Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Samankaltaiset tiedostot
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Vesiensuojelukosteikot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Maija Taka Pienvesitapaaminen

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kosteikot vesienhoidossa

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Suomen kosteikkoselvitys

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Määräys STUK SY/1/ (34)

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Hulevesien laadun hallinta

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Hulevesien kestävän hallinnan kuulumisia. Outi Wahlroos, HY Metsätiede + muut

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Transkriptio:

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Keidas-hanke EU-Life+Keidas-hankkeen tavoitteena on: Havainnollistaa, kuinka vesiensuojelun huomioivalla maisemarakentamisella ja maisemanhoidolla voidaan edistää luonnon ekosysteemipalveluja ja vastata muuttuvien ilmasto-olojen tuomaan haasteeseen http://www.helsinki.fi/taajamakeitaat/

Keidas-hanke Hankkeessa mukana HY, UUD-Ely, VHVSY ja Vihdin kunta Järjestetään kesäleirejä koululaisilla, kursseja ammattilaisille ym. Kilsoinpuron valuma-alueelle, Enäjärven rantaan rakennettiin 0,5 ha kosteikko talvella ll 2010 Toinen ylävirtaan rakennettu kosteikko valmistui 2014

Enäjärvi Luontaisesti rehevä savialueiden järvi Nummelan jätevedet johdettiin järveen 1976 asti kunnes Nummelan jvp valmistui Valuma-alueella alueella peltoviljelyä, taajama-alueita alueita ja haja-asutusta Valuma-alue 34 km 2, järvi 4,92 km 2 Ekologinen tila välttävä

Stations 4 and 5: Wetland impact on water quality Constructed in 2010 0,1 % of 550 ha watershed Stations 1 and 2: Landuse comparison Urban/agriculture Constructed in 2013-14

Kuormituksen alkuperä (asemat 1 & 2) Korkeimmat kiintoainepitoisuudet taajama-alueelta Pääosa ravinteista ja valunnasta pelto/metsävalumaalueelta Liukkauden torjuntaan käytettävät suolat nostavat sähkönjohtokykykyä taajama-alueelta huuhtoutuvassa vedessä Jätevesipäästöjä rakennetulta alueelta Mö Myös pelto/metsä-alueelta lt/ tä l ajoittain i paljon E.coleja Asema 1, maatalous Asema 2, taajama

On-line mittaukset 10 minuutin välein Sameus Sähkönjohtokyky h k k Veden lämpötila DO ph Pinnankorkeus ja virtaama NO3-N DOC CH 4 ja CO 2

Laboratoriomäärityksillä kalibrointi- ja vertailuaineistoa sekä tietoa parametreista joita ei voida mitata antureilla E.Coli, enterokokit, kiintoaine, sameus, ph, sähkönjohtavuus, O2, COD Mn, NH4-N, NO2+3-N, TN, PO4-P, TP(npc), TP, TOC, DOC, Cl -, SO4 -, Ca, Mg, K, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Fe, Zn 23.10.2015

Sameus SS, sameus TP 85-90 % fosforista on kiintoaineeseen sitoutuneena

Jatkuvatoimisen seurannan hyödyt? Tietoa todellisesta laadun ja määrän vaihtelusta Tarkemmat kuormitusarviot Mikä on kosteikon todellinen vaikutus? 23.10.2015

Sademäärä ä keskim. ki 660 mm keskilämpötila -3.5 C- +16 C Pasi Valkama 23.10.2015

Sameus, kiintoaine i ja fosfori f (asemat 4 & 5) spring summer autumn

Fosforin pidättyminen 85-90 % fosforista kiintoaineeseen sitoutuneena Fosforin pidättyminen pääasiassa kiintoaineen sedimentoitumisen kautta Korkeimmat suhteelliset reduktiot (%) kasvukauden aikana Korkeimmat absoluuttiset reduktiot (kg) kasvukauden ulkopuolella kevät- ja syystulvien aikana

Typpi spring autumn summer November

typpi Typen pidättyminen 70-80 % typestä liuenneena nitraattityppenä Pidättyy ja poistuu pääasiassa kasvien typenoton ja denitrifikaation kautta. Suhteellinen reduktio suurimmillaan kesäaikaan, kun kuorma on pieni

Hydraulic Retention Time analysis Viipymä kasvaa: Kosteikon ikääntymisen myötä Kasvukaudella aude a

uction (% %) Red Total P Total N 01 0,1 Pasi Wetland Valkama area/catchment area (Puustinen et al. 2007) 23.10.2015

Hygieeninen laatu parantui erityisesti kesällä 23.10.2015

DRP Ei vaikutusta 23.10.2015

Laskentamenetelmien vertailu SS kuorma 2013 tammi-toukokuu Inflow Outflow Yksittäisiin näytteisiin perustuvat kuormitusarviot 20-40 % pienempiä kuin antureilla mitatut

Yhteenvetot Kosteikon toimivuuden luotettava arviointi vaatii tiheän mittausvälin seurannan Kosteikko paransi Enäjärveen valuvan veden laatua Fosforin pidättyminen sedimentaation kautta, typen pidättyminen kasvillisuuden ja denitrifikaation kautta Suurin osa kuormasta kevään ja syksyn tulvatilanteissa Suhteelliset reduktiot korkeimmillaan kasvukaudella Viipymä Kosteikko parantaa veden hygieenista laatua erityisesti kesällä

http://www.helsinki.fi/taajamakeitaat/

Kiitos!