Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012



Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 3 Kalliokiviainesraportti

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille Pauli Harju maakuntajohtaja

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Ammatinvalinnanohjaus

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Maaseuturahaston tilastoja 2017

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Nuoret tekevät tulevaisuuden

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Pakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Täydennettävänä

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Metsätilat tuottokuntoon

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Petri Rosenberg

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä. Riikka Manninen, Kärsämäeltä

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Liite 4. 1 Liiketoiminnan määritys

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS MARRASKUU 2010

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Savuton kunta

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: ML2011:0020

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS SYYSKUU 2010

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

POHJOIS-POHJANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS JOULUKUU 2010

Transkriptio:

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012 Seppo Leinonen Risto Vartiainen Panu Lintinen Heidi Laxström Ilkka Pirttikoski Dno. K/577/41/2009 Hakemusnumero 802488 Projektinumero A31348

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Tiivistelmä PP- Kivi projektin tavoitteena oli lisätä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luonnonkivien ja soraa korvaavien kiviainesten, varsinkin vaativaan käyttöön soveltuvien I-II luokan ainesten varantoa, sen hallittua ja suunnitelmallista hyötykäyttöä ympäristötekijät huomioiden. Projektin kautta oli tavoitteena lisätä myös Pohjois- Pohjanmaan tunnettuutta ja kiinnostavuutta luonnonkiveä tuottavan teollisuuden investoinneille sekä uuden tuotannon käynnistymiselle ja jalostusarvon lisäämiselle. Projektialueena oli Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Taivalkoski, Utajärvi ja Yli-Ii kunnat. Projekti toteutettiin Oulunkaaren kuntayhtymän ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Projektin hakija oli Oulukaaren kuntayhtymä. Projektin rahoitukseen osallistuivat Oulunkaaren kuntayhtymä, Nivala- Haapajärven, Ylivieskan ja Haapajärven - Siikalatvan seutukunnat, Taivalkosken kunta ja Geologian tutkimuskeskus. Projektin päärahoittaja oli Pohjois-Pohjanmaan liitto, ohjelma Pohjois-Suomi, toimintalinja 3: alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Projektin kustannus oli 205 256. Projektin toteutui aikataulussa ja tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Uusista kiviainesvarannoista testattiin 19 esiintymää. Testattujen kiviaineskohteiden lisäksi löydettiin useita muitakin laadultaan ja sijainniltaan tuotantolaatuisia kiviaineksia jokaisesta projektialueen kunnasta. Testitulosten mukaan huippulaatuisia murskekiviä asfalttipäällysteisiin ja/tai raidealustoihin on 8, hyviä yleismurskeita 5 ja kohtuullisia yleismurskeita 7 esiintymässä. Uusia luonnonkiviesiintymiä löytyi 9. Luonnonkiviesiintymistä 6 esiintymää ovat mustia kiviä ja 3 puna-harmaajuovaisia graniitteja. Tarkempia tutkimuksia tehtiin 6 mustan kiven esiintymällä, tutkimusojat ja 8 timanttikairareikää, yhteensä 95.8 kairametriä. Kiviaineskohteiden markkinointi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Luonnonkiviesiintymien markkinointi saatiin käynnistettyä, mutta tutkimusten myöhäisestä valmistumisesta johtuen saatiin toteutettua vain osittain. Kiviainesesiintymistä tiedotettiin kaikkiaan 56 yrittäjälle. Luonnonkivitutkimuksista tiedotettiin 6 yrittäjälle. Kohderyhmän asiakastiedot ja kivialan kehittämismalli toimitetaan alueellista elinkeinoa kehittäville toimijoille loppuraportoinnin yhteydessä.

PP- KIVI Loppuraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Seppo Leinonen, Risto Vartiainen, Panu Lintinen, Heidi Laxström, Ilkka Pirttikoski Raportin laji Julkinen Toimeksiantaja Oulunkaaren kuntayhtymä Raportin nimi Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP- Kivi 2010-2012 Tiivistelmä PP- Kivi projektin tavoitteena oli lisätä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luonnonkivien ja soraa korvaavien kiviainesten varantoa, sen hallittua ja suunnitelmallista hyötykäyttöä ympäristötekijät huomioiden. Projektialueena oli Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Taivalkoski, Utajärvi ja Yli-Ii kunnat. Projekti toteutettiin Oulunkaaren kuntayhtymän ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Projektin hakija oli Oulunkaaren kuntayhtymä. Projekti toteutui suunnitelman mukaisesti ja tavoitteet saavutettiin. Uusista kiviainesvarannoista testattiin yhdeksäntoista näytettä. Uusia luonnonkiviä löytyi yhdeksän esiintymää, kuusi mustaa kiveä ja kolme puna-harmaajuovaisen gneissiä. Tarkempia tutkimuksia tehtiin kuudella mustan kiven esiintymällä: tutkimusojat ja kahdeksan timanttikairareikää, yhteensä 95.8 kairametriä. Kiviaineskohteiden markkinointi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kiviainesesiintymistä tiedotettiin kaikkiaan 56 yrittäjälle. Luonnonkivitutkimuksista tiedotettiin 6 yrittäjälle. Kohderyhmän asiakastiedot ja kivialan kehittämismalli toimitetaan alueellista elinkeinoa kehittäville toimijoille loppuraportoinnin yhteydessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kiviaines, luonnonkivi, mustakivi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Pohjois-Pohjanmaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Loppuraportti Arkistotunnus 126/2013 Kokonaissivumäärä 17 s. + 4 liitettä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue VA 401 Hanketunnus 3513001 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Seppo Leinonen

PP- KIVI Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHADANTO 1 2 TAVOITTEET.. 1 3 TUTKIMUS 1 3.1 Etsintäkartoitus.. 2 3.2 Näytteenotto... 3 3.3 Tutkimuskaivannot... 4 3.4 Kairaus 4 3.5 Kiviainestestit. 5 4 TULOKSET... 6 4.1 Luonnonkiviesiintymät.. 6 4.2 Kiviainesesiintymät 8 4.2.1 Kiviainesesiintymien laatukuvaukset.. 10 5 MARKKINOINTI 16 6 LUONNONKIVITEOLLISUUSDEN KEHITTÄMINEN... 16 7 KIVIAINESTUOTANNON KEHITTÄMINEN... 16 8 YHTEENVETO.... 17 LIITELUETTELO

PP- KIVI Loppuraportti 3 1 JOHADANTO Geologian tutkimuskeskus ja Oulunkaaren kuntayhtymä toteuttivat Pohjois-Pohjanmaan kiviprojektin, PP- Kivi vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kestävällä tavalla hyödynnettäviä kiviaines- ja luonnonkivivarantoja. Tutkimusten tuloksena projekti raportoi 19 uutta kiviaines- ja 9 uutta luonnonkiviesiintymää. Projektia rahoittivat Oulunkaaren kuntayhtymän ja GTK:n lisäksi Taivalkosken kunta, Nivala - Haapajärven, Ylivieskan seutukunta ja Haapaveden - Siikalatvan seudun kuntayhtymä. Projekti sai EU- rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta, alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamisen toimintalinjalta. Hankkeen kustannus oli 205 256. 2 TAVOITTEET Projektin tavoitteena oli parantaa maakunnan kiviainesvarantoa ja kiventuotannon toimintaympäristöä kartoittamalla projektialueelta helposti tuotteistettavat ja markkinoitavat kiviaines- ja luonnonkiviesiintymät. Tarkoituksena oli löytää vähintään yksi vaativaan kiviainesluokkaan I - II kuuluvan kiviainesesiintymä jokaisesta projektialueen kunnasta. Kiviainesesiintymien lisäksi projekti asetti tavoitteekseen löytää vähintään 10 uutta luonnonkiviesiintymää, joista 3-4 kohdetta soveltuisivat vientituotantoon. Tutkimustulosten markkinoinnin avulla haettaisiin yrityksiä hyödyntämään uusia kivivarantoja. Tavoitteeksi asetettiin löytää 10 jatkotoimista kiinnostunutta yritystä ja että vähintään 2 esiintymässä ryhdytään jo projektin aikana toimiin varannon hyödyntämiseksi. 3 TUTKIMUS Tutkimus sisälsi varantotutkimukset ja esiintymämarkkinoinnin. Varantotutkimuksissa tehtiin etsintäkartoitus, näytteenotto, tutkimuskaivannot ja kairaus sekä kiviainestestit. Esiintymien ympäristöarviointi tehtiin karttatiedusteluna, maastossa ja Oiva-palvelun avulla (www.ymparisto.fi/oiva). Projektin toiminnan, tavoitteiden ja tulosten markkinointi kohdistettiin maakunnan kivi- ja maaainesalan toimijoihin sekä keskeisiin Suomessa toimiviin luonnonkivialan yrityksiin. Keskeiset toimet vuosina 2010-2012: 2010. Hanke aloitettiin vasta elo-syyskuun taitteella virallisen rahoituspäätöksen jälkeen. Projektin käynnistäminen ja toteutus oli muutoin suunnitelman mukainen. Etsintätutkimuksia tehtiin lumien tuloon lokakuulle sekä Oulun eteläisellä että pohjoisella alueella. 2011. Projekti jatkui sekä Oulun eteläisen että pohjoisen alueen etsintätutkimuksilla. Kiviaines- ja luonnonkivinäytteitä irrotettiin yhteensä 19 kappaletta. Verkostoituminen kohderyhmään aloitettiin. Oulun eteläisen etsintätutkimukset saatiin valmiiksi talven alkuun. 2012. Projektin etsintäkartoitusta jatkettiin toukokuulta alkaen. Kartoitus saatiin valmiiksi syyskuussa. Kohdekohtaisia kaivatus- ja kairaustutkimuksia tehtiin syys - lokakuun aikana. Tutkimusluvat saatiin kaikkiaan 8 esiintymälle. Kiviainestestejä tehtiin vuoden alussa 16 kpl ja loppupuolella 3 kpl, yhteensä 19 kappaletta. Vuoden 2011 kiviainesesiintymät ja tulokset (16 kappaletta) toimitettiin niistä kiinnostuneille 16 yrittäjille. Kiinnostavuuskysely toimitettiin kaikkiaan 56:lle yrittäjälle. Luonnonkivitutkimuksista ja tuloksista oli kiinnostunut 6 luonnonkivialan yrittäjää.

PP- KIVI Loppuraportti 4 Tutkimusalueeksi suunniteltiin koko Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa. Projekti toteutettiin kuitenkin vain niillä alueilla, mihin saatiin seutukunnallista tai kunnallista rahoitusta. Pohjoisella alueella projektialueeseen kuului Oulunkaaren kuntayhtymän alueen kunnat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Koillismaan seutukunnasta Taivalkoski. Eteläisellä alueella projektialueen muodostivat Nivala - Haapajärven, Haapaveden - Siikalatvan ja Ylivieskan seutujen kunnat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska (kuva 1). Kuva 1. PP- Kivi projektialue. 3.1 Etsintäkartoitus Etsintäkartoituksen kohteet valittiin olemassa olevan geologisen ja ympäristöaineiston perusteella. Asutusta tai muuta häiriintyvää kohdetta lähellä olevat viitteet (< 500 m) rajattiin pois tarkistettavien listalta. Viitteillä tehtiin geologinen luonnonkivi- ja / tai kiviainesvarantoarvio ja tarkastettiin karttatiedusteluna ennakkoon tehty ympäristöllinen soveltuvuus. Oulun pohjoisella alueella kartoitettiin sekä luonnonkivi- että kiviainesviitteet, Oulun eteläisellä vain kiviainesviitteet. Eteläisen alueen luonnonkiven kartoitettiin vuosina 2004-2005, Promotion of Natural Stone Industry in the

PP- KIVI Loppuraportti 5 Northern Areas, PNASTINA- projekti (NPP- projekti: lead partner SGU Ruotsi, partneri Suomessa Pyhäjärven Kehitys Oy). PP- Kivi projektissa kartoitettiin kaikkiaan 940 kohdetta (taulukko 1). Taulukko 1. PP- Kivi projektin etsintäkartoituskohteiden lukumäärä vuosina 2010-2012. Pohjoinen Eteläinen Yhteensä 2010 126 95 221 2011 388 257 645 2012 74 0 74 2010-12 588 352 940 3.2 Näytteenotto Projektissa irrotettiin 22 kookasta lohkarenäytettä kiilaamalla ja räjäyttämällä (kuva 2). Näistä 19 oli kiviainesnäytteitä ja 3 luonnonkivinäytteitä. Kiviainesnäytteet pienittiin lekalla nyrkin kokoisiksi kappaleiksi ja toimitettiin testauslaboratorioon. Näytemäärä testeihin oli 80 kg/testattava näyte. Kiinnostavilta mustankiven tutkimuskohteilta porattiin 14 värinäytettä pienoistimanttiporalla. Pienoispora- ja lohkarenäytteet kiillotettiin värilaadun arvioimiseksi. Kartoitustutkimusten ohella otettuja vasaranäytteitä ei arkistoitu. Muut näytteet säilytetään GTK Itä-Suomen yksikössä kairasydännäytteitä lukuun ottamatta, jotka toimitetaan Lopen kairasydän arkistoon. Kuva 2. Lohkarenäyte Pitkäselän puna-mustajuovaisesta gneissi- esiintymästä, Pudasjärvi, x=7269.143 ja y=3500.476. Kuva: Risto Vartiainen.

PP- KIVI Loppuraportti 6 3.3 Tutkimuskaivannot Laadultaan kiinnostavilla luonnonkivitutkimuskohteilla tehtiin etsintäkartoituksen jälkeen pienoistimanttikairanäytteiden otto ja osalle kohteista tutkimuskaivannot kaivinkoneella. Potentiaalisimmat 4 aihetta tutkittiin timanttikairalla pintaa syvemmältä 10-15 m syvillä rei illä. Luonnonkivitutkimuksia tehtiin kaikkiaan 16 kallioalueella (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimustoimenpiteet luonnonkiviaiheilla. Tutkituista 16 aiheesta 9 luokittui eheys- ja värilaadun perusteella esiintymiksi. Kahden aiheen lisätutkimuksiin ei saatu maanomistajan lupaa. Esiintymät, 9 kpl Kohde Kunta Hav.tunnus X Y Kivilaji Lisätutkimuksia Näytetyyppi Kaivanto Kairaus Isolehto Pudasjärvi MTM$-2011-130 7259877 3529692 Gabro Ei Vasaranäyte Petäjäkangas Pudasjärvi PJL3-2011-33 7265822 3493326 Diabaasi Ei Lohkare Pieni Raatesuo S Pudasjärvi PJL3-2010-75 7276265 3478500 Tonaliittigneissi Ei Vasaranäyte Pitkäselkä Pudasjärvi PJL3-2011-43 7269143 3500476 Graniittigneissi Ei Lohkare Repovaara Pudasjärvi BBT$-2011-114 7249834 3520527 Graniittigneissi Ei Lohkare Jänisvaara Taivalkoski STL2-2012-54 7266317 3550103 Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Koivuvaara Taivalkoski STL2-2012-55 7264648 3548942 Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Latvakangas Taivalkoski STL2-2012-22 7264371 3564490 Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Romevaara Taivalkoski STL2-2012-13 7261605 3549075 Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Tutkitut kohteet, 7 kpl Ahvenlampi Taivalkoski STL2-2012-51 7263314 3566116 Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Vasaranäyte Kalliovaara Taivalkoski STL2-2012-21 7271062 3595112 Sarvivälkediabaasi Kyllä Minikaira x Murtovaara Taivalkoski STL2-2012-33 7263702 3546700 Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Vasaranäyte Pohjanvaara Taivalkoski STL2-2012-50 7263874 3564947 Pyrokseenidiabaasi Ei Vasaranäyte Romeenkangas Taivalkoski STL2-2012-8 7260922 3548955 Pyrokseenidiabaasi Ei Vasaranäyte Romeenrinne Taivalkoski STL2-2012-37 7261130 3548204 Pyrokseenidiabaasi Ei Vasaranäyte Väärälampi Taivalkoski PJL3-2012-28 7298600 3572490 Sarvivälkediabaasi Kyllä Minikaira 3.4 Kairaus Potentiaalisimmat luonnonkiviaiheet tutkittiin timanttikairalla, poraus-kairaust56 kalusto. Kairattuja kohteita oli 4 kpl ja reikä 8 kpl. Yhteenlaskettu reikäpituus oli 95.8 m. Kairasydämistä raportoitiin väri, värivirheet sekä kallion rakoilu. Raot luokiteltiin pysty-, vaaka- ja muiksi raoiksi. Kallion eheys arvioitiin rakoluokituksen perusteella. Kairasydämistä kiillotettiin määrävälein värinäyte (taulukko 3). Kairausurakan toimittajaksi valittiin kilpailutuksella Destia Oy infrapalvelut. Taulukko 3. PP- Kivi projektin kairaustiedot. Kulma on asteina (90 o on pysty). Näyte reikäpituutta. KOHDE KAIRATUNNUS X (kkj) Y (kkj) Pituus m Kulma Suunta NÄYTE (kiillotus) Jänisvaara S513/2012/R1 7266287 3549909 15.3 60 140 (SE) _4.15m; _8.98m; _11.5m Jänisvaara S513/2012/R2 7266284 3549856 10.1 60 250 (W) _3.7m; _7.7m; _8.55m Romevaara S513/2012/R3 7261644 3549221 10.25 60 010 (N) _4.0m; _6.5m Romevaara S513/2012/R4 7261671 3549239 15.3 60 250 (SW) _6.0m; _12.3m Koivuvaara S513/2012/R5 7264648 3548942 10.1 60 230 (SW) _7.1m; _2.0m Koivuvaara S513/2012/R6 7264676 3548881 8.2 60 0 (N) _2.85m; _6.3m Latvasuo S513/2012/R7 7264385 3564443 12.5 60 180 (S) _5.2m Latvasuo S513/2012/R8 7264377 3564444 14.05 60 180 (S) _4.5m Yht. (m) 95.8

PP- KIVI Loppuraportti 7 3.5 Kiviainestestit Kiviainestestejä tehtiin kaikkiaan 19 kappaletta, 6 pohjoisella osa-alueella ja 13 eteläisellä osaalueella (kuva 3, taulukot 5 ja 6). Perustestipaketin mukaiset tutkimukset tehtiin kaikkiaan 19 näytteelle. Peruspaketti sisälsi seuraavat toimenpiteet: murskaus, seulonta, pesu, kuivaus, kiintotiheys, vedenimeytyminen, litteysluku, kuulamyllykoe ja Los Angeles-koe. Lähellä ratalinjoja sijainneille näytteille tehtiin myös raidesepelitestipaketin testit (Los Angeles-, LaRB-, micro Deval- kokeen, MDRB ja muotoarvon määrittämisen), taulukko 7. Kiviainestesti toimittajaksi valittiin kilpailutuksella Destia Oy infrapalvelut. Taulukko 5. Pohjoisen projektiosa-alueen 6 kiviainestestinäytettä. Kohde Kunta Havaintotunnus X Y Kivilaji Näytetyyppi Petäjäkangas Pudasjärvi PJL3-2011-33 7265672 3493491 Diabaasi Kiviainesnäyte Jäkälämaa Pudasjärvi PJL3-2010-93 7271511 3484360 Diabaasi Kiviainesnäyte Pitkäselkä Pudasjärvi PJL3-2011-41 7269350 3500442 Diabaasi Kiviainesnäyte Koivuvaara Taivalkoski PJL3-2012-32 7264803 3548939 Diabaasi Kiviainesnäyte Lamminvaara Utajärvi PJL3-2011-9 7196574 3493151 Tonaliittigneissi Kiviainesnäyte Mustasalmenkangas Utajärvi BBT$-2011-20 7201422 3502202 Diabaasi Kiviainesnäyte Kuva 3. Kiviainesnäytteen valmistelua Lamminvaaran esiintymällä Utajärvellä (PJL3-2011-9 x=7196.574 ja y=3493.151). Kuva: Martti Melamies.

PP- KIVI Loppuraportti 8 Taulukko 6. Eteläisen projektiosa-alueen 13 kiviainestestinäytettä. Kohde Kunta Havaintotunnus X Y Kivilaji Näytetyyppi Kekajärvi itä Ylivieska 003-SMH$-10 3382203 7118388 Intermediäärinen porfyriitti Kiviainesnäyte Asemakangas Ylivieska 020-SMH$-10 3389641 7117801 Gabro Kiviainesnäyte Haapakalliot Sievi 040-SMH$-10 3370152 7099771 Mafinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Toppikallio länsi Alavieksa 054-SMH$-10 3364447 7119945 Mafinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Karkiakallio Oulainen LETU-2011-24 3392150 7121366 Hapan vulkaniitti Kiviainesnäyte Takakuru Oulainen LETU-2011-25 3390218 7120779 Emäksinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Kivikkokangas Kärsämäki KRK2-2011-63 3454794 7101252 Kvartsi-maasälpäkivi Kiviainesnäyte Nuolimäki Kärsämäki 120-KRK2-101 3443102 7084895 Emäksinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Honkastenkangas Haapavesi 122-KRK2-10 3412555 7114196 Emäksinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Kiimaharju L Haapavesi KRK2-2011-48 3428948 7121597 Kvartsi-maasälpäkivi Kiviainesnäyte Kumiseva Haapajärvi KRK2-2011-94 3424125 7064824 Gabro Kiviainesnäyte Murtomäki Pyhäjärvi KRK2-2011-103 3437141 7068971 Intermediäärinen porfyriitti Kiviainesnäyte Penttilä Haapajärvi KRK2-2011-80 3421011 7089107 Emäksinen vulkaniitti, dioriitti Kiviainesnäyte Taulukko 7. Näytekohtaiset perustestit (19 kpl) ja raidesepelitesti (4 kpl). PSY havaintotunnus Kohde Kunta Kivilaji Perustesti Raidesepelitesti PJL3-2011-33 Petäjäkangas Pudasjärvi Diabaasi/Gabro X - PJL3-2010-93 Jäkälämaa Pudasjärvi Diabaasi/Gabro X - PJL3-2011-9 Lamminvaara Utajärvi Tonaliittigneissi X - PJL3-2011-41 Pitkäselkä Pudasjärvi Diabaasi X PJL3-2012-32 Koivuvaara Taivalkoski Diabaasi X BBT$-2011-20 Mustasalmenkangas Utajärvi Diabaasi X LSY havaintotunnus Kohde Kunta Kivilaji Perustesti Raidesepelitesti 003-SMH$-10 Kekajärvi itä Ylivieska Intermediäärinen porfyriitti X - 020-SMH$-10 Asemakangas Ylivieska Gabro X X 040-SMH$-10 Haapakalliot Sievi Mafinen vulkaniitti X X 054-SMH$-10 Toppikallio länsi Alavieksa Mafinen vulk. X - LETU-2011-24 Karkiakallio Oulainen Hapan vulk. X X LETU-2011-25 Takakuru Oulainen Emäksinen vulk. X X KRK2-2011-63 Kivikkokangas Kärsämäki Kvartsimaasälpäliuske X - 120-KRK2-10 Nuolimäki Kärsämäki Emäksinen vulk. X - 122-KRK2-10 Honkastenkangas Haapavesi Emäksinen vulk. X - KRK2-2011-48 Kiimaharju L Haapavesi Kvartsimaasälpägneissi X - KRK2-2011-80 Penttilä Haapavesi Emäksinen vulk/dioriitti X - KRK2-2011-94 kumiseva Haapajärvi Gabro X - KRK2-2011-103 Murtomäki Pyhäjärvi Intermediäärinen vulk. X - 4 TULOKSET 4.1 Luonnonkiviesiintymät Luonnonkiviesiintymistä on 6 mustia kiviä ja 3 puna- tai harmaajuovaisia gneissejä (taulukko 8, kuvat 4 ja 5). Mustat kivet ovat väriltään kilpailukykyisiä parhaisiin Suomessa tuotettuihin mustiin kiviin verrattuna. Mustakiviesiintymät tai niiden helposti tuotettavat alueet ovat varsin pienialaisia. Esiintymät soveltuvat tuotettavaksi kotimaan markkinoille tai omajalostetuotannon raaka-aineeksi.

PP- KIVI Loppuraportti 9 Tämän tutkimuksen tulokset ovat alustavia ja jokaisella kohteella on tarpeellista tehdä tarkentavat inventoinnit ennen tuotantovalmisteluja. Esiintymien kuvailusivut ovat liitteessä 1. Kuvailusivut ovat myös www- osoitteessa: http://stone.gsf.fi/ Taulukko 8. PP- Kivi projektin luonnonkiviesiintymät (9 kpl) ja muut tutkitut kohteet (7 kpl). Esiintymät, 9 kpl Kohde Kunta Hav.tunnus X Y Kivilaji Arvio Isolehto Pudasjärvi MTM$-2011-130 7259877 3529692 Gabro Ehyt Petäjäkangas Pudasjärvi PJL3-2011-33 7265822 3493326 Diabaasi Ehjä, iso esiintymä Pieni Raatesuo S Pudasjärvi PJL3-2010-75 7276265 3478500 Tonaliittigneissi Ehyt Pitkäselkä Pudasjärvi PJL3-2011-43 7269143 3500476 Graniittigneissi Ehjä, iso esiintymä Repovaara Pudasjärvi BBT$-2011-114 7249834 3520527 Graniittigneissi Ehjä, iso esiintymä Jänisvaara Taivalkoski STL2-2012-54 7266317 3550103 Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri, levä, pitkä Koivuvaara Taivalkoski STL2-2012-55 7264648 3548942 Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri, kapea, pitkä Latvakangas Taivalkoski STL2-2012-22 7264371 3564490 Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri, kapea, pitkä Romevaara Taivalkoski STL2-2012-13 7261605 3549075 Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri Tutkitut kohteet, 7 kpl Ahvenlampi Taivalkoski STL2-2012-51 7263314 3566116 Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Kalliovaara Taivalkoski STL2-2012-21 7271062 3595112 Sarvivälkediabaasi Epätasainen väri Murtovaara Taivalkoski STL2-2012-33 7263702 3546700 Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Pohjanvaara Taivalkoski STL2-2012-50 7263874 3564947 Pyrokseenidiabaasi Pieni, peitteinen Romeenkangas Taivalkoski STL2-2012-8 7260922 3548955 Pyrokseenidiabaasi Liikaa värivirheitä Romeenrinne Taivalkoski STL2-2012-37 7261130 3548204 Pyrokseenidiabaasi Liikaa värivirheitä Väärälampi Taivalkoski PJL3-2012-28 7298600 3572490 Sarvivälkediabaasi Liikaa värivirheitä Kuva 4. Luonnonkiviesiintymistä 5 sijaitsee Pudasjärvellä ja 4 Taivalkoskella.

PP- KIVI Loppuraportti 10 4.2 Kiviainesesiintymät Kuva 5. Latvasuon mustankivi Taivalkoskella (STL-2012-22, x=7264.371 ja y=3564.490). Uusista kiviainesesiintymistä testattiin19 kappaletta. Näistä 13 on Oulun eteläisellä ja 6 Oulun pohjoisella alueella (taulukko 9, kuvat 6, 7 ja 8). Tuotantolaatuisia esiintymiä on testattujen kohteiden lisäksi kaikissa projektialueen kunnissa. Testitulosten mukaan huippulaatuisia murskekiviä asfalttipäällysteisiin ja/tai raidealustoihin on 8, hyviä yleismurskeita 5 ja kohtuullisia yleismurskeita 7 esiintymässä. Tarkemmat kuvailut ovat kappaleessa 4.2.1, mineraalikoostumukset liitteessä 2 ja testaustulokset liitteessä 3. Taulukko 9. Kiviainesesiintymien laatu (SFS-EN standardit), pinta-ala (ha) ja määräarvio (m3). Esiintymä Kunta Kivilaji Yleisarvio Testitulos P-ala, ha Määrä, m3 Petäjäkangas Pudasjärvi Diabaasi/Gabro hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) 2.00 100 000 Jäkälämaa Pudasjärvi Diabaasi/Gabro hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35) 1.43 71 250 Lamminvaara Utajärvi Tonaliittigneissi kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 30, FI 35) 1.33 66 500 Pitkäselkä Pudasjärvi Diabaasi kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 25, FI 20) 0.41 20 500 Koivuvaara Taivalkoski Diabaasi erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15) 0.70 105 000 Mustasalmenkangas Utajärvi Diabaasi erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 20) 2.68 134 000 Kekajärvi Ylivieska Intermediäärinen vulkaniitti kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 20, FI 20 6.45 322 500 Asemakangas Ylivieska Gabro hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) 0.91 45 500 Haapakalliot Sievi Mafinen vulkaniitti erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15) 0.74 43 750 Toppikallio Alavieksa Mafinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35) 0.60 30 000 Karkiakallio Oulainen Mafinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35) 2.48 257 300 Takakuru Oulainen Mafinen vulkaniitti kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) 1.56 78 000 Kivikkokangas Kärsämäki Kvartsimaasälpäliuske kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) 0.96 48 000 Nuolimäki Kärsämäki Mafinen vulkaniitti kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) 1.62 151 020 Honkastenkangas Haapavesi Mafinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35) 1.98 104 900 Kiimaharju Haapavesi Kvartsimaasälpäkivi erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35) 4.60 435 660 Penttilä Haapajärvi Intermediäärinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) 2.87 143 500 Kumiseva Haapajärvi Gabro hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) 1.58 78 750 Murtomäki Pyhäjärvi Intermediäärinen vulkaniitti erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35) 3.20 160 000 Tilavuusarvio on laskettu tapauskohtaisesti 5-15 m louhintasyvyydelle

PP- KIVI Loppuraportti 11 7 6 5 4 ha 3 2 Sarja1 1 0 Akselin otsikko Kuva 6. Pinta-alaltaan isoja kiviaineskohteita (> 2ha) ovat Kekajärvi, Ylivieska; Kiimaharju, Haapavesi; Murtomäki, Pyhäjärvi; Penttilä, Haapajärvi; Mustasalmenkangas, Utajärvi; Karkiakallio, Oulainen; Petäjäkangas, Pudasjärvi. Kuva 7. PP- Kivi projektin testatut kiviaineskohteet (13 kpl Oulun eteläinen ja 6 Oulun pohjoinen).

PP- KIVI Loppuraportti 12 450000 400000 350000 300000 m3 250000 200000 150000 Sarja1 100000 50000 0 Kuva 8. Kiviainesesiintymän louhinnallisen määräarvion (>150 000 m 3 ) perusteella mittavia kohteita ovat Kiimaharju, Haapavesi; Kekajärvi, Ylivieska; Karkiakallio, Oulainen; Murtomäki, Pyhäjärvi ja Nuolimäki, Kärsämäki. 4.2.1 Kiviainesesiintymien laatukuvaukset Pohjoinen osa-alue Pohjoisella projektialueella testattiin 6 kiviainesesiintymän kivityypit (kuva 9). Petäjäkangas: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Jäkälämaa: hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Lamminvaara: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 30, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Pitkäselkä: kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 25, FI 20) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisille teille.

PP- KIVI Loppuraportti 13 Kuva 9. PP- Kivi kiviainestestit pohjoisella osa-alueella. Petäjäkangas, Jäkälämaa ja Pitkäselkä Pudasjärvi; Koivuvaara, Taivalkoski sekä Lamminvaara ja Mustasalmenkangas, Utajärvi. Koivuvaara: erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippumatta. Mustasalmenkangas: erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 20) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Eteläinen osa-alue Eteläisellä projektialueella testattiin 13 kiviainesesiintymän kivityypit (kuva 10). Kekajärvi: kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 20, FI 20). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisille teille.

PP- KIVI Loppuraportti 14 Kuva 10. PP- Kivi kiviainestestit pohjoisella osa-alueella. Kekajärvi itä ja Asemakangas, Ylivieska; Haapakalliot, Sievi; Toppikallio länsi, Alavieksa; Karkiakallio ja Takakuru, Oulainen; Kivikkokangas ja Nuolimäki, Kärsämäki; Honkastenkangas ja Kiimaharju L, Haapavesi; Kumiseva ja Penttilä Haapajärvi sekä Murtomäki, Pyhäjärvi. Asemakangas: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Raidesepelitestin LA on erittäin hyvä (LArb 12), mutta Micro Deval (MDErb 15) jää vähän vaatimustason alapuolelle (=11). Testitulokset eivät välttämättä vastaa tuotantomurskeista saatavia tuloksia. Haapakalliot: erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön sekä mm. maanteiden rakennekerroksiin ja asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippumatta. Kelpaa lujuuden puolesta myös raidesepeliksi, kaikille rataosuuksille (LArb 12, MDrb 11), mutta raidesepelitestissä muoto (SI 50) jää paljon vaatimustason alapuolelle (=20). Päällystetestissä litteysluku on kuitenkin ihan hyvä?! Koemurskauksessa selviäisi, onko tämä todellista!

PP- KIVI Loppuraportti 15 Toppikallio: hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35), jopa erittäin luja jos litteyslukua (FI) saadaan parannettua murskausprosessissa. Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Karkiakallio: hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35), jopa erittäin luja jos litteyslukua (FI) saadaan parannettua murskausprosessissa. Sopii mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin ja on kuulamyllykokeen perusteella erittäin kestävä asfalttikivi. Kelpaisi lujuuden puolesta raidesepeliksi (LArb 16, MDErb 7), mutta litteyslukua (FI)rvo jää huonoksi (SI luokaton). Takakuru: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Sopii lujuuden puolesta raidesepeliksi (LArb 14, MDErb 11). Litteyslukua (FI)rvo (SI 25) jää hieman vaatimustason alapuolelle (=20), mutta litteyslukua (FI) voi todennäköisesti parantaa murskausprosessissa. Kivikkokangas: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Nuolimäki: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Honkastenkangas: hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35), etenkin jos litteyslukua (FI) saa parannettua murskausprosessissa. sopii mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Kiimaharju: erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35), etenkin jos litteyslukua (FI) saa parannettua murskausprosessissa. Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikenneluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Kuulamyllyarvon perusteella esiintymässä on huippulaatuista asfalttikiveä. Penttilä: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useiden liikennemääräluokitusten teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Kumiseva: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useiden liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Murtomäki: erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35), etenkin jos litteyslukua (FI) saa parannettua murskausprosessissa. Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten teille asfalttityypistä riippuen. Kuulamyllykokeen perusteella erittäin luja asfalttikivi, mutta litteysluku on melko huono.

PP- KIVI Loppuraportti 16 5 MARKKINOINTI Projektin kiviainesesiintymät 2011 esiteltiin alan toimijoille keskitetysti vuoden2012 keväällä. Kiinnostavuuskysely toimitettiin 56 alueen kivi- ja maa-ainesalan yrittäjälle. Kiviainesesiintymien markkinointiaineisto toimitettiin 16 tuloksista kiinnostuneelle yrittäjälle. Markkinointiaineistoon sisältyi esiintymät ja maanomistajatiedot, testaustulokset ja kohteiden sijaintikartat. Luonnonkivitutkimuksista ja alustavista tuloksista raportoitiin 6 luonnonkivialan yritykselle. Varsinaiset tutkimustulokset valmistuivat vasta projektin loppupuolella ja tulosten maastoesittelyt siirtyvät vuoden 2013 kesään. 6 LUONNONKIVITUOTANNON KEHITTÄMINEN Luonnonkivituotannon kehittämisen pääpiirteet ovat esiintymätiedon markkinointi yrityskenttään ja esiintymien käyttöönoton opastaminen. Pohjois-Pohjanmaan luonnonkivituotannon kehittämiseen tarvittava tutkimustieto on raportoitu tässä raportissa. Tutkimustieto siirretään myös seudullisten ja maakunnallisten viranomaisten käyttöön. Luonnonkiviliiketoiminnan käynnistämisessä on ensisijaisesti huomioitava raaka-aineen tasalaatuisuus ja riittävyys, tuotannon tehokkuus ja riittävän laaja markkinapohja ja sen jatkuva kehittäminen. Tämä raportin liitteenä olevassa luonnonkivituotannon kehittämismallissa (liite 4) on toimenpidemallin lisäksi listattu esiintymätutkimiseen, koetuotantoon, materiaalitestaukseen ja markkinointiin erikoistuneita palvelun tarjoajia. Mallissa on myös lista suomalaisista kiviyrityksistä. Lähteenä on käytetty Suomen kiviteollisuusliitto ry:n sivustoa (www.finstone.fi). Sivustolla on kerättynä kivialan toimijoille laajasti ajankohtaisia asioita, tilastotietoa, ohjeita ja muuta käyttökelpoista tietoa. GTK:n luonnonkiviesiintymätietoa osoitteessa http://stone.gsf.fi/ ja tietoa tutkimuspalveluista osoitteessa http://www.gtk.fi/asiantuntijapalvelut/maankaytto/luonnonkivet/. 7 KIVIAINESTUOTANNON KEHITTÄMINEN Rakentaminen ja liikenneväylät tarvitsevat maa-aineksia. Lisääntyvällä kalliokiviainesten käytöllä säästetään soravaroja ja suojellaan alueellisesti tai pakallisesti tärkeitä pohjavesialueita. Maaaineksia käytetään vuosittain 80 miljoonaa tonnia, noin 16 tonnia asukasta kohti, josta puolet murskataan kalliosta. Kiviainesten varantotieto ja ympäristöturvallinen käyttöönotto ovat tällä hetkellä maankäytön keskeisiä haasteita, sekä maakunnissa että yksittäisissä kunnissa. Kuljetuskustannukset ovat korkeat ja aineksia halutaan tuottaa mahdollisimman lähellä käyttökohteita. Kiviainestuotannon kehittämisessä on tärkeintä ympäristöllisesti kestävä alueellinen varantotieto. Kiviainestuottaja vastaa kohdekohtaisesta laatu-määräinventoinnista ja ainestuotteen laatumäärityksestä. Kiviainesesiintymä vuokrataan maanomistajalta. Toiminta tarvitsee maa-aines ja ympäristöluvan. Pohjois-Pohjanmaan ki-

PP- KIVI Loppuraportti 17 viainestuotannon kehittämiseen tarvittava tutkimustieto on raportoitu tässä raportissa. Tutkimustieto siirretään myös seudullisten ja maakunnallisten viranomaisten käyttöön. Kiviainesesiintymistä saa lisätietoja GTK:sta, http://www.gtk.fi/asiantuntijapalvelut/maankaytto/kiviaines/. Alueelliset kiviaineskohteet ovat tarkasteltavissa kiviainestilinpidon palvelussa http://www.geo.fi/kitti/. Kiviainestuotannosta on saatavilla lisätietoja INFRA ry:n sivuilta http://www.infrary.fi/. INFRA ry on maa- ja vesirakennusalan yrittäjien ja yritysten etujärjestö. Rakentamisen materiaaleja koskeva harmonisoiduista tuotestandardeista saa lisätietoa Rakennusteollisuus RT ry: www.rt.fi/cemerkinta, Ympäristöministeriö: www.ymparisto.fi/ce-merkinta, Suomen standardoimisliitto SFS ry: www.sfs.fi, hen Helpdesk -nettisivusto (toiminnassa vuoden 2012 alusta lähtien). CE- merkintä tulee pakolliseksi suurimmalle osalle rakennustuotteita 1.7.2013. 8 YHTEENVETO Projektin toteutui ja tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Tuotantolaatuisia kiviaineksia löydettiin jokaisesta projektialueen kunnasta. Uusista kiviainesvarannoista testattiin 19 esiintymää. Testitulosten mukaan huippulaatuisia murskekiviä asfalttipäällysteisiin ja/tai raidealustoihin on 8, hyviä yleismurskeita 5 ja kohtuullisia yleismurskeita 7 esiintymässä. Uusia luonnonkiviesiintymiä löytyi 9. Luonnonkiviesiintymistä 6 esiintymää ovat mustia kiviä ja 3 puna-harmaajuovaisia gneissejä. Luonnonkiviesiintymiä koskeva tutkimustieto on alustava. Tarkemmat tutkimukset on tehtävä ennen tuotantosuunnitelmia. Etsintäkartoituskohteet valittiin riittävillä suojaetäisyyksillä (> 500 m) asutuksesta, vesistöistä ja muista häiriintyvistä kohteista olemassa olevan kartta-aineiston perusteella. Ympäristöarviointia tehtiin myös maastossa. Näytteenottokohteille ja muille lisäselvitetyille kohteiden tehtiin tarkentava ympäristötarkastelu Oiva- palvelun avulla (OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille: www.ymparisto.fi/oiva. Kohteissa ei ole ympäristö- eikä muita rajoitteita. Tutkimus- ja esiintymätieto toimitetaan projektin päätyttyä seudullisten kehittämistoimien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Ely- keskukselle. Tutkimustoimet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti koko projektialueella. Projektissa kartoitettiin kaikkiaan 940 kohdetta. Näytteitä irrotettiin kaikkiaan 22 kappaletta. Näistä oli kiviainesnäytteitä 19 ja luonnonkivinäytteitä 3 kappaletta. Kiviainestestejä tehtiin kaikkiaan 19 kappaletta. Luonnonkivinäytteet työstettiin kiiltopintaisiksi näyttölevyiksi. Tutkimuskaivantoja tehtiin 5 ja timanttikairausta 4 luonnonkiviesiintymällä. Kohteisiin kairattiin 8 kpl 10-15 m pitkää reikää, yhteensä 95.8 metriä. Näytteen irrotukseen ja kohteellisiin kaivanto- ja kairaustutkimuksiin haettiin maanomistajilta näytteenotto- tai tutkimusluvat. Tutkimusluvat saatiin lähes kaikille potentiaalisille kohteille 2 mustan kiven esiintymää lukuun ottamatta. Kiviaineskohteiden markkinointi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Luonnonkiviesiintymien markkinointi saatiin käynnistettyä, mutta tutkimusten myöhäisestä valmistumisesta johtuen saatiin toteutettua vain osittain. Kiviainesesiintymistä tiedotettiin kaikkiaan 56 yrittäjälle. Luonnonkivitutki-

PP- KIVI Loppuraportti 18 muksista tiedotettiin 6 yrittäjälle. Kohderyhmän asiakastiedot ja kivialan kehittämismalli toimitetaan alueellista elinkeinoa kehittäville toimijoille loppuraportoinnin yhteydessä. Projektin tutkimustoimista vastasi Geologian tutkimuskeskus. Markkinointi tehtiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Projektin testaus- ja urakointipalvelujen kilpailutuksesta vastasi Oulunkaaren kuntayhtymä. Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus 143 680 70 % Kuntien rahoitus 33 288 16 % Muu julkinen rahoitus 28 288 14 % Rahoitus yhteensä 205 256 100 % Projektin ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa. Näistä 2 oli sähköpostikokousta. Ohjausryhmän kokoonpanossa olivat Paavo Tihinen, Oulunkaaren kuntayhtymä; Kimmo Pietikäinen ja Seppo Leinonen, GTK; Urpo Kortetjärvi, Taivalkosken kunta; Kari Pinola, Pyhäjärven Kehitys Oy; Tuukka Pahtamaa, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus. Projektin toteutukseen liittyvät asiakirjat ja tutkimusmateriaalit säilytetään Geologian tutkimuskeskuksessa, Itä-Suomen yksikössä, Kuopiossa. Kairasydämet säilytetään Kuopion toimistolla ja toimitetaan GTK keskuskairasydänvarastoon Lopelle vuoden 2015 alusta. GTK kirjapitoaineisto säilytetään Kuopiossa ja Oulunkaaren kirjanpito Oulunkaaren kuntayhtymässä Iissä. Ohjausryhmän pöytäkirjat säilytetään Oulunkaaren kuntayhtymässä. Säilytyspaikkojen osoite- ja yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö PL 1237, Neulaniementie 5 70211 KUOPIO Puhelinvaihde: 029 503 0000 Faksi 029 503 3901 kirjaamo: gtk@gtk.fi tiedustelut: info@gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Lopen kairasydänarkisto Mustinsuontie 159 12600 LÄYLIÄINEN info@gtk.fi Faksi (019) 445 069 Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Micropolis, 91100 Ii vaihde: (08) 587 561 00 fax: (08) 553 6507 kirjaamo@oulunkaari.com

PP- KIVI Loppuraportti 19 LIITELUETTELO Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Luonnonkiviesiintymien kuvailusivut Mikroskooppimääritykset kiviainesnäytteille Kiviainestestien tulokset 19 kpl Luonnonkivituotannon kehittämismalli