia täydennetään melun laskentamalliohjelmistossa lisäämällä kohteille uusia ominaisuuksia. Teille asetetaan mm. liikennemäärät, liikenteen nopeudet, tien pinnoitteen laatu ja raskaan liikenteen osuudet. Rautateille annetaan vastaavasti junien tyypit, junien pituudet ja nopeudet. Laskentamalliohjelma laskee näiden annettujen tietojen pohjalta näille melulähteille melun lähtötason. Teollisuuden ja ratapihojen aiheuttamaa melua on tässä selvityksessä kuvattu pistemäisillä melulähteillä, jotka on sijoitettu maastomallin rakenteisiin melupäästöarvoina. Laskentamalliohjelmistossa maastomallin rakennuksille tuodaan tiedot käyttötarkoituksista ja asukasmääristä. Lisäksi laskentamalliohjelmistossa annetaan maanpinnoille ja rakennusten pinnoille akustiset ominaisuudet, jotka otetaan huomioon äänen etenemistä laskettaessa. Akustiseen malliin määritellään lisäksi laskentapisteiden sijainnit. Laskentamallin laatimisessa käytetyt aineistot on luovutettu tilaajalle alkuperäisessä muodossa, lopullisena laskentamalliohjelman tiedostona sekä välivaiheen tiedostoina. Aineiston käsittelyn menettelyt on kuvattu tilaajalle luovutetuissa laadunvarmistuksen dokumenteissa. Melulaskennat on tehty Cadna A /4.1 ohjelmiston laskentamalleilla.

6 4.2.3 Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Tampereen kaupungin tuottama maastomalliaineisto on tuotu laskentamalliohjelmistoon pääasiassa dxf-formaatissa. Ensimmäisessä vaiheessa malliin on tuotu maanpinnan korkeuskäyrät 1 metrin välein. Melun laskentamallin maastomallia on täydennetty vaiheittain seuraavasti: rakennusten korkeustiedot ja tunnisteet rakennusten ääriviivat siltojen korkeuspisteet rautateiden sijaintitiedot meluaidat ja niiden sijaintitiedot teiden ja katujen reunaviivat rakennusten käyttötarkoitus- ja korkeustietojen yhdistäminen rakennuksiin asukasmäärätietojen yhdistäminen rakennustietoihin Meluesteitä koskevat tiedot laskentamalliin on tuotu suurelta osin meluesteselvityksessä laadituista aineistoista (Jouttunpää 2008). Tätä aineistoa on täydennetty tierekisterin ja yksittäisten kohteiden osalta suunnitelmapiirrosten mukaisilla tiedoilla. Laskenta-alueella sijaitsevat meluvallit ovat mukana alueen maastomallissa korkeuskäyrinä. Melulaskennoissa ns. herkiksi kohteiksi on määritelty hoito- ja oppilaitosrakennukset, joita ovat: keskussairaalat muut sairaalat terveyskeskukset muut terveydenhuollon erityisrakennukset muut terveydenhuoltorakennukset vanhainkodit lasten- ja koulukodit kehitysvammaisten hoitolaitokset lasten päiväkodit yleissivistävien oppilaitosten rakennukset ammatillisten oppilaitosten rakennukset korkeakoulurakennukset järjestöjen, liittojen yms. opetusrakennukset muualla luokittelemattomat opetusrakennukset Melulaskennoissa on käytetty meluselvityksen laatimisesta annetun ohjeen (Eurasto 2010) menettelyjä ja mukaisia asetuksia. Laskennoissa käytetyt asetukset olivat seuraavat. laskentakorkeus 2 m (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 ) laskentaruudun koko 10 x 10 m maanpinnan ominaisuudet: 0 = pehmeä (puistot, metsät, pellot), 0.5 = puolikova (asuinalueet, taajama-alueet), 1 = kova (vesistöt, laajat asfaltoidut alueet) laskenta-alue ulottuu siten, että vähintään L Aeq 22-7 45 db voidaan määrittää laskennassa otetaan huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset sääkorjausta ei oteta huomioon melulle altistuvien asukkaiden määrät arvioidaan asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuvan suurimman melutason perusteella laskentasäde ulottuu 3 kilometrin etäisyydelle melulähteestä Melulaskennat on tehty erikseen eri melulähteille (tieliikenne, raideliikenne, teollisuuslaitokset ja ratapihat). Kokonaiskuvan saamiseksi eri lähteiden aiheuttamat melutasot on yhdistetty laskemalla eri melulähteiden tulokset yhteen. Tässä yhteenlaskussa ei ole käytetty melun häiritsevyyttä kuvaavia painotuksia. Yhteenlasketuista melualueista on myös muodostettu karttatulosteet hiljaisten alueiden sijoittumisesta.

7 4.2.4 Melulaskennan epävarmuudet Melun laskentamallin laatiminen ja melulaskentojen suorittaminen on erittäin monivaiheinen tehtävä, jonka lopullisena tavoitteena on asukkaisiin kohdistuvan melualtistumisen arvioiminen. Lasketut desibelitasot ovat välituloksia asukasmääriä arvioitaessa. Laskentatulosten tarkkuuteen ja todenmukaisuuteen vaikuttavat seuraavat kokonaisuudet: lähtötiedot ja niiden käsittely meluselvityksessä käytettävät laskentamallit ja niiden algoritmeja soveltavat tietokoneohjelmistot laskentamallin asetusten oikeellisuus asukasmäärätiedot ja niiden käsittely altistumisen arvioinnin menettelyt Edellä mainituista tekijöistä kolme ensimmäistä vaikuttavat suoraan laskettuihin melutasoihin, toki välillisesti ne vaikuttavat myös asukasmäärien arvioinnin tuloksiin. Kaksi viimeistä tekijää vaikuttavat laskettuihin altistujamääriin, eikä niillä ole vaikutusta laskettuihin melutasoihin. Tieliikennemelun lähtötasojen arvioinnissa ajoneuvojen nopeus on tärkein tarkkuuteen vaikuttava tekijä. Liikennemäärä arvioidaan tärkeysjärjestyksessä kolmanneksi, sillä jo ± 25 % liikennemäärän arviointitarkkuudella päästään ± 1 db tarkkuuteen lasketussa melutasossa (taulukko 2). Taulukko 2. Tieliikennemelun ja raideliikennemelun tarkkuuteen vaikuttavien melupäästöihin liittyvien tekijöiden tärkeysjärjestys (tieliikenteen osalta Eurasto 2009). Tärkeysjärjestys Tekijä tieliikennemelun arvioinnissa 1 ajoneuvojen nopeus nopeus 2 tiepäällyste raiteen kunto 1) Tekijä raideliikennemelun arvioinnissa 3 liikenteen määrä junien tyyppi ja pituudet 4 raskaiden ajoneuvojen osuus junien sijoittuminen eri raiteille 2) 1) laskennoissa ei ole yleensä käytettävissä tietoja raiteiden kunnosta 2) laskennoissa junat jaetaan yleensä ilmoitusten mukaan mallissa oleville raiteille, tämän vuoksi tekijän merkitys on arvioitu vähäiseksi Äänilähteen korkeusaseman oikea määrittäminen on melun leviämisen arvioinnin kannalta tärkeämpää kuin sijainnin tarkkuus vaakatasossa. Raideliikenteen melun arvioinnissa korkeusaseman tarkka määritys on tärkeämpää kuin tieliikenteessä, koska raideliikenteen melumallissa lähteen oletetaan sijaitsevan akustisesti pehmeällä pinnalla (sepeli). Maanpinnan absorptio-ominaisuuksien määrittäminen vaikuttaa merkittävästi laskentatuloksiin. Laskennoissa on käytetty karkeita oletuksia maanpinnan ominaisuuksista jakamalla maanpinta kolmeen luokkaan: 0 = kova heijastava, 1 = pehmeä absorboiva sekä luokka 0,5 näiden kahden välillä. Todellisuudessa maan pinnan absorptio-ominaisuudet jakaantuvat jatkumona arvojen 0 1 välille. Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten tarkkuuksista tehtyjen tutkimusten mukaan suurin yksittäinen epävarmuus syntyy melulle altistuvien asukkaiden määrän arvioinnissa. Suomessa käytetyllä menettelyllä saadaan noin kaksinkertaisia altistujamääriä verrattuna esimerkiksi Saksassa käytettyyn menettelyyn (Eurasto 2009). Julkisivun suurimman L Aeq 7-22, 2m -tason perusteella arvioidut altistujamäärät voivat olla jopa kolminkertaisia verrattuna altistujamäärin, jotka on arvioitu julkisivuihin kohdistuvien keskimääräisten kansallisten tunnuslukujen perusteella (Niskanen ym. 2008).

8 Edellä mainituista tekijöistä johtaen voidaan arvioida, että melulaskentojen tarkkuus on ±2 db tieliikennemelun osalta ja ±3 ±5 db raideliikennemelun osalta. Teollisuuslaitoksille tehdyt laskelmat ovat suuntaa-antavia ±5 db tarkkuudella. Ratapihan melulaskennan tarkkuudeksi arvioimme ±3 db. 5 Melun aiheuttajat 5.1 Tieliikenne Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja ja 160 kilometriä maanteitä (kuva 1). Kuva 1. Meluselvityksessä mukana olleet katu- ja tieosuudet ja niiden keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät. Kuvasta puuttuu seututie 338 (Olkahinen Teisko Jäminkipohja). Maanteille on käytetty tierekisterin liikennemäärätietoja. Katujen liikenteelle käytetyt liikennemäärätiedot perustuvat kolmeen eri lähteeseen, joita on käytetty seuraavassa järjestyksessä: 1. Infotripla (http://it.infotripla.fi/tilastointi/) 2. Histar-malli (Tampereen kaupunki: Liikennelaskennat (Histar) v. 1998 2010) 3. huipputunti-laskennat (Tampereen kaupunki 2010) Laskennoissa käytetyt liikennemäärät vastaavat vuoden 2011 liikennemääriä. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät on esitetty liitteessä 2. Kaikkiaan melulaskennoissa on ollut mukana 354 erillistä katu- ja tieosuutta, joille on määritelty seuraavat tiedot: tien tai kadun nimi katu- tai tieosuuden tunniste ID tieosuuden nimi (alku loppu) tien leveys (m) raskaan liikenteen osuus keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajoneuvoa / vrk)

9 keskimääräinen liikennemäärä päivätunnin (klo 7-19) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä iltatunnin (klo 19-22) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä yötunnin (klo 22-7) aikana (ajoneuvoa / h) raskaan liikenteen osuus päivän aikana (%) raskaan liikenteen osuus illan aikana (%) raskaan liikenteen osuus yön aikana (%) nopeusrajoitus (km/h) katu- ja tieosuuden luokka (Eurasto 2010) liikennemäärätiedon lähde Liikenteen vuorokausijakaumien ja raskaan liikenteen osuuksien arvioinneissa on käytetty Euraston (2010) raportissa esitettyjä arvoja, mikäli osuudelle ei ole ollut käytettävissä laskentatuloksia näiden tietojen osalta. 5.2 Raideliikenne Melulaskennassa on ollut mukana Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat rataosuudet, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 28 kilometriä. Tampereen kaupungin alueella sijaitsee neljä rataosuutta, jotka lävistävät Tampereen etelä-pohjois- ja itä-länsisuunnissa (kuva 2). Raideliikenteen määrät on saatu VR-Track toimittamista raidekohtaisista tiedoista, joissa on määritetty junan tyyppi, lukumäärä päivä-, ilta- ja yöajalle, nopeus kyseiselle rataosuudelle ja junan pituus. Junaliikenne on sijoitettu laskentamalliin 22 eri raideosuuteen, joille kullekin on määritelty edellä esitetyt liikennettä kuvaavat tiedot. Junapituuksina mitattuna yöaikaiset liikennemäärät ovat pääsääntöisesti suurempia kuin päiväaikaan. Poikkeuksen muodostavat asema-alueelle sijoittuvat lyhyet rata-osuudet (liite 3). Kuva 2. Meluselvitykseen kuuluvat rataosuudet. Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 raportti kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq keskiäänitasot

10 5.3 Teollisuuslaitokset Meluselvityksen piiriin kuuluivat Tampereella sijaitsevat IPPC-direktiivin (IPPC = Integrated pollution prevention control) mukaiset teollisuuslaitokset. Näiden laitosten meluntorjuntaa on käsitelty ympäristöluvissa ja niille on laadittu meluselvityksiä. Raportin liitteessä 4 on esitetty lyhyet kuvaukset selvityksen piiriin kuuluvien laitosten toiminnoista. Meluselvityksessä on arvioitu laskennallisesti seitsemän teollisuuslaitoksen aiheuttamia ympäristömelutasoja. Viidestä IPPC-direktiivin mukaisesta laitoksesta, joiden toiminta ei ympäristöluvan mukaan aiheuta erityistä meluhaittaa, on esitetty melutilanteen kirjallinen kuvaus (liite 4). Taulukko 2. Meluselvityksessä mukana olleet teollisuuslaitokset, niiden melulähteiden lukumäärät ja yhteenlasketut äänitehotasot. Äänitehotaso (L WA ) ilmaisee melupäästön suuruuden eli melulähteen aiheuttaman äänienergian määrän pinta-alaa kohti Melulähteitä Äänitehotaso nro Yritys / laitos kpl LWA, db 1 Metso Minerals Oy (konepajateollisuutta) 60 118 2 M-Real Oyj Tako Board (kartonkitehdas) 39 117 3 4 Tampereen energiantuotanto Oy, Naistenlahden voimalaitos 57 107 Suominen Joustopakkaukset Oy (pakkausteollisuutta) 25 116 5 Tampereen energiantuotanto Oy, Lielahden voimalaitos 55 107 6 Forssa Print Tampere Oy (painolaitos) 50 107 7 5.4 Ratapiha Ashland Industries Finland Oy (kemian teollisuutta) 27 108 Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella sijaitseva Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapiha on pituudeltaan yli 3 kilometriä ja sijoittuu lähelle asuinrakennuksia (kuva 3). Järjestelyratapihan raidejarru- ja vaihdeautomatiikkajärjestelmä ohjaa ja pysäyttää laskumäeltä vapaasti vierivät vaunut ja vaunuryhmät halutuille lajitteluraiteille. Järjestelyn aikana melua syntyy dieselvetureiden moottoriäänistä, vaunujen siirtelystä, törmäyksistä ja raidejarrulaitteista. Raidejarruja on ratapihalla noin 1400 kpl. Ratapihatoimintoja ja niistä syntyviä ääniä on kuvattu liitteessä 5. Ratapihan toimintojen aiheuttamia melutasoja mitattiin 15.6. 16.6.2011. Mittauksia tehtiin kolmella mittalaitteella ratapihan raiteiden läheisyydessä sekä ratapihan itäpuolella sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueilla. Mittauksissa ratapihatoiminnoille määritettiin seuraavat äänitehotasot (L WA ): raidejarru 109 db ohittava veturi 77 db vaunun törmäyksen aiheuttama rysäys 118 db

11 Kuva 3. Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapihan sijainti. Ratapihan toimintojen aiheuttamaa melua mallinnettiin seuraavilla oletuksilla: Junia pudotetaan laskumäkeen lajitteluraiteille päiväaikana 15 kpl, ilta-aikana 3 kpl ja yöaikana 20 kpl. Yhden jarrukilahduksen sekä vaunujen törmäyksen synnyttämä ajallinen kesto on 1 sekunti. Vaunujen oletetaan jakautuvan tasaisesti Viinikan 32 raiteelle. Raiteet alkavat jakautua laskumäen yläpäässä (1 -> 2 -> 4 jne.), jolloin raidejarrujen toiminnan ajallinen kesto jakautuu samassa suhteessa mitä pidemmälle vaunut etenevät. Jarrumelulähteiden määrä mallissa on 582 kpl. Näissä melulähteissä todellinen jarrukilahdusten määrä on otettu huomioon melupäästön ajallisessa kestossa. Vaunuissa on 2 tai 4 akselia. Akselien määrä on keskiarvostettu siten, että vaunussa on laskennallisesti arvioitu olevan 3 akselia per vaunu. Jokainen vaunu tai vaunuletka ei synnytä törmäyksestä syntyvää pamausta Viinikassa. Havaintojen perusteella mittauspäivänä erotettiin yhteensä 18 rysäystä neljän tunnin aikana klo 21 01. Näin ollen tuntikeskiarvoksi arvioitiin 2,25 rysäystä/ pudotettu vaunuletka. Ratapiha-alueilla liikkuva dieselveturi mallinnettiin liikkuvana pistelähteenä, joka liikkuu reittinsä päiväaikana 2 kertaa tunnissa, ilta-aikana 1 kertaa tunnissa ja yöaikana 3 kertaa tunnissa. Laskumäkeen vaunuja työntävän, rasituksessa olevan dieselveturin sekä Rautaharkossa tapahtuvasta vaunujen yhdistelystä syntyvän melun tiedot otettiin Rautaharkon asemakaavamuutosta varten laaditusta meluselvityksestä (Destia 2010). Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 raportti kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq keskiäänitasot

12 Ohiajavan henkilöliikenteen junat on mallinnettu raideliikenteen mallissa, joten tätä ei otettu huomioon ratapihamelua arvioitaessa. Ratapihatoimintojen aiheuttama melu on ajoittain impulssimaista ratapihojen lähistöllä. Melulaskentojen tuloksiin ei ole tehty impulssimaisuudesta aiheutuvia korjauksia, koska riittäviä tietoja korjauksen arvioimiseen ei ole käytettävissä. 5.5 Lentoliikenne Tampere-Pirkkalan yhteistoimintalentoasema ei kuulu selvitettäviin melulähteisiin, mutta koska se aiheuttaa laajan melualueen myös Tampereen kaupungin alueella, meluselvityskarttoihin on lisätty Finavian vuonna 1997 tekemän meluselvityksen meluvyöhykkeet. Tampereen Pirkkalan lentoasema on matkustajamääriltään mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain lentokenttä. Kentän matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yli 600 000 matkustajaa (Finavia 2010). Lentokenttä toimii myös Satakunnan lennoston kenttänä ja lentokalustoon kuuluu mm. Hornet F-18 koneet. Vuonna 2010 sotilaskoneiden osuus lentokentälle tehdyistä laskeutumisista oli 26 % (Finavia 2010). Tampere Pirkkalan lentokenttä sijaitsee Tampereen länsipuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä kaupungin rajasta. Finavian laatimien meluselvitysten mukaan lentokentän meluvyöhykkeet ulottuvat Tampereen eteläosiin. Lentoliikenteen aiheuttama 55 db (L den ) vyöhyke ulottuu selvityksen mukaan lounais koillis-suuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolella järven itäpäähän saakka (Ilmailulaitos 1997). 6 Melulaskentojen tulokset 6.1 L Aeq7-22 - / L Aeq22-7 - ja L den - / L n -tasojen vertailu Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta yöaikainen melutaso on mitoittava tunnusluku. Verrattaessa kansallisella tunnusluvulla laskettuja melutasoja ympäristömeludirektiivin mukaan arvioituihin melutasoihin tarkastelussa tulee ottaa huomioon seuraavia tekijöitä: Melua aiheuttavan toiminnan painottuminen vuorokauden aikana o Ilta- ja yöaikainen toiminta nostaa merkittävästi L den tunnusluvulla arvioituja melutasoja verrattuna L Aeq 7-22 tasoihin. Tämä koskee erityisesti raideliikenteen aiheuttamia melutasoja ja melualtistumista. Ympäristömeludirektiivin mukaisella 4 m laskentakorkeudella saadaan yleisesti ottaen korkeampia melutasoja kuin 2 metrin korkeudelle tehdyillä laskennoilla Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että laskennoissa ovat mukana vain merkittävimmät melun aiheuttajat. Tämän vuoksi melutasot saattavat poiketa paikallisesti tässä selvityksessä arvioiduista tasoista.. 6.2 Tieliikennemelu Kaikkiaan yli 57100 asukkaan arvioitiin asuvan alueilla, joissa katu- ja tieliikenteen aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) ylittää 55 db. Yli 50 db yöaikaiselle keskiäänitasolle (L Aeq 22-7) arvioitiin altistuvan noin 37700 asukasta (taulukko 3). Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on noin 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat tieliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq 7-22 > 55 db) (taulukko 3).

13 Melulle altistuvia asukkaita on paljon Tampereen keskustan alueella, jossa katujen varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät lähes poikkeuksetta melualueille. Kalevassa kaikki Sammonkadun varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät yli 60 db melualueelle. Myös kerrostalot Teiskontien, Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien varrella jäävät poikkeuksetta melualueille (liite 6, kuva 2). Hervannan valtaväylän ja valtatien 9 liittymäalueiden läheisyydessä Lukonmäessä ja Hallilassa on varsin paljon asuinrakennuksia melualueella. Tällä alueella useisiin asuinkerrostaloihin kohdistuu yli 60 db melutaso. Hervannan valtaväylän ja Insinöörikadun varsille sijoittuu useita kerrostaloja, joihin kohdistuu yli 55 db melutaso. Valtatien 9 liikenteen aiheuttamalle melualueelle sijoituu asuinrakennuksia, Viialan, Linnainmaan, Atalan, Tasanteen ja Olkahisen alueella. Tasanteen asuinalueella kymmeniä asuinkerrostaloja jää yli 60 db (L Aeq 7-22 ) melualueelle (liite 6, kuva 1). Keskustan länsipuolella Pispalan valtatien varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 55 db melutaso, mikäli rakennukset sijaitsevat alle 60 metrin etäisyydelle tien reunasta. Valtaosa tien varrella sijaitsevista asuinrakennuksista jää yli 60 db melualueelle koko Pispalan valtatien pituudella Pispalanharjun itäpäästä Epilään. Epilänkadun, Ylöjärventien ja Pohtolankadun varrella sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu yleisesti yli 55 db melutaso (liite 6, kuva 3). Samoin Myllypuronkadun, Tesoman valtatien, ja Tesomankadun varrella on asuintaloja melualueella. Valtatien 12 varrella Hyhkyssä ja Kaarilassa sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu 55 60 db melutaso. Nokiantien varrella, mm. Likolammen eteläpuolella sijaitsevalla alueella useita rivitaloja sijaitsee yli 60 db melualueella. (liite 6, kuva3). Asukkaiden lukumäärinä mitattuna tieliikenteen aiheuttama melualtistuminen näyttää painottuvan erityisesti keskikaupungin pääkatujen varsille. Keskikaupungin ulkopuolisilla alueilla melualtistuminen on hajanaista eikä altistuminen painotu tiettyjen tietyyppien varrella tai tietyille alueille. Taulukko 3. Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Hiljaisen julkisivun omaavalla rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa meluisimman ja hiljaisimman julkisivun melutasojen erotus on yli 20 db. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Tieliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 41 600 23 400 100 1 100 3 798 1 345 73 39 55-60 db 31 400 12 900 900 7 400 2 099 439 51 21 60-65 db 20 600 1 400 5900 1 000 865 35 35 6 65-70 db 5 100 0 3800 0 170 0 11 0 70-75 db 0 0 0 0 1 0 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 57100 10600 3135 97 YLI 50 db 37700 9500 1819 66 6.3 Raideliikennemelu Raideliikenteen aiheuttama yöaikainen melu on suurempi melualtistuksen aiheuttaja kuin päiväaikanen melu. Noin 21 000 asukkaan arvioitiin altistuvan raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7 ) tasoiselle melulle. Päiväaikaiselle yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melulle altistui noin 9000 asukasta (taulukko 4). Voimakkaalle yli 70 db (L Aeq 22-7 ) melutasolle altistuvien asukkaiden määrä oli noin 300 asukasta.

14 Helsingin radan varrella yöaikainen 50 db melutaso ylittyy Multisillan, Rautaharkon ja Peltolammin alueilla rataa lähellä sijaitsevein asuinrakennusten julkisivuilla. Jyväskylän radan junaliikenteen aiheuttama 50 db (L Aeq 22-7 ) vyöhyke ulottuu jopa 500 metrin etäisyydelle radasta. Erityisen paljon asuinrakennuksia jää melualueille Järvensivun, Hakametsän, Jankan ja Ristinarkun rataympäristössä. Järvensivun alueella asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan yöaikainen yli 65 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Vehmaisten ja Holvastin alueilla asuinrakennuksia sijaitsee paljon junaliikenteen aiheuttamilla meluvyöhykkeillä ja korkeimmat julkisivuihin kohdistuvat yöaikaiset melutasot ovat yli 65 db (liite 7, kuva 1). Tampereen aseman pohjoispuolella Tampere-Lielahti-rataosuuden varrella radan läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset jäävät alueille, joissa melutaso ylittää 55 db. Useisiin kerrostaloihin kohdistuu yöaikainen yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Pispalan alueella useisiin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 65 db (L Aeq 22-7 ) melutaso (liite 7, kuva 1 ja kuva 2). Porin radan varrella Epilässä sijaitsee asuinrakennuksia joihin kohdistuu yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Tesomassa ja Kalkussa lähellä rataa sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutasoja (liite 7, kuva 2). Parkanon radan varrella Lamminpäässä rataa lähimpänä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan 50 55 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Taulukko 4. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Raideliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 7400 9000 0 0 626 852 13 15 55-60 db 4800 5700 500 500 301 401 5 9 60-65 db 3300 3800 500 400 179 194 3 4 65-70 db 900 1900 600 500 89 154 1 2 70-75 db 0 300 0 200 15 29 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 9000 1600 584 9 YLI 50 db 20700 1600 1630 30 6.4 Teollisuuslaitosten aiheuttama melu Teollisuuslaitosten ei arvioitu aiheuttavan päiväaikaisen ohjearvotason 55 db (L Aeq 7-22 ) ylityksiä asuinrakennusten julkisivuilla. Teollisuuslaitosten arvioitiin aiheuttavan lieviä yöaikaisen ohjearvotason ylityksiä ja noin 700 asukkaan arvioitiin altistuvan teollisuuslaitosten aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db tasoiselle melulle (taulukko 5). Nämä ohjearvotasojen ylitykset sijoittuvat suurelta osin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaan, Naistenlahden voimalaitoksen, Lielahden voimalaitoksen sekä Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristöön (liite 8, kuvat 3 ja 4). Taulukko 5. Teollisuuslaitosten melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Teollisuus Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 800 700 0 0 27 22 0 0 55-60 db 0 0 0 0 0 0 1 1 60-65 db 0 0 0 0 0 0 0 0 65-70 db 0 0 0 0 0 0 0 0 70-75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 0 0 0 1 YLI 50 db 700 0 22 1

15 6.5 Ratapihan toimintojen aiheuttama melu Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen yöaikaisten toimintojen aiheuttaman melun arvioitiin ulottuvan 50 55 db (L Aeq 22-7 ) tasoisena Rautaharkon asuinalueen länsireunalle (Veturikatu) ja ratapihan länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten (Kolmionkatu ja Lahdenperänkatu) julkisivuilla (liite 9, kuva 2). Samoissa kohteissa myös normaali raideliikenne aiheuttaa 55 db tason ylittymisen. Ratapihatoimintojen aiheuttamalle yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melulle arvioitiin altistuvan noin 400 asukasta (taulukko 6). Taulukko 6. Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen järjestelytoimintojen aiheuttamalle melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Ratapihat Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 300 400 300 300 4 7 0 0 55-60 db 0 0 0 0 0 0 0 0 60-65 db 0 0 0 0 0 0 0 0 65-70 db 0 0 0 0 0 0 0 0 70-75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 0 0 0 0 YLI 50 db 400 300 7 0 6.6 Lentotoiminnan aiheuttama melu (L den ) Tampere Pirkkalan siviili- ja sotilaskäytössä olevan yhteistoimintalentoaseman liikennemäärä ei ylitä ympäristönsuojeluasetuksen meluselvityskynnystä, joten se ei ollut mukana tässä selvityksessä. Koska melualue ulottuu myös Tampereelle, raportissa on esitetty vuonna 1997 tehdyn meluselvityksen mukainen lentomeluennuste vuodelle 2010. Melualueiden laajuus määräytyy pitkälti hävittäjäkoneoperaatioiden mukaan, lentokentän toiminnan aiheuttama 55 db (L den ) meluvyöhyke ulottuu Tampereen eteläosissa lounais koillissuuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolelle siten, että vyöhyke ulottuu järven itäpäähän saakka (liite 10). Karkean arvion perusteella lentomelualueelle jää noin 4 400 asukasta, jotka altistuvat yli 55 db (L den ) melutasolle. Asuinrakennuksia tällä vyöhykkeellä on noin 600. 6.7 Hiljaiset alueet Liitteen 11 kuviin on yhdistetty eri melulähteiden aiheuttamat vyöhykkeet, joista värillisenä on esitetty alle 50 db meluvyöhykkeet. Laskennallisessa tarkastelussa ei ole mukana kaikkia katuja ja muita melulähteitä, minkä vuoksi arvioidut melutasot saattavat todellisuudessa poiketa tässä selvityksessä esitetyistä arvioista. Tarkastelujen perusteella Tampereella on vielä jäljellä suhteellisen hiljaisia alueita kaupungin kaakkoisosassa Hervantajärven koillispuolella sekä Kaupin alueella Näsijärven rannalla. Laajan Särkijärven alueen hiljaisuuden rikkoo Tampere Pirkkala lentoaseman meluvyöhyke, joka todennäköisesti ulottuu 50 db tasoisena Särkijärven itäpäähän saakka (liite 11, kuva 1). Kaupungin sisältä löytyy myös alueita, jotka eivät ole vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Suhteellisen hiljaisia kaupunkialueita löytyy Kaukajärven eteläpuolelta, Huikkaan ja Leinolan alueilta (liite 11, kuva 2). Pyynikin ja Tahmelan alueet jäävät Pispalan harjun suojaamina suhteellisen hiljaisiksi keitaiksi kaupungin keskustan tuntumaan. Kaupungin länsiosassa Ikurissa, Haukiluomassa ja Lentävän-

16 niemessä on laajoja alueita, joissa melutasot jäävät alle 50 db, jota voidaan kaupunkiympäristössä pitää suhteellisen hiljaisena melutasona. Hiljaisia alueita löytyy luonnollisesti myös Teiskosta, joka sijoittuu Tampereen keskustan meluvyöhykkeiden ulkopuolelle kauas vilkkaista liikenneväylistä. 6.8 Tulevaisuuden melutilanne Tampereella tullaan toteuttamaan merkittäviä muutoksia liikennejärjelyissä, jotka osaltaan tulevat vaikuttamaan kaupungissa vallitsevaan ääniympäristöön. Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentaminen tulee vähentämään melualtistumista kaupungin keskustan pohjoisosissa sillä kaupungin pohjoispuolelta kulkevan valtatien 12 liikenne tullaan ohjaamaan tunneliin Naistenlahden ja Santalahden välisellä osuudella. Tampereelle suunnitellaan myös pikaraitiotietä, joka tulisi osaltaan vaikuttamaan liikennöintiin ja siten myös melutilanteeseen. Uusia katuyhteyksiä tullaan toteuttamaan erityisesti kaupungin eteläosiin Särkijärven, Lahdesjärven ja Ruskon alueille. Näiden uusien yhdyskatujen vaikutukset melutasoihin tulevat kuitenkin jäämään suhteellisen paikallisiksi. Tämän selvityksen yhteydessä laadituissa ennustetilanteen melutarkasteluissa tieliikenteen määrän arvioitiin kasvavan noin 20 % vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Ennustetilanteessa kansallisilla melun tunnusluvuilla arvioitaessa tieliikennemelun altistujamäärien arvioitiin lisääntyvän noin 10 % ja raideliikennemelulle altistuvien määrän noin 20 % nykyiseen määrään verrattuna (taulukot 7 ja 8). Taulukko 7. Melualtistuminen ennustetilanteessa vuonna 2030. Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasot. Ennustetilanne Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Tieliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 44600 25000 0 1300 4 7 0 0 55-60 db 33500 15200 1100 6900 0 0 0 0 60-65 db 21000 2600 4200 2100 0 0 0 0 65-70 db 8700 0 6000 0 0 0 0 0 70-75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 63200 11300 0 0 YLI 50 db 42800 10300 7 0 Taulukko 8. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Ennustetilanne Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Raideliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 8900 11400 0 0 4 7 0 0 55-60 db 5900 6900 500 100 0 0 0 0 60-65 db 3400 3900 400 400 0 0 0 0 65-70 db 1400 2700 700 800 0 0 0 0 70-75 db 100 500 100 400 0 0 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 10800 1700 0 0 YLI 50 db 25400 1700 7 0

17 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tampereen kaupungin asukkaista noin 27 % arvioitiin altistuvan yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasolle arvioitiin altistuvan 10 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä (taulukko 9). Raideliikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle (L Aeq 22-7 > 70 db) arvioitiin altistuvan noin 300 asukasta. Taulukko 9. Ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät melulähteittäin Tampereen kaupungin alueella vuonna 2011. Tunnuslukuna päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) ja yöaikainen keskiäänitaso (L Aeq 22-7 ). Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Ratapiha Melutaso LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 LAeq 07-22 LAeq 22-07 50-55 db 41600 23400 7400 9000 800 700 300 400 55-60 db 31400 12900 4800 5700 0 0 0 0 60-65 db 20600 1400 3300 3800 0 0 0 0 65-70 db 5100 0 900 1900 0 0 0 0 70-75 db 0 0 0 300 0 0 0 0 > 75 db 0 0 0 0 0 0 0 0 YLI 55 db 57100 9000 0 0 YLI 50 db 37700 20700 700 400 Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db tai L Aeq 22-7 > 50 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi pienempiä kuin ympäristömeludirektiivin mukaisella päivä-ilta-yö melutaso (L den ) tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät. Erot johtuvat siitä, että L den -tunnusluku painottaa merkittävästi ilta- ja yöajalle ajoittuvia melutasoja. Selvityksessä arvioidut altistujamäärät ovat suurempia kuin vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä. Tämä ero johtuu osaltaan liikennemäärien kasvusta sekä mahdollisesti myös erilaisista altistumisen arvioitimenetelmistä. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon. 8 Kirjallisuusluettelo Eurasto, R. 2003, Ympäristömeludirektiivin vaikutukset melun arviointimenetelmiin Suomen ympäristö 610. Ympäristöministeriö. Helsinki 2003 Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Suomen ympäristö 753. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005