5.6.2015 Rauli Suikkanen Suurlähettiläs UM ASA-11 PAKISTANIN ALUEELLINEN ROOLI ON VAHVISTUNUT JA TALOUS KEHITTYNYT EDELLEEN MYÖNTEISESTI KEVÄÄLLÄ 2015 PAKISTANIN ALUEELLINEN ROOLI VAHVISTUNUT: Ilman Pakistanin myötävaikutusta ja rakentavaa ulkopolitiikkaa Etelä Aasian vakauden lisääminen ei ole mahdollista. Pakistanilla on realistiset mahdollisuudet ja resurssit toimia alueen vakauden lisäämiseksi ja ääriliikkeiden nujertamiseksi. Pakistan on alueellinen suurvalta, jonka väkiluku on maailman kuudenneksi suurin (lähes 200 miljoonaa). Sillä on mm. yksi maailman suurimmista armeijoista (vakituisessa palveluksessa n. 500 000 sotilasta ja samansuuruinen reservi) ja tiedustelupalveluista (n. 20 000 henkilöä), n. 150 ydinkärkeä ja avaruusohjelma. Pakistan on myös maailman merkittävimpiä maita YK:n rauhanturvaoperaatioissa, joissa toimii n. 10 000 pakistanilaista rauhanturvaajaa. Pakistanin geopoliittinen asema Intian, Kiinan, Afganistanin ja Iranin naapurina on keskeinen alueen vakauden kannalta eikä ole lainkaan yhdentekevää, millainen hallitus Pakistania johtaa ja miten sen ydinasetta kontrolloidaan ja armeijaa johdetaan. Pakistan-Intia suhteilla on globaalia merkitystä ydinaseiden johdosta ja Pakistanin rooli on aivan keskeinen Afganistanin vakauttamisen ja tulevaisuuden kannalta. Ilman Pakistanin myötävaikutusta talebanin ja muiden alueella toimivien ääriliikkeiden nujertaminen ei ole mahdollista. Pakistan on ainakin muodollisesti monipuoluedemokratia, jonka valtakunnallisessa kansaedustusjärjestelmä käsittää senaatin ja varsinaisen parlamentin. Tosin, monet puolueet muistuttavat enemmänkin perhedynastioita kun eurooppalaistyyppisiä poliittisia puolueita. Maan provinsseja johtavat pääministerin nimittämät kuvernöörit, vaaleilla valittu pääministeri sekä provinssihallitus ja parlamentti. Provinsseille on delegoitu melko paljon todellista toimivaltaa. Tärkein provinssi on 100 miljoonan asukakan Punjab, joka on samalla myös maan kehittynein ja teollistunein alue. Maan toiseksi suurimmassa Sindhin provinssissa sijaitsee maan finanssikeskus ja suurin kaupunki, 20 miljoonan asukkaan Karachi.
Pakistanin vähiten kehittynyt osa on Afganistaniin rajoittuva ns. heimoalue (Fata/Federal Administrated Tribal Area), johon keskushallituksen hallinto- ja tuomivalta eivät ulotu historiallisista syistä. Alue on myös sekä Afganistanissa että Pakistanissa toimivan talebanin ja muiden ääriliikkeiden tukialuetta. Ensimmäisen kerran Pakistanin historian aikana valta siirtyi demokraattisesti hallitukselta toiselle vuoden 2013 toukokuun parlamenttivaaleissa. Nawaz Sharifin (Pakistan Muslim League Nawaz/PLM-N) voitti vaalit selvällä enemmistöllä ja Sharif muodosti hallituksen. Hänen veljestään tuli Punjabin provinssin pääministeri. Edellinen päähallituspuolue, Bhuttojen ja Zardarien sukujen Pakistan Peoples Party (PPP) jäi oppositioon valtakunnan politiikassa mutta sai enemmistön Sindhin alueparlamenttiin. Uusin oppositiovoima on entisen krikettitähden, Imran Khanin johtama Pakistan Tehreek e Insaf (PTI) puolue, joka johtaa vaikeaa Afganistaniin rajoittuvaa Khyper-Phaktwunkhan provinssia. Oppositio yritti Imran Khanin johdolla syrjäyttää pääministeri Sharifin syksyllä 2014 siinä kuitenkaan onnistumatta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Sharif jatkaa maan johdossa seuraaviin vaaleihin, jotka ovat keväällä 2018. Armeijalla on edelleenkin vahva asema Pakistanissa ja se ohjailee kulissien takana sekä maan sisäettä ulkopolitiikkaa mutta se ei ole puuttunut avoimesti maan pääministerin ja hallituksen toimintaan. Pakistan käyttää puolustusmenoihin vähintäänkin 30 % budjetistaan. Pakistanin puolustusdoktriinin mukaan ydinase on suunnattu ainoastaan Intiaa vastaan ja Pakistan voi käyttää sitä myös ensimmäisenä, jos sen olemassaolo on uhattuna. Vaikka ääriliikkeiden saama tuki Pakistanissa on suhteellisen vähäistä ne ovat kuitenkin pystyneet vakavasti horjuttamaan maan vakautta ja kehitystä vuoden 2007 jälkeen. Merkittävin ääriliike on Pakistanin taleban (TTP), jonka tavoitteena on kaataa Pakistanin nykyhallinto ja tehdä Pakistanista puhdas islamilainen tasavalta. TTP taistelee ainoastaan Pakistanin hallintoa vastaan eikä toimi lainkaan Afganistanissa. Tosin, Afganistanin- ja Pakistanin talebanien välillä on yhteisyötä ja koordinaatiota erityisesti siksi, että myös Afganistanin talebanin ylin johto toimii Pakistanista käsin. Pääministeri Sharif käynnisti keväällä 2014 neuvottelut TTP:n kanssa pyrkien saamaan aikaan rauhansopimuksen väkivallan lopettamiseksi. Aluksi neuvottelut etenivät hyvin ja neuvotteluratkaisu näytti mahdolliselta mutta kaatui kuitenkin TTP:n Karachin kansainväliselle lentokentälle tekemään näyttävään iskuun kesäkuussa 2014. Tämän jälkeen armeija käynnisti suuren terrorismin vastaisen operaation TTP:n tukialueella, Pohjois-Waziristanissa. Operaatio jatkuu edelleen ja siihen osallistuu n. 200 000 maan armeijan ja erikoisjoukkojen sotilasta sekä maan ilmavoimat ja tykistö. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Pakistanin armeija pyrkii koko voimallaan nujertamaan TTP:n ja muut maan alueella toimiva ääriliikkeet. Operaatio on onnistunut hyvin ja arviolta n. 1500 2000 terroristia on eliminoitu. Armeijan tappiot ovat olleet n. 300 sotilasta. Operaatio on aiheuttanut maan sisäisten pakolaisten lisääntymisen. TTP on pystynyt edelleen iskemään erilaisiin kohteisiin maan asutuskeskuksissa.
Yhteisyötä ja koordinaatiota on lisätty Pakistanin ja Afganistanin kesken kaikilla tasoilla. Maiden poliittiset johtajat ovat tavanneet kevään 2015 aikana useita kertoja sekä armeijoiden ja tiedustelupalveluiden yhteistyötä on lisätty ennenäkemättömällä tavalla. Näyttäisi siltä, että kummankin maan johto pyrkii nyt vilpittömästi ja yhteistyössä nujertamaan ääriliikkeet. Pakistan on pyrkinyt myös taustalla edistämään rauhaneuvottelujen käynnistymistä Afganistanin hallituksen ja talebanien välillä pysyvämmän ratkaisun aikaansaamiseksi Afganistanissa ISAF:in vetäydyttyä. Pakistan järjestää marraskuussa 2015 Islamabadissa alueellisen Heart of Asia (HoA) ministerikokouksen, jonka tarkoituksena on edistää luottamuksen lisäämistä, poliittisten kysymysten ratkaisua sekä talouden kehittämistä alueella. Pääministeri Sharif on ollut aloitteellinen myös Intian suuntaan ja osallistuu mm. Intian uuden pääministeri Modin virkaanastujaisiin New Delhissä kesäkuussa 2014. Tämä ei kuitenkaan johtanut läpimurtoon ja dialogi käynnistyi uudestaan vasta presidentti Obaman New Delhin vierailun jälkeen syksyllä 2014. Ulkoministeri Kerry vieraili samaan aikaan Islamabadissa. Nyt on sovittu dialogin jatkumisesta ulkoministeritasolla mutta epäluuoja on runsaasti puolin ja toisin. Kashmirissa on ollut kevään 2015 aikana laukaustenvaihtoa ja tykistötulta, josta osapuolet syyttelevät toisiaan. Siviiliuhreiltakaan ei ole vältytty. Pakistanilla on Intian rajalla edelleen n 150 000 sotilasta ja Intialla suunnilleen sama määrä. Maiden kauppa ja taloussuhteet ovat hyvin vähäiset. Tosin, Intia on myöntänyt Pakistanille MFN kohtelun jo yli kymmenen vuotta sitten ja Pakistan luvannut myöntää Intialle samanlaisen vuoden 2015 alusta lukien. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Pakistan on huolissaan Intian tarkoitusperistä Afganistanissa ja Intia puolestaan erittäin huolissaan Pakistanin ja Afganistanin välisen yhteistyön lisääntymisestä. Pakistan-Intia suhteissa ja erityisesti Kashmir-kysymyksessä on edelleenkin suuria ja ratkaisemattomia ongelmia. Korkean tason dialogin käynnistyminen on kuitenkin rohkaisevaa. Kiina on tällä hetkellä Pakistanin läheisin ja tärkein yhteistyökumppani. Yhteisyötä on sekä taloudessa että sotilaspuolella runsaasti. Kiinan presidentin Islamabadin vierailun yhteydessä sovittiin yli 50 hankkeen käynnistämisestä ml. Kiinan rajalta Gwardarin satamaan ulottuvasta taloudellinen yhteistyökäytävä. Jo aikaisemmin oli sovittu, että Kiina saa operoitavakseen strategisesti tärkeän Gwardarin sataman. Kiinan rooli Afganistanin vakauttamisessa on lisääntynyt. USA-Pakistan suhteet ovat kehittyneet myönteisesti viimeaikoina ja pääministeri Sharif vieraili Valkoisessa Talossa Washingtonissa noin vuosi sitten ulkoministeri Kerry Islamabadissa viime syksynä. Kenraali Musharaff sai kutsun valkoiseen taloon 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen ylimmän tason vierailuja ei ole ollut. EU myönsi Pakistanille ns. GSP+ kohtelun vuoden 2014 alusta lukien. Suomi tuki tätä näkyvästi EU:ssa. Tämän jälkeen lähes koko Pakistanin tuonti EU alueelle on tulli- ja verovapaata. Tuonti EU alueelle on lisäännyt jo lähes 25 %. EU on edelleen Pakistanin suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU on reagoinut
voimakkaasti, kun Pakistan otti kuolemanrangaistuksen uudestaan käyttöön 10 vuoden moratorion jälkeen vuoden 2014 lopulla. Tämä oli reaktio Peshawarissa tapahtuneeseen veriseen armeijan kouluun tapahtuneeseen iskuun, jossa lähes 200 lasta murhattiin brutaalilla tavalla TTP:n toimesta. Aluksi kuolemanrangaistusta sovellettiin vain terroririkoksista tuomittuihin mutta myöhemmin myös yleisemmin. Pakistanin ihmisoikeustilanne ja kuolemanrangaistuksen soveltaminen voivat vaikuttaa GSP+ kohteluun vaikka suhteet ovat muuten kehittyneet myönteisesti. PAKISTANIN TALOUS: IMF:n toukokuussa 2015 tekemä arvio Pakistanin talouden kehittymisestä on yllättävänkin myönteinen. Talouskasvu on ollut ennakoitua parempaa ja sen arvioidaan nousevan 4.6 % vuonna 2016. Vuoden 2015 inflaatioksi arvioidaan n. 2 %. Budjettivaje on tavoitetta alempi ja valuuttavarannot ovat kasvaneet merkittävästi. Myös valtion yritysten yksityistämisohjelma on edennyt. IMF 6.6 miljardin USD sopimuksen ehdot on pääosin täytetty. Suurin ongelma on edelleenkin maan huonosti toimiva energiasektori, jonka negatiivinen vaikutus maan talouskasvuun on n. 2 %. Vaikeuksista huolimatta Pakistanin talouskehitys vaikuttaa lupaavalta ja hallitus on pystynyt täyttämään kaikki IMF sopimuksen ehdot toistaiseksi. Pakistanin suuri markkina tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille SUOMI JA PAKISTAN: Elokuussa 2012 tapahtuneesta Suomen Islamabadin suurlähetystön sulkemisesta huolimatta Suomi- Pakistan suhteet ovat alkuvaikeuksien jälkeen kehittyneet myönteisesti ja erityisesti suomalaisyritysten kiinnostus Pakistanin suurta ja kehittyvää markkinaa kohtaan on ollut kasvussa. Tätä todistaa myös runsas vuosi sitten toimintansa uudelleen käynnistänyt Suomi-Pakistan kauppayhdistys, joka on organisoinut kaksi suurta yritystilaisuutta Islamabadissa, ensimmäisen helmikuussa 2014 ja toisen huhtikuussa 2015. Kolmas tilaisuus on tarkoitus järjestää Lahoressa helmikuussa 2016. Kahteen tilaisuuteen on osallistunut yhteensä noin 30 yritystä Suomesta. Näistä useat ovat jo käynnistäneet tai harkitsevat käynnistävänsä liiketoimintaa Pakistanissa. Pakistanin hallituksen, virkamiesten sekä promootio-organisaatioiden kiinnostus Suomea kohtaan on ollut rohkaisevaa. Pakistanin tiedotusvälineet ovat raportoineet Suomesta suhteellisen paljon myönteisesti viimeaikoina. Myös Suomen valtion promootio- ja rahoitus organisaatiot, kuten Finpro ja Finnpartnerhsip ovat käynnistäneet toimintoja Pakistaniin mm siten, että esim. Finprolla on tällä hetkellä sopimukset kahden paikallisen konsultin kanssa suomalaisyritysten auttamiseksi. Suomella on Pakistanissa kunniapääkonsuli (Rva) Sadia Khan Karachissa, kunniakonsuli Dr. (Rva) Durre Ahmed Lahoressa sekä kunniakonsuliehdokas (Mr.) Asad Ansari Islamabadissa. Kaikki kunniakonsulit
ovat merkittävissä asemissa Pakistanin elinkeinoelämässä ja heillä on valmius avustaa Pakistanista kiinnostuneita suomalaisia yrityksiä. Suomi on indikoinut, että sillä on valmius neuvotella valmiiksi Suomen ja Pakistanin välinen investointisuojasopimus. Pakistanin valtuuskunta on kutsuttu Suomeen lokakuussa 20105. Myös kulttuuri ja koulutusyhteistyö ovat lisääntyneet. Kahdella Pakistanin suurimmista yliopistoista on yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kanssa. Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee parhaillaan n. 500 pakistanilaista. Suomen ja Pakistanin Museoliittojen välinen yhteistyöohjelma on edennyt hyvin ja saanut maassa runsaasti myönteistä julkisuutta. Suomen Museoliiton toiminnanjohtaja Kimmo Levä on vieraillut usein Pakistanissa. Pakistan ei ole Suomen kehitysyhteistyökumppani mutta Suomi rahoittaa n. 7 miljoonalla Eurolla Maailmanpankin raja-aluerahastoa, joka kehittää infrastruktuuria ja koulutusta lähinnä Afganistanin raja-alueilla. Lisäksi Suomella on pieni lisääntymisterveysohjelma (200 000 Euroa) Karachissa.