FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (32) Kuva 10: Kankaanmäen korpi 2.1.4 Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Tilakeskuksen eteläiset pelto-osuudet on muutettu golfin harjoitusalueeksi. Peruveden ranta-alueille sijoittuu kymmenen loma- ja saunarakennusten rakennuspaikkaa. Konnesaaren länsi- ja etelärannalle sijoittuu kuusi lomarakennuspaikkaa kaava-alueen lomaan. Yhdyskuntarakenne Yleiskaava-alue on haja-asutusaluetta ja pääosin loma-asutuskäytössä. Pysyvän asutuksen osuus ja tarve loma-asutuksen käyttötarkoituksen muutokseen pysyvään asutukseen on ollut kokonaisuuden kannalta vähäistä. Pyhäkoski-Motelli vesihuoltolinjan vaikutusalueella käyttötarkoituksen muutokset on ollut mahdollisia. Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntakeskusten sekä Kuortin taajamat tarjoavat kaavaalueen lähettyvillä hyvät peruspalvelut. Suunnittelualueeseen rajautuu Mäntymotellin matkailutoimintojen alue ja Pertunmaan puolella Pöylinniemen lomakeskus. Peruveden ranta-alueille sijoittuu loma-asuntoja ja mökkimajoitusta. Ranta-alueet ovat melko täyteen rakennettuja. Kaava-alueelle Suitsinlahden rantaan sijoittuu valtatien eritasoliittymän yhteyteen Teboil Suittilahti liikenneasema kahvila-ravintolapalveluineen. Mäntyharjulta kulkee ulkoilureitti Vihantasalmen, Mäntymotellin ja Karankamäen kautta Pertunmaan kirkonkylään ja edelleen Kuortin taajamaan. Vene- ja melontareitit kulkevat pohjoiseen, etelään ja itään Mäntyharjun suuntaan. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueelle sijoittuu Saarenpään tilakeskus 12:219. Tilan päärakennus on purettu 1973 ja korvattu samana vuonna yksikerroksisella tiilirakennuksella. Tilan pihapiiriin kuuluu 1940-luvulta navetta ja siihen liittyvä varastorakennus. Pihatien varressa on 1930-luvulta riihi ja aitta. Tilalta johtavan Saarenpääntien päässä Peruveden rannassa on vanha hirsinen savusauna, joka on peräisin 1700-luvulta ja siirretty rantaan 1948. Savusauna on edelleen käytössä. Tilalla on myös uudempi 1972 rakennettu lautarakenteinen rantasauna. Kuva 11: Saarenpään tilakeskuksen savusauna
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (32) Kuva 12: Saarenpään tilakeskus (ilmakuva lokakuu 2010) Peruveden rannan loma-asunnot tiloilla 12:186; 12:191; 12:192; 12:193; ovat rakennusjärjestyksen ohjauksen mukaisia pieniä puurakenteisia loma-asuntoja, joissa saunarakennus on kokonaisalaltaan enintään 35 m2 ja mökki 80-100 m2. Rakennukset on pääasiassa toteutettu 1950-1970 luvuilla. Kuva 13: Loma-asunto tilalla 12:192
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (32) Suittilahden huoltamo on 1960-luvulla rakennettu puurakenteinen myymälä- ja kahvilarakennus, johon liittyy polttoainejakelukatos ja hirsirakenteinen kahvilan tarjoilukatos. 2.1.5 Maanomistus Kuva 14: Suittilahden huoltamo Kaava-alueelle ei sijoitu suojeltuja kulttuuriympäristöjä tai rakennuskohteita eikä tunnettuja muinaismuistokohteita. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. 2.1.6 Väestö, työpaikat ja palvelut Saarenpään tilakeskus on suunnittelualueella ainut ympärivuotinen asuinpaikka. Rannoille sijoittuvilla rakennuspaikoilla on pääsääntöisesti vain kesäkäytössä olevia loma-asumuksia. Suunnittelualueella on 3,5 ha suuruinen golfin harjoituskenttä, joka on avoin kaikille alasta kiinnostuneille. Teboil-Suittilahti liikenneasema palvelee joka päivä klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Asemalla on myymälä, kahvila- ja ravintolapalvelut, polttoainejakelu ja rantalaituri. Mäntymotelli tarjoaa majoitus- ja tapahtumapalveluita. Motellissa on 150 vuodepaikkaa, kahvila-ravintola sekä sauna- ja uima-allasosasto. Mäntyharjun keskustaajamassa sijaitsee mm. pankkeja, ravintoloita, Alko, terveyskeskus ja monipuoliset kaupan palvelut. Mäntyharjun asukasluku on 2012 noin 6 600 asukasta, josta keskustan alueella asuu noin 4 500. Loma-asuntoja on rannoilla noin 4400. Pertunmaan palvelut ja väestö ovat keskittyneet kunnan kahteen päätaajamaan Kuorttiin ja Pertunmaan kirkonkylään. Kuorttiin on sijoittunut alueen asukkaita, matkailijoita ja valtatien 5 ohikulkuliikennettä palvelevia kaupan palveluita. Kirkonkylä puolestaan toimii Pertunmaan hallinnollisena keskuksena. Pertunmaan väkiluku on 2012 noin 1 900 asukasta. Loma-asuntoja rannoilla on noin 1 750. Pertunmaan Pöylinniemen lomakeskus sijaitsee noin 5 km etäisyydellä. Lomakeskuksen päärakennuksessa toimii vastaanotto ja 70 -paikkainen ravintola. Majoitusmuotoina alueella on tällä hetkellä 22 rantamökkiä, 16 metsämökkiä ja 7 asunnon rivitalo. Seminaarisaunan yhteydessä on myös kokoustila 50 hengelle. Pöylinniemen alueelle
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (32) 2.1.7 Kunnallistekniikka laaditun uuden ranta-asemakaavan perusteella alueelle voidaan rakentaa lisää 42 lomaasuntoa. Mäntymotelli ja Vihantasalmi kuuluvat Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen (Pyhäkoski-Koirakivi linja). Teboil Suittilahti -liikenneasema on liitetty vesihuoltoverkostoon. Mäntymotellilta vesihuoltoverkko jatkuu Peruvettä pitkin Pöylinniemen matkailualueelle. Linja on yksityinen ja siihen on liittynyt Pöyliniemen matkailualueen lisäksi muutamia yksittäisiä loma-asuntoja. Muulla kaava-alueella ei ole tällä hetkellä teknisenhuollon verkostoa. Kaava-alue on liitettävissä teknisen huollon piiriin Pyhäkoski-Koirakivi linjan kautta. Kaava-alueen vesihuolto perustuu kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Näillä alueilla vesi- ja jätehuollon osalta noudatetaan kuntien rakennusjärjestyksen määräyksiä sekä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyä ja jätteiden käsittelyä koskevia ohjeita. Alueella ei kulje rakentamista rajoittavia suurjännitelinjoja tai kaasuputkia. 2.1.8 Liikenne Kuva15: Pyhäkoski-Koirakivi vesihuoltolinja Mäntymotellille, Mäntyharjun kunta Kaava-alue rajautuu viitostiehen (valtatie 5) Heinolasta Mikkeliin. Valtatieltä 5 Kuortin liittymästä Pertunmaan kirkonkylään johtaa Kuortintie (seututie 426) ja Vihantasalmen liittymästä Mäntyharjulle Pyhäkoskentie/Vihantasalmentie (seututie 419). Alueen sisäisiä kulkuyhteyksiä on Koirakivenliittymästä Pertunmaan suuntaan johtava Honkaniementie. Peruvesi-Vihantasalmen alueella Viitostien keskimääräinen ajoneuvoliikenne on noin 7 000 ajon./vrk. Alueen sisäisillä kulkuyhteyksillä liikennemäärät ovat melko pienet ja ne ilmenevät oheisesta kuvasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (32) 2.1.9 Pohjavesialueet 2.2 Suunnittelutilanne Kuva 16: Maanteiden vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne, ajon./vrk (Pohjois-Savon ELY-keskus 2010) Valtatie 5:den liikennemelun vaikutukset on selvitetty Koirakivi-Hurus tiesuunnitelman yhteydessä 2006-2007. Kaava-alueelle ei sijoitu ympäristöhallinnon määrittämiä pohjavesialueita. 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2008. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisen laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (32) 2.2.2 Maakuntakaava infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on otettava huomioon alueen maaja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Etelä-Savossa on voimassa ympäristöministeriön 4.10.2010 vahvistama Etelä- Savon maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan muilta osin paitsi neljän vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän osalta. KHO on päätöksellään 19.8.2011 pitänyt ympäristöministeriön päätöksen voimassa. Vihantasalmella valtatien 5 ja Pyhäkoskentien liittymäalueelle on osoitettu matkailupalveluiden alue merkintä (rm). Merkinnällä on osoitettu matkailun kehittämisen kannalta potentiaalisia painopistealueita, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä kehittämistarpeita. Alueen ytimen muodostaa Pyhäkosken, Vihantasalmen ja Mäntymotellin välinen alue. Maakuntakaavassa on osoitettu Viitostien uudet eritasoliittymät Mäntymotellin ja Koirakiven alueille. Mäntyharjulle johtava Miekankoskentie on osoitettu matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). Valtatien 5 eteläpuolella kulkeva Suuri Savontie on osoitettu kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Myös Mäntyharjulta Pertunmaan kirkonkylään johtava ulkoilureitti on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa ei ole käsitelty lainkaan Lahti Mikkeli oikoratavarausta. Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että nykyisessä suunnittelutilanteessa ei ole perusteita riittävän kokonaisvaltaisesti arvioida Helsinki-Pietari akselin ja koko maan rautatieliikenteen kehittämistarpeita ja niihin liittyviä valintoja, ei myöskään Lahti-Mikkeli -oikoratavarauksen osalta. Eri vaihtoehdot on syytä pitää avoimena kunnes selvitykset, suunnittelutilanne ja poliittinen päätöksenteko etenevät. Vanha seutukaava jää näin ollen voimaan Lahti Mikkeli -oikoratavarauksen osalta ja oikoratavarausta käsitellään aikanaan erillisellä vaihemaakuntakaavalla. Maakuntakaavassa ei ole aluevarausmerkintää suunnittelualueelle. Kuva 17. Ote maakuntakaavasta; punaisella rajattu suunnittelualueen sijainti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (32) 2.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaava joka on hyväksytty Mäntyharjun kunnanvaltuustossa 4.7.2002. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu yhteensä 8 matkailupalvelujen aluetta (RM) lähinnä Vihantasalmen-Mäntymotellin seudulle. Noin puolet varauksista on maatilamatkailukohteita. Matkailupalveluiden alueet sijoittuvat Peruveden eteläpäähän, Mäntymotellin ympäristöön sekä Vihantasalmelle Pyhäkoskentien liittymän yhteyteen ja Pyhäniemen alueelle. Peruvesi-Vihantasalmen ydinalue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Valtatien molemmin puolin on osoitettu laajat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarpeita (MU). Kaavamääräyksen mukaan MU-alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden rakennuksia. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. Loma-asuntoalueita (RA) sijaitsee runsaasti vesistöjen ja etenkin Peruveden ja Lahnaveden rannoilla. Kuva 18: Ote Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaava (Mäntyharjun kunta 2011).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (32) Kuva 19: Ote Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavan merkinnöistä (Mäntyharjun kunta 2011) Loma-asuntoalueet (RA) sijoittuvat rantavyöhykkeelle. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (MU) sijoittuvat loma-asuntoalueiden yhteyteen. 5-tien varret ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on yleiskaavan mitoitusperusteiden ja kunnan rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus, mutta sitä ei ole osoitettu yleiskaavassa. Rasterilla (DK) merkitylle alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton rantakaavaluonnos. Rantayleiskaavan selostusosassa todetaan, että Vihantasalmen-Mäntymotellin alue on kytketty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon ja tämä mahdollistaa alueella myös tehokkaamman rakentamisen. Se edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti yleiskaavoituksen lisäksi myös asemakaavoitusta. 2.2.4 Asemakaava 2.2.5 Muut suunnitelmat Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Peruveden Saarenpään alueelle on laadittu rantakaava yleiskaavassa rasterilla merkitylle alueelle, mutta kaavaa ei ole vahvistettu. Matkailun Master Plan Selvitys Päijänne-Leader ry, Veej jakaja ry sekä yrittäjät ovat rahoittaneet Matkailun Master Plan selvityksen, joka on osa Peruvesi-Vihantasalmen alueen kehittämishanketta vuosille 2010-2015. Peruvesi-Vihantasalmi matkailun Master Planin tavoitteena on kartoittaa alueen matkailupalveluiden ja maankäytön nykytila ja sekä visioida alueen tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (32) Suunnitelmassa on alueelle esitetty matkailupalveluiden ydinaluetta golf-palveluineen. Kuva 20: Ote Peruvesi-Vihantasalmi matkailun Master Plan suunnitelmasta 18.8.2011 Meluselvitys VT5, kts. 3.2.5 Ympäristöhäiriöt Peruvesi Vihantasalmi matkailualue; Golfmatkailun toteutettavuusselvitys, 31.5.2011 Golfmatkailun kehittämisedellytyksiä on tarkasteltu Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n tilaamassa toteutettavuusselvityksessä. Selvityksen runkona on Peruvesi Vihantasalmi -matkailualueen strategiatyön perusselvitysvaiheessa kerätty matkailua koskeva aineisto. Selvityksen on laatinut golfarkkitehti Jari Rasinkangas (GolfArk Oy). Selvityksessä on laadittu myös alustavia golfkentän layout -suunnitelmia, joiden avulla voidaan kartoittaa kehittämistoimenpiteiden mahdollisuudet maankäytön osalta sekä arvioida tilatarpeita ja infrastruktuurin rakentamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (32) Kuva 21: Vola Golfin alueen 9-reikäinen kenttävaihtoehto, Golfmatkailun toteutettavuusselvitys 31.5.2011 (esiselvitysvaihe). 3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve Yleiskaavan muutoksen tarpeellisuus todettiin ELY-keskuksessa 16.9.2011 kunnan ja maanomistajien kanssa käydyssä kaavoitusneuvottelussa. Maanomistajat jättivät Mäntyharjun tekniselle lautakunnalle kaavoitushakemuksen, jossa he omalla kustannuksellaan laadituttavat omistamilleen maa-alueille Peruveden ranta-asemakaavan ja Toivola- Mynttilä Peruvesi rantaosayleiskaavan muutoksen. Tekninen lautakunta teki päätöksen Toivola- Mynttilä Peruvesi rantaosayleiskaavan muutoksen laatimisesta 29.10.2012. Tarkoituksena on mahdollistaa alueelle matkailua palvelevaa elinkeinotoimintaa ja vapaa-ajan asumista eri muodoissaan sekä Teboil-Suittilahti liikenneaseman kehittäminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan tilaaja on Orasmaa Oy. Tilaajataho on hankkinut suostumukset kaavan laadintaan muilta kaavassa mukana olevilta maanomistajilta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 7.12.2011 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 13.11. - 13.12.2012 väliseksi ajaksi. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - loma-asukkaat Viranomaiset Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja infra) Liikennevirasto (tiet ja vesiväylät) Etelä-Savon maakuntaliitto Savonlinnan maakuntamuseo Hallintoelimet Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mäntyharjun tekninen lautakunta Mäntyharjun rakennuslautakunta Mäntyharjun kunnanhallitus ja -valtuusto Naapurikunnat Pertunmaa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (32) Yhteisöt ja järjestöt 3.3.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo - Mahdolliset kylätoimikunnat ja yhdistykset - Osakaskunnat - Suur-Savon sähkö - Fingrid Tekninen lautakunta päätti yleiskaavan laatimisesta 29.10.2012. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla (http://www.mantyharju.fi) sekä Pitäjänuutiset -lehdessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja esittelytilaisuuksia. Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Kaavaluonnos oli nähtävillä 1.7.- 30.8.2013 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta tuli yhteensä xxx lausuntoa ja mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet ovat liitteenä. Kaavaehdotus on nähtävillä xx.2013 -xxx.2012 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta tuli xxx lausuntoa ja muistutusta. Lausunnot ja muistutukset ovat liitteenä. Viranomaisyhteistyö Alustava viranomaisneuvottelu kaavahankkeesta ja yleiskaavamuutoksen tarpeellisuudesta pidettiin Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 16.9.2011. Aloitus viranomaisneuvottelu pidettiin Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 5.10.2012. 3.4 Tarkastellut yleiskaavalliset vaihtoehdot Kaavan aloitusvaiheessa laadittiin yleiskaavallinen tarkastelu laajemmalle kokonaisuudelle ulottuen lännessä Pertunmaalle johtavaan Honkaniementiehen ja kunta-rajaan, kuva 22. Kaavan tarkastelualue rajattiin kuitenkin suppeammaksi maanomistajien kuulemisvaiheen jälkeen, kun osa maanomistajista tahtoi irtaantua kaavahankkeesta.