Sukupuolivaikutusten arviointi Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa Tilastotietoja ja opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta
ESIPUHE Koulutuspoliittisin keinoin on pyritty jo pitkään vaikuttamaan perinteisen sukupuolten välisen segregaation purkamiseen. Muutokset ovat kuitenkin hitaita ja kulttuuriset tekijät sekä stereotypiat vaikuttavat edelleen vahvasti koulutus- ja työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin. Tasa-arvolain 4 :ssä on kirjattu viranomaisen velvollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Yksi tärkeimmistä keinoista sukupuoleen perustuvan syrjinnän estämisessä ja sukupuolitasa-arvon edistämisessä on sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS). Sukupuolivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi sukupuolen merkitys palveluiden suunnittelussa, käytössä ja voimavarojen suuntaamisessa. Vantaan sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2010 toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin pilotointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu opiskelijoiden näkökulmasta Vantaan ammattiopisto Variassa sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioissa. Tässä raportissa on kuvattu opiskelijoiden kokemusten ja tilastotietojen pohjalta tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa. Arvioinnin tulokset antavat viitteitä siitä, että tasa-arvotyön tavoitteet tulee määritellä entistä tarkemmin ja edelleen tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaitoksen henkilökunta ja opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella tasa-arvon edistäminen on nostettu keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi vuonna 2011. Tavoite on kirjattu myös tulosalueen tuloskortille. Toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet otetaan huomioon myös tulosalueen päätöksentekoprosesseissa sekä Vantaan Kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa vuosille 2011 2016. Toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutuksesta ovat vastanneet suunnittelija Hanna Luomala, hallintosihteeri Marjo Mäki-Pirilä ja kehittämispäälliköt Marja Viljamaa ja Laila Bröcker sekä Petra-hankkeen tasa-arvokoordinaattori Hanna Kettunen. Erityiset kiitokset ammattiopisto Varian sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioiden opiskelijoille haastatteluihin osallistumisesta ja opiskelijanäkökulman esiintuomisesta sekä oppilaskuntatoiminnasta vastaaville opettajille haastattelujen järjestämisestä. Muistetaan, että naisten ja miesten tasa-arvo on perusoikeus! Paula Ylöstalo-Kuronen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja
TIIVISTELMÄ Vantaan sivistystoimen toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus aloitettiin pilotilla, johon osallistuivat Ammattiopisto Varia sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukiot. Suvaus aloitettiin keväällä 2010 nykytilan kartoituksella keräämällä tilastotietoja mm. koulutukseen hakijoista, koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavista palveluista. Tilastotietoja täydennettiin opiskelijoiden ryhmähaastatteluin. Haastatteluaiheita olivat: tasa-arvon toteutuminen oppilaitoksessa, opiskelu ja työelämäjaksot, opiskelijahuolto, ohjaus, opetus, arviointi, seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja syrjintä. Ammattiopisto Variassa oli havaittavissa, että jako naisten ja miesten aloihin elää edelleen vahvana. Kulttuurisissa ajatusmalleissa vallitsee edelleenkin jako miesten ja naisten aloihin. Epätyypillinen alanvalinta näyttäytyy erilaisena naisilla ja miehillä naiset kokevat, että heillä on vaikeampi luoda uraa miesvaltaisilla aloilla, kun taas miehet kokevat, että heitä arvostetaan vähemmistösukupuolen edustajina perinteisesti naisvaltaisilla aloilla. Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden näkemysten mukaan eri sukupuolet tasavertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Jatkossakin tulisi kiinnittää huomiota siihen, että sekä naiset että miehet saavat tasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. Tasaarvon edistäminen tulisi huomioida opiskelijoille annettavassa työelämätietoudessa, sen kautta syntyy käsitys ammatista ja osaamisesta sekä omista oikeuksista työssä. Opiskelijoiden tulee olla tietoisia siitä, millainen henkilökunnan taholta tuleva tai opiskelijoiden kesken tapahtuva loukkaava tai häiritsevä käytös on asiatonta ja miten toimia mahdollisissa häirintä- tai kiusaamistilanteissa. Opiskelijahuollon palveluiden tasavertaisuuden kannalta tulisi kiinnittää huomiota siihen, että apua on saatavilla tarpeen mukaan sekä siihen, että opiskelijoilla on tiedossa, kenen puoleen kääntyä millaisissakin asioissa. Miesten näkemyksistä oli havaittavissa, että kulttuurinen malli elää vahvasti asenteissa terveyspalvelujen käyttöä kohtaan. Jotta miehillä olisi helpompi hakea apua ongelmiinsa, voisi olla tarpeen pohtia sähköisten neuvontapalvelujen kehittämistä. Lukioissa sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta tilanne vaikuttaa opiskelijoiden mukaan olevan varsin hyvä. Sen sijaan keskusteluissa nousi toistuvasti esiin näkemys, että opiskelijoiden kesken esiintyy jakoa aktiivisiin ja suosittuihin sekä passiivisempiin, vetäytyviin opiskelijoihin. Tasa-arvon toteutumisen kannalta lukioissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sekä oppilaitoksen henkilökunta että opiskelijat kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Yksinäisiä, syrjään vetäytyviä opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja muita opiskelijoita tulee kannustaa ottamaan heidät mukaan ryhmiin. Opiskelijoiden osallistumista oppilaitoksen tasa-arvosuunniteluun tulee lisätä. Lukiolaisten ainevalinnoissa heijastuu edelleen jako miehille ja naisille tyypillisiin aloihin. Naisia ja miehiä tulee kannustaa tekemään kiinnostustaan ja lahjakkuuttaan vastaavia ainevalintoja. Opinto-ohjaus toimii opiskelijoiden mukaan eri sukupuolet tasavertaisesti huomioon ottavalla tavalla. Jatkossakin tulee naisten että miesten saada tasavertaisesti tukea opintojensa ja työelämään siirtymisensä suunnittelussa. Lukiolaistenkin urasuunnitelmia ohjaavat edelleen perinteiset käsityksiä naisten ja miesten aloista. Vaikka opinto-ohjauksessa jo pyritään rikkomaan perinteisiä raja-aitoja, oppilaitosten henkilökunnan tulee entistä vahvemmin tukea opiskelijoita tekemään yksilöllisiä vahvuuksiaan vastaavia valintoja ja hakeutumaan rohkeasti myös epätyypillisille aloille. Opinto-ohjausta tulee edelleen kehittää panostamalla henkilökohtaiseen ohjaukseen, ja tiedotusta erilaisista urapoluista on tarpeen lisätä. Oppilaitoksissa tapahtuva suora ja epäsuora kiusaaminen on tiedostettava nykyistä paremmin ja siihen tulee puuttua välittömästi. Eristäytyviin nuoriin tulee kiinnittää huomiota ja varmistettava etteivät he koe jäävänsä ulkopuolisiksi. Opiskelijoita tulee kannustaa arvostamaan erilaisuutta ja kohtelemaan kanssaopiskelijoita yhdenvertaisesti. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus puhua avoimesti kiusaamiskokemuksista. Henkilökohtaiselle keskustelulle ryhmänohjaajan kanssa on oltava enemmän mahdollisuuksia.
Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVON EDISTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS... 2 3 TASA-ARVON TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA... 2 3.1 Koulutuksen tasa-arvo EU-maissa... 2 3.2 Koulutuksen ja työmarkkinoiden tasa-arvo Suomessa... 3 3.3 Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa... 3 3.4 Segregaatio yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa... 4 3.5 Tasa-arvokysely oppilaitoksissa... 5 4 TASA-ARVOTYÖ VANTAALLA... 6 4.1 Vantaan linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi... 6 4.2 Toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat... 6 4.2.1 Vantaan suomenkielisten lukioiden tasa-arvosuunnitelmat... 7 4.3.2 Ammattiopisto Varian tasa-arvosuunnitelma... 7 5 TOISEN ASTEEN KOULUTUSPALVELUJEN ARVIOINTI SUKUPUOLINÄKÖKULMASTA... 8 6 NYKYTILAN KARTOITUS... 9 6.1 Toisen asteen koulutukseen hakijat... 9 6.2 Kouluterveyskyselyn tulokset 2010... 9 6.3 Lukiokoulutus... 10 6.4 Ammatillinen koulutus... 12 7 OPISKELIJAHAASTATTELUT... 13 7.1 Varian Talvikkitien toimipiste... 14 7.2 Varian Rälssitien toimipiste... 17 7.3 Vaskivuoren lukio... 21 7.4 Sotungin lukio... 25 8 YHTEENVETOA TULOKSISTA JA KEHITTÄMIS- JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 29 8.1 Varian tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa... 29 8.2 Lukioiden tasa-arvokatsaus opiskelijahaastattelujen valossa... 32 9 LÄHTEET... 36 Liite 1 Kouluterveyskysely 2010... 37 Liite 2 Yhteishaku 2009... 39 Liite 3 Ennakkotiedote opiskelijoille... 41 Liite 4 Haastattelukysymykset... 43
1 1 JOHDANTO Koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan naisten ja miesten aloihin. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide. Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala. Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaa naisten urakehitystä. Valtakunnallisesti Sukupuoleen liittyvien stereotypioiden purkamiseen on kiinnitetty paljon huomioita ja tasa-arvon edistämiseen tähtääviä ohjelmia ja hankkeita on käynnissä useita, mm. Hallituksen tasa-arvoohjelma 2008 2011, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 2011 ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 2012. Kaiken perustana toimii tasa-arvolaki (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986/609). Yhdenvertaisuutta koskevalla lainsäädännöllä ja sen mukaisella toiminnalla turvataan ihmisten samanlainen kohtelu ja estetään eri ryhmien asettaminen epätasaarvoiseen asemaan. Vantaan kaupungilla sukupuolten välistä tasa-arvoa käsitteleviä asiakirjoja ovat muun muassa kaupunginhallituksen hyväksymät toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnittelun linjaukset sekä työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on sukupuolivaikutusten arviointi (eli suvaus). Sukupuolivaikutusten arvioinnin avulla selvitetään ja arvioidaan päätösten ja toiminnan vaikutuksia naisten ja miesten sekä sukupuolten tasaarvon kannalta. Huomioimalla sukupuolinäkökulma voidaan edistää toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, kun toiminnan sisältöä ja palvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta kehitetään vastaamaan paremmin eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita. Vuonna 2010 Vantaan kaupungin tavoitteena oli, että kaikki toimialat käynnistävät pilotin sukupuolivaikutusten arvioinnista. Vantaan sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2010 toisen asteen koulutuspalveluiden sukupuolivaikutusten arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu Vantaalla ammattiopisto Variassa sekä Sotungin ja Vaskivuoren lukioissa. Arviointi toteutettiin haastattelemalla opiskelijakuntien hallitusten jäseniä Varian Talvikkitien ja Rälssitien toimipisteissä sekä Vaskivuoren ja Sotungin lukioissa. Opiskelijahaastatteluissa nuorilta tiedusteltiin heidän kokemuksiaan sukupuolen vaikutuksesta ja tasa-arvon toteutumisesta opetuksessa, opintojen ohjauksessa, arvioinnissa, työelämään tutustumisessa sekä opiskelijahuollossa. Haastattelujen tueksi kerättiin lisäksi tilastotietoja koulutukseen hakijoista, koulutuksen aloittaneista ja opiskelijoille tarjottavista palveluista. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä oli: o Minkälainen on opiskelijoiden sukupuolijako eri koulutus- ja opintoaloilla? o Mitä eroja sukupuolten välillä on oppiainevalinnoissa ja oppimistuloksissa? o Miten tasa-arvo on huomioitu oppilaitosten toiminnassa ja opetuksessa? o Miten opiskelijat kokevat tasa-arvon toteutumisen työelämäjaksoilla, opiskelijahuollossa, opinto-ohjauksessa, opetuksessa ja arvioinnissa o Esiintyykö oppilatoksissa seksuaalista häirintää, kiusaamista tai syrjintää?
2 2 TASA-ARVON EDISTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS Tasa-arvolain 1 mukaan viranomaisten ja oppilaitosten on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat lain tarkoituksen toteutumista käytännössä. Opetuksen, tutkimuksen sekä oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa. Tämä merkitsee, että opetusta tai oppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- ja työelämää koskevien sukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen. Tältä osin tasa-arvon edistämisvelvoite koskee erityisesti niitä viranomaisia, jotka vastaavat opetusta koskevista peruslinjauksista ja opetuksen kehittämisestä, viime kädessä myös opettajia. Koulutuksen kaikilla tasoilla on pyrittävä purkamaan ajattelutapoja ja käytäntöjä, jotka ohjaavat valitsemaan koulutuksen ja ammatin kaavamaisesti sukupuolen mukaan. Velvoite koskee kaikkia koulumuotoja ja -asteita, erityisesti kuitenkin opinto-ohjausta ja ammatinvalinnanohjausta. Opettajankoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten koulun käytännöt ja opettajien oma toiminta vaikuttavat oppilaiden käsityksiin tytöille ja pojille sopivista ammateista ja koulutusaloista. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2 mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa edistää sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutumista, kaventaa sukupuolten palkkaeroja, edistää naisten urakehitystä, lieventää koulutusalojen ja ammattiryhmien eriytymistä sukupuolen mukaan ja lisätä tasa-arvotietoisuutta kouluissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan niin, että saadaan selville niiden vaikutukset naisiin ja miehiin. Ministeriöiden tulee valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa ja muissa merkittävissä hankkeissa. Koulutusalojen ja ammattien segregaatiota lievennetään muun muassa sisällyttämällä sukupuolitietoista opetusta opettajankoulutukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa 3 korostetaan, että tyttöjen ja poikien mahdollisesti erilaiset tarpeet tulee ottaa huomioon niin lastensuojelun toimissa kuin myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja osallistumista kehitettäessä. Lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huomiota koulutusalojen ja ammattiryhmien eriytymiseen sukupuolen mukaan ja todetaan, että segregaation lieventämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat muun muassa asenteisiin koulutus- ja ammatinvalinnoissa. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa 4 tavoitteena on edistää sukupuolten välisen tasaarvon toteutumista koulutuksessa. Tavoitteena on naisten ja miesten koulutustasoerojen pienentäminen ja työelämän segregaation vähentäminen tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin vaikuttamalla. Opettajankoulutuksessa käynnistetään tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolitietoisuuden lisäämiseen keskittyvä kehittämishanke 3 TASA-ARVON TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA Sukupuoleen liitettyjä stereotypioita pitäisi pystyä purkamaan koko yhteiskunnassa. Koulutuspoliittisin keinoin siihen on pyritty pitkään, mutta muutokset ovat hitaita. Perinteiset stereotypiat edelleen tasaarvon tiellä koulutuksessa. 3.1 Koulutuksen tasa-arvo EU-maissa Euroopan komissio on esitellyt tutkimuksen, jossa selvitetään, miten Euroopan maat pyrkivät torjumaan sukupuolten epätasa-arvoa koulutuksessa. 1 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. 2 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008-2011. STM. 3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011. OPM. 4 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012. OPM.
Tutkimuksen mukaan sukupuoliroolit istuvat tiukassa niin opiskelualan valinnassa kuin opiskelutuloksissakin. Monien ammattikouluissa ja yleissivistävissä toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien poikien ja tyttöjen uravalinnoissa näkyvät edelleen perinteiset sukupuoliroolit. Naisvaltaisia aloja ovat etenkin kasvatustiede, terveydenhuolto, humanistiset tieteet ja taide. Miesvaltaisia aloja taas ovat insinööritieteet, teolliset alat ja rakennusala. Lähes kaikki Euroopan maat ovat sisällyttäneet tai aikovat sisällyttää koulutuspolitiikkaansa sukupuolten tasa-arvon. Sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa opinto-ohjausta annetaan joka toisessa Euroopan maassa, mutta se suunnataan useimmiten tytöille, joita yleensä kannustetaan suuntautumaan tekniikan ja luonnontieteen aloille. Korkeakoulupolitiikassa puolestaan sukupuolten tasa-arvo on mukana noin kahdessa kolmasosassa jäsenmaista. Uravalintoihin liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen tähtäävät valtakunnalliset strategiat ja nimenomaan poikiin kohdistetut toimet kuitenkin loistavat poissaolollaan. Valtaosa opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista on lähes kaikissa EU-maissa naisia. Tytöt saavat yleensä päättökokeissa parempia arvosanoja ja reputtavat harvemmin kuin pojat. Pojilla taas koulupudokkuus ja luokalle jääminen on yleisempää kuin tytöillä. Kansainvälisten selvitysten mukaan pojat pärjäävät usein tyttöjä heikommin lukemisessa ja tytöt taas poikia heikommin matematiikassa. Poikien alisuoriutuminen on kuitenkin nostettu koulutuspolitiikan keskeisten kysymysten joukkoon vain harvassa maassa. Vieläkin harvemmassa maassa on erityisiä ohjelmia, joilla pyritään parantamaan poikien lukutaitoa ja tyttöjen matemaattis-luonnontieteellistä osaamista 5. 3.2 Koulutuksen ja työmarkkinoiden tasa-arvo Suomessa Tytöt pärjäävät koulussa ja pojat koulun jälkeen -sanonta todentuu kouluissa ja työelämässä. Tyttöjen opintomenestys on tutkimusten valossa poikia parempaa peruskoulusta aina korkeakouluasteelle saakka. Hyvä koulumenestys ei kuitenkaan näytä korjaavan naisten huonompaa työmarkkina-asemaa. Koulutus ja työmarkkinat ovat Suomessa jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan naisten ja miesten aloihin. Työmarkkinoiden sukupuolijako on pitkälti seurausta koulutuksen jakautumisesta sukupuolen mukaan. Samankin toimialan sisällä naiset ja miehet tekevät eri tehtäviä. Sukupuolen mukainen työnjako, segregaatio, on nähty ongelmana: kahtiajaon seurauksena naisten ja miesten työn luonne, palkat, työsuhteet, työajat sekä koulutus- ja vaikutusmahdollisuudet poikkeavat toisistaan. Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaa naisten urakehitystä 6. Koulutussektorilla sukupuolten segregaatio on koulutusaloittain erittäin jyrkkä. Nuorten naisten koulutustaso on selvästi miehiä korkeampi. Oppilaitosten johto on miesten käsissä, vaikka naiset muodostavat pääosan oppilaitosten opettajakunnasta. Naisten asema tieteessä on viime vuosina parantunut. Naiset ovat vuosina 2007-2008 suorittaneet tohtorintutkintoja miehiä enemmän. Kuitenkin yliopistojen professoreista vain 25 % ja akatemiaprofessoreista vain 13 % on naisia. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä enemmistö on miehiä 7. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat nykyisin noin 20 prosenttia. Hallitusohjelmassa on esitetty tavoitteeksi, että palkkaero kapenisi 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Suurin syy palkkaeroon on naisten ja miesten koulutuksen ja työurien eriytyminen, sillä samassa työpaikassa samaa työtä tekevien sukupuolten välinen palkkaero on kuusi prosenttia. Palkkaeroihin pystytään siis vaikuttamaan purkamalla toisien alojen miehistymistä ja toisen naisistumista. Tässä myös koulutuksella on vaikutuksensa 8. 3.3 Tasa-arvon edistäminen oppilaitoksissa Oppilaitosten tasa-arvotyössä ovat keskeisiä sekä asennekasvatus että tasa-arvoa tukevien ajattelu- ja toimintatapojen edistäminen. Opettajien ja oppilaanohjaajien työssä perinteiset sukupuoliroolit tulisi unohtaa ja oppilaiden erilaiset oppimistavat ja yksilölliset ammattitoiveet tulisi ottaa huomioon. Oppilaitoksissa annettava työelämätietous vaikuttaa tulevien työntekijöiden käsityksiin sukupuolirooleista 3 5 Euroopan komission Suomen-edustusto 23/2010. 6 Lohikoski ym. 2007. 7 OPM 2009:6. 8 OPM verkkojulkaisu 19.11.2009.
työelämässä. Opiskeltaessa syntyy myös käsitys ammatista ja osaamisesta, omista oikeuksista työssä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Parhaimmillaan oppilaitoksissa syntyneet tasa-arvoa tukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät osaamisena työelämän arkeen 9 Koulujen opetuskäytäntöjä koskeva tutkimus on osoittanut, että vallitseva sukupuolineutraali lähestymistapa opetuksessa ja opintojen ohjauksessa itse asiassa ylläpitää perinteisiä sukupuolirooleja ja -jakoa 10. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen, joka käsittelee hallitusohjelmien ja hallituksen tasaarvo-ohjelmien sisältämiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja toimia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tasa-arvopolitiikka on toistuvasti kohdistunut sukupuolten välisten erojen purkuun eri koulutusaloilla ja -asteilla sekä sukupuolenmukaisen kahtiajaon vähentämiseen koulutusvalinnoissa ja oppiaineissa. Ohjelmissa on tähdennetty sukupuolitietoisen opetuksen ja oppilaanohjauksen kehittämistä, tasa-arvoa edistävää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä stereotypioiden poistamista oppimateriaaleissa. Selvitys osoittaa, että opetustoimessa valtavirtaistamisen periaate eli sukupuolinäkökulman huomioiminen kaikessa toiminnassa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien tavoitteet eivät välity johdonmukaisesti koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja alakohtaisissa tutkintojen perusteissa on niukasti sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä tavoitteita. Ne eivät kannusta sukupuolisensitiivisen opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Oppiaineista sukupuolisidonnaisuus on periaatteessa poistunut, mutta ainevalinnoissa on perusopetuksesta alkaen sukupuolenmukaista suuntautumista. Jatkossa sukupuolten tasa-arvoon ohjaavat tavoitteet ja menettelyt tulisi määritellä nykyistä kattavammin ja selkeämmin opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa, joita tulisi myös seurata ja arvioida. Oppiainekohtaista tarkastelua tulisi syventää. Molempien sukupuolten erityisyyttä oppijoina tulee tutkia ja tukea ennakkoluulottomasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilasarviointiin, niin että oppilaita arvioidaan todellisen osaamisen perusteella. Tasa-arvolain velvoittama oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vielä alkutekijöissään. Sen vaikutuksia oppilaitosten toimintakulttuuriin, koulutusvalintoihin ja opetukseen on tarpeen seurata jatkossakin ja vahvistaa tasa-arvosuunnittelun yhteyttä opetussuunnitelmiin. Naisten koulutustaso on Suomessa korkea ja tyttöjen oppimistulokset erinomaisia, ja niiden puolesta suomalaisilla naisilla on hyvät edellytykset tasa-arvoon yhteiskunnassa ja työelämässä. Koulutusalat jakautuvat kuitenkin edelleen vahvasti sukupuolen mukaan eikä siinä ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana oleellisia muutoksia. Segregaatio on lieventynyt vähiten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja eniten yliopisto-opinnoissa. Opetushallinnon toimenpiteitä segregaation purussa ovat olleet yhteishaussa annettavat lisäpisteet vähemmistösukupuolta edustaville aloille hakeneille sekä opinto-ohjaajien ja opetushenkilöstön koulutus. Tämän lisäksi jatkossa tulisi kehittää peruskoulun työelämäjaksoja, ammattistarttia sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeita siten, että ne tukevat sukupuolirajat ylittäviä koulutusja ammatinvalintoja 11. Valtakunnassa on meneillään useita hankkeita, joilla pyritään vaikuttamaan koulutuspoliittisin keinoin sukupuoleen liitettyjen stereotypioiden purkamiseen. Opettajankoulutuksen Tasuko -hanke auttaa opettajia tunnistamaan sukupuolittuneita ajattelurakennelmia. Opettajien on tiedostettava sukupuolittunut ajattelu ja huomioitava se niin työssään kuin opetusmateriaalien tuottamisessakin. Tuntijaon ja opetussuunnitelmien osalta pohditaan, miten niiden avulla voitaisiin lisätä monipuolisuutta segregaation vahvistamisen sijaan. 3.4 Segregaatio yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa Lukion opiskelijoista enemmistö, hieman vajaa 60 prosenttia, on naisia. Naisten osuus ylioppilastutkinnon suorittaneista on pysynyt vajaassa 60 prosentissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Naisten osuus on hieman vähentynyt ja miesten osuus vastaavasti kasvanut. Sen lisäksi, että naiset hakeutuvat 4 9 Lohikoski ym.2007. 10 STM 2010. 11 STM 2009.
peruskoulun jälkeen miehiä useammin lukioon, naiset hankkivat myös muuta yleissivistävää koulutusta miehiä hanakammin. Vapaan sivistystyön ja musiikkioppilaitosten opiskelijoista reilu enemmistö eli noin 70 prosenttia on naisia. Lukiokoulutuksessa näkyy sama ilmiö kuin perusopetuksen ainevalinnoissa. Lukiossa naiset opiskelevat miehiä enemmän kieliä, miehet vuorostaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa suhteellisesti enemmän kuin naiset. Matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneista opiskelijoista enemmistö on vuodesta toiseen ollut miehiä, ja lyhyen oppimäärän suorittaneista enemmistö on ollut naisia. Naisten kiinnostus matematiikan opiskelua kohtaan on kuitenkin lisääntynyt. Vuonna 1999 matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneista opiskelijoista 42 prosenttia oli naisia, mutta vuonna 2007 naisten osuus oli jo 46 prosenttia eli kahdeksan vuoden aikana naisten osuus pitkän matematiikan opiskelijoista on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä. Kehittämishankkeet osoittavat, että kiinnostuksen kohteisiin on mahdollista vaikuttaa. Sukupuolten välillä on eroja myös luonnontieteiden syventävien opintojen opiskelussa. Miehet suorittavat lukiossa huomattavasti naisia enemmän erityisesti fysiikan ja kemian syventäviä kursseja. Biologian osalta tilanne on kuitenkin päinvastainen. Biologiassa syventävien kurssien opiskelijoista yli 60 prosenttia on naisia. Samoin on ollut maantieteessä, jossa miesten osuus on kuitenkin kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana 12. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista keskimäärin puolet on naisia ja puolet miehiä, mutta koulutus- ja opintoalat ovat edelleen vahvasti eriytyneet miesten ja naisten aloihin. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana segregaatiossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kun asiaa tarkastellaan karkealla koulutusalaluokituksella. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan uusista opiskelijoista naisten (90,7 %) ja miesten osuudet ovat pysyneet lähes samansuuruisina. Humanistisella ja kasvatusalalla (80,4 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (74 %) naisten prosentuaaliset osuudet uusista opiskelijoista ovat jopa hieman kasvaneet vuodesta 1999 vuoteen 2007. Naisten osuus uusista opiskelijoista on kuitenkin kasvanut 2000 luvulla joillakin miesvaltaisilla opintoaloilla, esimerkiksi prosessi- ja materiaalitekniikassa sekä palo- ja pelastusalalla. Näillä opintoaloilla naisten osuus lisääntyi viidessä vuodessa lähes 20 prosenttia. Merkille pantavia ovat myös poliisiala, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka sekä kone-, metalli- ja energiatekniikan opintoalat, joissa naisten osuudet ovat kasvaneet huomattavasti. Miesten osuudet ovat lisääntyneet jonkin verran käsi- ja taideteollisuudessa ja kotitalous- ja kuluttajapalveluissa. Opintotaloittain tarkasteltuna perinteisesti hyvin naisvaltaiset opintoalat, kuten kauneudenhoito, puhdistuspalvelut ja sosiaali- ja terveysala näyttävät säilyvän kaikkein sitkeimmin naisvaltaisina. Vastaavasti rakennusala, sähkötekniikka ja metsätalousala ovat miesten linnakkeita, vaikka näilläkin opintoaloilla on jo muutama prosentti naisia 13. 3.5 Tasa-arvokysely oppilaitoksissa Kyselyn 14 mukaan oppilaista ja opiskelijoista valtaosan mielestä sukupuolten tasa-arvo toteutuu erittäin tai melko hyvin omassa oppilaitoksessa. Miehet/pojat kokevat sukupuolestaan haittaa opiskelussa useammin kuin miehet työelämässä, mutta naisilla/tytöillä on pikemminkin päinvastoin. Opiskelijoilta kysyttiin, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu heidän oppilaitoksessaan. Naisista 84 % ja miehistä 88 % sanoo tasa-arvon toteutuvan erittäin tai melko hyvin. Hieman suurempi osa miehistä (43 %) verrattuna naisiin (39 %) kokee haittaa siitä, että toisen sukupuolen työtä arvioidaan myönteisemmin. Noin kolmasosa opiskelijoita on sitä mieltä, että toisen sukupuolen edustajat olivat jatkuvasti äänessä keskusteluissa ja vastaajina. Lisäksi kysyttiin, haittaako opiskelua se, että jotkut opettajat valitsevat opetuksen sisällöt liiaksi vastakkaisen sukupuolen maailmasta tai kokemuspiiristä. Tässä asiassa naisten ja miesten vastaukset eivät poikkea toisistaan. Noin kuudesosa (15 %) vastanneista kokee paljon tai jonkin verran haittaa opetussisältöjen valinnasta. Opiskelua haittaa hieman useammin naisten (14 %) kuin miesten (9 %) mielestä se, että toinen sukupuoli saa mielenkiintoisemmat tehtävät. 5 12 STM 2009. 13 STM 2009. 14 Tasa-arvobarometri 2008.
Opiskelijoilta tiedusteltiin, haittaako opiskelua se, että oppimateriaaleissa tulee liiaksi esiin toisen sukupuolen maailma. Sukupuolten näkemykset olivat samanlaiset: asia haittaa paljon tai jonkin verran noin joka kymmenettä opiskelijaa. Tilanne on pysynyt muuttumattomana kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Parhaiden työvälineiden saamisessa sukupuolten näkemykset ovat lähentyneet toisiaan. Vuosina 1998 ja 2001 naisista 12 % oli kokenut työvälineiden saamisessa epätasa-arvoisuutta kun vastaavat osuudet olivat miehillä noin 6 %. Nykyisin haittaa kokee 10 % ja 8 % miehistä. Sukupuolten tasa-arvoa oppilaitoksissa tarkasteltiin myös katsomalla kaikkia edellä mainittuja haittoja samanaikaisesti. Miesten tilanne on pysynyt samanlaisena eri vuosina eli reilu kolmannes ei ole kokenut haittaa missään edellä mainitussa asiassa opiskelussa. Naisten keskuudessa niiden osuus, jotka eivät olleet kokeneet mitään haittaa opiskelussaan, on kasvanut. 6 4 TASA-ARVOTYÖ VANTAALLA 4.1 Vantaan linjaukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Tasa-arvon edistämistä Vantaalla käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: o Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimintatapana, Vantaan kaupunki 2006. o Vantaan kaupungin suunnitelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi palveluissa vuosina 2006-2008. o Monimuotoisuus vahvuutena Vantaan kaupunki tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena työyhteisönä. o Kaupunginhallituksen päätös 6.4.2009. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun kehittämistoimen linjaukset 2009-2012. o Toiminnallisten sukupuolivaikutusten arviointi talousarviossa 2010. Ohje 18.9.2009. o Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa (Vantaa liittynyt 2007). 4.2 Toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia muutettiin 1.6.2005 alkaen. Muutoksen yhteydessä tasa-arvolain 6 b :ään tuli uusi säännös toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa. Säännös koskee kaikkia oppilaitoksia lukuun ottamatta niitä oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä, jotka antavat yksinomaan perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta. Säännöksen mukaan oppilaitos laatii yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa vuosittain tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelma sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanteen ja siihen liittyvien ongelmien kartoituksen sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksessa laadittavaa suunnitelmaa. Vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan oppilaitoksessa sopia, että suunnitelma laaditaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sisältää lisäksi arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Valtakunnallisesti toisen asteen oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vielä kesken. Kyselyn mukaan oppilaitoskohtainen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu vasta 37,4 % lukioissa ja 27 % ammatillisissa oppilaitoksissa 15. 15 Oph koulutuspäivä 23.3.2010.