- Arviointi ja palaute - Arvioinnin kriteerit ja menetelmät - Ammattiosaamisen näytöt arviointimenetelmänä 4. Työssäoppimisen arviointi
62 Työssäoppimisen arviointi Opiskelijan tutkintotodistuksessa työssäoppimisen arviointi sisältyy niihin opintokokonaisuuksiin, joiden tavoitteita työssäoppimisen aikana on opiskeltu. Opiskelija ei saa erillistä arvosanaa työssäoppimisesta tutkintotodistukseensa. Ammattiosaamisen näytöt annetaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä (tästä lisää kohdassa 1.4). Ammattiosaamisen näyttö on myös yksi arviointitapa. Hyväksytyistä näyttötehtävistä myönnetään näyttötodistus, joka on tutkintotodistuksen osa. Arviointi on kiinteä osa oppimis- ja opetusprosessia. Arviointi on oppijan oppimisen eli oppimisprosessin arviointia ja osaamisen eli oppimistulosten arviointia. Arviointi on vuoropuheluprosessi, jossa opiskelija ja ohjaaja/opettaja tarkastelevat kehittämisen ja arvioinnin kohteena olevia asioita omista näkökulmistaan. Usean arvioijan osallistuminen arviointiin lisää sen luotettavuutta. Arviointia seuraa aina palaute, jossa todetaan se mitä opiskelija osaa. Tämän lisäksi tunnistetaan oleellisimmat kehittämiskohteet ja pohditaan, mitä opiskelija ja muut asianosaiset voivat tehdä kehittämiskohteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnin ensisijainen tehtävä on aina opiskelijan kehittymisen edistäminen. Opiskelija-arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista; ohjata, kannustaa ja motivoida kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja motivaatiota tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta opiskelijalle itselleen, työnantajalle ja oppilaitokselle antaa tietoa opiskelijoiden ja ammattiin valmistuvien osaamisen tasosta antaa palautetta työssäoppimisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Arviointikohteet Kolmivuotisen perustutkinnon suorittanut henkilö on pätevä alan perustehtäviin sekä erikoistumisalueensa työhön pystyen käyttämään siinä tarvittavia työvälineitä ja -menetelmiä. Arvioinnissa on otettava huomioon, että työssäoppija ei vielä ole pätevä eikä häneltä siis voida edellyttää kaikkia ammattilaisen taitoja. Taulukossa 3 on esitetetty arviointikohteet osaamisen osa-alueittain. MITÄ arvioidaan? työssäoppimissuunnitelmassa määriteltyjen osaamistavoitteiden toteutumista tiedollista ja taidollista osaamista sekä työelämän sosiaalisia taitoja oppimista, ongelmanratkaisutaitoja ja innovatiivisuutta KUKA arvioi? opiskelija itse työpaikkaohjaaja opettaja MILLOIN arvioidaan? arviointi on jatkuvaa kokonaisarviointi jakson lopussa
momutoko Itsearviointi Paras oppimistulos saavutetaan, kun vastuullisen työpaikkaohjaajan lisäksi koko työyhteisö tukee opiskelijan oppimista, opiskeluohjelman toteuttamista ja arviointia. Työssäoppimisjaksojen ajan opiskelijan tehtävänä on pitää kirjaa työtehtävistään ja oppimisestaan sekä arvioida omaa oppimistaan. Opiskelijan itsearviointi on osa työssäoppimisen arviointikeskustelua. Itsearvioinnissa opiskelija itse arvioi omaa osaamistaan ja kehittymistään. Hän arvioi oman lähtötasonsa ja arviointitilanteessa vertaa osaamistaan lähtötasoon. Opiskelija esittää oman näkemyksensä oppimisestaan ja kehittymisestään. Oppimistulosten arviointi ei voi perustua pelkästään itsearviointiin, mutta on tärkeätä, että arviointikeskustelussa on selvillä, mistä näkökulmasta osapuolet asiaa tarkasteleva. Jatkuva itsearviointi on oman työn ja opiskelun kehittämisen väline. Arvioinnin tulisi olla oppimista edistävää ohjaavaa, kannustavaa ja motivoivaa kehittävää ja korjaavaa asiallista ja rehellistä monipuolista jatkuvaa 63 Ohjaavaa suullista palautetta kannattaa antaa työssäoppimisen eri vaiheissa. Varsinaiset arviointi-/palautekeskustelut käydään pääsääntöisesti opiskelijan ja työpaikkaohjaajan välillä, mutta myös työyhteisön muita jäseniä voi olla mukana. Arviointikeskusteluun on syytä varata rauhallinen paikka ja riittävästi aikaa. Arviointikeskustelussa käydään läpi työn kannalta olennaisia asioita. Työssäoppimissopimuksiin sekä työpaikka- ja/tai tehtäväkohtaisiin opintojaksokuvaus-/arviointilomakkeisiin on kirjattu oppimistavoitteet ja arviointikohteet, keskeiset työtehtävät ja niiden asettamat vaatimukset.
64 Arviointikeskustelua voi käydä esim. seuraavista asioista: Sopeutuminen työyhteisöön - onko opiskelija sopeutunut työyhteisöön, miten sopeutuminen näkyy? Tavoitteet - onko opiskelija saavuttanut työssäoppimiselle asettamiaan tavoitteita? - onko opiskelijan työskentely ollut tavoitteellista? - onko opiskelija sitoutunut tehtäviinsä? - toivovatko osapuolet muutoksia miten ne ovat mahdollisia? Arviointi (keskustelun tukena arviointilomake ja työpaikkaohjaajan omat arviointikriteerit) - millainen opiskelijan lähtötaso on ollut tehtäväksi annettuihin työtehtäviin nähden (opiskelijan itsearviointi ja työpaikkaohjaajan näkemys)? - miten opiskelijan tiedollinen ja taidollinen osaaminen ovat kehittyneet? - millaiset ovat opiskelijan sosiaaliset taidot? - missä kohdassa arviointiasteikkoa opiskelijan osaaminen arviointihetkellä on? - miten opiskelija voi saavuttaa paremman arvosanan? - mitkä ovat opiskelijan ammatilliset vahvuudet, entä kehittämistä vaativat osa-alueet? - mihin opiskelijan olisi syytä panostaa jatkossa? Palaute - onko opiskelija saanut riittävästi palautetta työpaikkaohjaajalta? - onko työpaikkaohjaaja saanut palautetta opiskelijalta? - minkälaista palautetta osapuolet toivovat? Sovituin ajoin myös oppilaitoksen yhteyshenkilö on mukana arviointikeskusteluissa. Arviointikeskusteluiden lisäksi opiskelijan opintojakso- ja opintokokonaisuussuorituksien arvioinnin tukena käytössä voivat olla mm. työpäiväkirjat, raportit, tehtävät portfoliot työnäytteet näytöt
momutoko Työssäoppimisen päättyessä opiskelijalle annetaan kirjallinen arviointi, joka tehdään oppilaitoksen arviointilomakkeelle. Opiskelijan taidollista ja tiedollista osaamista sekä työelämän sosiaalisia taitoja arvioidaan arvosana-asteikolla 5 (kiitettävä) 1 (tyydyttävä). Samaan lomakkeeseen annetaan edellistä tukeva sanallinen arviointi. Arviointilomakkeita voi olla yksi tai useampia / työssäoppimispaikka. Työpaikalla järjestettävien koulutusjaksojen arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin toteuttaminen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit johdetaan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa esitetyistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Ammattipätevyyden kannalta olennaiset opintokokonaisuuksien tavoitteet toimivat arvioinnin perustana. Arvosanat annetaan kaikista opintoihin kuuluvista opintokokonaisuuksista ja keskeisen osaamisen opiskelija osoittaa ammattiosaamisen näytöillä työelämän toimintakokonaisuuksina. Ammatillisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvät yhteiset opinnot arvioidaan ammatillisten opintokokonaisuuksien osana. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan opintokokonaisuuksittain sekä arviointikohteittain. Arviointikohteina ovat työprosessien hallinta työtehtävien (työmenetelmien, välineiden ja materiaalien) hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta yhteiset painotukset kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Opintokokonaisuuden osasta suoritetut ammattiosaamisen näytöt hyväksytään osaksi koko opintokokonaisuudesta annettavaa ammattiosaamisen näyttöä. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta opintokokonaisuudesta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Päättötodistuksen arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytön arviointiin kuuluu arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelijan lisäksi opettaja tai työnantajan edustaja tai molemmat. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen arvioidaan niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppiminen sisältyy. Päättötodistukseen merkitään erikseen työssäoppimisen laajuus, muuta erillistä arvosanaa ei merkitä. Opiskelijan hyväksytyt opintosuoritukset ja aikaisemmin hankittu osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4 3) ja tyydyttävä (2 1). Vastaavaa asteikkoa käytämme arvioitaessa ammattiosaamisen näyttöjä. Opettaja arvioi opintojakson viimeistään kuukauden kuluttua opintojakson päättymisestä. 65
Arvosanakuvaukset Työssäoppimisen aikana ammattitaitoa arvioidaan käyttäen oppilaitoksessa normaalisti käytössä olevia arvosanoja 5 kiitettävä 3-4 hyvä 1-2 tyydyttävä Kiitettävä 5 asiantuntija 66 työskentelee sujuvasti, huolellisesti ja johdonmukaisesti, noudattaa annettuja ohjeita ja on luotettava työmenetelmien ja välineiden sekä materiaalien valinta perusteltua osaa suunnitella työtään sekä työskentelee itsenäisesti, joustavasti ja vastuullisesti, perustelee ratkaisunsa ongelmatilanteissa, soveltaa oppimaansa tuote on tasapainoinen kokonaisuus, työn tulos ja laatu korkeatasoista, ajankäyttö tehokasta noudattaa työturvallisuusohjeita, työskentelee turvallisesti ja edistää työturvallisuutta asiakaskeskeisyys ja kannattavuusnäkökulma hallitsevat työntekoa hallitsee työ- ja toimintakokonaisuuksia käsitteiden käyttö sisäistynyttä ja johdonmukaista kehittää työtään ja ammattitaitoaan aktiivisesti ja pyrkii tarvittaessa muuttamaan tapaansa toimia on palveluhenkinen, kannustava ja yhteistyökykyinen vuorovaikutustilanteissa suhtautuu työhön myönteisesti, innostuneesti ja uteliaan kiinnostuneesti sitoutuu yhteiseen päämäärään, arvioi ja arvostaa itseään, muita ja työtään sekä toimii aloitteellisesti ja vastuullisesti itsensä, työnsä ja koko työyhteisön kehittämiseksi Hyvä 4 ja 3 - etevä tekijä työskentelee melko tehokkaasti ja noudattaa annettuja ohjeita työmenetelmien ja -välineiden sekä materiaalien hallinta käytännön tasolla hallitsee perustoiminnot ja -tehtävät itsenäisesti sekä työskentelee huolellisesti ja siististi, soveltavissa tehtävissä tarvitsee ohjausta työn tulos on hyvä, ajankäyttö hallinnassa noudattaa työturvallisuusohjeita, työskentelee turvallisesti asiakaskeskeisyys ja kannattavuusnäkökulma näkyvät työssä, pyrkii toiminnassaan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen taitaa ja mieltää työt tehtävinä tuntee ja ymmärtää alan käsitteistöä tunnistaa työnsä ja ammattinsa kehittämiskohteita, tekee rakentavia kehittämisehdotuksia sekä ottaa vastuuta itsensä ja työnsä kehittämisestä on palvelualtis ja yhteistyökykyinen suhtautuu työhönsä myönteisesti on valmis palautteen vastaanottoon Tyydyttävä 2 ja 1 aloittelija työskentely melko hidasta, ajankäyttö harkitsematonta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien käytössä ja valinnoissa hapuilua, osaa välttämättömät työmenetelmät pystyy perustelemaan ratkaisunsa yksittäisillä tiedoilla vaatii paljon ohjausta, noudattaa kuitenkin annettuja ohjeita työn tulos täyttää minimivaatimukset, huolellisuudessa on toivomisen varaa kehittymistä työturvallisuudessa ei miellä asiakaskeskeisyyden ja kannattavuuden merkitystä osana omaa työtään, taloudellisella kannattavuudella vähäistä merkitystä suunnittelussa ja valmistuksessa työ on homma, yksittäinen, satunnainen tehtävä tuntee ja käyttää alan käsitteistöä sattumanvaraisesti yhteistyötaidot kehittymässä, kommunikointi asiallista palveluhenkisyys sattumanvaraista Hylätty Asteikko 5-10 Erinomainen 10 Kiitettävä 9 Hyvä 8 Tyydyttävä 7 Kohtalainen 6 Välttävä 5 Asteikko 1-5 Kiitettävä 5 Kiitettävä 5 Hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Tyydyttävä 1 TAULUKKO 2. Arvosana-asteikot Asteikko 1-3 3 3 2 2 1 1 työn tulos ohjauksesta huolimatta huono, ei täytä minimivaatimuksia työskentelee veltosti ja huolimattomasti käyttäytyy piittaamattomasti, ei ole yhteistyöhaluinen
TAULUKKO 3. Arviointi osaamisen osa-alueittain. momutoko ARVIOINTI-KOHTEET KIITETTÄVÄ (5) HYVÄ (4-3) TYYDYTTÄVÄ (2-1) TYÖPROSESSIN HALLINTA suunnittelu toteuttaminen arviointi Opiskelijan työskentely on tavoitteellista, suunnitelmallista ja jäsentynyttä. Opiskelija osaa oma-aloitteisesti suunnitella, toteuttaa ja arvioida työprosessin kokonaisvaltaisesti. Opiskelijan toiminta on osittain suunnitelmallista ja tavoitteellista. Opiskelija osaa ohjatusti suunnitella, toteuttaa ja arvioida työprosessin sekä hahmottaa työnsä kokonaisuutena. Opiskelija suoriutuu yksittäisistä työtehtävistä, mutta kokonaisuuden hahmottamisessa ja tavoitteellisuudessa on puutteita. Vastuunotto on vielä arkaa ja työskentely epävarmaa. TYÖTEHTÄVÄN HALLINTA menetelmät välineet materiaalit Osaa tietoisesti valita työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää menetelmiä ja välineitä oikein. Osaa arvioida ja kehittää työskentelytapoja. Osaa tehdä oma-toimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. Osaa käyttää työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Osaa keskeiset tehtävät. Tekee annetut tehtävät omatoimisesti Osaa käyttää tavallisimpia työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Osaa perustehtävät. Osaa tehdä annetut tehtävät. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä. Osaa arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Osaa kehittää omaa työtään ja työympäristöään ja työturvallisuutta. Osaa toimia aktiivisesti ja kannustavasti Osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa ja osaa muokata sitä käyttökelpoiseksi. Osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Osaa soveltaa sääntöjä ja ohjeita erilaisissa tilanteissa ja noudattaa työturvallisuusohjeita. Osaa ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa sekä osaa esittää sen ymmärrettävästi suullisesti ja kirjallisesti. Noudattaa työaikoja, työ-turvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita ja osaa neuvotella poikkeamista. YDINOSAAMINEN oppimaan oppimisen taidot ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus- ja viestintätaidot yhteistyötaidot eettiset ja esteettiset taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä sekä sidosryhmien kanssa. Osaa löytää uusia ratkaisuja ja ratkaista ristiriitatilanteita. Osaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia vaihtoehtoja, joista osaa valita kulloinkin sopivimman. Osaa kehittää ja arvioida itseään monipuolisesti voidakseen toimia muuttuvissa olosuhteissa. Osaa ottaa toiminnassaan huomioon työpaikan Osaa toimia erilaisissa tilanteissa ja ryhmässä. Osaa käyttää tietojaan ja taitojaan uusissa tilanteissa. Osaa arvioida itseään ja työtään monipuolisesti. Osaa toimia tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Osaa käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Osaa arvioida itseään ja työnsä onnistumista. 67 YHTEISET PAINOTUKSET kansainvälisyys kestävä kehitys teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen yrittäjyys laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta kuluttajaosaaminen erityistarpeita. Hän osaa hahmottaa työnsä osaksi työpaikkansa ja sen koko toimintaympäristön toimintaa. Opiskelija toimii asiakaslähtöisesti ja palvelunhaluisesti. Hän pyrkii työskentelyssään korkeaan laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Osaa ottaa huomioon työpaikkansa erityistarpeita. Opiskelija toimii yleensä asiakaslähtöisesti ja palvelunhaluisesti. Osaa toimia ohjatusti / ohjeiden mukaan. Opiskelija tarvitsee ohjausta ja harjoitusta asiakaspalvelussa.
Arvioinnin oikaisu Opiskelijan arviointia koskeviin päätöksiin ei ole valitusoikeutta, mutta niihin voidaan hakea muutosta oikaisumenettelyllä. Mahdollisuus hakea arvioinnin oikaisua koskee kaikkia tutkintoon sisältyvien opintojen arviointia; yhteisten opintojen, osaamisen tunnustamisen kautta saatua arviointia ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointia. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Tällainen aineisto tulee säilyttää vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. 68 Opiskelija voi pyytää oikaisua arviointiinsa ensi vaiheessa rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä. Pyynnön opiskelija voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Oikaisupyyntö tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen niihin. Määräaika alkaa kulua, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada molemmat em. tiedot. Oikaisupyynnön perusteella tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea muutosta ammattiosaamisen näytöistä vastaavalta toimielimeltä, joka siis viimekädessä käsittelee kaikki arviointiin kohdistuvat oikaisupyynnöt. Oikaisuvaatimusten käsittelijänä ei siten lain voimaan tultua ole lääninhallitus eikä oppisopimuskoulutusta koskien koulutuksen järjestäjä. Muutosta tulee hakea kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa tekemään uuden arvioinnin, jos päätös on ilmeisesti virheellinen.