Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Työkokous Lapin aluehallintovirasto 13.4.2016, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko
Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 2
13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 3
Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla on keskimäärin enemmän ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla Erot hyvinvoinnin osa-tekijöissä ilmenevät esimerkiksi työllisyydessä, työoloissa, toimeentulossa, elinoloissa, osallisuudessa ja terveyspalveluiden saatavuudessa Terveyserot ilmentävät sosiaalista eriarvoisuutta ja niitä voidaan mitataan eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa Erot väestöryhmien välillä ovat selkeitä ja johdonmukaisia: Eri terveysosoittimien mukaan Eri ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla Sosioekonomisen aseman eri osoittimien mukaan 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 4
5
Miksi hyvinvointi- ja terveyseroja kannattaa kaventaa Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä eivät ole väistämättömiä Erot tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä Eriarvoisuuden kaventamistavoite on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaan Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 6
Kaikki hyötyvät eriarvon vähentämisestä Jäljellä oleva elinikä Alin tuloviidennes ylin tuloviidennes Myös opettajan keskimääräinen elinikä voi olla 4 vuotta nykyistä pidempi. Ylimmän ja alimman tuloluokan ero voi olla jopa 12 vuotta. Vahvista osallisuuden mahdollisuuksia www.thl.fi/hyvinvointi-ja-terveyserot/kuolleisuus
Mitä mahdollisuuksia kaventamistoimilla on? Jos kaikki suomalaiset voisivat yhtä hyvin kuin korkeasti koulutetut, vähenisi sairauksien, kuolemien ja tupakoinnin yleisyys seuraavasti: Infograafi, THL: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 8
Mitä mahdollisuuksia kaventamistoimilla on? Jos kaikki suomalaiset voisivat yhtä hyvin kuin korkeasti koulutetut, vähenisi työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ongelmien yleisyys seuraavasti: henkilöä Infograafi, THL: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 9
Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja Kun hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen; koulutus, tulonjako, työllisyysmahdollisuudet, verotus Turvataan terveelliset elinolot (asuminen, työolot, ympäristö) kaikille Vähennetään haitallisille aineille altistumista (työaltisteet, ympäristöaltisteet, elintavat mm. alkoholi, tupakka, ravinto) Vähennetään haavoittuvuutta (sosiaaliset verkostot, erityinen tuki haavoittuvassa asemassa oleville) Estetään eriarvoisia seurauksia (esim. palvelujen saatavuus ja laatu yhdenvertaiseksi) 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 10
Hyvinvointi- ja terveyserojen syihin pitää vaikuttaa Terveyden sosiaalisten taustatekijöiden kautta päästään ongelman juurille. Kaikilta hallinnonaloilta löytyy toimia, joilla voidaan vaikuttaa eriarvokehitykseen. a) Rakenteet: Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin b) Osallisuus: Osallisuuden edistäminen siten, että kaikki pääsevät osalliseksi yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista c) Palvelujärjestelmä: Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen d) Elintavat: Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen yhteiskunnallisin toimin 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 11
Eriarvoisuuden kaventamiseksi SITOUDU kaventamistavoitteeseen poikkihallinnollisesti TUNNISTA ilmiö KOHDENNA eniten tarvitseville, pohdi toimivat keinot, varmista kaikkien tavoittaminen SEURAA toimien vaikutuksia, eriarvoisuuden kehitystä koulutusryhmittäin 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 12
TUNNISTA: Tarkistuslista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi Miten huomioimme eriarvoisuuden vähentämisen tavoitteissa? Tunnistammeko eriarvoisuuden ilmentymiä? Tukeeko sidosryhmäyhteistyö toimintaa? Puutummeko syihin vai seurauksiin? Kohdistammeko toimet ja valitsemmeko keinot mielekkäästi? Miten tiedämme, että toimintamme kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja? Tarkistuslista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 13
Ei-tarttuvien -tautien riskitekijät ja eriarvoisuus Mitataanko lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin esiintyvyyttä sosioekonomisen aseman mukaan säännöllisesti? Onko tunnistettu ne ryhmät, jotka kärsivät eniten lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin haitoista ja onko ne asetettu strategioissa ja suunnitelmissa etusijalle? Ennakkoarvioidaanko eriarvoisuusvaikutuksia lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin ehkäisytoimissa? Arvioidaanko käytettyjen keinojen vaikutuksia (toimivuutta) eri väestöryhmiin? Onko asetettu tavoitteita lihavuuden/alkoholin käytön/tupakoinnin vähentämiseksi eri väestöryhmissä? (WHO, Policy brief, 2014) 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 14
Kaikkia tarvitaan Eväät elämään Erityistuki ja kouluruokailu Organisointi ja resurssointi Elinkaariajattelu ja esteettömyys Eriarvon kaventamisessa Minäkuva ja osallisuus Kunnassa voi tehdä paljon. Tärkeää on, että kaikki ovat mukana. Aktiivisena ja toimintakykyisenä kaiken ikää www.thl.fi/hyvinvointi-ja-terveyserot/yhteistyö
SITOUDU: Hyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä Hyvinvointi rakentuu eri osa-alueista; kaikkien toimijoiden tulee kantaa vastuu hyvinvoinnin edellytyksistä Eri tahojen yhteistyö on välttämätöntä eriarvoisuuden vähentämiseksi Vaikutusten ennakkoarvioinnilla varmistetaan että päätökset toteuttavat kaventamisen tavoitteita eivätkä lisää eriarvoisuutta Kaikkien hallinnonalojen olisi tunnistettava toimintansa vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 16
Hyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä kaikkia toimijoita tarvitaan 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 17
Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmät (Kuntajohdon kysely 2013, n=214) 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 18
KOHDENNA: Koko väestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia Suhteellisen universalismin periaate: toimet ovat universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen 1. Koko väestöön kohdistuvat (universalismin periaate) Esimerkiksi neuvolajärjestelmä, maksuton kouluruokailu ja julkisten paikkojen tupakointirajoitukset 2. Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvat Huonompia lähtökohtia kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea Esim. positiivisen diskriminaation tuki tietyille kouluille ennaltaehkäisemään sosiaalisten ongelmien kasautumista ja kaventamaan koulujen välisiä eroja 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 19
Saavatko kaikki tarvitsemiaan palveluja? Varmista ettei kukaan jää ulkopuolelle www.thl.fi/hyvinvointi-ja-terveyserot/palvelujärjestelmä
Palvelujärjestelmän eriarvoisuuden poistaminen Ehkäisevälle työlle lisää painoarvoa Kokonaisvaltaisemmat yhden luukun palvelut Räätälöityjä palveluita eri ryhmille tarpeen mukaisesti Palvelumaksujen alentaminen ja omavastuuosuuksien pienentäminen Väestölähtöisten tarveanalyysien tekeminen ja ottaminen palvelujen suuntaamisen perustaksi Työterveyshuollon kattavuus paremmaksi pienillä työpaikoilla Työterveyshuoltoa vastaavat palvelut myös työelämän ulkopuolella oleville Terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen tietoa hyvinvointi- ja terveyseroista 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 21
SEURAA: Pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, osuus (%), yli 20-vuotiaat 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 22
Työkykyisyytensä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivien osuus (%), 20-74 v. 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 23
THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010-2012) 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 24
Lihavien osuus (%) 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 25
Päivittäin tupakoivat (%) 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 26
Ilmiön näkyväksi tekeminen Hyvinvointi- ja terveyserojen esille tuominen esimerkiksi hyvinvointikertomuksissa mahdollistaa poliittisen keskustelun kaventamistoimien tärkeydestä ja niiden tavoitteista. Tarvitaan perustietoa ilmiöstä Perustieto tulee muotoilla eri intresseihin sopivaksi Tietojen yhdistely eri lähteistä on tarpeen 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 27
Lisätietoja THL:n hyvinvointi- ja terveyserot aihesivustolta: https://www.thl.fi/hyvinvointi-ja-terveyserot 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 28
Lisämateriaalia Poista esteet - päättäjänä voit vaikuttaa eriarvoisuuteen -video https://www.youtube.com/watch?v=dywt7t_axis Infografi: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia http://www.slideshare.net/thlfi/thln-infograafi-terveyserot-1232014 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 29
Oikeudenmukaista? 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 30
MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Kaikille tarjotaan nyt sama mahdollisuus heittää roska roskikseen. Ruttaa paperi tolloksi ja heitä roskikseen. 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 31
Kuinka kävi? Osuitko? Miksi? Etkö osunut? Mikset? Tolloja heitetään joka päivä kunnassasi. Ketkä sinun kunnassasi ovat takarivissä? Miten autat takarivillä olevia yrittämään/osumaan? Löytämään apua/tukea/mahdollisuuksia? 13.4.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 32