MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA mietintö jäsenehdotusta Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista 1. Valiokunnan ehdotus ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se käynnistää selvityksen nykyisistä Keskipohjolan infrastruktuuripanostuksia koskevista aloitteista ja hankkeista mahdollisten yhteistyöalueiden tunnistamiseksi. 2. Taustaa Lauri Oinonen on tehnyt jäsenehdotuksen, jonka mukaan Pohjoiskalotti on unohdettu infrastruktuuripanostusten yhteydessä ja jonka mukaan Keskipohjolan yhteydet tulisi suunnitella ja toteuttaa niin tie- kuin rautatieyhteyksinä joka maassa. Tämä aktivoisi elinkeinoelämää, koulutusta, kulttuuria ja matkailua Keskipohjolassa kaikkien maiden osalta. Tieyhteyksien parantamisella olisi myönteinen vaikutus alueen yritysten kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen, ja tämä luo menestymisen mahdollisuuksia koko Keskipohjolassa. Suora yhteys Pietariin ja Atlantille tarjoaisi paljon mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tämä puolestaan luo menestymisen edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa toimintaympäristössä. Kasvavan Pietarin talousalueen vaikutus ulottuu Länsi-Suomeen asti ja koko Keskipohjolan alueelle. Oinonen ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että Keskipohjolaan suunnitellaan ja rakennetaan aktiivista liikenneinfrastruktuuria, jossa olennaista ovat erityisesti meriyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä kokonaisuuden kannalta. 3. Valiokunnan näkemykset Valiokunta on ehdotuksen käsittelyn yhteydessä tavannut muun muassa Keskipohjola-komitean edustajia. Komitea on Keskipohjolan alueella
toimiva yhteistyöorganisaatio, jonka tavoitteena on edistää Keskipohjolan kestävää kehitystä ja kasvua sekä itä-länsi-yhteyksiä. Se pyrkii luomaan tavarakuljetusten itä-länsi-reitin (North East Cargo Link, NECL), joka kulkee Keskipohjolan läpi ja jolta on yhteys Venäjälle. EU rahoittaa osaltaan tätä yhteispohjoismaista hanketta, jonka tavoitteena on edistää Keskipohjolan itä-länsi-yhteyksiä ja sen myötä lisätä asumisen, työskentelyn ja yritystoiminnan kiinnostavuutta tässä Euroopan osassa. NECL:n tarkoituksena on kehittää ja markkinoida Keskipohjola-käytävää. Työtä tehdään muun muassa seuraavalla kolmella alueella: liikenneinfrastruktuuri, liikenne- ja logistiikkaratkaisut sekä liikenteen ja kaupan Internet-portaali. Tulosten odotetaan johtavan Keskipohjolan liikennekäytävän pohjalta tehtäviin sijoituksiin. Uusin tulos on Härnösandin ja Kaskisten väliä liikennöivä lauttayhteys. Valiokunta on ollut myös yhteydessä niin kutsutun NEW-käytävän (Northern East West Freight Corridor) edustajiin. Tämän hankkeen tavoitteena on luoda suoria itä-länsi-kuljetuksia Pohjoiskalotilla. Tarkoituksena on hyödyntää nykyistä rautatieinfrastruktuuria Kiinasta Narvikiin, josta kuljetukset voivat jatkua Atlantille. Edellä on esitetty kaksi esimerkkiä alueen panostuksia edistävästä toiminnasta. Valiokunnan mielestä Keskipohjolalla on strateginen asema kehitettäessä Pohjoismaita alueellisesti suhteessa muuhun Eurooppaan. Valiokunta toteaa, että on olemassa useita aluetta koskevia aloitteita ja toimintoja ja että aiheeseen panostetaan poliittisesti. Muun muassa Ruotsin infrastruktuuriministeri Åsa Torstensson ja Norjan liikenneministeri Liv Signe Larvarsete tapasivat Trondheimissa 10. elokuuta 2009 keskustellakseen yhteisistä rautatieliikennepanostuksista. Ministerit sopivat työn tehostamisesta tehokkaiden ja kestävien rautatiekuljetusten mahdollistamiseksi Keskipohjolassa. Norjan ratahallinnon ja Ruotsin rataviraston tulee syventää yhteistyötään ja selvittää, mitä aloitteita tarvitaan edellytysten luomiseksi Keskipohjolassa ja erityisesti Trondheimin ja Östersundin välillä. Ruotsin liikenneviraston laatima Ruotsin ja Suomen välisen infrastruktuurin kaavaehdotus sisältää Ruotsin rataviraston raportin, joka osoittaa Ruotsin ja Suomen välisen infrastruktuuriyhteistyön kehittämisen olevan kannattavaa. Liikennesektori voi tukea aluekehitystä huomattavasti ja samalla vahvistaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Toinen keskeinen kysymys on ratkaista rautamalmin kuljetus Pajalan ja Kolarin alueelle suunnitellusta laajamittaisesta kaivoslouhinnasta, jonka lasketaan käynnistyvän parin vuoden sisällä. Ehdotuksen käsittely valiokunnassa on osoittanut, että useat Keskipohjolaan panostavat tahot eivät juurikaan tiedä toistensa toiminnasta. Valiokunnan mielestä olisikin kartoitettava Keskipohjolan infrastruktuuripanostuksia koskevat selvitykset ja hankkeet mahdollisten yhteistyöalueiden tunnistamiseksi. Valiokunnan mielestä ehdotus tulisi myös koordinoida valiokunnan tekemän ilmastomyönteistä liikennepolitiikkaa koskevan suosituksen kanssa. sivu 2 / 2
4. Päätelmät ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se käynnistää selvityksen nykyisistä Keskipohjolan infrastruktuuripanostuksia koskevista aloitteista ja hankkeista mahdollisten yhteistyöalueiden tunnistamiseksi. Maarianhaminassa 30. syyskuuta 2009 Lisbeth Grönfeldt Bergman (m), puheenjohtaja Ole Vagn Christensen (S) Sigrun Eng (A) Billy Gustafsson (s) Illugi Gunnarsson (Sj.) May Elisabeth Hansen (SV) Edmund Joensen (sb) Bjarne Kallis (kd.) Thore A. Nistad (FrP) Lauri Oinonen (kesk.) Lyly Rajala (kok.), varapuheenjohtaja Janne Seurujärvi (kesk.) Stefan Tornberg (c) Lars Wegendal (s) sivu 3 / 3
JÄSENEHDOTUS Jäsenehdotus Keskipohjolan aktiivisesta liikenneinfrastruktuurista Keskipohjola-käytävä on yhteys aina Venäjältä läpi Suomen (Jyväskylä, Keuruu/Haapamäki, Vaasa) yli merenkurkun ja Pohjanlahden (Pori) läpi Ruotsin (Uumaja, Sundsvall) Norjan Trondheimiin Atlantille. Keskipohjolakomitean mielestä Valtatie 18:aa Multian ja Myllymäen välillä tulisi vahvasti priorisoida seuraavalla suunnittelujaksolla, jotta käytävän valtatieyhteys olisi toimiva. Suomessa on valtatie 23 tärkeä poikittaistie Joensuu Haapamäki Pori reitillä, jonka liikennekuntoa on edelleen parannettava. Keskipohjola-komitean yhteistyön tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja kasvua Keskipohjolassa, perustuen yhteiseen aluekehittämistahtoon. Rajat ylittävässä yhteistyössä korostetaan mm. itä-länsi liikenneyhteyksien kehittämistä niin kutsutulla Keskipohjolan kehityskäytävällä. Valtatie 18 on kehittämistyöstä huolimatta edelleen heikoin lenkki Keskipohjola-käytävällä. Valtatie 18 on merkittävä kolmea maakuntaa sekä Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän kaupunkiseutuja yhdistävä länsi - itäsuuntainen liikenneväylä. Tämä keskistä Suomea halkova väylä tarvitsee kuitenkin parannuksia valtatietason saavuttamiseksi. Alueen maakuntien, elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten tavoitteena on ollut jo vuosia luoda nykyistä merkittävämpi kansallisesti yhdistävä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia antava liikenneväylä. Valtatien vaikutusalueella sijaitsee useita kasvavia yrityksiä ja yrityskeskittymiä. Tutkimuksissa on todettu, että liikennemäärät valtatiellä 18 kasvaisivat yli 20 %, mikäli tie olisi kaikilta osin valtatietasoinen. Tämä tehostaisi kuljetuksia sekä vähentäisi ympäristövaikutuksia. Nyt kuljettajat käyttävät kiertoteitä, jolloin syntyy merkittäviä ajanmenetyksiä ja muita lisäkuljetuskustannuksia. Suunniteltu valtatieosuuden rakentaminen sivu 4 / 4
lyhentäisi matkaa Vaasasta ja Seinäjoelta Jyväskylään lähes 10 kilometrillä. Suora yhteys Pietariin ja Atlantille tarjoaa paljon mahdollisuuksia alueen matkailulle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tämä puolestaan luo menestymisen edellytyksiä näiden maakuntien alueella sekä kansallisessa että globalisoituvassa toimintaympäristössä. Kasvavan Pietarin talousalueen vaikutus ulottuu myös Länsi-Suomeen ja koko Keskipohjolan alueelle. Keskipohjola-komitean mielestä tieyhteyden parantamisella on alueen yritysten kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymiseen myönteinen vaikutus, ja tämä luo menestymisen mahdollisuuksia koko Keskipohjolassa. Valtatie 18 seurantatyöryhmä on valmis aktiivisesti edistämään kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa maantieyhteyden luomista Suomeen. Rautatie on olemassa poikki Suomen Parikkalasta Huutokoskelle ja samoin Venäjän rajalta Niiralasta Joensuun kautta Huutokoskelle, josta se jatkuu Pieksämäen ja Jyväskylän kautta Haapamäelle. Haapamäeltä on rata Seinäjoen kautta Vaasaan, josta meriyhteys Ruotsiin. Toinen haara rataa tulisi palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle Haapamäeltä Parkanon kautta Poriin, josta edelleen meriyhteys Ruotsiin. (Internetistä: www.mittnorden.net ja www.promidnord.net) Rata tulisi myös muodostaa pääpoikittaisradaksi Suomessa. Kyse olisi raskaiden teollisuuden ja huoltoliikenteen radasta. Keskipohjola-yhteydet tulisi suunnitella ja toteuttaa kussakin maassa sekä maantie- että rautatiereitteinä. Tämä aktivoisi elinkeinoelämän, koulutuksen, kulttuurin ja matkailun toimintoja Keskipohjolassa kaikkien maiden osalta. Edellä mainituista syistä johtuen esitän, että suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että Keskipohjolaan rakennetaan ja suunnitellaan aktiivista liikenneinfrastruktuuria, jossa olennaista ovat erityisesti meriyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä kokonaisuuden kannalta. Helsingissä 30. tammikuuta 2009 Lauri Oinonen (kesk.) sivu 5 / 5