LINNANKOSKEN LUKION JA AIKUISLINJAN TASA-ARVOSUUNNITELMA NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA- ARVOSTA

Transkriptio

1 LINNANKOSKEN LUKION JA AIKUISLINJAN TASA-ARVOSUUNNITELMA NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA- ARVOSTA

2 LINNANKOSKEN LUKION JA AIKUISLINJAN TASA-ARVOSUUNNITELMA NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ TASA-ARVOSTA 1. JOHDANTO Linnankosken lukiossa ja aikuislinjalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä perusarvoja. Lukiomme tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tätä velvoitetta täydentää syrjinnän kielto. Tasa-arvosuunnitelma perustuu tasa-arvolakiin eli lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Suunnitelma on lukiomme toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma (6b ). Linnankosken lukio noudattaa Porvoon kaupungin laatimaa henkilöstöpoliittista tasaarvosuunnitelmaa (6a ). Tasa-arvosuunnittelun tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ennaltaehkäistä sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää. Tasa-arvosuunnittelu tukee lukiossamme tehtävää muuta kehittämistyötä. Opiskelijalle tasa-arvotietoisuus on tärkeää pääomaa tulevaa työelämää varten. Tasa-arvosuunnittelusta vastaa lukiossamme tasa-arvotyöryhmä, johon kuuluvat rehtori sekä opettajien ja opiskelijoiden edustajat. Työryhmässä on sekä miehiä että naisia ja eri ikäisiä, eri opiskeluvaiheessa olevia opiskelijoita. 2. SYRJINTÄKIELTO SUKUPUOLEN PERUSTEELLA Syrjinnällä tarkoitetaan naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa. Syrjintäkielto kattaa kaikki koulussa esille tulevat tilanteet opiskelun aloittamisesta opiskelun päättymiseen asti. Myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ovat syrjintää. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Opetuksen ja oppiaineiston tulee tukea tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Opetusta tai oppimateriaalia ei tule käyttää esimerkiksi ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- tai työelämää koskevien sukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen

3 3. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA 3.1. Opiskelijavalinnat toteutetaan yhdenvertaisin valintaperustein Nais- ja miesopiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan Linnankosken lukioon. Opiskelijavalinnoissa otetaan huomioon seuraavat valintaperusteet: Linnankosken lukioon 1. vuosikurssin opiskelijat otetaan keskiarvon mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Keskiarvo lasketaan Opetusministeriön päätöksen mukaisesti. Linnankosken lukion aloituspaikkojen määrä on ja lukioon hyväksyttyjen keskiarvo on vähintään Rehtori voi ottaa osan 1. vuosikurssin opiskelijoista muilla kuin perusopetuksen päättötodistuksella koulutukseen hakevista. Hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Valittaessa opiskelijoita lukioon, hakijoihin sovelletaan aina yhdenvertaisia valintaperusteita. Valinnoissa otetaan huomioon myös tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden periaatteisiin kuuluu päätösten johdonmukaisuus. Päätöksenteossa keskeisiä asioita ovat oikea tieto ja perusteiden selkeys. Seuranta: Tilastot Linnankosken lukioon hyväksyttyjen nais- ja miesopiskelijoiden lukumääristä (liite 1) Opinto-ohjaus Linnankosken lukion opinto-ohjauksen järjestämisessä noudatetaan opinto-ohjaajien eettisiä periaatteita (Suomen Opinto-ohjaajat ry 2002, ). Ohjaus on opiskelijaa tukevaa toimintaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjauksessa pyritään sukupuolisensitiiviseen ohjausmalliin, missä ohjattavan sukupuoli huomioidaan, mutta sen ei kategorisesti anneta vaikuttaa valintoihin tai vaihtoehtojen esilletuomiseen. Omalle sukupuolelle epätyypillisien ratkaisujen kohdalla opiskelijat tarvitsevat erityisesti rohkaisua ja kannustusta. Opinto-ohjaajat huomioivat tasa-arvokysymyksen konsultoidessaan ryhmänohjaajia, aineenopettajia ja vanhempia Oppiaine- ja oppimäärävalinnat Linnankosken lukion vahvuutena on monipuolinen kurssitarjonta. Nais- ja miesopiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä oppiaine- ja oppimäärävalintoja lukio-opiskelunsa aikana. Opiskelijoita kannustetaan tasapuolisesti tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Seuranta: Tilastot pitkän ja lyhyen matematiikan nais- ja miesopiskelijoista (liite 2)

4 3.4. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä tai kiusaaminen Jokaisen lukiossa työskentelevän tulee kohdella toisiaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Lukiossa ei sallita henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää eikä minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sukupuolista häirintää tai ahdistelua on toiminta, jota sen kohde pitää loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirinnän kohteen tulee ilmaista häiritsijälle, että hänen käytöksensä on häiritsevää. Mikäli käytös tästä huolimatta toistuu, tulee häirinnän kohteen kääntyä esimiehen, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai opettajiensa puoleen tilanteen selvittämiseksi. Esimiehen tulee puuttua häirintään heti siitä tiedon saatuaan. 4. TASA-ARVOTYÖN TOIMENPITEITÄ LINNANKOSKEN LUKIOSSA Linnankosken lukiossa ja aikuislinjalla laadittiin toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ensimmäisen kerran vuonna Perustimme työryhmän, johon kuului sekä opettajia että opiskelijoita. Tasaarvosuunnitelma sisälsi kartoituksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta. Tasa-arvokyselyyn vastasivat sekä opiskelijat että opettajat ja koulun muu henkilökunta. Kyselyssä selvitettiin, miten opiskelijat, opettajat ja koulun muu henkilökunta kokivat tasa-arvon toteutuneen koulussamme. Kyselyn pohjalta laadittiin tasa-arvosuunnitelma, johon kirjattiin konkreettiset toimenpiteet, nimettiin vastuuhenkilöt ja sovittiin aikataulu valittujen epäkohtien poistamiseksi. 5. ARVIO TOTEUTUNEISTA TOIMENPITEISTÄ Linnankosken lukiossa ja aikuislinjalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä perusarvoja, joiden toteuttaminen on koulussamme jokapäiväistä. Kaikkiin epäkohtiin puututaan välittömästi. Koulussa opetetaan, miten ihmisiä tulee kohdella yhteiskunnassa ja opitaan tunnistamaan syrjintä. Linnankosken lukion ja aikuislinjan tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu seuraavia toimenpiteitä: 5.1. Tasa-arvokoulutusta opettajille mm. opintosuoritusten arviointiin liittyen. - Järjestimme opettajille suunnatun Veson henkiseen hyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyen. Työturvallisuuslaitokselta vieraana oli Eeva-Marja Lee. Hänen esityksessään keskeisenä teemana oli tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. - Opettajakunnan kokouksissa ja aineryhmän tapaamisissa on käyty keskustelua opintosuoritusten arviointiin sekä opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista tasa-arvon näkökulmasta. Keskustelujen pohjalta on sovittu opiskelijoiden tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta arvioinnista Tiedotetaan seksuaalisen häirinnän ja tasa-arvoa loukkaavan toiminnan ilmenemismuodoista. - Opiskelijakunta järjesti seksipäivän Paneelikeskustelussa olivat mukana pappi Antti Yli-Opas, Setan edustaja Santeri Palin, opettaja Leila Kiviluoma ja opiskelija Harri Nurmi. Keskustelua käytiin monipuolisesti mm. parisuhteesta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä

5 - Opiskelijakunta toteutti Koulurauhan julistuksen lukuvuoden aloituspäivänä. Siinä korostettiin tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun tärkeyttä, kaikenlaisen syrjinnän ja kiusaamisen kieltämistä Tiedotetaan tasa-arvosuunnitelmasta. - Tasa-arvosuunnitelmasta on tiedotettu opiskelijoille oppitunneilla, ryhmänohjaustuokioissa ja päivänavauksissa, vanhemmille ja huoltajille vanhempainilloissa sekä koulun henkilökunnalle opettajakunnan kokouksissa ja työpaikkakokouksissa. Tasaarvosuunnitelma on myös lukiomme nettisivuilla ja opinto-oppaassa. 6. TASA-ARVOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN Tasa-arvosuunnitelman hyväksyy Linnankosken lukion ja aikuislinjan opettajakunta. Opiskelijakunnan edustajat ovat mukana hyväksymässä tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedotetaan ryhmänohjaustuokioissa, opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa, opettajainkokouksissa, vanhempainilloissa, koulun nettisivuilla ja opinto-oppaassa. 7. TASA-ARVOSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Tasa-arvosuunnitelma päivitetään joka kolmas vuosi. Linnankosken lukion ja aikuislinjan tasa-arvosuunnitelma on päivitetty syyslukukaudella Toteutimme sähköisesti opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle suunnatun arviointikyselyn, jossa oli myös tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä

6 7.1. Kyselyn tulokset Sukupuoli Arviointikyselyyn osallistui 432 lukiolaista. Vastaajista 214 oli naisia ja 218 miehiä. Opetus ja oppiminen Opettajat arvioivat opiskelijoiden kurssisuorituksia sukupuolesta riippumatta tasapuolisesti 45,00% 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Täysin samaa Samaa En osaa sanoa Eri Täysin eri Opiskelijoista 72 % oli täysin samaa tai samaa väittämän kanssa. 20 % ei osannut ottaa kantaa, eri oli 6 % (n = 28) ja täysin eri 1 % (n=5) vastaajista. Täysin samaa : 28,94 % Samaa : 42,82 % En osaa sanoa: 20,6 % Eri : 6,48 % (n=28) Täysin eri : 1,16 % (n=5) Lähes ¾ lukiolaisista pitää kurssisuoritusten arviointia opiskelijan sukupuolesta riippumattomana ja tasapuolisena. 1/5 opiskelijoista ei osannut ilmaista kantaansa. Mahdollisesti tämä ryhmä ei huomannut tai osannut ajatella sukupuolen ja arvioinnin olevan mitenkään riippuvaisia toisistaan. Eri olevien opiskelijoiden määrät olivat suhteellisen pieniä. Eniten erimielisiä oli 2. ja vuosikurssien naisopiskelijoissa ja 2. vuosikurssin miehissä. Tyytymättömistä n. 2/3 oli naisia ja n. 1/3 miehiä

7 Kiusaaminen opiskelijoiden kesken henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä kyllä ei Kiusaamista kartoitettiin kysymällä esiintyykö sitä opiskelijoiden kesken ja henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Eniten opiskelijoiden välistä kiusaamista oli vuosikurssin tyttöjen ja toiseksi eniten 2. vuosikurssin tyttöjen mielestä. Kyselyssä oli mahdollista määritellä tarkemmin, millaista opiskelijoiden kesken esiintyvä kiusaaminen on luonteeltaan ja valita sitä kuvaamaan useampia vaihtoehtoja. Eniten seksuaalista häirintää esiintyi vuosikurssin miesten mielestä, toiseksi eniten 2. vuosikurssin naisten vuosikurssien miesten mukaan kiusaaminen on syrjintää sukupuolen perusteella. Opiskelijoiden keskinäinen kiusaaminen on kuitenkin tyypillisimmillään vähättelyä (62 %), pilkkaamista (67 %) ja eristämistä (51,56 %). Lukiossani esiintyy kiusaamista opiskelijoiden kesken Kyllä: 14,58 % (n = 64) Ei: 85,43 % Seksuaalista häirintää 7,81 % Syrjintää sukupuolen perusteella 6,25 % Jonkin verran opiskelijat kertoivat myös henkilökunnan ja opiskelijoiden välisestä kiusaamisesta. Eniten tällaista kiusaamista oli havaittavissa 2. ja 3.-4.vuosikurssin tyttöjen sekä 2.vuosikurssin poikien mielestä. Muissa ikäryhmissä vain 1-2 opiskelijaa koki tai näki syrjintää sukupuolen perusteella. Seksuaalista häirintää ei kukaan kertonut havainneensa. Avoimiin vastauksiin oli kirjattu mm. seuraavaa: - Joskus opettajille heitellään suoranaisesti ilkeitä kommentteja, jotka selvästi latistavat opettajien itsetuntoa ja työmotivaatiota

8 - Jotkut opettajat suosivat jompaakumpaa sukupuolta, sekä jos esim. läksyt ei ole tehty tytöllä, siitä tulee iso haloo, mutta jos pojalla on ei se haittaa ja ymmärretään. Lukiossani esiintyy kiusaamista henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä Kyllä: 8,56 % (n = 35) Ei: 91,44 % Seksuaalista häirintää 0 % Syrjintää sukupuolen perusteella 14,29 % Oppimisen tuki 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% Opettajat kannustavat Opettajat huomioivat 10,00% 0,00% täysin samaa samaa en osaa sanoa eri täysin eri Opiskelijoilta kysyttiin saavatko he yhtä paljon kannustusta ja huomiota riippumatta sukupuolesta. Vastaajien mielipiteet olivat hyvin samansuuntaisia molempien väittämien suhteen. ¾ osaa lukiolaisista tunsi saavansa opettajien kannustusta (75,99 %) ja huomiota (78,04 %). Eniten kannustuksen ja huomion puutetta sukupuolensa takia kokivat 2. vuosikurssin naiset. Opettajat kannustavat opiskelijoita sukupuolesta riippumatta yhtä paljon Täysin samaa : 20,98 % Samaa : 55,01 % En osaa sanoa: % Eri : 3,27 % Täysin eri : 0,23 % Opettajat huomioivat opiskelijoita sukupuolesta riippumatta yhtä paljon Täysin samaa : 23,6 % Samaa : 54,44 % En osaa sanoa: 18,46 % Eri : 3,27 % Täysin eri : 0,23 %

9 Opinto-ohjaus ja kurssivalinnat 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% Saan riittävästi opintoohjausta Minua ohjataan sp.stereotypioiden mukaan 0,00% täysin samaa samaa en osaa sanoa eri täysin eri Väittämään minua ohjataan valitsemaan kursseja sukupuolisten stereotypioiden mukaan vastasi 2/3 opiskelijoista olevansa eri. Yksi neljäsosa ei osannut ottaa kysymykseen kantaa, eri olevia löytyi koko lukiolaisjoukosta 8,17 % (n = 35). Eniten stereotypioiden mukaista ohjausta kokivat 1. vuosikurssin pojat ja 2. vuosikurssin tytöt. Täysin samaa : 2,1 % Samaa : 6,07 % En osaa sanoa: 24,53 % Eri : 42,52 % Täysin eri : 24,77 % Opinto-ohjauksen riittävyyteen oli tyytyväisiä n. 80 % lukiolaisista ja 4,45 % (n = 19) olisi toivonut saavansa enemmän ohjausta. Eniten lisätukea olisivat kaivanneet 2. ja vuosikurssin tytöt ja 2. vuosikurssin pojat. Täysin samaa : 23,42 % Samaa : 58,08 % En osaa sanoa: 14,05 % Eri : 3,28 % Täysin eri : 1,17 %

10 Vahvuudet Vahvuudet: keskiarvo keskiarvo Turvallisuus 8,83 Tasa-arvon toteutuminen 8,66 Jatko-opintomahdollisuudet 8,5 Opinto-ohjaus 8,47 Ilmapiiri 8,38 Sosiaaliset suhteet kouluyhteisössä 8,31 Opettajien ja opiskelijoiden suhteet 8,23 Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiva henkilökunta 8,18 Siisteys ja puhtaus 8,14 Valinnaisuus ja kurssivalintojen toteutuminen 8,13 Välittäminen 7,95 Opettajat ja opetus 7,94 Opiskelijakunnan hallitus 7,78 Tekniset laitteet luokissa ja koulun muissa tiloissa 7,67 Vaikuttamismahdollisuudet 7,6 Yhteistyö Borgå Gymnasiumin kanssa 7,46 Vanhempainyhdistys 7,09 Kouluruoka

11 7.2. Toimenpiteet Kyselyn tulokset esitellään opettajille, opiskelijoille ja koulun muulle henkilökunnalle kevätlukukaudella Kyselyn tulosten pohjalta laaditaan toimenpiteet ja päätetään seurantaaikataulusta. Kyselyn tulokset otetaan huomioon myös lukuvuoden toiminnan suunnittelussa

12 Liite 1. Linnankosken lukion opiskelijat - naiset ja miehet (lukumäärä) luokkatasoittain lukuvuosina , ja syksy 2011 mies nainen 11 (1vsk) (2vsk) (3vsk) (4vsk) Kaikki mies nainen 0 11 (1vsk) 10 (2vsk) 09 (3vsk) 08 (4vsk) Kaikki syksy 2012 mies nainen 12 (1vsk) (2vsk) (3vsk) (4vsk) 11 9 Kaikki mies nainen 50 syksy 2013 mies nainen 13 (1vsk) (2vsk) (3vsk) (4vsk) 7 18 Kaikki (1vsk) 11 (2vsk) 10 (3vsk) 09 (4vsk) Kaikki mies nainen (1vsk) 12 (2vsk) 11 (3vsk) 10 (4vsk) Kaikki

13 Linnankosken lukioon valitaan vuosittain uutta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Kolmen viimeisimmän lukukauden aikana on lukion tyttövaltaisuus tasoittunut. Syksyllä 2012 aloittaneiden opiskelijoiden ryhmästä suurin osa oli poikia. Syksyllä 2013 opiskelijat olivat puoliksi poikia ja tyttöjä. Koko lukion opiskelijajoukossa on edelleen tyttöenemmistö: syksyllä 2013 oli opiskelijoissa 16 tyttöä enemmän kuin poikia. Neljännen vuosikurssin opiskelijoiden tyttö/poikaenemmistö on vaihdellut vuosittain. Vuosi sitten näissä opiskelijoissa oli muutama poika enemmän kuin tyttöjä. Tänä vuonna ja kolme vuotta sitten selkeästi enemmän tyttöjä oli jäänyt lukioon vielä neljänneksi vuodeksi

14 Liite 2: Oppiaine- ja oppimäärävalinnat: matematiikka Linnankosken lukiolaisten pitkän matematiikan valinnat jakautuivat syksyllä 2013 seuraavasti. Syksyllä -13 aloittaneiden lukiolaisten ryhmässä tytöistä 54,8 % ja pojista 68,7 % valitsi pitkän matematiikan oppimäärän. Samaan aikaan toisen vuosikurssin ryhmässä tytöistä pitkän matematiikan oppimäärää opiskeli lähes 40 % (39,7 %) ja pojista reilu puolet (52,8 %). Abiturienttien ikäryhmässä pitkän matematiikan opiskelijoita oli tytöistä vajaa kolmasosa (27,8 %) ja pojista hieman alle puolet (46,1 %). Pitkä matematiikka 1 vsk 2 vsk 3 vsk tytöt 54,8 39,7 27,8 pojat 68,7 52,8 46,1 Pitkän matematiikan opiskelijat vsk 2 vsk 3 vsk tytöt pojat Ensimmäisen vuosikurssin tyttöopiskelijoista 53 aloitti syksyllä A-matematiikan ja toisen jakson loppupuolelle mennessä heistä 2 (4 %) oli ehtinyt vaihtaa B-oppimäärään. Poikaopiskelijoista 68 oli valinnut A-matematiikan oppimäärän ja he kaikki opiskelevat sitä edelleen. Toisen vuosikurssin tytöistä 37 aloitti A-tasoisen matematiikan opiskelun ja heistä 6 (16 %) oli vaihtanut lyhyelle matematiikalle. Pojista 53 oli lukion alkaessa A-matematiikassa, luopuneita oli toisen vuoden alussa 6 (11 %). Abiturientti vuoden tytöistä 40 aloitti A-matematiikan opinnot, heistä 15 (37 %) oli vaihtanut oppimäärän tasoa. Saman ikäluokan poikaopiskelijoista 53 oli aloittanut pitkän matematiikan ja siitä luopuneita oli 17 (32 %) kolmannen vuoden syksyyn mennessä