Palvelujen paikat saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa 15.1.2014 Lydia Heikkilä Tutkija SámiSoster ry
Lähtökohtana Heikkilä, Lydia & Laiti-Hedemäki, Elsa & Pohjola, Anneli 2013: Buorre eallin Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Rovaniemi: LUP. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-484-660-8 Tietoa saamelaisten hyvinvointipalveluiden toteutumisesta, tilasta ja palvelutarpeista saamelaisalueella Saamelaisten näkemykset ja kokemukset palveluista ja niiden tarpeista hyvinvoinnin osatekijöistä Kohteena saamelaisalueen kuntien peruspalvelut Erityistarkastelun kohteena saamenkielisten palveluiden saatavuus sekä palvelutarpeet Kielen ja kulttuurisuuden huomioiminen palvelutekijöinä Vähemmistökansalaisen ääni; tietoa palvelunjärjestäjille, yhdenvertaisuuden seurantaan
Kulttuurinen hyvinvointi Mitä on hyvinvointi? Mikä on palvelujen paikka saamelaisten elämässä? (tarpeet, odotukset, tottumukset) Hyvinvoinnin määritys saamelaisten lähtökohdista (koettu hyvinvointi, kulttuurinen konteksti, paikallisuuden kudos) Vähemmistöasema ja alkuperäiskansojen laaja-alainen hyvinvointikäsitys Sosiaalinen ja terveydellinen, kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, perinteinen tietämys ja uskomukset, luontoympäristö Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen (itsemääräämisoikeus) Oikeudenmukaisuus, tasa-arvon kokemus, ihmisten osallisuus
Birget - Pärjääminen, hyvässä elämäntilanteessa eläminen Erilaisia strategioita Buorredilli, Buorre eallin Hyvä elämä - elanto, toimeentulo, terveys, turva, rauha, yhteisöllisyys, mielekkyys 1) Omat kyvyt, 2) yhteisön apu ja vaihto, (resurssit ja tietotaito, arvot ja normit), 3) yhteiskunnan tuki Kyky tulla toimeen vähällä, omatoimisuus ja pystyvyys Olosuhteisiin mukautuminen ja sopeutuminen valtakulttuurin paineisiin >RESILIENCE Vuorovaikutus luonnonympäristön ja lähiyhteisön kesken
Resurssit Luontosuhde Ihmisen omat kyvyt Sukulaissuhteet Báiki: yhteisö ja ympäristö Máhttu, osaaminen Ulkoiset kontaktit Kauppa, Jäämeren kalastus ym. Yhteiskunnan tuet ja toimet Väärtisuhteet Kulttuurisuus
Buresbirget, buresveadjin - Hyvinvointi Käsitteellinen siirtymä birget > buresbirget Palvelut, jotka tukevat pärjäämistä (osana perinteistä elinkeinotoimintaa), mahdollistavat kielen ja kulttuurin elinvoimaisena säilymisen Perinteisten elinkeinojen asema toimeentulon kulmakivenä, kulttuuristen ja yhteisöllisten suhteiden perustana Sosiaali(nen) turva Taustalla monimutkaiset yht.kunnalliset muutosprosessit: saamelaisalueen erityiset olosuhteet ja historialliset kehityspiirteet määrittävät pärjäämistä ja palvelujen sekä sos.turvan tarvetta ja toteutumista Birgen bággu/pärjäämisen pakko elinkeinojen ja toimintaympäristöjen muutoksessa sekä modernisaatiokehityksessä
http://www.samediggi.fi/images/stories/videosivusto/kartat/hallintoalueet_iso.jpg
Saamelaisten määrä kunnittain (Saamelaiskäräjät/Väestörekisteri 2011) Kunta Äänioikeutetut Kaikki ikäluokat yhteensä Enontekiö 275 391 Inari 1434 2137 Sodankylä 124 163 Utsjoki 560 768 Yht. saamelaisten 2393 3459 kotiseutualueella Yht. Suomessa 5072 9266 Yht. (Suomessa ja ulkomailla) 5483 9919
Saamelaisten lukumäärä saamelaisalueella ikäryhmittäin 2011 400 (Lähde Saamelaiskäräjät/Väestörekisterikeskus) 350 300 250 200 150 100 50 0 Enontekiö Inari Utsjoki Lapin plk/skylä 0-10 11-17 v 18-24 v 25-34v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 65-74 v 75-84 v 85 -
Saamelaisten lukumäärä ikäryhmittäin 2011 (Lähde Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Saamelaisalue Muu Suomi 0-10 11-17 v 18-24 v 25-34v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 65-74 v 75-84 v 85 -
Saamelaisten palvelukokemukset - palvelujen saatavuus Saamelaisvastaajista 38 % piti sote-palvelujen saatavuutta hyvänä (vrt. koko maa 61%, Lappi 63%, Kansalaisbarometri) Palvelujen saatavuutta huonona piti 42% (koko maa 16%, Lappi 14%) Kuntakohtaiset erot suuret, samoin kuntien sisäiset Tulos heijastaa saamelaisalueen kuntien palvelujärjestelmän ominaispiirteitä Ratkaisevia etäisyydet, kunnan sisäinen palvelurakenne, kulkuyhteydet, kielisyys
Palvelujen saavutettavuus Keskittynyt palvelutarjonta, harva asutus, 4 kieltä Kuntakeskukset ja muutama palvelukylä (Sevettijärvi, Karigasniemi, Kaaresuvanto, Kilpisjärvi, Vuotso) palvelukeskittyminä Pitkät etäisyydet palveluihin: kuntakeskukseen enimmillään 200km, erityispalveluihin LKS Rovaniemelle 450km ja Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan lähes 700km (Nuorgam) Vrt. siedettävinä pidetyt palveluetäisyydet haja-asutusal. 5-10 km Vaikka asutus keskittyy, perinteisten elinkeinojen harjoittajat asuvat sivukylissä samoin kuin monet ikäihmiset Julkinen liikenne karsittu vähäiseksi, korvaava palveluliikenne (palvelulinjat) ei peittävää (mahdollinen kutsutaksi usein suomenkielinen) Edellyttää omien kulkuneuvojen käyttöä, erityisesti ikääntyvät tarvitseva kuljetusapua
Päivittäispalvelujen saatavuus saamelaisalueen kunnissa Pankkipalvelut 27 39 20 14 Apteekkipalvelut 27 31 28 14 Liikuntapalvelut 25 29 25 21 Postipalvelut Kirjasto 13 9 18 23 32 47 36 22 Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Kauppa 6 19 43 32 Erittäin helppoa Yläaste 2 17 33 48 Ala-aste 2 8 37 53 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Yksityiset terveyspalvelut 51 26 15 8 Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Kunnalliset terveyspalvelut 12 36 39 13 Melko helppoa Erittäin helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityiset sosiaalipalvelut 54 30 11 5 Erittäin vaikeaa Kunnalliset sosiaalipalvelut 23 38 25 14 Melko vaikeaa Melko helppoa Päivähoitopalvelut 24 18 32 26 Erittäin helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kelan ja TE-toimiston palvelujen saatavuus Kelan palvelut 26 45 21 8 Erittäin vaikeaa TE-palvelut 22 44 24 10 Melko vaikeaa Melko helppoa Erittäin helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Hyvinvointipalvelujen saatavuus suhteessa äidinkieleen
Kuntakohtaiset erot: Terveyspalvelujen saatavuus vaikeinta Vuotsossa (Sodankylässä) ja Inarissa Enontekiön ja Utsjoen vastaajista puolet koki helpoksi Inarissa suuri hajonta Matkan pituuden ja palveluiden saatavuuden välinen yhteys oli selvin Inarissa ja Vuotsossa. Utsjoella suurin osa koki lähipalveluiden saatavuuden helpoksi ja erityispalveluiden saatavuuden vaikeaksi. Pitkämatkaiset, eläkkeellä olevat naiset (I, U) ja peruselinkeinoja harjoittavat miehet kokivat vaikeammaksi kuin muut (E) Eläkkeellä olevat naiset ja palkkatyöläiset, joilla lyhyt matka palveluihin kokivat helpoksi
Palvelutyytyväisyys Yleinen tyytyväisyystaso valtakunnan tasoa alhaisempi: Saamelaisista 55 % tyytyväisiä terveyspalveluihin 28 % tyytyväisiä sosiaalipalveluihin Vrt. suomalaisista 61 % tyytyväisiä sote-palveluihin (Kansalaisbarometri 2011) Suuria eroja kunnittain, palvelualoittain, ikäryhmittäin, kieliryhmittäin: Utsjoella 36 % terveyspalveluihin tyytyväisiä Enontekiöllä 88 % yleislääkäripalveluihin tyytyväisiä Tyytymättömimpiä: erikoislääkärinpalveluihin (rtg, fys terap., mielenterveyspalvelut) (vrt. keskimäärin n. 75-80 % tyytyväisiä )
Sosiaalipalvelujen osalta matkan pituus ja palvelutyytyväisyys olivat jossain määrin yhteydessä toisiinsa (etenkin Enontekiöllä ja Inarissa). Ilmiö oli huomattavasti loivempi kuin saatavuuden suhteen. Sosiaalipalvelutyytyväisyydessä oli joitakin kuntakohtaisia eroja. Inarin ja Enontekiön vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisimpiä sosiaalipalveluihin. Vuotson vastaajat olivat selvästi tyytymättömämpiä (mutta vastaajia oli vain 12 ja joidenkin osakysymysten kohdalla vain 4 Ikäihmiset tyytyväisempiä sosiaalipalveluihin kuin muut (vrt. valtakunnan tasolla päinvastoin) Perinteisten elinkeinojen harjoittajat hieman tyytymättömämpiä sosiaalipalveluihin
Saamenkielisten terveyspalvelujen saatavuus (N=26-51) Yleislääkäri 37 57 Kotisairaanhoito 13 57 Kouluterveydenhuolto 10 50 Sairaalan vuodeosasto 8 64 Äitiys-ja lastenneuvola 7 54 Työterveydenhuolto Erikoislääkäri Laboratorio 6 5 4 62 82 77 kyllä ei Fysioterapia 3 74 Mielenterveyspalvelut 2 62 Röntgen 1 76 Hammashoito 1 78 0 20 40 60 80 100
Saamenkielisten sosiaalipalvelujen saatavuus (N=57-70) Auttaja-Aslak, Veahkki ym. 28 42 Lasten päivähoito 24 37 Kielipesätoiminta 22 34 Vanhuspalvelut 18 49 Kotipalvelu 15 49 Sosiaalityöntekijä 11 56 kyllä Omaishoidon tuki Toimeentulotuki 9 8 50 53 ei Palveluasuminen 8 51 Vammaispalvelut 5 52 Lastensuojelu 4 55 Päihdepalvelut 3 54 0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kulttuurinen palvelutyytyväisyys Tyytyväisyys ja valinnanmahdollisuus (Exit, Voice, Loyalty) Vähän vastauksia, paljon EOS Kulttuurinen koodi ei haluta valittaa ja antaa itsestä kuvaa valittajana myös pelko, että kritiikin seurauksena menettää nykyisetkin palvelut Kunta- ja palvelukohtaiset erot suuret erilaiset profiilit Saamenkielisistä palveluja on edelleen vähän, vaikka tilanne on parantunutkin; Miten palveluja voi tarvita, jos niitä ei ole?
Tulkin käytössä laatuongelmia Lähes puolet tyytymättömiä saamenkielisistä palveluista tiedottamiseen (46%) Internetin käyttö lähinnä pankkipalveluissa, ei toistaiseksi täydentävä vaihtoehto Siirtymä puhelinpalveluihin (Kela, TE) vaikeuttanut palvelua, pärjääminen edellyttää suomenkielen hyvää taitoa ja osaamista
STM:n erillismääräraha saamenkielisten sote-palveluiden tuottamiseen merkittävä, mutta ei riittävä, kaipaa myös kuntakohtaisen profiloitumisen mahdollistamista (monet kunnat eivät ole STM:n erillismäärärahan ohella tuottaneet juurikaan muita saamenkielisiä palveluja, vaikka rahoitus on tarkoitettu tukemaan palvelutuotantoa ja kehittämistyötä niillä aloilla, joilla se muuten olisi vaikeaa käynnistää) Kulttuurisensitiivisiä palveluita kehitteillä (esim. mettäterapia, saamenkielinen ja kulttuurilähtöinen kotiapu Järjestöjen rooli palvelutuottajana vielä vähäinen, sen sijaan suuri merkitys kielen ja kulttuurin sekä saamelaisten yhteiskunnallisen aseman vahvistamisessa ja saamelaisten sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen
Palvelutarpeet
Saamenkieliset ja kulttuurilähtöiset palvelutarpeet Palvelut kolmella saamen kielellä > kieli- ja ammattitaitoisen hlöstön saatavuus Kielipesä- ja päivähoitopalvelujen saatavuus parantunut saamelaisalueella; tarve muualla Suomessa kasvanut; sisältöjen kehitys, ammattitait. työvoima Saamenkielisille ja kulttuurilähtöisille vanhusten palveluille kasvava tarve (kotipalvelu, hoivapalvelu, muistisairaiden palvelut) Saamenkielisiä psykososiaalisia ja perhepalveluja ei ole tarjolla, kaksikielisten perheiden tuki Terveydenedistämismenetelmät, työterveyshuolto Terveydenhuollon testit (muistitestit, puheen kehityksen seuranta ym.) Tulkkauksen laatu ja etätulkkausmenetelmät
Johtopäätökset ja pohdinta Julkiset hyvinvointipalvelut ovat valtayhteiskunnan ja saamelaisten kohtaamisareenoita samalla oikeuksien toteutumisen peili Kysymys palveluita laajempi: henkinen hyvinvointi, elinkeinojen, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja kielen säilymisen tukeminen; kokonaisvaltaisuus ja kulttuurinen sensitiivisyys Mitä palvelurakenneuudistuksen lupaukset palvelujen saatavuudesta ja lähipalveluista sekä uudelleen organisoitavista erityispalveluista tarkoittavat saamelaisten hyvinvointipalvelujen kannalta Miten saamenkieliset palvelut voisivat vahvistaa identiteettiä, kieltä ja kulttuuria? Omakieliset palvelut tärkeitä luodessaan saamenkielelle käyttöympäristöjä
Pohdinta: Paljon palveluja tarvitsevien saamelaisten asema ja tarpeet? Näkökulmat: Omakielisyys, culturally safe, saatavuus>saavutettavuus, tarvevastaavuus > Lähi-/erikois-/erityispalveluissa Konkreettisten esimerkkien kautta ilmiötiikan lähiluenta! Pienet palvelujen käyttäjämäärät, kriittiset tarpeet Kielen ja kulttuurin tuomat lisähaasteet palvelutarpeisiin ja -tuotantoon Pitkät välimatkat, rajat ylittävät palvelualueet? Palvelukokonaisuuksien eheys/pirstaleisuus? Palvelujen soveltuvuus kohderyhmän erityistarpeisiin ja elämänkontekstiin? Asiakkaan palveluosaaminen (palveluohjaus ja asiointituki)? Ammattihenkilöstön osaaminen, asenteet, valmiudet?