Uutiskirje 5/2006 Suomi Ruokaelämyksiä Napapiirin pohjoispuolelta Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille Hän haluaa panostaa pohjoiseen Kiirunan Siirtäminen vaikuttaa koko pohjoiskalottiin Rautatie Tromssan ja Kiirunan välille Viiden miljoonan investoinnit Haaparannalla Luonnonlohikannat nousuun Lohirahastolla
Ruokaelämyksiä Napapiirin pohjoispuolelta - Ruoka on osa paikallishistoriaa, sanoo Werner Wögeli. Elämysten tuottamisessa ruoka on yhtä tärkeää kuin kaunis luonto tai Pohjoiskalotin asukkaat. Werner Wögeli on Ruotsin tunnetuimpia keittiömestareita ja hän on työskennellyt jo 42 vuotta hovin kokkina. Koko uransa ajan, muun muassa valtiovierailu- tai Nobelpäivällisten valmistamisessa, hän on hyödyntänyt Pohjoiskalotilta saatavia raakaaineita. Wögelin mielestä täältä saatavat tuotteet ovat erittäin korkealaatuisia. Tämä tulee selvästi esiin myös hänen kirjoittamistaan kahdeksasta keittokirjasta, joiden monissa resepteissä näkyy vaikutteita Napapiirin alueen ruoasta. Wögeli oli alustajana Saltdalissa järjestetyssä Polarfood tapahtumassa, joka oli tutustumis- ja kannustetapaaminen Nordlannin ja Norrlannin sisämaan elintarviketuottajille. - Miksei Napapiiri ole vakiintunut merkkituotekäsite? Täällä tuotettujen elintarvikkeiden laatu on aivan yhtä hyvä kuin Manner- Euroopassa tuotettujen, Wögeli ihmettelee. - Pitää oppia rakentamaan merkkituotteita. Jos paikallinen tuottaja valmistaa juustoa, sitä ei pidä kutsua brieksi vaan sille on keksittävä nimi, joka kuvaa juuston taustaa ja kotipaikkaa, Wögeli sanoo. Hänen mielestään esimerkiksi Lofoottien turska tai skrei on laadultaan aivan toista luokkaa kuin Östersundin turska. Tätä tietoa tuottajien pitäisi osata hyödyntää paremmin, sillä tänä päivänä kuluttaja ei tiedä näiden eroa. Wögeli painottaa myös, että paikallisilla tuottajilla on paljon opittavaa tuotteiden esittelystä ja esillepanosta. - Olen ottanut vastaan raakaaineita, joiden laatu on ollut sekalaista. Ravintolat ovat valmiita maksamaan laadukkaista raaka-aineista ja siksi tavaran toimittajien pitäisi nähdä vaivaa ja luokitella raaka-aineet laadun mukaan. Pienet yksityiskohdat kuten parsan pituus tai kantarellien koko vaikuttavat merkittävästi keittiömestarin työhön, kun hän laittaa tarjolle hienoja ruokalajeja. Olen itse usein saanut eteeni melkein valmiita ruokalajeja, Wögeli toteaa. Keittiömestarin työssään esimerkiksi Tukholman Operakällaren ravintolassa hän käytti jatkuvasti pohjoisesta tulevia raakaaineita. Manner-Euroopassa mikään ei ole sen hienompaa kuin tarjoilla Pohjoiskalotin raaka-aineista valmistettuja ruokalajeja. Kuinka moni ranskalainen on maistanut esimerkiksi jälkiruokaa, jossa on lakkoja? Wögelin mielestä on vielä tehtävä paljon ennen kuin Polarfood on vakiintunut tuotekäsite, mutta siihen suuntaan ollaan jo menossa. - Teillä on maailman paras lähtökohta raaka-aineet! Nostakaa tuotteiden markkinoinnissa vahvemmin esiin paikallisuus, historia ja perinteet. Seminaariin saapuessaan Wögeli näki Bodön lentokentällä Pizza Hut ravintolan. Minkä vuoksi tänne saapuva matkailija ei saa tutustua paikallisiin ruokalajeihin? Wögeli kysyy tuohtuneena ja luettelee pitkän listan paikallisia tuotteita, joita hänen mielestään pitäisi olla tarjolla pizzan sijaan. Vidar Korsberg Dalsbø
Maakuntapoliittinen panostus pohjoisille alueille Norjan pohjoisimmat maakunnat määrittelevät omat kantansa Pohjoisten alueiden politiikkaan. Tämä on erinomainen asia, toteaa Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Geir Knutson. Maakunnat määrittelevät omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä sen, miten ne kukin osaltaan voivat vaikuttaa kansallisen pohjoisten alueiden strategian toteutumiseen. Nordlannin maakuntaneuvoston johtajana toimiva Knutson esitteli äskettäin Nordland- Pohjolan moottori raportin, jossa arvioidaan, miten Norjan hallituksen panostus pohjoisille alueille voi vaikuttaa Nordlannin maakuntaan. -Nordland on Pohjois-Norjan elinkeinoelämän tärkeimpiä alueita ja merkittävä osapuoli kansallisen pohjoisten alueiden strategian kehittämisessä. Raportti, jonka Nordlannin maakunnan asettama pohjoisten alueiden toimikunta on laatinut, nostaa esiin sellaisia toimintalinjoja, joilla maakunnan painoarvoa saadaan edelleen kasvatettua. Raportissa esitellään toimia ja tekoja, joihin hallitus voisi ryhtyä, sekä ehdotetaan entistä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa Maaosavaltuuskunnan (LU), Barentsin ja Pohjoiskalotin neuvostojen kanssa, Knutson kertoo. Myös Tromsin maakuntaneuvosto pitää pohjoisten alueiden kehitystä yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden painopistealueista. Maakuntaneuvosto toivoo asian pysyvän kansallisella agendalla ja maakunta haluaa vahvasti vaikuttaa sisällön kehittämiseen osaamiseen, ympäristöön, elinkeinoihin ja kansalaisten väliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Käytännön hankekohteina mainitaan esimerkiksi Tromssan yliopiston Amundsen-keskuksen kehittäminen globaaliksi polaariosaamisen keskukseksi ja Tromssan korkeakoulun Pohjoisten alueiden turvallisuusja ympäristökysymyksiin keskittyvä opintokokonaisuus. Lisäksi maakunta on ehdottanut, että vuosittain järjestettäisi pohjoisten alueiden kysymyksiin keskittyvän Arctic Frontiers konferenssi, perustettaisi Riddu Riddu pohjoisten kansojen keskus, kiinnitettäisi enemmän huomiota Tromssan ja Muurmanskin välisten merikuljetusten kehittämiseen sekä perustettaisi norjalainen yläaste Muurmanskiin. Finnmarkin maakunnalle itään päin suuntautuva yhteistyö on erittäin tärkeää. Tähän asti siinä on keskitytty lähinnä kalastuskysymyksiin. Venäläisten liikakalastus, kalan tuontikielto ja heidän puutteelliset tietonsa rannikkokalastuksesta ovat asioita, joihin olemme viime aikoina erityisesti keskittyneet, kertoo maakunnan puheenjohtaja Kirsti Saxi. Finnmarkin maakuntahallinto järjesti yhdessä Murmanskin läänin kanssa jonkin aikaa sitten hyvin onnistuneen kalastuskonferenssin, jonka tuloksena solmittiin muun muassa useita eri alojen yhteistyösopimuksia. Finnmark on Nordlannin tavoin asettanut pohjoisten alueiden toimikunnan, johon kuuluu poliitikkojen, muiden virallisten toimijoiden, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän edustajia. -Olemme laatimassa toimintaohjelmaa, joka määrittelee, miten maakunta toteuttaa pohjoisten alueiden politiikkaa. Tarvitsemme ohjelman, koska tavoitteenamme on systemaattisempi ja hyökkäävämpi pohjoisten alueiden politiikka, jossa on vahvasti esillä myös ruohonjuuritason, ympäristön, tutkimuksen, korkeamman koulutuksen ja elinkeinoelämän kehityksen yhteistyö. Näin pyrimme vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita rajat ylittävä ja monikulttuurinen yhteistyö meille asettaa, Kirsti Saxi sanoo. Vidar Korsberg Dalsbø
HÄN HALUAA PANOSTAA POHJOISEEN -Norjalla ja Suomella on jo omat Barents-sihteeristönsä mutta Ruotsi lakkauttaa omansa. Mielestäni tämä on väärin, sanoo kansanedustaja Birgitta Ahlqvist (sos.dem.) Luulajasta, uutiskirjeen haastattelussa. Birgitta Ahlqvist on Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja hän on mukana Eurooppaneuvoston Ruotsin delegaatiossa. Hän on ollut valtiopäivien jäsen vuodesta 1995, lukuun ottamatta vuosia 1995 1998, jolloin hän oli Euroopan parlamentin jäsen. Ruotsin syksyn vaalien jälkeen hän on kuitenkin jättämässä valtiopäivät, mutta aikoo jatkaa työtään Pohjoiskalotti- ja Barentsasioissa, mm. Ruotsin Pohjoiskal ottikomiteassa. -Pohjoiskalotti- ja Barentsasiat ovat tärkeitä meille täällä pohjoisessa. Sain Ruotsin entisen ulkoministerin Anna Lindhin ymmärtämään tämän ja hän päätti myös perustaa Barentssihteeristön Luulajaan. Hänen kuolemansa jälkeen Ruotsin hallituksen mielenkiinto näihin kysymyksiin on valitettavasti laantunut ja toiminnan arvioinnin jälkeen Luulajan Barentssihteeristö on lakkautettu. Nyt Barents-asioita hoitaa ulkoministeriön virkamies, Birgitta Ahlqvist sanoo. Anna Lindh avasi Barentssihteeristön Luulajassa vuonna 2003. Kysymysten parissa piti silloin työskennellä kolme henkilöä, yksi Luulajassa, yksi Uumajassa ja yksi Tukholmassa. -Aikaisemmin Barents-yhteistyötä pidettiin osana Itämeren yhteistyötä ja se on mielestäni väärin, Ahlqvist sanoo. Toiminnan arvioinnin jälkeen Luulajassa oleva sihteeristö on nyt lakkautettu. -Norjalla ja Suomella on jo omat Barents-sihteeristönsä mutta Ruotsi lakkauttaa omansa. Mielestäni tämä on väärin, sanoo luulajalainen kansanedustaja Birgitta Ahlqvist (sos.dem.). -On ihmeellistä, samalla kun Norja ja Suomi lisäävät panostusta niin Ruotsi lakkauttaa toiminnan. Norjalla on jo pitkään ollut Barentssihteeristö Kirkkoniemessä ja toimintaa ollaan nyt laajentamassa kansainvälisellä tutkimuslaitoksella. Suomeen ollaan perustamassa Rovaniemelle kansallinen/ alueellinen Barents-sihteeristö. Toivon, että Ruotsin uusi ulkoministeri Jan Eliasson, joka on kaikin puolin viisas mies ja jolla on hyvät kontaktit, ottaa jälleen esille ne asiat, joihin Anna Lindh tarttui ennen valitettavaa murhaansa. Mielestäni Ruotsin on perustettava emissaarin virka Barentsin alueelle ja avattava uudelleen Luulajan Barentssihteeristö, Birgitta Ahlqvist sanoo. Hän korostaa myös, että tarvitaan sekä kansallinen että alueellinen taso, jotta pohjoinen yhteistyö saadaan toimimaan. -Toisia asioita voidaan käsitellä menestyksekkäästi vain kansallisella tasolla, esimerkiksi tulliasioita ja valtioiden välisiä sopimuksia, ja toisiin, esimerkiksi liikenneyhteyksiin liittyviin asioihin, tarvitaan sekä kansallinen että alueellinen taso. Alueellisella tasolla hän tarkoittaa esimerkiksi Barentsin Tien kansainvälistä tieyhdistystä. -Yhdistys on luonut Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan välisen tieyhteyden, jolla voi tänä päivänä matkustaa linja-autolla koko 1500 kilometrin matkan Bodöstä Murmanskiin, hän sanoo. Birgitta Ahlqvistin mielestä sekä Ruotsin valtiopäivät että Euroopan parlamentti tietävät liian vähän sekä Pohjoiskalotista että Barentsista. -Pohjoiskalotista ja Barentsista tarvitaan enemmän informaatiota ja tietoa. Euroopan parlamentissa ollessani koin, että mielenkiintoa aluetta kohtaan on, mutta alueen olosuhteita tunnetaan huonosti. Mielestäni Euroopan parlamentissa oli suurempi mielenkiinto Pohjoiskalottia kohtaan kuin Ruotsin valtiopäivillä, hän sanoo. Kent Lidman
KIIRUNAN SIIRTÄMINEN VAIKUTTAA KOKO POHJOISKALOTTIIN Kent Lidman Suuri osa Kiirunan kaupungista siirtyy 30 vuoden toiseen paikkaan. Tämä on ensimmäisiä maailmassa toteutettuja kaupungin siirtohankkeita ja siirtämisen vaikutukset tulevat tuntumaan koko Pohjoiskalotilla. Kukaan ei vielä tiedä, mitä tällainen siirto tulee maksamaan, mutta kunnallisneuvos Kenneth Stålnacken (sos.dem.) mukaan kyse on sadoista miljardeista kruunuista. -Aivan kuten Norjan öljyteollisuus on vaikuttanut koko Pohjoiskalotilla, tulee Kiirunan siirtäminen tuntumaan alueella. Ja siirtämisen joutuu LKAB maksamaan sehän on itsestään selvää, Stålnacke sanoo. Nämä Kiirunan kerrostalot pitää siirtää 20 vuoden sisällä. (kuvat Kent Lidman) Vähän yli 100-vuotias Kiiruna on Ruotsin nuorin kaupunki. Se sai kaupunkioikeutensa 1902. Kaupunki rakennettiin LKAB:n silloisen kaivosjohtajan Hjalmar Lundbohmin johdolla malliyhteiskunnaksi. Esikuvina olivat samantyyppiset kaivosyhteisöt USA: ssa ja Isossa Britanniassa. Kaupungin asemakaavassa on huomioitu ilmasto, mikä tarkoittaa, että rakentamisessa huomioitiin topografia sekä miten sää ja tuulet vaikuttivat ympäröiviin laaksoihin. Itse ydinkeskusta on rakennettu ruutukaavalla eteläeurooppalaisten kaupunkien mallin mukaan. Pohjoisen ilmaston vuoksi rakennettiin kunnollisia työläisasuntoja ja myös raitiovaunulinja rakennettiin helpottamaan kaivostyöntekijöiden töihin pääsyä. Kiirunan omaperäinen kaupungintalo voidaan siirtää nykykunnossa Kiirunan synty ja kehittyminen kytkeytyy tiiviisti LKAB:n kehittymiseen. -LKAB ja kaupunki ovat riippuvaisia toisistaan. Kiirunaa ei olisi ilman LKAB:tä eikä LKAB:tä ilman Kiirunaa. Molemminpuolinen riippuvuus pätee tänä päivänä samalla tavoin kuin Kiirunaa perustettaessa, Kenneth Stålnacke sanoo....mutta pitääkö kirkko purkaa osiin ja koota uudelleen?
(KIIRUNAN SIIRTÄMINEN VAIKUTTAA KOKO POHJOISKALOTTIIN) LKAB on tähän asti louhinut malmia kaupungin ulkolaidoilla. Malmion uudet mittaukset osoittavat sen olevan kuin vino levy ja ulottuvan pitkälle nykyisen kaupunkialueen alle. Siksi on malminlouhinnan jatkumisen mahdollistamiseksi suuria osia Kiirunaa siirrettävä. -Koska malmio on kaupungin alapuolella, meidän on tietenkin louhittava sieltä, sanoo Karl Wikström, LKAB:ltä. Tehtyjen laskelmien mukaan louhinnan vaikutukset tulevat jo 10 vuoden sisällä tuntumaan lähimpänä olevalla alueella, jossa rautatie kulkee ja kaupungintalo sijaitsee. Alueella on myös noin 160 asuntoa ja asuu lähes 500 ihmistä. Sitä seuraavien 10 vuoden aikana vaikutukset ulottuvat jo suureen osaan Kiirunan keskustaa, muun muassa torin laidalla oleviin kerrostaloihin. Arviolta 30 vuoden kuluttua kirkkoon ja sairaalaan ulottuvaa asuinaluetta on pitänyt siirtää. -Tämä tarkoittaa, että meillä on kiire ja toivoisin, että siirrot toteutettaisiin nopeammin kuin miten kaivoslouhinnan vaikutukset alueilla tuntuvat. Meillä täytyy olla turvallisuusvyöhyke, eikä vain tyytyä siirtämään ne alueet, jotka ovat lähimpänä kaivoslouhintaa, Kenneth Stålnacke sanoo. *Kiirunan luoteispuolelle Luossavaaran läheisyyteen. *Kiirunan itäpuolelle, entiselle Jägarskolanin (Jääkärikoulun) alueelle. Kenneth Stålnackelle on aivan selvää, minne uusi Kiiruna tulee sijoittaa. -Tuonne Luossavaaraan, hän sanoo ja osoittaa vaaran suuntaan, kun tapaan hänet kaupungintalolla. -Mielestämme luoteinen vaihtoehto Luossavaarassa on paras. Sen alla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole malmiota, Karl Wikström sanoo. Paljon tapahtuu, kun kaupunki siirretään, ja siirto tuo mukanaan monia uusia työpaikkoja. -Kiiruna on aina ollut kansainvälinen kaupunki. Ruotsalaisten lisäksi täällä työskentelee myös monta norjalaista ja suomalaista. Siirtäminen luo tietenkin monta uutta työtilaisuutta koko Pohjoiskalotin asukkaille, Kenneth Stålnacke sanoo. Siirtämisen käytännön toteuttamiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä. -Kaupungintalo voidaan varmaan siirtää sellaisenaan nykykunnossa, mutta se maksaa paljon. Kirkon siirtämisestä en tiedä. Hänen mielestään LKAB:n intresseissä pitäisi olla edetä kaivoslainsäädännön vaatimuksia nopeammin. -Hyvän asumisilmaston luominen Kiirunaan edellyttää, että LKAB ottaa tämän huomioon eikä etene vain kaivoslain vaatimusten mukaan. LKAB on kannattava yritys. Se on toiminut 111 vuotta ja niistä 104 on ollut voitollista, Kenneth Stålnacke sanoo. -Luonnollisesti maksamme kiirunalaisille aiheuttamamme vahingon. Toimintatavoista on olemassa tarkat säädökset, Karl Wikström sanoo. Vielä ei kuitenkaan ole päätetty, minne Kiiruna tullaan siirtämään vaan on olemassa kaksi vaihtoehtoa Se voidaan varmaan siirtää joko sellaisenaan tai purkamalla se osiin ja kokoamalla uudelleen. Haluammehan säilyttää Kiirunalle tunnusomaiset rakennukset. Mutta miten siirtäminen käytännössä toteutetaan, se on myöhemmin ratkaistava kysymys, kunhan olemme päättäneet, missä uusi Kiiruna tulee sijaitsemaan, Stålnacke sanoo.
RAUTATIE TROMSSAN JA KIIRUNAN VÄLILLE - Kiirunan ja Tromssan välinen rautatie olisi tärkeä koko Pohjoiskalotti-alueelle, sanoo Kiirunan kunnallisneuvos Kenneth Stålnacke (sos.dem.). Tromssan ja Malmiradan yhteenliittämisestä on keskusteltu 1960-luvulta lähtien. Kysymys on tullut uudelleen ajankohtaiseksi, kun Tromssan kunnanjohto otti asian esille ja sai sille Kiirunan kunnanjohdon tuen. Tukensa on ilmaissut myös molempien kaupunkien elinkeinoelämä. Rautatie päättyy nyt Norjan puolella Narvikiin ja Malmiradan Kiiruna-Narvik osuus on Ruotsin pohjoisin rautatie. Keskustelua on käyty ehdotuksesta rakentaa rata Tornehamnista Malmirataa pitkin Norjaan ja Sördalenin kautta Tromssaan. Rautatiestä tulisi 180 kilometriä pitkä, josta vain yhdeksän kilometriä olisi Ruotsin puolella. -Voin kyllä luvata, että me Ruotsissa rakennamme nuo yhdeksän kilometriä, jos norjalaiset rakentavat radasta oman osuutensa, Stålnacke sanoo. Rautatien kustannuksia kartoittanut hanketyöryhmä on päätynyt noin 10 miljardin kruunun summaan. -Olisi mahtavaa saada rata tälle osuudelle. Silloin voisi matkustaa pikajunalla Luulajasta Tromssaan viidessä tunnissa, Stålnacke sanoo. Sekä Tromssan että naapurikunnan Målselvin kunnanhallitukset puhuvat rautatien puolesta. Jos suunnitelmat toteutuvat, kohta voidaan matkustaa junalla täältä Kiirunasta Tromssaan. -Kiirunan ja Tromssan välinen rautatie olisi tärkeä koko Pohjoiskalotille, sanoo Kiirunan kunnallisneuvos Kenneth Stålnacke (sos.dem.). (kuvat Kent Lidman) -Nyt kun öljyinvestoinnit tulevat, on pitkäaikaisten investointien saaminen maanosaan tärkeä. Rautatie Tromssaan tukee pohjoisen alueen kasvua ja kehitystä, sanoo Veronika Wiik, sosiaalinen vasemmistopuolue, Norjan radiolle. Norjan uusi hallitus on myös ilmoittanut haluavansa kehittää rautatieliikennettä, mikä on synnyttänyt uutta toivoa Pohjois-Norjassa. Suunnitelmia on tehty myös ratayhteyksistä Malmiradan ja Suomen kautta Venäjälle ja edelleen Kiinaan. Kent Lidman
Viiden miljoonan investoinnit Haaparannalla -Haaparannasta tulee kymmenen vuoden sisällä koko Barentsin alueen johtava kauppapaikka ja idän ja lännen välisen liikenteen keskus. Näin sanoo kunnallisneuvos Sven-Erik Bucht (sos.dem.). Uutiskirjeessä 4/2005 kerroimme huonekaluyritys Ikean sijoittumisesta Haaparantaan. Tämän investoinnin odotetaan tuovan vähintään 1000 uutta työpaikkaa Haaparanta/Tornio alueelle. Ikean sijoittuminen on jo nyt johtanut siihen, että moni muukin kauppaketju valitsee sijoittumiskohteekseen Haaparannan. -Käynnissä on vähintään 2,5 miljardin kruunun investoinnit. Haaparannan kunta panostaa yhtä paljon alueen asuntojen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Puhutaan siis vähintään viiden miljardin kruunun panostuksesta ja se on paljon Haaparannan kokoiselle kunnalle, Bucht sanoo. Ikean tavaratalon liikepintaala on 23 500 neliömetriä. Haaparannalla on tämän lisäksi käynnissä seuraavat hankkeet: *Ikano kiinteistöt rakentaa 11 000 neliömetrin kauppakeskusta, johon tulee kymmenkunta liikettä, esimerkiksi Stadium, Intersport, Hemtex ja Barnens hus (Lasten talo). *Kiinteistöyritykset Diös ja Akselius rakentavat 20 000 neliömetrin kauppakeskuksen ja pysäköintitalon. *Akselius rakentaa myös -Haaparanta tulee kymmenessä vuodessa olemaan koko Barentsin alueen johtava kauppapaikka sekä idän ja lännen välisen liikenteen keskus, toteaa Haaparannan kunnallisneuvos Sven-Erik Bucht (sos.dem.). (kuva: Kent Lidman) Ruotsin vanhan tullitalon läheisyyteen 12-kerroksisen hotellin, johon tulee 250 huonetta. *Ibi-kiinteistöt rakentaa 3 000 neliömetrin tavaratalon, johon mm. Rusta sijoittuu. Kaiken kaikkiaan on siis kyse noin 100 000 neliömetrin uusista liiketiloista pelkästään Ruotsin puolella. Sen lisäksi tulee Suomen puolelle Tornioon vielä joitakin investointeja, joita ei vielä ole lyöty lukkoon. Sven-Erik Bucht korostaa, että tämä on historiallisesti suurimpia satsauksia Pohjoiskalotilla. -Norjalla on öljy. Meille tulee kauppa, joka pitkällä aikavälillä antaa paljon. Kaupankäynnin lisäksi suunnitellaan rautatieyhteyksien kehittämistä Norjasta Pohjoiskalotin yli Haaparannan/Tornion kautta Venäjälle ja Kiinaan. - Sen lisäksi että meistä tulee Pohjoiskalotin keskeinen kauppapaikka, meistä tulee myös idän ja lännen välisen liikenteen keskus, Bucht sanoo. Lähivuosina alueelle muutto tulee olemaan suurta. -Mikäli alueelle syntyy vähintään 1000 uutta työpaikkaa, tulee uusia työntekijöitä perheineen muuttamaan Haaparannalle tai Tornioon. Panostamme asuntojen ja laajemman infrastruktuurin rakentamiseen, Sven-Erik Bucht sanoo. Miten oli mahdollista, että tämä kehitys lähti käyntiin pelkästään siksi, että Ikea päätti rakentaa tavaratalon Haaparantaan? -On muistettava, että Ikea on yksi maailman vahvimmista tavaramerkeistä. Tämä kehitys on kuitenkin prosessi, joka käynnistyi jo kun Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:hun yli kymmenen vuotta sitten. Se avasi monia mahdollisuuksia, jotka myöhemmin ovat johtaneet tähän kehitykseen, Sven-Erik Bucht sanoo. Hän arvioi, että muutaman vuoden päästä Haaparannalla/ Torniossa käy vuosittain 1,5-2 miljoonaa henkilöä. Lähialueella on paljon asukkaita, kun katsotaan lännestä Pohjois-Norjasta Norrbottenin ja Luulajan sekä Pohjois-Suomen ja Oulun yli itään Venäjälle. Liikenneyhteydet on vain saatava kuntoon, niin kyllä ihmiset sitten tulevat tänne, Sven-Erik Bucht sanoo. Kent Lidman
Luonnonlohikannat nousuun Lohirahastolla Kalastus ja erityisesti lohi ovat olleet tärkeitä pohjoisen ihmisille kautta vuosisatojen. Lapissa uskotaan kalastusmatkailun mahdollisuuksiin yhtenä kesämatkailun vetovoimatekijänä. Lohen merikalastuksen aikaistamisen salliva asetusmuutos ja huoli luonnonlohen noususta saivat Lapin liiton liikkeelle. Reilu vuosi sitten liitto perusti lohirahaston, jonka tavoitteena on palauttaa Perämereen laskevien luonnonlohijokien lohikannat vähintään vuosien 1996-98 tasolle. Jokiin nousevien lohikalojen määrä lisääntyi näiden vuosien aikana kevätkalastuksen rauhoituksen myötä ennätyslukemiin. Kalastusmatkailu alueella kasvoi voimakkaasti. Uusia työpaikkoja syntyi koko matkailusektorille ja erityisesti majoitustoimintaan. Lohirahasto saavutti viime keväänä sille ensi vaiheessa asetetut tavoitteensa. - Saimme lohirahastoon kertyneillä varoilla aikaan sopimukset kahdeksan Simojoen edustan ammattikalastajan kanssa. He pidättäytyivät pyytämästä lohta kesäkuun viimeisen viikon ajan, kertoo projektipäällikkö Ulla-Maija Uusitalo Lapin liitosta. emokalojen jokeen nousun aikana peräti kymmenen päivää vapaaksi kaikista suurista pyydyksistä Tornion- Muoniojoen ja Simojoen suualueilla. Tavoitteena on tehdä sopimukset yhteensä lähes parinkymmenen kalastajan kanssa. Jatkossa luonnonlohikantojen vahvistamisella pyritään lohen merikalastuksen rakennemuutokseen. Projektipäällikkö Uusitalon mukaan nykyinen lohen elintarvikekalastus kesäkuun aikana tulisi muuttaa elämysja matkailukalastukseksi Perämeren alueella ja jokivarsissa. - Sillä olisi myönteinen vaikutu koko alueen elinkeinotoimintaan ja aluetalouteen. Raimo Holster Tänä kesänä tarkoituksena on ostaa voimakkaimman