Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien muutos jonka seurauksena korkeakoulut ovat tulevaisuudessa ammattimaisempia opetuksessa tuottavampia tutkimuksessa ja kaiken kaikkiaan yrittäjähenkisempiä haasteena akateemisen uran houkuttelevuus työmarkkinoiden kilpailutilanteessa sekä akateemisen yhteisön kyky muuntaa profession edellytyksiä tietoyhteiskunnassa ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Muutos perinteisestä korkeakoulusta merkitykselliseen korkeakouluun (traditional relevant academy) Profession muutoksen taustalla kansainvälisyys ja akateemisten työmarkkinoiden synty Akateemisten roolien ja sitoumusten muutos oppialaperusteisesta akateemisiin ja sosiaalisiin sitoumuksiin perustuvaksi Vertailun kohteena kansalliset korkeakoulujärjestelmät, instituutiomallit, oppialat ja sukupolvet Tutkimusryhmä Timo Aarrevaara, Seppo Hölttä, Elias Pekkola
Muuttuva akateeminen professio-tutkimus pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin Missä määrin akateemisen työn luonne on muuttumassa? Mitkä korkeakoulujen ulkoiset ja sisäiset tekijät ohjaavat näitä muutoksia? Miten nämä muutokset eroavat maiden, oppialojen ja korkeakouluinstituutioiden välillä? Miten akateeminen professio vastaa keskeisiin toimintaympäristön muutoksiin? Mitä seurauksia on akateemisen uran houkuttelevuuden muutoksilla? Mitkä ovat seuraukset niissä muutoksissa, jotka koskevat akateemisen profession mahdollisuuksia edistää tietoyhteiskuntatavoitteita ja kansallisia tavoitteita?
Vastaajien profiili Yliopistoissa nuorempien ja miesten osuus hieman AMK-sektoria suurempi (miehet 45, naiset 43 vuotta) Tutkijoiden suuri määrä, vastaajissa merkittävä määrä myös professoreita ja yliopettajia AMK-vastaajien painottuminen jatkotutkinnon suorittaneisiin 4/5 naimisissa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa; joka toisella on lapsia ja joka viidennen kumppani akateemisessa työssä Yleisimmät nimikkeet: tutkijat ja vanhemmat tutkijat (N= 465), lehtorit (N=367), professorit (N=212), assistentit (N=75), yliassistentit (N=58) sekä yliopettajat (N=76)
Akateeminen professio eriytyy sektoreittain Yliopistosektorilla profession sisäiset jakolinjat ovat jyrkempiä kuin ammattikorkeakouluissa (palkkaus, työsuhteet, työtehtävät, ikä, sukupuoli) Tieteenalaulottuvuus on instituutioulottuvuutta tärkeämpi molemmilla sektoreilla (professorit pitävät tärkeämpänä kuin tutkijat) Yliopistojen vastaajista 4/5 tutkimusoriontuneita, ammattikorkeakouluissa tilanne päinvastainen. Yliopistojen tutkijoista yli 40 % jätti vastaamatta opetusta koskeviin kysymyksiin Kansainvälisiä akateemisia työmarkkinoita ei ole vielä syntynyt Suomeen. Myös tutkinnot olivat suomalaisia (yliopistoissa tohtorin tutkinnot 90 % ja maisteri 92 %)
Muuttuva akateeminen professio-tutkimus tuo esille, että Suurin osa vastaajista valitsisi uudelleen akateemisen uran ja vain harva on tyytymätön työhönsä. Työoloissa kuitenkin useampi arvio niiden ennemmin huonontuneen kuin parantuneen Työtyytyväisyydessä ja työn henkisessä rasittavuudessa ei eroja sektoreittain, ammattikorkeakoulusektorilla työoloja pidettiin harvemmin huonontuneina. Professorit tutkijoita tyytyväisempiä työhönsä Professorit valitsisivat useammin uudelleen akateemisen uran kuin tutkijat Yliopistoissa tutkijoiden vastauksissa oppineisuuteen kuuluu professoreita useammin tiedon soveltaminen käytäntöön, professorit puolestaan painottavat enemmän tutkimusraporttien valmistelua ja osallistumista tieteelliseen keskusteluun
Tutkimuksen tuottavuus, tulokset ja soveltaminen Julkisten rahoitusinstrumenttien osuus arvioidaan suuremmaksi ja korkeakoulujen pienemmäksi Kaikki tutkijat eivät tiedä mistä heidän rahoituksensa on peräisin Rajoitukset yksityisesti rahoitettujen tutkimustulosten julkaisemiseksi ovat kasvaneet enemmän kuin julkisesti rahoitettujen Tutkimuksen tuottavuuteen kohdistuvat paineet nähdään useammin uhkana tutkimukselle (yliopisto 75%) kuin tutkimustuloksiin ja soveltamiseen kohdistuvat vaatimukset (yliopisto 50 %) ¾ vastaajista kokee paineiden ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kasvaneen, professoreista lähes 90 %.
Akateemisen profession johtaminen Vahva tulosjohtamisen orientaatio liittyy ylhäältä-alasjohtamisen kulttuuriin, vaikeisiin hallinnollisiin prosesseihin mutta toisaalta myös hallintohenkilöstön akateemista työtä tukeviin asenteisiin (hallinnollinen professio venttiilinä ) Korkeakoulun tehtävän painotus liittyy kollegiaaliseen päätöksentekoon hyvään kommunikaatioon, mahdollisuuteen kehittyä hallinnollisissa johtotehtävissä yksikkötasolla sekä hallintohenkilöstön tuessa opetus- ja tutkimustoiminnalle (hallinnollisen ja akateemisen johtamisen ura) Vastaukset kertovat myös epäselvästä työnjaosta sekä vastaajien tyytymättömyydestä ylhäältä alas toteutuvaan johtamistyyliin.
Muuttuva akateeminen professio, aikataulu 2009 Jatkossa CAP-hanke panostaa vertailevaan tutkimukseen Vuonna 2009 toteutetaan vertailu osallistuvien referenssimaiden tuloksiin - Iso-Britannia, Japani, Kiina, myös Saksa USA - Huomio erityisesti institutionaalista autonomiaa lisänneisiin maihin