Helsinki Vantaa-selvitys Sivistystoimen palvelut Teemaryhmä 3 Nykytilan kuvaus
Sivistystoimen palvelut 2 (15) Sisällysluettelo 1. Toimeksianto... 3 2. Tehtävän rajaus... 3 3. Nykytilan kuvaus... 3 4. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen... 14
Sivistystoimen palvelut 3 (15) 1. Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee varhaiskasvatus-, opetustoimen-, aikuiskasvatuksen, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee työllisyydenhoidon palveluja. Teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. 2. Tehtävän rajaus Työryhmä on nimennyt alatyöryhmiä laatimaan nykytilankuvauksia ja selvittämään mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Alatyöryhmät muodostettiin seuraaviin palveluihin: Varhaiskasvatuksen palvelut, perusopetuksen palvelut, toisen asteen koulutuspalvelut ( nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus), kirjastopalvelut, vapaa sivistystyö kulttuuripalvelut (sisältäen museot, kuvataidekoulut ja musiikkiopiston),liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, työllisyysasiat ja maahanmuuttaja-asiat 3. Nykytilan kuvaus Seuraavassa on esitetty tiivistelmä alatyöryhmien nykytilakuvauksista, jotka ovat väliraportin liitteenä. Tiivistelmässä on esitetty keskeiset erot ja yhtäläisyydet toiminnan nykytilassa.
Sivistystoimen palvelut 4 (15) Varhaiskasvatus Vuoden 2009 lopussa kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella oli Helsingissä yhteensä noin 31 800 lasta, joista ruotsinkielisiä lapsia oli vajaat 1 800. Kunnallisissa päiväkodeissa tai kunnallisessa perhepäivähoidossa lapsista oli 20 600. Vantaalla lapsia oli yhteensä 14 800, joista ruotsinkielisessä hoidossa reilu 300. Näistä kunnallisissa päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa oli 9 500. SUOMENKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Vastuu-/tulosalue on jaettu päivähoitoalueisiin / tulosyksiköihin ja edelleen päivähoitoyksiköihin, johdon tukena tukiyksikkö. Toiminnan sisältö Varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyötä tehdään yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa VKK-Metrossa Pääkaupunkiseudun yhteinen asiakastyytyväisyys mittaus joka kolmas vuosi. SUOMENKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Helsingissä varhaiskasvatuksen asioita käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja lapsi- ja perhejaostossa, esittelijä ltk:ssa viraston päällikkö ja jaostossa päivähoidon johtaja. Vantaalla opetuslautakunta, esittelijänä on tulosalueen johtaja. Helsingissä päivähoitoyksiköt on muodostettu pääosin hoitomuodoittain, Vantaalla samassa päivähoidon toimintayksikössä on useita hoitomuotoja. Vantaalla yksiköt ovat keskimäärin suurempia. Toiminnan sisältö Helsingissä on erillistä kohdennettua rahoitusta monikulttuuriseen päivähoitoon (PD raha) Eri asiakastietojärjestelmä: Helsingissä Tiedon ylläpitämä Effica, Vantaalla Locigan ylläpitämä VATJ Henkilöstö ja tukipalvelut Helsingissä kaikki erityisavustajat kaupungin palvelussuhteessa, Vantaalla valtaosa ostetaan Seure Oy:sta. Helsingissä vakituisia varahenkilöitä, Vantaa ostaa Seure Oy:sta. erityisryhmien henkilöstörakenne erilainen Helsingin päiväkotien siivoushenkilöstö pääosin päivähoidon henkilöstöä, Vantaalla siivous järjestetään Tilakeskuksen toimesta. Kustannukset Kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset lasta kohden olivat v. 2008 Vantaalla 6,2 %, perhepäivähoidon 8,6 % ja kotihoidon tuen 21,9 % alhaisemmat kuin Helsingissä. Yksityisen hoidon tuen vuosikustannukset lasta kohden olivat Helsingissä 9,1 % alhaisemmat kuin Vantaalla. Eroihin vaikuttavat mm. päiväkotien vuokrakustannuserot, tukipalvelujen järjestämiserot, kuntien erilainen käytäntö kohdentaa yleisiä kustannuksia palveluille sekä erisuuruiset kuntalisät.
Sivistystoimen palvelut 5 (15) Toimitilat ja palveluverkko Kaupungin tilakeskus järjestää ja huolehtii palvelutoiminnan toimitiloista päiväkotihoidossa m2/ hoidossa ollut lapsi ovat melko samanlaiset Palvelustrategia kunnallinen ja ostopalveluna hankitun päivähoidon sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen järjestämisvastuu yhdellä vastuu- /tulosalueella. esiopetuksen järjestämisvastuu yhtenäistymässä pääsääntöinen palvelujen tuottamistapa on oma palvelutuotanto. Tavoitteena lisätä yksityisen hoidon tuen käyttöä. kerhotoiminnan lisääminen kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä käytössä RUOTSINKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä kaupungeissa on ruotsinkielinen jaosto kaupungeissa on sekä hallinnollisia että ryhmässä toimivia päiväkodinjohtajia lähimmät yhteistyökumppanit ovat samoja Toimitilat ja palveluverkko toimitilojen määrittämisperiaatteet molemmissa kunnissa ovat samansuuntaiset kuin suomenkielisessä päivähoidossa Palvelustrategia Helsingissä ja Vantaalla hankitaan ostopalveluna osa peruspäivähoidon palveluista. Molemmissa kunnissa on tavoitteena vähentää ostopalvelujen osuutta ja lisätä omaa kunnallista tuotantoa yksityisen hoidon tuella toimivia palveluntuottajia on molemmissa kunnissa vähän Toimitilat ja palveluverkko Vantaalla lähipalveluperiaate on laajempi ja se on määritelty Vantaalla päiväkotien koko on keskimäärin suurempi kuin Helsingissä, Vantaalla on päiväkotien optimikoko määritelty 5-7 kotialueeksi (noin 92-128 lasta). Palvelustrategia Leikki- ja muu toiminta (avoin varhaiskasvatus) on Helsingissä pääosin lapsiperheiden palvelujen vastuualueella, Vantaalla varhaiskasvatuksen tulosalueella Helsingissä kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään päivähoidon vastuualueella Kotihoidon tuen kuntalisä on euromääriltään, ikärajoiltaan ja maksamisen ehtojen osalta erilainen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on euromääriltään erilainen kaikissa hoitomuodoissa. RUOTSINKIELISET PALVELUT Organisaatio ja johtamisjärjestelmä Helsingissä ruotsinkielinen päivähoito kuuluu sosiaalitoimen aikuisten palvelujen vastuualueelle, suunnitteilla ruotsinkielisen päivähoidon siirtyminen opetustoimeen 1.1.2011 Toimitilat ja palveluverkko ruotsinkielisiä päivähoitoikäisiä lapsia on Vantaalla huomattavasti vähemmän. Siten palveluverkkokin on merkittävästi pienempi Palvelustrategia Helsingissä on tavoite lisätä yksityistä hoitoa
Sivistystoimen palvelut 6 (15) Perusopetus Helsingissä oli syksyllä 2009 kaikkiaan noin 46 800 perusopetuksen oppilasta, joista runsas 37 200 kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa. Ruotsinkielistä koulua oppilaista kävi 3 300. Vantaalla perusopetuksen oppilaita oli kaikkiaan 20 800, joista 20 600 kaupungin ylläpitämissä kouluissa. Oppilaista noin 800 kävi ruotsinkielistä koulua. Opetus Koulun arki kunnasta riippumatta aika samanlaista Opetussuunnitelmat ovat samansuuntaisia. Erityisopetusoppilaiden suhteelliset osuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Pätevien opettajien osuus on samaa luokkaa. rehtorikoulutus koulujen varustetasot jaksotukset yms. vaihtelevat kaupunkien sisällä alueelliset erityisopetuksen koordinaattorit Ruotsinkieliset koulut ovat molemmissa kaupungeissa pieniä. Pätevistä erityisopettajista pula Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmien toiminta samanlaista. Hallinto Monet tietokoneohjelmat ovat samoja mm. Primus, Kurre, Wilma, Fronter, Opetus Kouluille jaettavien resurssien määrä ja jakotapa (Hki tuntikehys, Vantaa rahamäärä) poikkeavat toisistaan Lähikouluperiaatetta noudatetaan Vantaalla tiukemmin, Helsingissä on soveltuvuuskokeilla otettavia oppilaita paljon, Helsingin kielitarjonta on huomattavasti monipuolisempi Vantaalla koulujen keskikoko on suurempi, Helsingissä on pieniä kouluja suhteellisesti enemmän Helsingissä on maahanmuuttajia enemmän. Maahanmuuttajat ovat jakautuneet Vantaalla tasaisemmin eri koulujen kesken (mm. aluerakenteet ovat erilaiset) Erityisopetusverkot erilaiset (Vantaalla vain yksi erityiskoulu, Helsingissä on kahdeksan suomalaista ja kaksi ruotsinkielistä erityiskoulua Vantaalla on vain yksi yksityinen koulu. Helsingissä on kaupungin ylläpitämien koulujen lisäksi sopimuskouluja ja muita yksityisiä ja valtion kouluja, jotka järjestävät suuren osan soveltuvuuskoepainotteisesta opetuksesta. Oppilashuolto Helsingissä oppilashuoltoon on resursoitu enemmän kuin Vantaalla. Vantaalla kuraattorit toimivat sosiaalitoimen alaisuudessa positiivinen diskriminaatio on hoidettu eri tavoin Hallinto johtamisjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Vantaalla johtokunnilla on vähemmän päätösvaltaa. Resurssien määrää vertaillaan myöhemmin muualla
Sivistystoimen palvelut 7 (15) Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Vuonna 2009 Helsingin kaupungin ylläpitämissä lukioissa opiskeli runsas 7 400 opiskelijaa ja yksityisissä tai valtion ylläpitämissä lukioissa vajaat 5 400 opiskelijaa. Vantaalla kaupungin ylläpitämissä lukioissa opiskeli noin 3 400 opiskelijaa ja yksityisessä lukiossa noin 60 opiskelijaa. Edellä mainituista opiskelijoista ruotsinkielistä lukiota kävi Helsingissä noin 1 300 ja Vantaalla runsas 100. Lisäksi aikuislukioissa opiskeli Helsingissä vajaat 5 700 ja Vantaalla vajaat 900 opiskelijaa, joista pääosa oli aineopiskelijoita. Helsingin kaupungin kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeli kaikkiaan 6 447 ja Vantaan ammattiopisto Variassa 2 440 opiskelijaa. Yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli Helsingissä reilu 7 100 opiskelijaa ja Vantaalla noin 700 opiskelijaa. Kumpikaan kaupunki ei järjestä itse ruotsinkielistä ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyövuosia kertyi Helsingissä noin 4 450 ja Vantaalla 1 320. Kaupungin järjestämässä oppisopimuskoulutuksessa sopimusten määrä oli Helsingissä noin 3 480 ja Vantaalla 460. Työpajatoiminnan kokonaisvolyymi oli Helsingissä vajaat 400 ja Vantaalla vajaat 600. Lukio- ja ammatillinen koulutus kaupungit järjestäjänä hallinnollisesti samassa yksikössä Lukiokoulutus keskeyttäneiden määrä sama maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita prosentuaalisesti lähes saman verran vieraiden kielten valikoima lähes sama tuntimäärä/opiskelija lähes sama Lukio- ja ammatillinen koulutus Helsingissä enemmän yksityisiä ja valtion ylläpitämiä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia Helsingissä opiskelijamäärä moninkertainen Vantaaseen verrattuna Helsingissä perusopetuksen päättävistä jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa yli 400 nuorta, Vantaalla lähes kaikki sijoittuvat koulutukseen Helsingissä henkilö- ja muut resurssit suuremmat vantaalaisia opiskelee enemmän Helsingissä kuin helsinkiläisiä Vantaalla Vantaalla päätösvaltaa delegoitu enemmän virkamiehille kuin Helsingissä Helsingin kaupungin oppilaitoksissa johtokunnat Lukiokoulutus Helsingissä aloituspaikka 60 %:lle peruskoulun päättävistä, Vantaalla 50 %:lle Helsingissä erityistehtävän saaneita lukioita enemmän Vantaalla päivälukioiden keskikoko suurempi läpäisyaste Vantaalla korkeampi Vantaalla vähemmän 4. vuoden opiskelijoita opiskelijahuollon resurssit Helsingissä paremmat, paitsi opinto-ohjauksen resurssit Vantaalla paremmat käyttökustannukset /opiskelija Vantaalla 1200 alhaisemmat kuin Helsingissä vuonna 2008 Aikuislukioiden kurssimaksut erilaiset
Sivistystoimen palvelut 8 (15) Ammatillinen peruskoulutus kaupunkien ylläpitämissä oppilaitoksissa samat koulutusalat keskeyttäminen samansuuruista kaupungit ovat mukana Amiedussa ja Malmin kauppaoppilaitoksessa sekä ruotsinkielisessä ammatillisessa oppilaitoksessa Practikumissa. Ammatillinen peruskoulutus Helsingissä kolme oppilaitosta, Vantaalla yksi monialainen Helsingissä oppilaitokset bruttobudjetoituja, Vantaan Varia nettobudjetoitu lähiopetustuntien määrä /opiskelija ja opiskelijahuollon resurssi Helsingissä suuremmat Helsingissä suhteellisesti enemmän maahanmuuttaja- taustaisia opiskelijoita, Vantaalla enemmän erityisopiskelijoita läpäisyaste Vantaalla parempi Ammatillinen aikuiskoulutus järjestämismuodot samat Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Helsingin järjestämän aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen määrä absoluuttisesti ja suhteellisesti suurta verrattuna Vantaaseen oppisopimuskoulutusyksikkö Helsingissä opetusvirastossa, Vantaalla Variassa Nuorten työpajatoiminta toiminta samantyyppistä Nuorten työpajatoiminta Helsingissä työpajatoiminta opetusvirastossa, Vantaalla nuorisopalveluissa Vantaalla perusopetuksen lisäopetus on Variassa ja Helsingissä peruskouluissa
Sivistystoimen palvelut 9 (15) Vapaa sivistystyö Vuonna 2009 kurssien ja oppituntien kokonaismäärät olivat Helsingin työväenopistossa 4 910 kurssia ja 101 557 oppituntia, Helsingfors arbiksessa 1 153 kurssia ja 22 247 oppituntia ja Vantaan aikuisopistossa 1 780 kurssia ja 40 541 oppituntia. Lisäksi Helsingissä toimivat muut vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestivät kaikkiaan vajaat 2 000 kurssia ja vajaat 50 000 oppituntia. Vapaan sivistystyön ja avoimen yliopiston opetus Sama määrä pendelöintiä Hgin (9 %) ja Vantaan (9 %) opistoissa, Arbiksessa (16 %) eniten. Ikäryhmät samankokoiset paitsi yli 65-vuotiaita Vantaalla vähemmän (Hto ja Arbis 27 %, Vantaa 6 %) Toiminnan suunnittelun periaatteet samanlaiset, käytännöt erilaiset Ilmoittautuminen Yhteistä edunvalvontaa ja muut yhteistyötä Vantaalla myös täydennys- ja tilauskoulutusta, perusopetukseen valmistavaa sekä perusopetusta 15-24-vuotiaille maahanmuuttajille sekä työelämä- ja kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille Organisaatiot erilaiset, samoin palveluverkot ja henkilöstörakenne Vantaa jakaa esitteen jokaiseen kotiin Kustannukset/tunti: Hto 131 e, Arbis 121 e, Vantaa 89 e Budjettirakenne erilainen Kurssimaksut eri suuruisia, samoin alennuskäytännöt Kirjastopalvelut Helsingin kirjastoissa oli vuonna 2008 lainaajia vajaat 212 000 ja kokonaislainausmäärä oli noin 9,3 miljoonaa. Vantaalla vastaavat luvut olivat vajaat 68 000 ja 3,1 miljoonaa. Yhteinen kirjastojärjestelmä ja yhteiskäyttöiset kokoelmat Lähes samanlainen palveluvalikoima. Lainat/asukas ja käynnit/asukas lähes samalla tasolla. Palveluverkko: Vantaalla harvempi kirjastoverkko ja suurempia kirjastoja. Vantaalla suhteessa vähemmän henkilökuntaa hallinto- ja kehittämistehtävissä. Vantaalla alueellinen hallintomallia (aluekirjastot, aluekirjastonhoitajat), Helsingissä keskitetty hallinto (kirjastotoimen apulaisjohtajat). Vantaan henkilöstö- ja kokonaiskustannukset asukasta kohti alle 70 % Helsingin vastaavista.
Sivistystoimen palvelut 10 (15) Kulttuuripalvelut Kaupunkien avustusraami kulttuuritoiminnalle on Helsingissä vajaat 15 miljoonaa euroa ja Vantaalla miljoona euroa. Oppilaita taiteen perusopetuksessa on Helsingissä noin 16 200 ja Vantaalla noin 6 300, joista kaupungin omissa oppilaitoksissa 2 400. Molemmissa kaupungeissa on kaupungin omistamat perinne- ja taidemuseot. Museoiden kävijämäärä oli 2008 Helsingissä runsas 310 000 ja Vantaalla 13 600. Vantaalla ei ole Helsingin tapaan kunnallisesti ylläpidettyä orkesteria. Omat museot (sekä perinne- että taidemuseot) Omia kulttuuritiloja Tulorahoitusta (esim. valtionosuutta) sekä suoraan kaupungille että yksityisille palveluntarjoajille Molempien kaupunkien palveluverkko koostuu itse tuotetuista palveluista ja avustuksilla tuotetuista palveluista Molemmat avustavat yksityisiä taidelaitoksia, taiteilijoita ja produktioita Molemmat tuottavat omaa kulttuuritoimintaa Laitosten tuottamien säännöllisten palvelujen lisäksi mm. festivaalit tarjoavat kansainvälisesti korkeatasoista ohjelmaa Helsingissä sivistystoimen alainen, Vantaalla vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan Helsingissä monen lautakunnan alainen, Vantaalla yhden Helsingissä useita kulttuurikonsernin osia, Vantaalla yhtenäinen Helsingissä suuremmat resurssit, sekä henkilöstö että budjetti Tuotantotavat eroavat, mm. Helsingissä oma orkesteri, Vantaalla omat taiteen perusopetuksen oppilaitokset Helsingissä kirjasto on sivistystoimen alla, samassa lautakunnassa kulttuuritoimen kanssa Liikuntapalvelut Liikuntapaikkoja on Helsingissä noin 2 000, joista 1 500 hoidosta huolehtii kaupunkikonserni. Vantaalla liikuntapaikkoja on noin 530, joista noin 440 on kaupungin vastuulla. Kaupungin avustamia liikuntaseuroja on Helsingissä 400 ja Vantaalla 100. Samantyyppiset palvelut (ulkoliikuntapaikat, sisäliikuntapaikat, ulkoilualueet, ulkoilureitit ja ladut, ohjattu liikunta, veneily, kalastus ja liikuntaseurojen ja laitosten tukeminen). Runsaasti aktiivisesti toimivia liikuntaseuroja, joiden toimintaa aktivoidaan avustuksilla ja käyttäjille edullisilla liikuntatiloilla. Yhteiset tulevaisuuden haasteet. Helsingissä on oma liikunta-asioista vastaava liikuntalautakunta ja Vantaalla liikunta-asioista vastaa laaja-alaisempi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta. Helsingin liikuntatoimella on oma rakentamisen suunnittelu- ja rakennuttamisyksikkö, jolla on käytössä liikuntatoimen liikuntapaikkarakentamisen määrärahat. Vantaan sisäliikuntapaikkojen kiinteistöpalveluista ja laitoshuollosta vastaa kaupungin tilakeskus. Helsingissä liikuntatoimi vastaa hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta ja isännöinnistä.
Sivistystoimen palvelut 11 (15) Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen pääkohderyhmänä ovat 10-18-vuotiaat nuoret, joita on Helsingissä noin 50 000 ja Vantaalla noin 22 000. Helsingissä nuorisotilatoiminnan omia käyntikertoja oli vuonna 2009 yhteensä noin vajaat 607 000 ja muita käyntikertoja noin 508 000. Vantaalla nuorisotilatoiminnan omia käyntikertoja oli noin 187 000 ja lisäksi vajaat 10 000 leirikäyntikertaa sekä muussa toiminnassa kävijöitä vajaat 56 000. Samankaltainen arvopohja, perustehtävä ja toiminta-ajatus Molemmissa kaupungeissa runsaasti toiminnan kehittämistyötä, kehittämishankkeita ulkopuolisella rahoituksella ja tutkimustoimintaa Molemmissa nuorisotyön alueelliset lähipalvelut ovat tärkeitä Yhteistyö verkkoperustaisessa nuorisotyössä, kulttuurisissa tapahtumatuotannoissa ja liikennekasvatustoiminnassa Molemmat järjestävät laajasti nuorten lomaaikojen toimintaa ja molemmilla useita kesätoimintapaikkoja Molemmissa kv-yhteistyö kohdistuu sekä työntekijöiden vaihtoon että nuorisovaihtoon Lasten ja nuorten osallisuustoiminta ja sen kehittämiseen vahva panostaminen Samankaltainen kumppanuusrakenne keskeiset sisäiset kumppanit sosiaali-, terveys- ja opetustoimi, kumppanuudet järjestöjen kanssa, pääkaupunkiseudun verkostot, Kymppi-kaupunki- ja Kanuuna-verkostot, oppilaistoskumppanit Palveluverkon kehittäminen meneillään molemmissa kaupungeissa Visiot tuovat esiin kaupunkien väliset erot Vantaalla painopiste nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa, yhteiskuntaan integroimisessa, nuorten koulutukseen ohjaamisessa, koulutuksen täydentämisessä ja työllistymisessä sekä alueellisessa työssä Helsingissä painopiste nuorten osallisuudessa ja kulttuuriin liittyvissä palveluissa Helsingissä nuorten työpajatoimintaa toteuttaa opetusvirasto, Vantaalla nuorisopalvelut Helsingissä nuorisotilojen tilaverkko on laajempi ja tiheämpi Vantaalla ei ole nuorisojärjestöjen nimikkotiloja eikä kumppanuustaloja, Helsingissä nimikkotiloja on 17 ja kumppanuustaloja 8 Vantaalla toimii nuorisovaltuusto, Helsingissä Hesan Nuorten Ääni kampanja ja sen tukema nuorisotalodemokratia Vantaan nuorisopalvelujen kouluyhteistyö suuntautuu nivelvaiheen yhteistyöhön ja työpajatoimintaan, Helsingissä demokratiakasvatustyöhön Helsingissä nuorisopalvelujen hallintotaso on mittavampi ja sen sisällä on enemmän erilaisia erityisosaajia Oma tietotekniikkayksikkö ja viestintäyksikkö Vantaan nuorisopalvelut toimivat aluehallinnon periaatteella Vantaalla järjestöjä on integroitu mukaan palvelutuotantoon
Sivistystoimen palvelut 12 (15) Maahanmuuttoasiat Pääkaupunkiseudulla asuu puolet koko maan ulkomaan kansalaisista, ulkomaansyntyisistä ja muunkielisistä. Helsingin koko väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 86 000 hengellä ja tästä kasvusta vieraskielisen väestön osuus on 72 000. Vieraskielisen väestön määrä oli vuoden vaihteessa 2008/2009 noin 55 000 ja sen ennustetaan olevan 127 600 vuonna 2030. Vieraskielisten osuus kohoaa 20 vuodessa nykyisestä vajaasta 9,6 prosentista 19,3:een. Vantaalla väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 44 000:lla, ja kasvusta suurin osa saadaan vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisiä asuu Vantaalla nyt 16 400 ja määrän kohoaa 43 500:aan. Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa 8,4:sta 18 prosentiin. - Maahanmuuttajien osuus lähes samalla tasolla - Yhteiset, maahanmuuton suurkaupunkiluonteeseen liittyvät haasteet - Kiinteä PKS-yhteistyö kehittämistoiminnassa - Yksimielisyys linjauksista liittyen valtioyhteistyöhön - Molemmilla viime vuonna hyväksytyt, hyvin yhtäläiset strategiset linjaukset, jotka ohessa - Maahanmuutto- ja maahanmuuttajapalveluiden keskitetty koordinointi - Vantaan resurssit- sekä henkilöstö- että rahalliset huomattavasti vähäisemmät - Vantaa kehittänyt maahanmuuttajapalveluiden koordinointia myös alueellisesti, Hgissä keskitetympi koordinointi - Hgissä vahva strateginen ohjaus ja tuki keskushallinnosta käsin
Sivistystoimen palvelut 13 (15) Työllisyyden hoito Työllisyyden hoidon palveluiden piirissä on kaikkiaan Helsingissä noin 9 200 ja Vantaalla noin 3 400 henkeä. 1. Työttömyyden rakenne: - Molemmissa kaupungeissa miesten osuus työttömistä on noin 60 % - Molemmissa kaupungeissa työttömyysaste on korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta matalampi kuin koko maassa keskimäärin 2. Palveluiden järjestäminen: - Molemmilla kaupungeilla on työllisyydenhoidossa samankaltainen palvelutarjonta - Molemmat kaupungit solmivat vuosittain yhteistyösopimuksen paikallisen te-toimiston kanssa 3. Muuta: - Alueellisen sosiaalityön ja työllisyydenhoidon palvelujen väliset työnjaot ja vastuut ovat epäselviä - Molemmissa kaupungeissa maahanmuuttajien osuus työllisyydenhoidon palveluissa on suurempi kuin heidän osuutensa työttömistä 1. Työttömyyden rakenne: - Vantaalla korkeampi työttömyysaste, nuorisotyöttömyys sekä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien osuus - Helsingissä on enemmän maahanmuuttajia ja avoimia työpaikkoja 2. Palvelut: - Palkkatuessa Helsingissä enemmän oppisopimuskoulutusta ja Vantaalla varsinaisia palkkatukityöpaikkoja - Vantaa-lisän koordinointia ei ole keskitetty kuten Helsinki-lisää, lisäksi Hki-lisää voidaan maksaa enemmän ja monipuolisemmin perustein kuin Vantaa-lisää. Helsingissä maksettu Hki-lisää yhdistysten ja järjestöjen lisäksi myös yrityksille jo kolmen vuoden ajan, yrityspuoli Vantaalla vasta käynnistetty - Työvoiman palvelukeskusten toiminnassa ja painotuksissa eroja - Yrittäjäpalvelut järjestetty eri tavalla - Nuorten työpajatoiminta Vantaalla suhteellisesti laajempaa ja vastaavasti Helsingissä kuntouttava työtoiminta laajempaa - Yleisesti ottaen asiakasvalinta ja linjaukset eroavat hieman toisistaan 3. Muuta: - Työllisyydenhoidon organisaatio on Helsingissä hajasijoitetumpi kuin Vantaalla - Helsingissä poliittinen elin työllistämistoimikunta seuraa työllisyysmäärä-rahojen käyttöä, Vantaalla ei vastaavaa - Helsingissä erillinen työllisyydenhoidon kehittämisohjelma, joka linjaa toimintaa
Sivistystoimen palvelut 14 (15) 4. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Teemaryhmän kokoonpano Työn eteneminen Helsinki apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen (Halke), varapuheenjohtaja suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman (Taske) opetustoimen johtaja Rauno Jarnila (Opev) nuorisotoimen johtaja Lasse Siurala (Nk) liikuntajohtaja Anssi Rauramo (Liv) osastopäällikkö Marianna Kajantie (Kulke) (Opev), sihteeri Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (Sivistys), puheenjohtaja nuorisopalveluiden johtaja Eija Ahola (Vapaa-aika ja asukaspalv.) varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen (Sivistys) perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo (Sivistys) talousjohtaja Kristiina Tikkala (Keskushallinto) nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen (Sivistys) (Sivistys), sihteeri Työryhmän pysyvänä asiantuntijana jäsenenä on Satu Järvenkallas, päivähoidon johtaja Helsingistä. Selvitys toteutetaan virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolisia asiantuntijapalveluita käyttäen. Valmistelu tapahtuu alatyöryhmissä, joihin kuhunkin on nimetty vastuuhenkilö kummastakin kaupungista. Alatyöryhmät ovat toiminnoittain seuraavat: - Kulttuuripalvelut (sisältäen museot, kuvataidekoulut ja musiikkiopiston) - Liikuntapalvelut - Nuorisopalvelut - Kirjastopalvelut - Työllisyysasiat - Maahanmuuttoasiat - Varhaiskasvatuksen palvelut - Perusopetuksen palvelut - Toisen asteen koulutuspalvelut (ml. aikuisten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) - Vapaa sivistystyö - Väestötiedot Alatyöryhmät voivat käyttää asiantuntijoita tarpeen mukaan. Työryhmä on tehnyt nykytilakuvakset palveluittain. Nykytilan kuvaukset ovat nähtävillä Fronterissa. Kuvauksissa on esitetty nykytilaa mm. määrällisenä ja tilastollisina tietoina.
Sivistystoimen palvelut 15 (15) Lisäksi työryhmä on käsitellyt kokouksissaan 13.4.2010 ja 29.4.2010 alatyöryhmissä alustavasti analysoituja yhdistymisen etuja ja haittoja seuraavista näkökulmista: - Palvelujen saatavuus, palveluverkko - Palvelutaso- ja tarpeet sekä rakenteet - Palvelujen tuotantomalli - Käytetyt resurssit ja kustannustehokkuus - Henkilöstön saatavuus - Ruotsinkieliset palvelut - Segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) Kokouksessa 29.4. todettiin, että etujen ja haittojen analysointia on perusteltua jatkaa toukokuun kokouksessa sekä kesäkuun seminaarissa ja sisällyttää ne kokonaisuutena vasta loppuraporttiin. Työryhmä jatkaa arviointia 25.5.2010 ja 8.6.2010 pidettävissä kokouksissa yhdistymisen eduista ja haitoista eri palvelujen osalta seuraavien näkökulmien kautta: - Hallinnon tehostuminen - Johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - Kilpailukyky - Ympäristövaikutukset - Asiakasvaikuttaminen - Asukas- ja asiakasnäkökulmat - Seutunäkökulma Lisäksi jatkotyönä analysoidaan keskeisiä toimintaympäristökuvaukseen sisältyviä tilasto- ja kustannustietoja. Kesäkuun kokous pidetään seminaarina, missä palataan myös aikaisemmin esitettyihin selvityksiin ja aloitetaan loppuraportin valmistelu, mitä jatketaan elokuussa. Kesäkuun seminaariin kutsutaan alatyöryhmät sekä alustajiksi edustajat toimintaympäristö, kuntatalous- ja kilpailukykytyöryhmistä.