KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE Projektinumero: WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki

Transkriptio

1 KOKKOLANKAUPUNGINMELUSELVITYS214 JAENNUSTEVUODELLE Projektinumero: Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki WSP Finland Oy

2 Kokkolankaupunginmeluselvitys214 jaennustevuodelle23 IlkkaNiskanen,TuukkaLyly,SirpaLappalainenjaIlkkaRekola WSPFinlandOy

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto YleistietoaKokkolasta Nykyisetmeluntorjuntatoimetjameluselvitykset Meluntunnusluvutjaohjearvot Melun tunnusluvut Melualtistumisen arvioiminen Ympäristömelun ohjearvot Melunlaskennallinenarviointi Akustisen mallin laatiminen Laskentamallit Melulaskennan epävarmuudet Melunaiheuttajat Tieliikenne Raideliikenne ja ratapihojen aiheuttama melu Teollisuuslaitokset ja tuulivoimalat Kallion louhinta- ja murskaamoalueet Moottoriurheilu- ja ampumaradat Melulaskentojentulokset Tieliikenteen aiheuttama melu Nykytilanne Ennustetilanne Raideliikenteen aiheuttama melu Nykytilanne Ennustetilanne Ratapihatoimintojen aiheuttama melu Teollisuuden aiheuttama melu Kallion louhinta- ja murskausalueet Moottoriurheilualueet Ampumarata Yhteismelun vyöhykkeet nykyisessä tilanteessa Tulostentarkastelujajohtopäätökset Kirjallisuusluettelo...25

4 Liiteluettelo Liite1.Tieliikenteenaiheuttamatmeluvyöhykkeetnykytilanteessa. Liite2.Tieliikenteenaiheuttamatmeluvyöhykkeetennustetilanteessavuonna23. Liite3.Raideliikenteenaiheuttamatmeluvyöhykkeetnykytilanteessa. Liite4.Raideliikenteenaiheuttamatmeluvyöhykkeetennustetilanteessavuonna23. Liite5.Ratapihatoimintojenaiheuttamatmelutasotnykytilanteessa. Liite6.Teollisuustoimintojenaiheuttamatmeluvyöhykkeetnykytilanteessa. Liite7.Tuulivoimaloidenaiheuttamatmelutasotnykytilanteessajatulevassatilanteessa. Liite8.Kallionlouhinta-jamurskausalueidenaiheuttamatmelutasotnykytilanteessa Liite9.Moottoriurheilualueidentoimintojenaiheuttamatympäristömelutasot. Liite1.Ampumaradanaiheuttamatmelutasotnykytilanteessa. Liite11.Melunyhteisvaikutuksetnykytilanteessa. Liitteetladattavissaosoitteesta:

5 Tiivistelmä WSP Finland Oy on toteuttanut Kokkolan kaupungin toimeksiannosta meluselvityksen, jossa on laskennallisesti arvioitu kaupungin eri melulähteistä peräisin oleva melu nyky- ja ennustetilanteessavuonna23. Laadittumeluselvityssisältäälaskennattie-jaraideliikenteen,Ykspihlajanteollisuusalueen,ratapiha-alueiden (Ykspihlaja, Kokkolan asema, Vaaran alue), murskaamoalueiden, moottoriurheiluratojen, ampumaratojen sekä tuulivoimaloiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteentapauksessamelutasotonlaskettukaupunginvilkkaimpienkatujenjamaanteidenosalta.Meluselvityksessäonollutmukanayhteensänoin168kmkatujajamaanteitäjanoin39kilometriä rautateitä. Selvityksentuloksetantavatkattavankuvanmelualtistumisentasostajaerimelulähteidenkeskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia voidaankin käyttää hyväksi esimerkiksimeluntorjunnantoimenpiteidentaikaupunginmaankäytönsuunnittelussa. Selvityksentuloksiatarkasteltaessaonhuomioitava,ettäselvityksentuloksetedustavatvainlaskentamallissamukanaolevienmelulähteidenaiheuttamiamelutasoja.Selvityksenaineistokattaa kaupungin tärkeimmät melulähteet, mutta siitä puuttuu osa mm. kaupungin katuliikenteestä ja teollisuuslaitoksista. Selvityksessä melualtistumista on arvioitu Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisilla ympäristömeluntunnusluvuilla(l Aeq7-22jaL Aeq22-7keskiäänitasopäivä-jayöaikana)jaohjearvoilla.MelualtistumisenrajoinaselvityksessäonkäytettypäätöksenmukaisiaohjearvotasojaL Aeq dBpäiväaikanajaL Aeq22 75dByöaikana. Tämän selvityksen perusteella noin 13 Kokkolan kaupungin asukkaista arvioitiin altistuvan päiväaikaiselle(klo7-22)melulle,jokaonperäisintieliikenteestä.raideliikenteenmelullealtistuvienasukkaidenmäärävastaavanaaikanaolinoin%.teollisuuslaitosten,ratapihojen,murskaamoiden, moottoriurheilu- ja ampumaratojen sekä tuulivoimaloiden aiheuttamalle melulle arvioidutaltistujamäärätolivatselkeästitie-jaraideliikenteenaltistujamääriäpienemmät.melulaskentojenperusteellakokkolankaupungissaon11hoito-jaoppilaitosta,jotkasijaitsevatpäiväaikaisellamelualueellal Aeq7-2255dB. Meluselvityksen yhteydessä on laadittu arvio melutilanteesta ennustevuodelle 23 arvioiduilla tie-jaraideliikennemäärillä.liikennemäärienkasvaessatieliikenteenmelullealtistuvienmäärän arvioitiinkasvavannoin12%:llajaraideliikenteenmelullenoin8%:llavuoteen23mennessä nykytilanteeseenverrattuna.

6 1 1 Johdanto Ympäristömelullaonmerkittäviävaikutuksiaihmistenterveyteenjaasuinympäristönviihtyisyyteen. Kunnissa toteutettavan meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinenelinympäristö.kuntalaisillehalutaanmyössäilyttäämahdollisuusnauttiahiljaisuudestaja kuunnellaluonnonääniä. Valtioneuvostonvuonna26meluntorjunnastaantamanperiaatepäätöksenmukaanympäristön melutasot ja melulle altistuminen tulee saada merkittävästi alenemaan (Ympäristöministeriö 27).Periaatepäätöksentavoitteenaon,ettävuoteen22mennessä: PäiväajankeskiäänitasonL Aeq 7-22yli55dBmelualueillaasuvienlukumääräonvähintään 2pienempikuinvuonna23 Sisämelutasoteivätylitäpäivälläeikäyöllävaltioneuvostonantamiaohjearvotasoja. Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla valtioneuvoston antamat ohjearvotasot eivät ylity. Mikälitämäeiolejorakennetuillaalueillakustannustentaipaikallistenolosuhteidentakia mahdollista,tavoitteenaon,etteipäivämelutaso,l Aeq7-22ylitä6dBtasoaeikäyömelutaso,L Aeq22 755dBtasoa. Ympäristömelutilanteen selvittämiseksi tarvitaan laaja-alaisia selvityksiä, joilla voidaan arvioida melulle altistuvien asukkaiden lukumääriä sekä tunnistaa merkittävimmät melun aiheuttajat ja melualtistumisenkannaltapahimmatalueet. KokkolankaupunginmeluselvityksenonlaatinutWSPFinlandOy:ntyöryhmä,jonkaprojektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet TuukkaLyly(projektisihteerijasuunnittelija),SirpaLappalainen(suunnittelija)sekäIlkkaRekola (avustavasuunnittelija). Kokkolankaupungintilaamaatyötäonohjannuttilaajanedustajienjakonsultinmuodostamaprojektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana yhteensä kuusi kertaa. Projektiryhmän työskentelyynovatosallistuneetseuraavathenkilöt: RistoKoljonen,Kokkolankaupunki,TekninenpalvelukeskusYmpäristöpalvelut ElinaNissinen,Kokkolankaupunki,TekninenpalvelukeskusKaavoituspalvelut Veli-PekkaKoivu,Kokkolankaupunki,TekninenpalvelukeskusKaavoituspalvelut HeikkiPenttilä,Kokkolankaupunki,TekninenpalvelukeskusYhdyskuntateknisetpalvelut JuhaHiltula,Kokkolankaupunki,TekninenpalvelukeskusPaikkatietopalvelut JukkaHarju,Kokkolankaupunki,TekninenpalvelukeskusYhdyskuntateknisetpalvelut Laadittumeluselvityssisältäälaskennallisenarviontie-jaraideliikenteen,Ykspihlajanteollisuusalueen, ratapiha-alueiden, murskaamoiden, moottoriurheiluratojen, ampumaratojen ja tuulivoimaloidenaiheuttamistaympäristömelutasoista.tieliikenteenaiheuttamiamelutasojaonlaskettu kaupunginvilkkaimmillekatu-jamaantieosuuksille. Selvityksentuloksetantavatkattavankuvanmelualtistumisentasostajamelulähteidenkeskinäisistäosuuksistakokonaisaltistumisessa.Selvityksentuloksiajalaadittujaaineistojavoidaankäyttäähyväksimm.meluntorjunnantoimenpiteidenjakaupunginmaankäytönsuunnittelussa.

7 2 2 YleistietoaKokkolasta Kokkola (ruots. Karleby on kuningas Kustaa II Adolfin vuonna 162 perustama, noin 47 asukkaan merenrantakaupunki Keski-Pohjanmaalla. Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kokkola onliikenteellisestivilkaskeskus, jossaristeääkolmevaltatietävt8(turku-oulu),vt13 (Kokkola-Lappeenranta) ja VT28 (Kokkola-Kajaani) ja kaupungin läpi kulkee päärata. Rautateidenhenkilöliikennepohjoiseensuuntautuusuureltaosinpääradankautta.Rahtiliikenteenosalta päärata välillä Tampere Oulu on Suomen toiseksi vilkkain tavaraliikenteen rataosa (Etelä- Pohjanmaanliitto). Kokkolallaonpitkätperinteetteollisuuden,kaupanjamerenkulunsaroilla.TeollisuusonmerkittävätyöllistäjänykyisinKokkolassa.YkspihlajaansijoittuvanKokkolaIndustrialParkOy:nalueella toimii kaikkiaan yli 2 teollisuusyritystä ja alueella työskentelee päivittäin yli 2 henkilöä (Kokkola Industrial Park: mahdollisuuksien teollisuusalue, Suurimmat Ykspihlajassa toimivat teollisuuslaitokset toimivat kemian teollisuuden ja metallien jalostuksen alueilla. 3 Nykyisetmeluntorjuntatoimetjameluselvitykset Kokkolan kaupungin alueella on nykyisessä tilanteessa kaikkiaan 19 erillistä tie- ja raideliikenteen meluestettä. Näiden esteiden yhteenlaskettu pituus on 5,4 kilometriä. Meluesteet ovat suurimmaksiosaksimaameluvalleja,joillatorjutaantieliikenteenaiheuttamaamelua.kolmessakohteessameluesteetontarkoitetturaideliikenteenaiheuttamanmeluntorjuntaan(kuva1). Kuva1.Tie-jaraideliikenteenmeluntorjuntaantarkoitetutmeluesteet(keltaisetviivat)nykytilanteessa.

8 3 Tie- ja raideliikenteen aiheuttamia ympäristömelutasoja on arvioitu yksittäisten hankkeiden yhteydessä.kantakaupunginmelutilannettaonaikaisemminselvitettyvuonna1991(kokkolankaupunki1991). 4 Meluntunnusluvutjaohjearvot 4.1 Meluntunnusluvut Ykspihlajan teollisuusalueen meluselvityksessä on tarkasteltu kaikkiaan 1 teollisuuslaitoksen sekäkokkolankanta-jasyväsatamantoimintojenaiheuttamiaympäristömelutasoja.laskennallisessameluselvityksessäolimukanayhteensä15melulähdettä(ramboll211).selvityksessäesitetyt Kokkolan kantasataman ja syväsataman melun päästötiedot perustuvat Akukon Oy:n laatimiin meluselvityksiin (Akukon 23a, Akukon 23b). Hanhinevan moottoriurheiluradan meluselvitysperustuuvuonna211laadittuunselvitykseen(sito211). Katu-jatieliikenteen,raideliikenteen,teollisuuslaitosten,ratapihojen,murskausasemien,moottoriurheiluratojen ja tuulivoimaloiden toimintojen aiheuttamat melutasot on laskettu kansallisilla tunnusluvuilla,päiväaikainenkeskiäänitasol Aeq7-22jayöaikainenkeskiäänitasoL Aeq22-7Melutasotonarvioituyleisenkäytännönmukaisestimetrinkorkeudellemaanpinnantasosta. Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta tilanne on toisenlainen.raideliikenteenliikennöintimäärätovatkeskimäärinlähessamansuuruisetpäiväaikanajayöaikana.melutasonyöaikaisenohjearvotasonollessadbalhaisempikuinpäiväaikainen ohjearvotaso,muodostuuyöaikaisestamelutasostamitoittavatunnusluku,kunraideliikenteenaiheuttamiamelutasojaverrataanohjearvotasoihin. Ampumaratojen melutasojen arvioinnissa tunnuslukuna on käytetty hetkellistä impulssiaikapainotettuajaa-taajuuspainotettuamaksimitasoal AImaxTämäampumaratamelunarvioinnissakäytettytunnuslukupoikkeaamerkittävästiedelläesitetyistätunnusluvuista,jotkakuvastavatpitkän aikajaksonjatkuvaasamantasoistakeskiäänitasoa.l AImax-tunnuslukukuvaahetkellistämaksimitasoa,jonkayksittäinenlaukausvoiaiheuttaa. 4.2 Melualtistumisenarvioiminen Melun leviämisvyöhykkeiden lisäksi melutasoja on laskettu rakennusten julkisivuille, joiden perusteellaonpyrittyarvioimaanasukkaidenmelualtistumistasekäns.herkkienkohteidenmelualtistumista.melualtistumistaonarvioiturakennuksenjulkisivuunkohdistuvansuurimmanmelutasonperusteella. Melualtistumisenarvioinnissajaongelmakohteidentunnistamisessaonkäytettyhyväksi melualtistumistiheys -tunnuslukua, joka on muodostettu altistujamääristä (L Aeq m seuraavalla tavalla. Rakennukseenkohdistuvamelutasosaapäiväaikanaseuraavatkertoimet: 556dBkerroin 1 665dBkerroin 3 yli65db kerroin 1 Melunaltistumistiheyslukumääritetäänkuhunkinasuinrakennukseenkaavalla: altistumistiheyslukuasukasmäärärakennuksessakerroin. Laskentaruudun(koko55 m)alueellasijaitsevienasuinrakennustenaltistujatiheydetlasketaan yhteen. Mikäli rakennussijoittuu kahden ruudun alueelle, otetaan sen altistumistiheys mukaan molempiin laskentaruutuihin, joiden alueella asuinrakennus sijaitsee. Altistumistiheysluku 1voitarkoittaasiten:

9 4 1asukasta556dBmelualueellapäiväaikana 33asukasta6 65dBmelualueella 1asukastayli65dBmelualueella Altistumistiheys-tunnuslukuottaahuomioonmelullealtistuvienasukkaidenmääränjamelualtistumisentason.Tunnuslukuakäytetäänongelmakohtientunnistuksessa. 4.3 Ympäristömelunohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyissä sovellettavat yleiset melutasojen ohjearvot. Näitäohjearvojasovelletaanmyösympäristölupaharkinnassa(taulukko1). Melutasojenohjearvotonannettuerikseenpäiväaikaiselle(klo7-22)jayöaikaiselle(klo22 7) keskiäänitasoille.josmeluonluonteeltaaniskumaistataikapeakaistaista,mittaus-tailaskentatulokseenlisätäändbennensenvertaamistaohjearvoon. Valtioneuvoston päätöksessä (53/1997) on määritetty ampumamelun ohjearvotasot ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytönjarakentamisensuunnittelussasekärakentamisenlupamenettelyissä. Taulukko1.Melutasonyleisetohjearvot(Vnp993/1992). Alueenkuvaus Päiväajan (klo 22) keskiäänitasonohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksiapalvelevatalueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolellajaluonnonsuojelualueet 55dB 45dB Yöajan (klo 22 7) keskiäänitasonohjearvot 455dB 1)2) 4dB 3) Sisällä Asuin- potilas- ja majoitushuoneet 35dB Opetus-jakokoustilat 35dB - Liike-jatoimistohuoneet 45dB - 3dB 1. Uusillaalueillamelutasonyöohjearvoon45dB. 2. Oppilaitoksiapalvelevillaalueillaeisovelletayöohjearvoa. 3. Yöohjearvoaeisovelletasellaisillaluonnonsuojelualueilla,joitaeiyleensäkäytetäoleskeluun tailuonnonhavainnointiinyöllä. Ampumaradalla tarkoitetaan aluetta, jolla on yksi tai useampi ampumaratapaikka eri aseita ja ampumalajejavarten.ampumaratanapidetäänmyösampuma-aluetta,jollaonpysyväänkäyttöön varattuja ampumapaikkoja. Ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristönviihtyisyydenturvaamiseksionohjeena, ettämelutasoeisaaylittääa-painotettunaenimmäistasonaimpulssiaikavakiolla(l AImaxmääritettynätaulukonarvoja.

10 5 Taulukko2.Ampumamelunohjearvot(VnP53/1997),tunnuslukuL AImax Asumiseenkäytettävätalueet Oppilaitoksiapalvelevatalueet Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässäläheisyydessä Hoitolaitoksiapalvelevatalueet Loma-asumiseenkäytettävätalueet Luonnonsuojelualueet MelutasoL AImax[dB] 65dB 65dB 6dB 6dB 6dB 6dB 5 Melunlaskennallinenarviointi 5.1 Akustisenmallinlaatiminen Meluselvityksen laskentamallin akustisen mallin laatiminen on monivaiheinen työosuus, jossa melulaskentaohjelmistoontuodaanlähtötietojamonistaerilähteistä.maastomallillatarkoitetaan aineistoja,jotkasisältävätgeometriatietojamm.maanpinnankorkeuksista,rakennuksista,teiden jarautateidensijainneistasekämeluesteistä. Maastomalliatäydennetäänmelulaskentaohjelmistossalisäämälläobjekteilleominaisuuksia.Teilleasetetaanmm.liikennemäärät,liikenteennopeudet,tienpinnoitteenlaatujaraskaanliikenteen osuudet.rautateilleannetaanvastaavastijunientyypitsekäliikennöintimäärätja-nopeudet.melulaskentaohjelmisto laskee näiden annettujen tietojen perusteella melulähteille melun lähtötason. Melulaskentaohjelmistossa maastomallin rakennuksille tuodaan tiedot käyttötarkoituksista ja asukasmääristä.lisäksirakennustenpinnoillejamaanpinnalleannetaanakustisetominaisuudet, jotka otetaan huomioon äänen etenemistä laskettaessa. Akustiseen malliin määritellään lisäksi laskentapisteverkontiheys. 5.2 Laskentamallit Melulaskentaohjelmistona Kokkolan kaupungin meluselvityksessä on käytetty CadnaA 4.4- melulaskentaohjelmistoa, jonka laskentamallin pohjana käytettiin Kokkolan kaupungilta saatuja maastomalliaineistoja.melulaskennoissakäytettiin1laskentapisteverkkoajameluvyöhykkeet laskettiinmetrinkorkeudelle. Tie-jakatuliikenteenmelumalli: Melulaskennoissa käytetty tieliikennemelun laskentamalli perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin(nordiccouncilofministers1996a).laskentamalliottaahuomioon seuraavatmuuttujat: Ajoneuvomäärätpäivä-jayöaikana Raskaidenajoneuvojenprosentuaalinenosuus Liikenteennopeus Etäisyystienkeskilinjaanjalyhyilläetäisyyksillämyöstienleveys Ajoradankorkeussuhteessaympäröiväänmaastoon Meluaestävienrakenteidensijaintijakorkeus Meluaestävienrakenteidenpaksuus

11 6 Laskentapisteenkorkeussuhteessaympäröiväänmaastoonjaajorataantaiesteisiin Laskentapisteensijaintisuhteessapystysuoriinheijastaviinpintoihin Maanpinnanlaatu Tiepäällysteenlaatu Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa arvioidaan melun lähtötaso (L Aeq, 1m liikennemäärän,raskaanliikenteenosuudenjaajonopeudenperusteella.lähtötasokuvaavaimentamatontaäänenpainetasoa1metrinetäisyydellätasaisen,suoranjaäärettömänpitkäntienkeskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuksen, muiden poikkeustenjasäätekijöidenmukaisiakorjauksia.mallinsanotaanvastaavanilmakehänneutraalia tilannetta,jossatuulennopeusonnoin1-2m/stiestätarkastelupisteeseenpäin(eurasto25). Raideliikenteenmelumalli: Raideliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu yhteispohjoismaisella raideliikennemelumallilla (NordicCouncilofMinisters1996b).Laskentamalliottaahuomioonseuraavatmuuttujat: Liikennöintimääräjunatyypeittäin Junatyyppienpituudet Liikenteennopeus Lähteenjatarkastelupisteenvälinenetäisyys Meluaestävienrakenteidensijaintijakorkeus Meluaestävienrakenteidenpaksuus Laskentapisteenkorkeussuhteessaympäröiväänmaastoontaiesteisiin Laskentapisteensijaintisuhteessapystysuoriinpintoihin Ilmanabsorptio Maanpinnanvaikutusjamuutestevaikutukset Pistemäisten,viivamaistenjatasomaistenmelulähteidenlaskentamalli: Melulaskennanepävarmuudet Meluselvityksessä on arvioitupistemäisten, viivamaisten jatasomaisten melulähteiden aiheuttamia melutasoja Ykspihlajan teollisuuslaitoksen, ratapihojen, murskaamoiden, ampumaratojen, moottoriurheiluratojen ja tuulivoimaloiden ympäristössä standardin ISO mukaisiin algoritmeihinperustuvallalaskentamallilla(iso9613-2).lähtöarvoinalaskennassaonkäytettymelulähteille annettuja äänitehotasoja oktaavikaistoittain. Standardi sisältää algoritmit etäisyysvaimennuksen, ilmakehän absorption, maan pinnan vaikutusten, esteiden ja sääkorjauksen arvioimiseen. Melunlaskentamallinlaatiminenjamelulaskentojensuorittaminenonerittäinmonivaiheinentehtävä, jonka lopullisena tavoitteena on asukkaisiin kohdistuvan melualtistumisen arvioiminen. Lasketutdesibelitasotovatvälituloksiaasukasmääriäarvioitaessa. Laskentatulostentarkkuuteenjatodenmukaisuuteenvaikuttavatseuraavatkokonaisuudet: Lähtötiedotjaniidenkäsittely Meluselvityksessäkäytettävätlaskentamallitjaniidenalgoritmejasoveltavat tietokoneohjelmistot Laskentamallinasetustenoikeellisuus Asukasmäärätiedotjaniidenkäsittely Altistumisenarvioinninmenettelyt

12 7 Edellä mainituista tekijöistä kolme ensimmäistä vaikuttavat suoraan laskettuihin melutasoihin, toki välillisesti ne vaikuttavat myös asukasmäärien arvioinnin tuloksiin. Kaksi viimeistä tekijää vaikuttavatlaskettuihinaltistujamääriin,eikäniilläolevaikutustalaskettuihinmelutasoihin. Tieliikennemelunlähtötasojenarvioinnissaajoneuvojennopeusontärkeintarkkuuteenvaikuttava tekijä. Liikennemäärä arvioidaan tärkeysjärjestyksessä kolmanneksi, sillä jo 25 liikennemääränarviointitarkkuudellapäästäändbtarkkuuteenlasketussamelutasossa(taulukko3). Äänilähteenkorkeusasemanoikeamäärittäminenonmelunleviämisenarvioinninkannaltatärkeämpääkuinsijainnintarkkuusvaakatasossa.Raideliikenteenmelunarvioinnissakorkeusaseman tarkka määritys on tärkeämpää kuin tieliikenteessä, koska raideliikenteen melumallissa lähteen oletetaansijaitsevanakustisestipehmeälläpinnalla(sepeli). Myös maanpinnan absorptio-ominaisuuksien määrittäminen vaikuttaa merkittävästi laskentatuloksiin. Laskennoissa on käytetty karkeita oletuksia maanpinnan ominaisuuksista jakamalla maanpintakolmeenluokkaan:kovaheijastavapinta,pehmeäabsorboivapinta,sekäluokka,5 näiden kahden välillä. Todellisuudessa maan pinnan absorptio-ominaisuudet jakaantuvat liukuvastiarvojenvälille. Taulukko3.Tieliikennemelunjaraideliikennemeluntarkkuuteenvaikuttavienmelupäästöihinliittyvientekijöidentärkeysjärjestys(tieliikenteenosaltaEurasto29). Tärkeysjärjestys Tekijätieliikennemelun arvioinnissa 1 ajoneuvojennopeus nopeus 2 tiepäällyste raiteenkunto 1) Tekijäraideliikennemelunarvioinnissa 3 liikenteenmäärä junientyyppijapituudet 4 raskaidenajoneuvojen osuus juniensijoittumineneriraiteille 2) Ympäristömeludirektiivinmukaistenmeluselvitystentarkkuuksistatehtyjentutkimustenmukaan suurin yksittäinen epävarmuus syntyy melulle altistuvien asukkaiden määrän arvioinnissa. Suomessakäytetyllämenettelylläsaadaannoinkaksinkertaisiaaltistujamääriäverrattunaesimerkiksi Saksassa käytettyyn menettelyyn (Eurasto 29). Julkisivun suurimmanl Aeq 7-22, 2m-tason perusteella arvioidut altistujamäärät voivat olla jopa kolminkertaisia verrattuna altistujamäärin, jotkaonarvioitujulkisivuihinkohdistuvienkeskimääräistenkansallistentunnuslukujenperusteella(niskanenym.28). Edellämainituistatekijöistäjohtaenvoidaanarvioida,ettämelulaskentojentarkkuuson±2dBtieliikennemelun osalta ja ±3 ±5 db raideliikennemelun osalta. Teollisuuslaitoksille, murskausasemille, moottoriurheiluradoille ja ampumaradalle tehdyt laskelmat ovat suuntaa-antavia ±5dBtarkkuudella.Ratapihanmelulaskennantarkkuudeksiarvioimme±3dB.

13 8 6 Melunaiheuttajat 6.1 Tieliikenne Tieliikenteenaiheuttamienmelutasojenlaskennassaonollutmukanaliikenteellisestivilkkaimmat tie-jakatuosuudet.laskentamallissaolimukanakaikkiaan215erillistätie-jakatuosuutta,joiden yhteenlaskettupituusolinoin168km. Meluselvityksessä käytetyt liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet perustuvat Kokkolan kaupungin liikennetutkimukseen (Ramboll 213). Vilkkaimmat tieosuudet laskenta-alueella sijoittuvat valtatielle Kokkolan keskustan eteläpuolelle, jossa keskimääräiset vuorokausiliikenteenmäärätovatnykytilanteessanoin1316ajoneuvoavuorokaudessa(kuva2). Ennustetilanteessa tieliikenteen määrien arvioidaan kasvavan keskimäärin 25 Kokkolan kaupunginliikenneverkonalueella.liikennemäärienkasvueisuinkaantapahdutasaisesti,vaanjoillakinalueillaliikennemäärätsaattavatjopakaksinkertaistua.melunkannaltaliikennemääränkaksinkertaistuminentarkoittaamelutasojendbkasvuatienläheisyydessä. Melulaskennoissa tieosuuksille on käytetty niiden nopeusrajoitusten mukaista ajonopeutta lukuunottamattavaltatieosuuksia,joillakäytetäänerilisiätalvi-jakesänopeusrajoituksia(8km/h talvella,1km/hkesällä).laskennoissanäilletieosuuksilleajonopeutenaonkäytetty9km/h. Näitätieosuuksialaskenta-alueellaonollutvt8Kajaanintienliittymän(vt28)jälkeenOulunsuuntaan, vt8 Petinintien liittymän jälkeen Vaasan suuntaan sekä vt13 Topparinmäentien liittymän jälkeenjyväskylänsuuntaan.kokkolankeskustanalueellanopeusrajoituksetovatpääsääntöisesti 4km/hja5km/h(kuva3). Kuva2.Laskennallisessameluselvityksessämukanaolleettie-jakatuosuudetjaniidenkeskimääräisetvuorokausiliikenteenmäärät(ajon.vrk).

14 9 Kuva3.Laskennallisessameluselvityksessämukanaolleettie-jakatuosuudetjanopeusrajoitukset (km/h,kesänopeudet). 6.2 Raideliikennejaratapihojenaiheuttamamelu Kokkolankaupunginalueellasijaitsevallarataosuudella,SeinäjokiOulu,liikennöinykyisinpäiväaikana17henkilöjunaajayöaikana21henkilöjunaa.Pohjoiseensuuntaaviatavarajuniaonpäiväaikana14jayöaikana14.Etelänsuuntaantavarajuniakulkeepäiväaikana13jayöaikana7.Junienpituuksinamitattunapohjoiseensuuntautuvatavaraliikenteenmääräonsuurempikuinhenkilöliikenteen määrä. Tavaraliikenteen yöaikainen määrä on yhtä suuri päivä- ja yöaikaan (taulukko4).henkilöliikenteenarvioidaankasvavankokkolaansijoittuvillarataosuuksilla254%. TavaraliikenteenmääränarvioidaankasvavanvoimakkaastiKokkolaOulurataosuudellajapysyvännykyisellätasollaKokkolaSeinäjokirataosuudella. Ympäristömelunkannaltaontärkeähavaita,ettäraideliikenteenmäärätovatyöaikaanuseissatapauksissalähesyhtäsuuriakuinpäiväaikainenliikenne.Tavaraliikenteenmerkittävälisääntyminen Kokkola Oulu rataosuudella tulee lisäämään myös merkittävästi raideliikenteen aiheuttamaamelua. Taulukko 4. Junaliikenteen määrät nykytilanteessa ja ennustetilanteessa junien yhteenlaskettuina pituuksia(m).taulukontiedotperustuvatvr-trackoy:nilmoittamiintietoihin. Nykytilanne Pohjoinenrata Eteläinenrata vuosi213 päivä yö päivä yö Henkilöliikenne Tavaraliikenne Ennustetilanne Pohjoinenrata Eteläinenrata vuosi23 päivä yö päivä yö Henkilöliikenne Tavaraliikenne

15 1 Kuva4.Melulaskentaankuuluneetrautatieosuudet. Meluselvityksessä tarkasteltiin myös Kokkolan aseman ratapihan sekävaaran ja Ykspihlajan ratapihatoimintojenaiheuttamaamelua.ratapihatoimintojenmelulähteetonsijoitettulaskentamalliinpistelähteinä(kuvatja6). Kuva5.LaskentamalliinsijoitetutpistelähteetKokkolanasemanratapihanmelunlaskennallisessa arvioinnissa. Pistemäisillämelulähteilläonkuvattujärjestelyveturin (L WA 19 db) ja vaunujen kolahduksen aiheuttamaa melua (L WA 131 db). Ykspihlajan ratapihalla on laskentamalliin lisätty myös puunlastauksen aiheuttamaa melua kuvaavia pistelähteitä (L WA 98 db). Melulähteiden äänitehotasot perustuvatratapihoilla tehtyihinmittauksiin. Laskentamallillaonarvioituratapihatoimintojenaiheuttamien keskiäänitasojen lisäksi yksittäisten voimakkaiden kolahdustenaiheuttamiahetkellisiämelutasoja(l AFmax). Kuva6.PistemäistenmelulähteidensijainnitVaaranjaYkspihlajanratapihoilla.

16 Teollisuuslaitoksetjatuulivoimalat MeluselvityksessäolimukanauseitaerillisiäteollisuuslaitoksiaKokkolaIndustrialParkinalueelta,Ykspihlajankanta-jasyväsatamatsekäkiviainesmurskaamoja,joidenaiheuttamiaympäristömelutasojaarvioitiinlaskennallisesti. YkspihlajanteollisuusalueenmelulähteetsekäKokkolankanta-jasyväsatamanmelukohteetotettiinlaskentamalliinRambollFinlandOy:nlaatimastateollisuusmelumallista. PistemäisiämelulähteistäYkspihlajanalueellalaskentamallissaoliyhteensä147(kuva7).Teollisuusalueen työkoneet ja kuljettimet on kuvattu akustisessa mallissa viivamaisina melulähteinä. Ykspihlajanalueenlaskentamallissanäitämelulähteitäoliyhteensä19.TeollisuusalueenmelulähteidenäänitehotasotonkuvattuRambollFinlandOy:nlaatimassaraportissa(Ramboll211). MelulaskennoissaonollutmukanamyösYkspihlajanteollisuusalueellajasenläheisyydessäsijaitsevattuulivoimalat.Vuonna214alueellasijaitseekaksituulivoimalaa,joidennapakorkeuson7 metriäjamelupäästö15db(l WA).Alueelletullaanrakentamaanneljätuulivoimalaalisää,joiden napakorkeuson144metriäjaäänitehotaso(l WA16,5dB.Tuulivoimaloidensijainnitonesitetty kuvassa7). Kuva7.YkspihlajanteollisuuslaitostenjaKokkolankanta-jasyväsatamanpistemäisetmelulähteet sekä melulaskennoissa mukana olleet tuulivoimalat (punaiset ympyrät nykyiset tuulivoimalat, mustavalkoisetympyrättulevatuudettuulivoimalat).

17 Kallionlouhinta-jamurskaamoalueet Meluselvityksessäolimukana11kallionlouhinta-jamurskausaluetta,jotkasijaitsevateripuolilla Kokkolaa: 1. Keski-PohjanmaanELY-keskus,Hopiokallio 2. DestiaOy,Korkiakangas,Jokikylä 3. IngemarBjörkgren,Korkvivas 4. KokkolanAutoilijat,Korpilahti 5. KokkolanAutoilijatOy,Såröberget 6. KälviänKuljetusOy,Mansikkamäki 7. LemminkäinenInfraOy,Kaakkurinmäki 8. LemminkäinenInfraOy,Kallinen 9. MoreniaOy,Björkmossharju 1. OySundströmsEntreprenadAb,Brunniskogen 11. RudusOy,Paloharju Kuva8.Melulaskentaankuuluneetkallionlouhinta-jamurskausalueet.Kuvassaesitettynumerointi vastaakuvanyläpuolellaolevassatekstissäesitettyänumerointia. Melulaskennassakallionlouhinta-jamurskausalueenaiheuttamaameluaonarvioitusijoittamalla murskaamonalueelletoimintaavastaavatmelulähteet.melulaskennoissamurskausalueidentoimintojenäänitehotasoinaonkäytettytaulukossaseuraaviakokonaisarvoja(l WA): Kallionporaus,122dB Kiviaineksenmurskaus,123dB Louheenrikotus,117dB Asfalttiasema,113dB Jätebetoninmurskaus,118dB.

18 Moottoriurheilu-jaampumaradat Meluselvityksessä on tarkasteltu Nyängmosseninmotocrossradan ja Hanhinevan moottoriurheiluradantoimintojenaiheuttamiamelutasoja.hanhinevanrataaeiolevielärakennettu.moottoriradatsijaitsevatvaltatien13varrellanoinkilometrinetäisyydelläkokkolankeskustasta(kuva 9). Kuva9.NyängmosseninmotocrossradanjaHanhinevaansuunniteltujenmoottoriratojensijainnit. Hanhinevan moottoriratojen äänitehotasoina on käytetty Hanhinevan moottoriurheiluradoille laaditussameluselvityksessäkäytettyjääänitehotasoja(l WA),jokamiesluokalle13dBjakartingille124dB(Sito211). Vaasantien ampumarata sijaitsee Kokkolan keskustan lounaispuolella Hirvinevan alueella. Ampumaradallaonyhteensäerillistärataa: 1) Skeetrata,jossaampumapaikka.kaarellajayksikaarenkeskipisteessä.Skeetiäammutaanlaajallasektorilla,jotenampumasuuntalaaja.Skeetissäkäytetäänhaulikkoa. 2) Traprata.Sektorikapeampikuinskeetissä.Trapissakäytetäänsamojaaseitakuinskeetissä. 3) Kiväärirata,3ja15m.3m:nampumapaikallaampumakatosbetonilaatanpäällä, jossa24ampumapaikkaa.katoksessa(kutenlopuissakinkatoksissa)umpinainentakaseinäjasivuseinät.15m:nampumapaikkasijaitseevälivallinpäällä,elionilmansuojiaja katoksia.käytettävätaseetjaammukset:kivääri.38winchester. 4) Pienoishirvirata,5m.Katettuampumakatos,ampujakerrallaan.Käytettävätammukset:.22LRhighvelocity. 5) Hirvirata1mja75m.Ampumakopitmolemmillaetäisyyksillä.Käytettävätammukset: 3-6ja.38. 6) Pienoiskiväärirata,5m,jossaampumakatos3:lleampujalle.Käytettävätammukset:.22 LR.

19 14 Kuva1.Vaasantienampumaradatjaniidenampumasuunnat. 7) Pistoolirata,25m.Isokaliiperisetaseetonkielletty,isoimmatsallitut.38taimm.Käytettävätammukset:.38Special. Melulaskennoissalaukausääntenlähtötasoinakäytettiintaulukossaesitettyjäimpulssiaikapainotettujalaukausäänenlähtötasoja.MelulaskennoissaonarvioituyksittäisenlaukausäänenaiheuttamaL AImax-taso. Taulukko5.Melulaskennassaampumaradoillekäytetytaseetjaniidenimpulssipainotetutäänitehotasotampumasuuntaan(L WAImax(Ympäristöministeriö1986,NiskanenPirkola23). Ase Pienoiskivääri Pistooli Kivääri Kivääri Pienoiskivääri Haulikko L WAImax[dB]

20 15 7 Melulaskentojen tulokset 7.1 Tieliikenteen aiheuttama melu Nykytilanne Tieliikenne aiheuttaa nykytilanteessa laajimmat meluvyöhykkeet vilkkaimpien väylien varrelle, jossa melu pääsee leviämään ilman esteitä ympäristöön. Laajimmat meluvyöhykkeet muodostuvat valtatien varteen Kokkolan ja Kälviän välillä (kuva 11). Kokkolan keskustan alueella katuja reunustavat rakennukset rajoittavat melun leviämistä ja tieliikenteen aiheuttamat melualueet jäävät suppeammiksi. Samalla on toki todettava, että asukkaat altistuvat juuri näissä kohteissa eniten tieliikenteen aiheuttamalle melulle. Halkokari Ykspihlaja Vt 8 Kuva 11. Tieliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet, nykytilanteessa (vuoden 213 liikennemäärät). Päiväajan keskiäänitasot, LAeq 7-22 (db) Rimmi Pohjoismainen tieliikennemelun laskentamalli, laskentakorkeus 2m Isokylä Vt 13 Hirvineva 8 Vt Perkas 45. db 5. db 55. db 6. db 65. db 7. db 75. db 8. db Kuva 11. Tieliikennemelun meluvyöhykkeet nykytilanteessa. Tieliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Laskennallisen arvioinnin perusteella vuoden 213 liikennemääriä vastaavassa tilanteessa tieliikenteen aiheuttamalle päiväaikaiselle yli 55 db melulle altistuu lähes 6 asukasta. Tieliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 5 db melutasolle altistuu noin 45 asukasta (taulukko 6). Taulukko 6. Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden lukumäärät nykytilanteessa. asukkaiden määrät nykytilanteessa. Melutaso Päiväaika Yöaika LAeq [db] klo 7-22 Klo Yli 75 Yli 55 db 5974 Yli 5 db 4474