Ympäristöomaisuuden hallinta Rakennuttaminen Siton visuaalinen identitee Visuaalisen viestinnän ohjekirja 12.5.2009, versio: 0.3 Siton visuaalinen identitee Visuaalisen viestinnän ohjekirja 12.5.2009, versio: 0.3 Sito Oy 2010 www.sito.fi
Rakennuttaminen Paremman ympäristön puolesta Ympäristöyksikkö ideoi yhdessä. Toteutamme kaikki toimeksiantomme laatuvastuurakennuttamisen periaatteiden pohjalta. Laatuvastuurakennuttamisella ymmärrämme vastuunkantoa hankkeen suunnittelu- ja toteutusratkaisujen teknisestä toimivuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tämän saavuttamiseksi pyrimme olemaan mukana hankkeissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Laatuvastuurakennuttamisen edut tilaajan kannalta ilmenevät esimerkiksi niin, että kiireisessä tarjousvaiheessa materiaalien teknisen kelpoisuuden arviointia ei tarvitse jättää tilaajan ja urakoitsijoiden huoleksi. Samalla hankkeen suunnittelija ja urakoitsija voivat keskittyä oman osaamisensa mukaisiin vaativiin tehtäviin. Myös ympäristölupaprosessi on osa laatuvastuurakennuttamista. Lupaprosessi lopputuloksineen on merkittävä osa hanketta; prosessi sujuu mahdollisimman kitkattomasti, kun käytettävissä on kokenut ammattilainen. Näin tilaajan riski odottamattomista viiveistä pienenee merkittävästi. Sito-rakennuttajien kasvava organisaatio jakautuu kolmeen yksikköön, jotka ovat Ympäristö, Tele ja Infra. Tämä esite käsittelee erityisesti ympäristöyksikön tuottamia palveluja ja toteuttamia kohteita. I Projektinjohto, rakennuttaminen ja paikallisvalvonta Tarjoamme infra-alalle kaikki tarvitsemasi rakennuttamispalvelut. Palveluihimme kuuluvat muun muassa suunnittelun ohjaus, urakoiden valmistelu, urakka-asiakirjojen laatiminen ja sopimusneuvottelut sekä rakennuttaminen ja paikallisvalvonta. Palvelujemme sisältö täsmentyy kunkin asiakkaan toivomusten mukaisesti. Osaamisemme ja resurssiemme täydentämiseksi olemme verkostoituneet alalla toimivien konsulttitoimistojen kanssa. Toimimme myös tiiviissä yhteistyössä Sito-yhtiöiden muiden toimialojen kanssa. 2 Sito Oy 2010 www.sito.fi
Palvelumme hankkeen aloituksesta aina takuuajan tehtäviin: Projektinjohto Suunnitteluttaminen ja kustannusarviot Ympäristövaikutukset ja luvat Urakka-asiakirjojen laatiminen ja hankintasopimukset Rakennuttaminen ja työmaavalvonta Aikataulu ja kustannusvalvonta Käyttöönottotarkastukset ja takuuajan tehtävät II Riippumaton laadunvalvonta Tarkkailemme ja dokumentoimme laatua työmaakäyntien sekä laboratorio- ja kenttämittausten avulla. Tämän tavoitteena on valvoa ja todentaa, että työ on tehty ympäristöluvan ja suunnitelmien mukaan. Laadimme asiakkaalle laadunvalvontadokumentit kokoavan loppuraportin. Hyvästä valvonnasta syntyy asiakkaalle lisäarvoa; toimimme hänen edustajanaan ja edunvalvojanaan työmaalla ja huolehdimme, että standardeja ja määräyksiä sovelletaan oikein. Pulmatilanteissa pätevä, myös Yhdysvalloissa täydennyskoulutettu henkilökuntamme hakee ja esittää luovia ratkaisumalleja. III Innovatiiviset teknologiat Projektinjohdon, rakennuttamisen ja valvontapalvelujemme lisäksi pyrimme hakemaan kuhunkin hankkeeseen tilaajan etua ajavia innovatiivisia teknologioita. Pitkäaikainen kokemuksemme myös ympäristö- ja materiaaliteknologian asiantuntijoina antaa tähän hyvät valmiudet. Samalla toimimme siltana rakennuttajan ja ympäristöviranomaisten välillä. Näin uusien toimiviksi osoitettavien teknologioiden käyttöönottokynnys madaltuu. Sito on 1976 perustettu, infran, liikenteen ja ympäristön moniosaajista koostuva yritys, joka pyrkii tarjoamaan maan parasta palvelua sekä korkealaatuista luovaa suunnittelua. Palvelumme kattavat asiakasprosessin kaikki vaiheet konsultoinnista kohteen kunnossapitoon. Tie ja liikenne toimialamme tarjoaa konsultointi- ja suunnittelupalveluja tie- ja liikenneolojen kehittämiseen. Palvelut kattavat koko prosessin esisuunnittelusta toteutukseen. Kaupunki toimialamme tarjoaa kaupunkiympäristön suunnitteluun maan laajimman asiantuntijajoukon sekä kaupunkisuunnitteluun ja tekniikkaan että kalliotilojen ja tunnelien suunnitteluun. Myös maisemasuunnittelu ja ulkovalaistuksen suunnittelu sisältyvät keskeisinä osina toimialan palveluihin. Ympäristö toimialamme on erikoistunut ympäristönsuojeluun sekä ihmisten elinympäristöä koskeviin selvityksiin ja tutkimuksiin. Hoidamme myös arviointi- ja lupaprosessit sekä laadimme yleis- ja asemakaavoja ja alueiden käyttöön liittyviä selvityksiä. Rata ja rakenne toimialamme tarjoaa maan terävintä osaamista rata-, rakenne-, silta- ja geotekniikan aloilla. Tietotekniikka toimialamme laatii aineistoja hankkeiden ja asiakkaidemme tarpeisiin sekä konsultoi ja kouluttaa hankkeissa työskentelevää henkilökuntaamme ja asiakkaitamme. Toimiala myös kehittää olemassa olevia ja uusia ohjelmistoja sekä tarjoaa ohjelmistojen käyttäjille teknistä tukea. Tutkimus ja kehitys toimialamme laatii tilaustyönä monipuolisia, eri näkökantoja yhdistäviä tutkimuksia ja selvityksiä. Sito Rakennuttaminen toimialan kunnia-asia on valvoa asiakkaidensa etua projektinjohto- ja rakennuttamispalvelujen avulla. Palvelumme kattavat ympäristötekniset ja muut infrakohteet sekä tietoliikenneverkkojen rakentamisen investoinnin valmistelusta ja suunnittelusta aina takuuajan tehtäviin asti. Rakennuttaminen toimialamme tarjoaa kaikki rakennuttamispalvelut ympäristö-, maanrakennus- ja kunnallisteknisissä hankkeissa. Toimialamme jakautuu kolmeen osastoon: ympäristö, tele ja infra. SITO RAKENNUTTAJAT 3
Teollisuusalueet kuntoon kustannustehokkaasti Kun vanhan teollisuusalueen maaperä on kunnostettava, tarvitaan monipuolista osaamista ja usein uusia tekniikoita. Päteväkin suunnittelija saattaa tällöin tarvita riippumatonta ohjausta. Vastaavasti kokeneimpienkin urakoitsijoiden osaaminen uusissa tekniikoissa voi olla satunnaisten referenssikohteiden varassa, ja tästä syystä huolellinen projektin ohjaaminen on tarpeen. Sito-rakennuttajien ammattilaisilla on osaamista tällä alalla sekä suunnittelun että urakoitsijoiden tueksi ja näin viime kädessä hankkeen tilaajan hyödyksi. Yhteistoimintamalli voi vaihdella tapauksesta riippuen. Yksi toimivaksi havaittu malli on projektinjohtokonsultointi, jota soveltamalla Sitorakennuttajien koko asiantuntemus saadaan helpoimmin tilaajan käyttöön. Tämä malli myös helpottaa innovatiivisten, hyviksi havaittujen tekniikoiden käyttöönottoa, jos tämä on teknis-taloudellisesti perusteltua. Sito-rakennuttajilla on osaamista myös uusien teollisuusalueiden rakennuttamisessa. Kaivosteollisuuden uusi nousu Suomessa tarjoaa tästä hyviä esimerkkejä. Kun hankkeen koko ja rakenteiden pinta-ala on suuri, on ratkaiseva taloudellinen merkitys sillä, millaisia toimivia toteutusvaihtoehtoja on löydettävissä. Sito-rakennuttajien ammattitaito uusien teollisuusalueiden rakentamisessa liittyy paitsi koko työn laadunvalvontaan myös materiaalitekniikan perusteelliseen hallintaan. Eri vaihtoehtojen toimivuuden ennakkoluuloton ja terveen kriittinen arviointi arvioimiseksi voi johtaa kokonaan uusien, kustannustehokkaiden vaihtoehtojen valintaan. Koko prosessille on ominaista tiivis yhteistyö tilaajan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja ympäristöviranomaisten kanssa. Penttilän saha-alue puhdistuu Penttilän alueen kunnostaminen valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Joensuun Penttilän kaupunginosaan on rakenteilla 3000 asukkaan kerrostaloalue. Jotta alue saadaan rakennuskelpoiseksi, on puhdistettava noin 450 000 m 3 dioksiini- ja furaanipitoisia maita. Runsaat viisi prosenttia tästä määrästä on vanhan tukkialtaan ruoppausmassoja, jotka käsitellään työmaalla Geotube-lietteenkäsittelymenetelmällä. Sito-rakennuttajien panos koko hankkeessa on erittäin tärkeä. Hanke on toteutettu projektinjohtokonsultointihankkeena, minkä ansiosta olemme saaneet käyttöömme kaiken pilaantuneen maan kunnostuksessa tarvittavan asiantuntemuksen. Sito-rakennuttajat on laatinut urakka-asiakirjat, ohjannut suunnittelua ja tuonut hankkeeseen innovatiivisia, kustannuksia säästäviä teknologioita. Itse olemme voineet keskittyä huolella pohjustettujen sopimusten solmimiseen, toteaa projektipäällikkö Tero Toivanen Joensuun kaupungilta. 4 Sito Oy 2010 www.sito.fi
Kittilän kultakaivos säästi miljoonia Agnico-Eagle Kittilän kaivos tuottaa kultaa runsaat 5000 kiloa joka vuosi. Kittilän kultakaivoksen menestystarina sai alkunsa kuusi vuotta sitten, kun ruotsalainen Riddarhyttan AB osti kaivosoikeudet Suomen valtiolta. Kaksi vuotta ja kymmeniä kairauksia myöhemmin kanadalainen kaivosyhtiö Agnico- Eagle Mining Ltd perusti Suomeen tytäryhtiön ja käynnisti tarvittavat rakennustyöt. Aloitimme rikastushiekka-altaiden rakentamisen vuonna 2007. Rakennustyöt jatkuvat edelleen, nyt laajennusten merkeissä. Jo ensimmäisessä vaiheessa vakiintui Sito-rakennuttajien ehdottama vaatimukset täyttävä rakenneratkaisu. Sen ansiosta olemme voineet toteuttaa lähes miljoonan neliömetrin altaat useita miljoonia euroja alun perin suunniteltua edullisemmin. On arvokasta, että saimme Sito-rakennuttajien kautta paitsi kustannuksia säästäviä ratkaisuja myös työnaikaisen laadunvalvonnan. Lisäksi Sito-rakennuttajat toimitti tarvittavat tiedot kaivosyhtiölle luvitusprosessia varten. Keskeinen oivallus Kittilän kultakaivoksen pohjarakenteita ideoitaessa oli käyttää paksua bitumigeomembraania, joka itsessään sisälsi suojakerroksen. Näin voitiin välttää eristysrakenteen puhkeamisriski, joka on todellinen silloin, kun esimerkiksi muovikalvo jätetään ilman erillistä mekaanista suojausta, kertoo Agnico-Eagle Finlandin projekti-insinööri Markku Arffman. Kittilän kultakaivoksen pohjaeristysrakenteen laadunvalvonta oli ajantasaista ja tarkkaa. SITO RAKENNUTTAJAT 5
Jätealuerakenteiden laadunvalvonta kannattaa Kuva: HSY/Kaj Widell Kaatopaikan ja jätteenkäsittelyalueen on oltava pohja- ja pintarakenteiltaan tiivis ja näin ympäristölleen turvallinen. Pätevä suunnittelu, korkealaatuiset materiaalit ja osaava asennus ovat näiden tavoitteiden toteutumisen kannalta välttämättömiä. Lisäksi tarvitaan ammattitaitoista riippumatonta laadunvalvontaa sekä parasta käytettävissä olevaa tarkkailutekniikkaa. Sito-rakennuttajilla on tarjota nämä palvelut. Riippumattoman laadunvalvonnan tavoitteena on varmistaa, että hanke on toteutettu ympäristöluvan ja suunnitelmien mukaisesti. Usein riippumaton laadunvalvoja edustaa työmaalla kokeneinta osaamista. Olemme panostaneet ammattitaitoomme hankkimalla valvojille sertifioidun laadunvalvontapätevyyden. Ammattitaitoisesta valvojasta on hyötyä hankkeelle jo lupa- ja suunnitteluvaiheessa sekä erityisesti työn aikana, kun erilaisia standardeja ja säännöksiä sovelletaan käytäntöön. Perinteisen laadunvalvonnan lisäksi kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden sekä suotovesialtaiden tiiveyden varmistamiseksi Sito-rakennuttajilla on käytettävissään sähköinen vuodonhavaitsemisjärjestelmä. Urakoitsijan tai valvojien työmaalla tekemien laadunvarmistustoimenpiteiden tai pistokokeiden avulla voidaan kattaa parhaimmillaankin vain murto-osa rakenteen pinta-alasta. Sähköinen vuodonhavaitseminen kattaa koko pinta-alan, ja sen avulla suuriakin pinta-aloja voidaan tarkistaa nopeasti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Sähköinen vuodonhavaitseminen on tehtävissä työnaikaisena tai järjestelmä voidaan asentaa pysyväksi, jolloin rakenteen ehjyys ja toimivuus voidaan todeta koko sen käyttöiän ajan. Menettely säästää sekä aikaa että rahaa. Työmaan ei tarvitse odotella rakenteiden hyväksymistä kohtuuttoman kauan tai vaihtoehtoisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä heti ja vähimmin mahdollisin kustannuksin. Tilaaja ja ympäristöviranomainen saa luotettavan tiedon siitä, että rakenne toimii suunnitellussa tarkoituksessaan eli on ehjä ja vesitiivis. Tilaaja hyötyy järjestelmästä myös, koska tiivistysrakenteen myöhempi korjaaminen tai vuotojen kautta karanneiden haitta-aineiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen kävisi kalliiksi. Ämmässuolla ei tingitä rakenteiden laadusta Helsingin seudun ympäristöpalvelut viime vuodenvaihteeseen asti YTV on rakennuttanut Ämmässuon kaatopaikalla pohja- ja pintaeristysrakenteita jo parinkymmenen vuoden ajan. Tällä vuosituhannella ympäristövaatimukset ovat kiristyneet olennaisesti. Sito-rakennuttajat on vastannut rakenteiden riippumattomasta laadunvalvonnasta vuodesta 2004 lähtien. Sito-rakennuttajien panos on kullanarvoinen, koska heidän asiantuntemustaan käyttäen olemme voineet puuttua materiaalien ja asennuksen laatupuutteisiin välittömästi. Sito-rakennuttajat vastaa sekä pohja- että pintarakennemateriaaleille tehtävistä kokeista. Niiden avulla on voitu huolehtia, että kaikki materiaalit ja eristysmateriaalien saumat täyttävät suunnitelmien mukaiset vaatimukset. Tärkeä Sito-rakennuttajien lisäpalvelu on sähköinen vuodontarkistusjärjestelmä, jonka avulla eristysrakenne voidaan tarkistaa tehokkaasti ja luotettavasti kokonaisuudessaan, rakennuttajainsinööri Jari Virmanen HSY:stä toteaa. Sito-rakennuttajat vastaa myös Ämmässuon uuden kaatopaikan pohjaeristysrakenteiden pysyvästä vuodontarkkailujärjestelmästä. Pohjarakenteen tiiveys tarkistettiin kokonaisuudessaan sähköisellä vuodontarkkailujärjestelmällä ennen kaatopaikan käyttöönottoa. Käytön aikana järjestelmällä on voitu valvoa tehokkaasti ja kattavasti pohjarakenteen eheyttä. Erityisesti täyttötoiminnan alkuvaiheessa, kun pohjarakenteiden vaurioitumisiriski on suurin, on välttämätöntä valvoa rakenteiden kuntoa säännöllisesti. Tähän sähköinen vuodontarkkailujärjestelmä on soveltunut erittäin hyvin, kertoo HSY:n suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen. 6 Sito Oy 2010 www.sito.fi
Ämmässuon kaatopaikan 60 ha laajennusalueelle sijoitetaan yli 1 milj. ihmisen kotitaulousjätteet. Jätealueen voi eristää myös pystyrakenteella Kuva: HSY/Suomen Ilmakuva Oy Kuva: Maintpartner Oy Kokkolan suurteollisuusalueella on parannettu ympäristöturvallisuutta Sito-rakennuttajien ohjauksessa. Kokkolan suurteollisuusalueen entinen Kemiran jätealue on rakennettu ennen nykyisiä tiukkoja pohjaeristysvaatimuksia. Nykyvaatimukset täyttävä eristysratkaisu on silti saatavissa aikaan ympäröimällä jätetäyttö kovaan pohjaan ulottuvalla seinärakenteella. Saimme Sito-rakennuttajien asiantuntevan suunnittelunohjauksen ansiosta sekä teknisesti korkealuokkaisen että kustannustehokkaan ratkaisun. Ratkaisevaa oli, kun työmaalle löytyi sopiva kalusto ja tarvittavan erikoistekniikan hallitseva hollantilainen aliurakoitsija. Erityisellä salaojakonetta muistuttavalla kaivukoneella kaivu-urasta saatiin riittävän kapea. Tätä ennen oli tutkittu maaston kivisyys ja kaivettu muutamat harvat kivet pois ennen 30 cm kapean uran kaivamista enimmillään 12 metrin syvyyteen asti ja uran täyttämistä bentoniitti-sementti lietteellä. Uran leveys ja sitä kautta bentoniittilietteen määrä oli ratkaiseva kustannustekijä. Lopullinen tiiveys varmistettiin asentamalla lietteeseen HDPE-muovirakenteinen ponttiseinä, kertoo kiinteistöpäällikkö Juha Ylitalo KIP Service Oy:stä, joka nykyisin vastaa muun muassa suurteollisuusalueen alue- ja kiinteistöhuollosta. Seinäeristysrakenne valmistui vuonna 2007, jolloin rakennuttajana toimi Kemiran Kokkolan tehdas. Muun muassa lannoitteiden raaka-aineita ja kalsiumkloridia tehdasalueella valmistetaan edelleen. Lannoiteteollisuutta palvelee Yara Suomi Oy, ja kalsiumkloridia muun muassa pölynsidontaan ja liukkaudentorjuntaan valmistaa TETRA Chemicals Europe Oy, jotka jatkavat yrityskauppojen jälkeen omilla sektoreillaan Kemiran aikanaan aloittamaa tuotantoa. Alueen yrityksiä palvelevista toiminnoista ja rakenteista vastaavat KIP Service ja KIP Infra huolehtivat, että suurteollisuusalueen yritykset saavat tarvitsemansa perustoimitukset ja toimivan teollisuusympäristön. Seuraamme myös pystyeristysseinän toimivuutta. Rakenne toimii kuten pitääkin; pohjaveden paine pysyy salaojituksen ja pumppujen avulla pienempänä kuin seinämän ulkopuolisessa maassa. Näin ympäristöturvallisuus on taattu. SITO RAKENNUTTAJAT 7
Ruoppaussedimenttien ja nestemäisten jätteiden käsittely Esimerkiksi loka-autojen kuljettamaa lietettä eli rasva-, hiekanerotus- ja sakokaivoista kertyvää lietettä on hankalaa puhdistaa jätevedenpuhdistamoilla. Moni puhdistamo ei voi lainkaan ottaa vastaan tällaista lietettä eikä niitä myöskään saa viedä kaatopaikalle. Soveltuvia sijoituspaikkoja on, mutta useimmiten liian kaukana. Erilaisten lietealtaiden tyhjennysruoppausten, järvien kunnostamisen tai puhdistamon häiriötilanteissa syntyvän lietteen käsittely ja loppusijoitus on myös haastavaa. Nestemäisten jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille on Suomessa kielletty vuonna 2002 annetun Valtioneuvoston päätöksen nojalla. Tästä syystä teollisuuslaitosten ja jätehuoltoyhtiöiden on välttämätöntä käsitellä vesipitoiset jätteensä niin, että kaatopaikkasijoittaminen mahdollistuu. Lietteen vastaanottoasemien lukumäärä Suomessa on erittäin rajallinen. Vaikka vastaanottopaikka löytyisikin, se on usein niin kaukana, ettei lietteen ja nestemäisen jätteen kuljettaminen sinne ole kustannustehokasta. Sito-rakennuttajat rakennuttaa parhaillaan koko Suomen kattavaa, kaikkien lietelaatujen käsittelyyn sopivien lieteasemien verkostoa. Asiakas saa lieteaseman käyttöönsä avaimet käteen toimituksena. Lietteenkäsittelyyn soveltuu esimerkiksi geotuubimenetelmä, jossa liete tai nestemäinen jäte pumpataan geotuubiin. Kiintoaine jää geotuubin sisälle, mutta vesi poistuu. Erilaisia ruoppaustekniikoita ja lietteen käsittelymenetelmiä olemme soveltaneet niin yksittäisille loka-autoilla tuoduille pienerille kuin mittaville sedimenttimäärille ruoppaushankkeissa. Sellutehtaiden jätteet ja lietteet hyötykäyttöön Geotube-tekniikan avulla puhdistamon varo- ja tasausaltaan ruoppauslietteen kuiva-ainepitoisuus on noussut vajaasta neljästä prosentista lähes 30 prosenttiin. Sito-rakennuttajat on yhdessä Botnian kanssa kehittänyt sellunvalmistuksen jätteiden hyötykäyttöä. Kaatopaikkasijoittamisen kustannukset ovat nykyään merkittävä menoerä kaikelle prosessiteollisuudelle. Sito-rakennuttajien ideoiman lietteenkäsittelymenetelmän avulla olemme saaneet lietteiden kuiva-ainepitoisuuden nousemaan selvästi yli kymmenen prosentin, jolloin ne kelpaavat kaatopaikoille. Tällä on suuri taloudellinen merkitys. Väheksyä ei voi myöskään sitä, että meidän asiakkaamme voivat itse todeta jätehuollon korkean tason ja sen, että jätteille haetaan aktiivisesti hyötykäyttöä. Myös tuhkan olemme onnistuneet käyttämään hyödyksi muun muassa tienrakenteissa, kiitos Sito-rakennuttajien asiantuntevan avun, toteaa Botnian kiinteistömestari Rauno Mannila. 8 Sito Oy 2010 www.sito.fi
Geotube-käsittely edustaa parasta käyttökelpoista eli BAT-tekniikkaa. Kujalan lieteasema Lahdessa palvelee laajalti Vuoden 2007 kesästä lähtien käytössä ollut Kujalan OILI-lieteasema ottaa vastaan ja käsittelee kustannustehokkaasti niin sadevesi- ja hiekanerotuskaivojen hiekat kuin myös rasvanerotus- ja puhdistamolietteet. Se on osoittanut toimivuutensa myös useimpien teollisuudesta peräisin olevien lietteiden käsittelyssä. Otamme lietettä vastaan yli 4000 tonnia vuodessa. Käyttämämme geotuubimenetelmä sopii hyvin tämänkokoisille ja isommillekin laitoksille. Menetelmän ansiosta lietteestä saadaan eroteltua vesi kustannustehokkaasti, ja jäljelle jäänyt kiintoaines voidaan käsitellä asianmukaisesti. Menetelmästä tekee käyttökelpoisen myös se, että toisistaan poikkeavat lietteet voi käsitellä eri käsittelylinjoilla; meillä linjoja on kolme. Itse tuubit ovat edullisia ja ne on helppo vaihtaa määrävälein, koska ne sijaitsevat siirtolavoilla, kertoo yrityspalvelupäällikkö Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä. Hän pitää valittua menetelmää huomattavasti edistyneempänä tekniikkana kuin esimerkiksi perinteistä allastusta. Lietteen kuiva-aineen erottaminen on Siton suosittelemassa geotuubimenetelmässä hallittua. Tuubista suotautuva vesi pumpataan suoraan viemäriin. Nahkatehtaan lietteiden käsittely helpottui Alavetelissä on parkittu nahkaa samalla tontilla yli sata vuotta. Oy Geson Ab tunnetaan maailmalla ennen kaikkea hirvennahkaisten jalkineiden raaka-ainetoimittajana. Parkitsemisprosessi on ympäristönsuojelullisesti haastava, koska suurten proteiinimäärien lisäksi prosessiliete sisältää kromia. Tästä syystä tavanomainen kaatopaikkasijoitus ei ole nykyisin sallittua. Ympäristökeskus sallii lietteen määräaikaisen sijoittamisen tontille, koska meillä oli esittää ratkaisuksi Sito-rakennuttajien ideoima lietteenkäsittelyjärjestelmä. Sen ansiosta yli 300 tonnin vuosittainen lietemäärä supistui noin kuudesosaan. Samalla erittäin vesipitoinen liete saadaan huomattavasti kuivemmaksi ja vaivattomasti käsiteltäväksi, toteaa Oy Geson Ab:n toimitusjohtaja Kurt Gustavsson. SITO RAKENNUTTAJAT 9
Työmaiden massat hyödyksi Maa- ja vesirakennushankkeen talous on merkittävästi riippuvainen rakenteisiin tarvittavien massojen saatavuudesta ja ylijäämämassojen sijoituspaikoista. Osan tähän liittyvistä kysymyksistä ratkaisee perinteisesti tilaaja, osan taas suunnittelija ja urakoitsija. Jos hanke on iso, monimutkainen tai kiireellinen, nämä tärkeät kysymykset saattavat jäädä vaille tyydyttävää, ajoissa löytynyttä vastausta. Tällöin tarvitaan asiantuntijaa, joka hallitsee massojen logistiikan ja hyötykäytön ja kykenee antamaan resurssinsa täysipainoisesti hankkeen ja sen osapuolten hyväksi. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja koordinoitu massanhallinta säästää merkittävästi tilaajan ja hankkeen muiden osapuolten rahaa. Sitorakennuttajien ammattilaisilla on näkemystä ja kokemusta sekä urakoinnin että suunnittelun parista, mikä auttaa ymmärtämään hankkeiden kokonaisuutta eri osapuolten kannalta. Kun tähän lisätään monipuolinen tekninen osaaminen ja jatkuva halu hakea uusia toimivia ratkaisuja, koko hanke ja sen kaikki osapuolet hyötyvät. Innovatiivisten ratkaisujen etsiminen edellyttää luonnollisesti hyvää yhteistyötä valvovien viranomaisten kanssa, mistä meillä on paljon onnistuneita kokemuksia. Voimme tarjota erikokoisiin hankkeisiin myös Massapankki-palveluamme. Sen avulla on aina löydettävissä kokonaistaloudellisimmat massojen hankinta- ja sijoituspaikat työmaan sijainnista riippumatta. Innovatiivisuus on myös sitä, että ikivanhaa tekniikkaa parannetaan nykytekniikalla. Esimerkiksi savea on käytetty tiivistysmateriaalina yhtä kauan kuin ihminen on maarakenteita rakentanut. Ympäristömääräysten kiristyttyä savi hetkeksi unohtui tiivistysmateriaalina; stabiloimalla sen käsiteltävyyttä ja sitä kautta tiiviyttä voi parantaa. Helsingin vanhojen satamien massat hallinnassa Sito-rakennuttajat on merkittävässä roolissa, kun Vuosaaren sataman myötä tarpeettomaksi käyneelle Kalasataman satamakentälle rakennetaan uutta. Sito-rakennuttajien tehtävänä on koordinoida emoyhtiö-siton suunnitteleman Kalasataman aloitusalueen infran massatasapainoa. Kalasatama taas massanhallinnan kannalta monimutkainen alue. Sito-rakennuttajien tietotaidon ja työpanoksen ansiosta tilaaja pysyy ajan tasalla massatarpeista vähitellen etenevän kaavoituksen ja sitä mukaa tarkentuvien suunnitelmien keskellä. Oleellinen osa toimeksiantoa on myös sen hallinta, mistä saadaan tarvittaessa lisää massoja ja mihin ylijäämämassat voidaan toimittaa. Kalasatamassa on sekä pehmeitä että pilaantuneita maita, joiden käsittelyä ja hyötykäyttöä on koordinoitava kokenein ja osaavin voimin, toteaa projektinjohtaja Mikko Suominen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta. 2010-luvun alussa Kalasatamassa tehdään muun muassa ruoppauksia. Kalasataman massamäärät näiden tulevat nousemaan lähes kolmeen miljoonaan kuutiometriin. 10 Sito Oy 2010 www.sito.fi
Kalasatamassa rakennetaan jo. Sito-rakennuttajat huolehtii siitä, että massoja riittää ja että niitä jää mahdollisimman vähän työmaista yli. E18-työmaan savimassoille löytyi järkevää hyötykäyttöä työmaan rakenteissa. Loput savimassat kuljetettiin tilaajan osoittamille läjitysalueille. E18-työmaalla stabiloitiin savea Vuonna 2008 valmistuneella Turun moottoritietyömaalla välillä Lohja-Muurla kaivettiin savea satoja tuhansia kuutiometrejä. Ainutlaatuisen mittavalla työmaalla oli luonnollisesti tärkeää hallita massatasapaino ja löytää hyötykäyttöä niille massoille, joita ei voitu käyttää varsinaisiin tierakenteisiin. Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että työmaalta kaivettavien maamassojen joukossa on myös pilaantuneita maita. Niitä varten päätettiin rakentaa Lohjalle Lempolan eritasoliittymän tuntumaan kaatopaikka. Kustannuksia säästävä ja silti korkealaatuinen eristysrakenneratkaisu löytyi työmaan ylijäämäsavia hyödyntämällä. Rakensimme saven avulla kaatopaikan pohjarakenteessa tarvittavan mineraalieristyskerroksen. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti se on aina mahdollista, kunhan käytettävä savi täyttää tiiveysvaatimukset. Pulmana on usein hyvälläkin säällä saven käsiteltävyys. Tässä tapauksessa käsiteltävyyttä parannettiin talvivarastoinnin ja sementtistabiloinnin avulla. Näin savitiivistyskerroksesta saatiin myös käytännössä riittävän tiivis ja suhteellisen vaivattomasti käsiteltävä. Vaihtoehtona olisi ollut bentoniitilla seostettu murskekerros, jota käytettäessä pohjarakenne olisi tullut merkittävästi kalliimmaksi. Sito-rakennuttajien esittämä idea johti siis huomattaviin säästöihin, perustelee TYL E18:n suunnittelupäällikkönä toiminut Tapani Toivanen, joka projektin päätyttyä siirtyi Lemminkäinen Infra Oy:n suunnittelupäälliköksi. SITO RAKENNUTTAJAT 11
Ota yhteyttä ja pyydä lisätietoja: S-posti: etunimi.sukunimi@sito.fi RAKENNUTTAMISEN ASIANTUNTIJAT: ESPOO, TOIMIALAT: ALUETOIMISTOT: Anton Palolahti toimialajohtaja puh. 020 747 6671 YMPÄRISTÖ Veli-Pekka Perttinä projektipäällikkö laadunvalvonta, sedimentit puh. 020 747 6672 Jari Rämö projektinjohtaja teollisuus, pilaantuneet maat puh. 020 747 6685 TELE Tommi Nurmi osastopäällikkö tele puh. 020 747 6668 INFRA Susanna Leinonen osastopäällikkö puh. 020 747 6675 Lasse Minkkinen projektipäällikkö sillat puh. 020 747 6681 Harri Hyvärinen projektipäällikkö tiet, kadut, sillat puh. 020 747 6667 Tie ja liikenne Markus Väyrynen puh. 020 747 6152 Kaupunki Jannis Mikkola puh. 020 747 6601 Ympäristö Sakari Grönlund puh. 020 747 6190 Rata ja rakenne Kimmo Fischer puh. 020 747 6001 Rakennuttaminen Anton Palolahti puh. 020 747 6671 Tietotekniikka Juha Saarentaus puh. 020 747 6630 Kouvola Juha Hämäläinen puh. 020 747 6760 Kuopio Petri Launonen puh. 020 747 6744 Lappeenranta Mikko Heikkilä puh. 020 747 6782 Rovaniemi Matti Tuuliainen puh. 020 747 6793 Tampere Tenho Aarnikko puh. 020 747 6709 Oulu Kari Kuvaja puh. 040 579 8218 Ämmässuon laajennusalue Kuva HSY/Joona Poikonen Kokkolan suurteollisuusalue Kuva Maintpartner Oy ESPOO Tietäjäntie 14 02130 Espoo Puh 020 747 6000 Fax 020 747 6111 KOUVOLA Hallituskatu 13 45100 Kouvola Puh 020 747 6750 Fax 020 747 6751 KUOPIO Kirkkokatu 1 70100 Kuopio Puh 020 747 6730 Fax 020 747 6731 ROVANIEMI Ainonkatu 1 96200 Rovaniemi Puh 020 747 6790 Fax 020 747 6791 TAMPERE Tullikatu 10 33100 Tampere Puh 020 747 6700 Fax 020 747 6701 LAPPEENRANTA Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Puh 020 747 6780 Fax 020 747 7630 OULU Valtatie 67 90500 Oulu Puh 020 747 6690 Fax 020 747 6111 Sito Oy 2010 www.sito.fi