Koulutusrakenne - uuden mallin kehittäminen ja hakukohteiden määrittely

Samankaltaiset tiedostot
INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

TUPA-projektin ohjausryhmä

KOULUTUSRAKENNERYHMÄN

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

INSSI-HANKE / VAUHDITUSSEMINAARI OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ. Janne Roslöf & INSSI-OPKR.

INSSI jatkohanke

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

Suvi-verkoston kuulumisia

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja Hannu Sirén

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Tilannekatsaus INSSI-hankkeen kehittämisryhmien työstä. INSSI-seminaari Juhani Keskitalo

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Löydämme tiet huomiseen

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke

INSSI-hanke. Insinöörikoulutuksen uusi maailma III. INSSI-hanke kilpailukykyä parantamassa. Juhani Keskitalo (toim.)

AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys

Haaga-Helian strategiaprosessi ja sopimuskauteen valmistautuminen

Satakunnan vanhusneuvosto

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Valintakoeyhteistyö (syksy 2016)

10 askelta onnistumiseen

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma

Kimmo Mäki

Valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Centria ammattikorkeakoulu

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammattikorkeakoulujen valintakoepäivät (syksy 2017)

Monimuotoisten ohjausjärjestelmien kehitystyövaiheet. Birgitta Varjonen ja Jukka Saarimäki

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Tieto- ja viestintäteknologia

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

Opiskelijavalintojen kehittäminen vuoteen Ilmari Hyvönen

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Ammatillisten

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Jyväskylän työpajan keskustelun teemoja

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

Kv-opiskelijahaku murroksessa yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä etsimässä

Uraa ja osaamista rakentamassa!

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius

DIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT

Vertaisohjaus ammattikorkeakoulujen. Opiskelija Riikka Töytäri ja projektiassistenti Reima Kallinen

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

Kimmo Mäki ja Hannu Kotila

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti Jukka Nivala

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen

SAMK - HILL. Vaikuta ja vaikutus Wirtaa muutokseen Timo Mattila, SAMK Johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Jatkuva oppiminen ja sen rahoitus, kommenttipuheenvuoro Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu Ennakointikamariseminaari 1.10.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Transkriptio:

Koulutusrakenne - uuden mallin kehittäminen ja hakukohteiden määrittely Matti Lähdeniemi, vararehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu INSSI-seminaari 19.1.2011 Tampereen ammattikorkeakoulu

INSINÖÖRIKOULUTUS UUDISTUU Matti Lähdeniemi Risto Kimari Olli Mertanen Juhani Keskitalo

Koulutusrakenteen kehittämisryhmän ydinryhmä Matti Lähdeniemi, SAMK, pj Risto Kimari, OAMK, vpj Juhani Keskitalo, HAMK, projektipäällikkö Mats Albäck, KPAMK Rauli Haataja, SAMK Pauli Huhtamäki, SeAMK Markku Huhtinen, KyAMK Tapio Kostamo, HAMK Antti Lehmusvaara, EKAMK Kari Lehtomäki, Savonia-AMK Olli Mertanen, Turun AMK Jukka Nivala, Metropolia Markku Pentikäinen, Saimaan AMK Eino Palo, TAMK Reijo Rasmus, TAMK Timo Turunen, LAMK Tapani Äijänen, JAMK Aleksi Martikainen, opiskelijajäsen (Saimaan AMK) Markus Lindqvist, opiskelijajäsen (HAMK) Asiantuntijoina ovat toimineet: Hannu Saarikangas, UIL Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry

Kehittämisryhmän tehtävä Sovittaa insinöörikoulutuksen uudistaminen vastaamaan entistä paremmin muuttuvan työelämän tarpeita ja nuorison toimintakulttuuria Lisäksi tarkasteltiin: Toteutusmallia ja kulttuuria Harjoittelua Tekniikan yhteisen aineksen kokoa ja sisältöä Kansainvälisyyden vaatimuksia

Dynaaminen modulaarinen toteutusmalli Yksilön vapaus koota tutkintonsa yli nykyisten hallintorajojen Mahdollisuutta uudistaa moduuleita joustavasti osaamistarpeiden muuttuessa Malli varmistaa, että elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa insinööriosaamista myös pienille toimialoille.

Toteutusmallissa korostuvat Yrittäjyys Ongelmalähtöinen oppiminen 7/24-opiskelun mahdollistaminen Opiskelijan ohjaus Opiskelijan oma vastuu opiskelupolun suunnittelussa Työelämävuorovaikutus

Haasteellinen toteutusmalli Edellyttää lähestymistä eri näkökulmista Opiskelija Opettaja Työelämä Hallinto Tavoitteena selkeyttää insinööriprofiileja ja vähentää koulutusohjelmien määrää

Koulutusohjelmanimikkeet Arenen koulutusohjelmaprojektin pyyntö aikaisti keskustelua koulutusohjelmanimistä Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä kysely: työnantajien odotukset insinöörikoulutuksesta Yhteishakujärjestelmää kehitettäessä insinööri(amk) -mallia on tarkasteltava samanaikaisesti DI -koulutuksen rakenteiden kanssa/yhdenmukaisuutta.

INSSI koulutusrakenne Opintojen rakentuminen ja eteneminen 6-7 dynaamisilla moduulirakenteilla toteutettua insinööriprofiilia Poikkitieteellinen osaaminen Tekniikann ydinosaaminen Vuorovaikutus, kansanvälisyys ja organisaatio-osaaminen Arvot ja asenteet 7/24, TYÖELÄMÄN VUOROVAIKUTUS, KANSAINVÄLISYYS, JOUSTAVA A HARJOITTELU INNOVAATIO YRITTÄJYYS TEKNOLOGIAN SOVELLUS- ORIENTAATIO

Insinöörikoulutuksen hakukohteet Kone Rakennus Sähkö Prosessi Imformaatioteknologia Energia

Työseminaari 17.11.2010 Marraskuussa 2010 työseminaari, johon osallistui opiskelijoiden, opettajien, työelämän ja opetuksen johdon edustajia Seminaarin tulos vahvisti linjauksia Seminaarin tuloksena syntyi dynaamisen mallin kuvauksia eri näkökulmista AMK-kouluttajat ovat valmiita niihin muutoksiin, joita on vääjäämättä tulossa.

Kehittämisryhmän työskentely Mitä reunaehtoja aluksi ja sitten - Vetovoimaa nuorison keskuudessa lisättävä, keskeyttämisten vähentäminen, tulevaisuuden haasteet sisältöihin, työnantajien odotukset täytettävä, millä mielikuvilla markkinoidaan, ja millainen malli olisi toteutettavissa? - Insinöörin osaamisalue on tekniikkaa laajempi, joten tutkintoon pitää voida sisällyttää ei-tekniikkaa; Yksilöt valmistutaan erilaisilla profiileilla. - Lähtökohtana 4v-malli, vaikka 3+2 malli keskustelutti; - Lähtökohtana syksyllä 2008, miten koulutusohjelmamallia uudistetaan. - Maaliskuussa 2010 tuli uusi tieto korkeakoulujen yhteishaun valmistelusta ja siirtymisestä isompiin kokonaisuuksiin hakukohteissa. - Toukokuussa 2010 OKM nosti keskusteluun mahdollisen koulutusohjelmista luopumisen. Millainen olisi ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen malli tekniikassa?

Arenen Koulutusohjelmaprojekti - Arene käynnisti huhtikuussa 2009 Koulutusohjelmaprojektin. - Sen lähtötavoite oli koulutusohjelmarakenteen ajankohtaistaminen ja tiivistäminen. - 27.10.2009 Arenen Koulutusohjelmaprojekti antoi valmistelutehtävät alakohtaisille ryhmille, joka käytännössä tarkoitti, että INSSI-hankkeen koulutusrakenneryhmä valmisteli vastausluonnoksen Arenen tekniikan ryhmälle. - Arenen tekniikan ryhmä antoi vastauksensa koulutusohjelmaprojektille 11.2.2010, Sitä ennen jo elokuusta 2009 lähtien koulutusohjelmaprojektin projektipäällikkö Hanna Ilola oli seurannut tiiviisti tekniikan vastauksen valmistelua. - 19.2.210 Arenen Koulutusohjelmaprojekti käsitteli sektorivastaukset ja vastasi tekniikan ryhmälle: Kaivataan modernimpaa lähestymistapaa nimikkeistöön, ja että työ jatkuu.

Miten koulutusrakennemalli kehittyi käsittelyssä Ensimmäinen malli 12.6.2009 Toinen malli 18.11.2009 Kolmas malli 4. ja 11.2.2010 Neljäs malli 14.6.2010

Koulutusrakennemallin uudistamisen pohdintoja ja kipupisteitä Koulutusohjelmajako Isojen kokonaisuuksien hakukohteet

Dynaamisen moduulimallin rakentamisen kysymyksiä nämä pitää vielä päättää Moduulimallia kehitetään varautuen niin, että hakukohteita on tekniikassa 1 tai 5. Moduulimallilla rakentuva tutkinto muodostuu ydinosaamisesta ja täydentävästä osaamisesta sovittavien periaatteiden mukaisesti. Olisi hyödyllistä sopia moduulien periaatteet valtakunnallisesti yhtenäisiksi, jotta valintamahdollisuus olisi myös yli oppilaitosrajojen. Mitkä ovat moduulimallin elementit ja säännöt Tarvitaanko yhteiset perusmoduulit AMK- ja hakukohdekohtaisesti? Tekniikan moduulit ja muut insinööriosaamisen moduulit? Miten järjestetään pääainevaihtoehtojen valtakunnallinen säätely? Miten huolehditaan AMKien rakennemallin suhteesta DI-malliin? Miten moduulimallissa varmistetaan kelpoisuudet?

Työseminaarista 17.11.2010 Juurisyyt eli hyvän oppimistilanteen edellytykset - Opettajan asenne - Ryhmän innostumaan saaminen - Hyvin valmisteltu opetustilanne - Opettaja on valmentaja/neuvoja/ohjaaja opiskelijoilla vuoropuhelua - Ongelmalähtöisyys ja projektit

Työseminaarista 17.11.2010 Visio legoilla ja sanoin (opiskelijat) Käytännön kokemus puuttuu työalasta opintoihin tultaessa Valintaa pitää olla myöhemminkin opiskelun edetessä Ongelma: ei tunnisteta eikä opita tuntemaan omaa koulutusalaa Houkuttelevia mainoksia Fiksuille oikopolkuja Työkaluja annetaan pitkin matkaa alusta asti Ikkunoista näkee, mitä ulkopuolella tapahtuu Millä kiinnostus säilytetään?

Työseminaarista 17.11.2010 Visio legoilla ja sanoin (opettajat) Epäselvät tiedot, suunnittelematon rakenne ja epätasaisuus henkisessä kuormituksessa luovat paineita Opettajan oma sisäinen pomo vaatii mahdottomia tavoitteita Koulutusohjelmat joustavia, mutta selkeitä Dynaaminen malli on mm. sitä, että voi vaihtaa moduuleita toisen koulutusohjelman, alan tai oppilaitoksen kanssa Dynaamisuus on mm. sitä että voi ottaa oman alueen yritysten tarpeet mukaan nopeallakin aikataululla

Työseminaarista 17.11.2010 Visio legoilla ja sanoin (opetushallinto/johto) Rahoittaja mittaa läpäisyä Hallinto tukemaan kuin öljynporauslautassa Selvä alku ja loppu, välissä mahdollisia poikittaisia polkuja Erilaisia sisääntuloaukkoja erilaisille opiskelijoille Eri pohjatiedoilla reitit erilaiset (AHOT) Harjoittelu ja yrityskontaktit, projektit joustavia Tradenomikoulutus insinöörikoulutuksen keskiöön: todellinen case sieltä

Työseminaarista 17.11.2010 Visio legoilla ja sanoin (työnantaja) Yrityskontaktit alusta asti Vierailijaluennoijia yrityksistä Osaamisen kehittyminen: Mihin teoriaa käytetään ja miten Markkinointi vaikuttaa; puunjalostus ><biotekniikka Oppi oppimaan, osaa myydä, kansainvälinen, näkemyksiä, konkreettisia valmiuksia työhön (PKT!) AMKien opetusprofiilin tulee seurata uusiutuen maakunnan yrityksiä Ammatillista väylää tulee hyviä insinöörejä Harjoittelun palkallisuus/palkattomuus puhutti

Työseminaarista 17.11.2010 Lego-malleista yhdessä opittua Faktat Opintopolku ei saa olla putki; valintoja ja ohjausta Nykyrakenteet eivät mahdollista yksilöllisiä polkuja Myös vanhan teknologian osaamista tarvitaan mm. huollossa ja ylläpidossa Ratkaisuja: Opiskelijahautomofirmat Kummit, mentorit ja alumnit kertomaan alastaan

Työseminaarista 17.11.2010 Dynaamisen modulaarisen mallin reunaehdot yhteenvetona Opiskelijavalinta Ohjaus Oppiminen OPS

Työseminaarista 17.11.2010 Koulutusohjelma-äänestys Palautteesta & jatkotyöt hyviä, avoimia keskusteluja, mutta kiire ja lyhyt aika haittasi rakenneratkaisun suunnittelu on vielä kesken, joten sitä pitäisi jatkaa yhdessä, jottei etene eri suuntiin. muutama pilottiamk kokeilemaan heti

Työseminaari 17.11.2010

Työseminaari 17.11.2010