Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma HELSINGIN AIKUISLUKIO MERIMAA-JOVANOVIC RIIKKA

Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...2 2. Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt...2 2.1. Yleiset tavoitteet...2 2.2. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen tavoitteet...3 2.3. Muut oppiaineet...3 2.3.1. Matematiikka...4 2.3.2. Ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantieto, fysiikka ja kemia, historia ja yhteiskuntaoppi 4 2.3.3. Uskonto ja elämänkatsomustieto...4 2.3.4. Vieraat kielet...4 3. Toimintakulttuuri...5 3.1. Oppimisympäristöt ja työtavat...5 3.2. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset opintokokonaisuudet...5 4. Opiskelijan oman opinto-ohjelman laatiminen...6 5. Opiskelijan hyvinvointi ja oppimisen tuki...7 5.1. Opetuksen eriyttäminen...7 5.2. Kodin ja koulun yhteistyö...7 5.3. Opiskeluhuolto...8 5.4. Opintojen ohjaus...9 5.5. Suunnitelma kasvatuskeskustelun ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista...9 6. Opiskelijan arviointi...10 7. Todistukset...10 8. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen...10 Ne opetussuunnitelman kohdat, jotka on laadittu nimenomaan Helsingin aikuislukion perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa varten, ovat mustalla värillä ja Opetushallituksen antamista opetussuunnitelman perusteista oleva teksti harmaalla.

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Aikuislukiossa toteutettava perusopetuksen valmistava opetus on noin lukuvuoden kestävää, oppivelvollisuusiän ylittäneille annettavaa opetusta, jonka aikana opiskellaan suomen kieltä, tutustutaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan sekä hankitaan muita valmiuksia aikuisten perusopetukseen siirtymistä varten. Perusopetussetuksen (852/1998) mukaisesti lukuvuoden opetustuntimäärä on vähintään 1000 tuntia. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan tulleille, ensisijaisesti 17 25- vuotiaille opiskelijoille, joiden suomen kielen taito tai muut opiskeluvalmiudet eivät riitä aikuisten perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen ja jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai vastaavaa oppimäärää lähtömaastaan. Opetusryhmät pyritään muodostamaan pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti siten, että niissä otetaan huomioon opiskelijan aiempi koulutushistoria ja osaaminen. Perusopetuksen valmistavaan ryhmään hakevien luku- ja kirjoitustaito testataan ennen opintoihin valintaa. Luku- ja kirjoitustaidottomat hakijat ohjataan aikuislukiossa järjestettäville luku- ja kirjoitustaidon kursseille. Opiskelijaksiottopäätöksen tekee koulun rehtori / apulaisrehtori. Opiskelijat otetaan koulutukseen hakemuksen ja alkutestin perusteella. Opiskelijaksi otossa tehdään tarvittaessa yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston maahanmuuttoyksikön sekä TE-palveluiden kanssa. Opiskelija on valmistavassa opetuksessa enintään yhden lukuvuoden ajan. Valmistavan opetuksen jälkeen opiskelija ohjataan siirtymään oman tasonsa mukaisesti joko aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opintoihin tai varsinaiseen aikuisten perusopetukseen. On myös mahdollista, että opiskelija hakeutuu muihin opintoihin. 2. Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Yleiset tavoitteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistämällä hänen suomen kielen taitoaan sekä yleisiä opiskeluvalmiuksiaan. Näin mahdollistetaan opiskelijan siirtyminen aikuisten perusopetukseen tai muuhun koulutukseen. Opetusta annetaan aikuisten perusopetuksen oppiaineissa opiskelijan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Pääpaino on suomi toisena kielenä -opinnoissa. Eri oppiaineissa noudatetaan

soveltuvin osin aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, jolloin valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen välinen yhteistyö on tärkeää. 2.2. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen tavoitteet Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (Helsingin aikuislukion opetussuunnitelman liite) taso A1.3 A2.2, joka kuvaa keskimäärin opiskelijan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi toisena kielenä -opetuksessa. Suomen kieltä opetetaan kaikkien oppiaineiden tunneilla, ja suomen kielen opiskelussa käytetään muiden oppiaineiden tekstejä ja sanastoa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi toisena kielenä opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen kielen taito. Opiskelijalle laaditussa omassa opinto-ohjelmassa määritellään taitotason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Opetuksen suunnittelussa sekä tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä käytetään hyväksi kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (liite). Opetuksessa hyödynnetään toiminnallista lähestymistapaa ja käytetään ikäkaudelle ominaisia tehtäviä ja tekstejä puutteellisesta kielitaidosta huolimatta. Kielen ilmauksiin, sanontoihin, sanastoon ja käsitteisiin kiinnitetään huomiota kaikilla oppitunneilla, kaikissa käsiteltävissä teksteissä. Tekstien ymmärtämistä helpotetaan avaamalla tekstiä eri keinoin, esimerkiksi selittämällä asiat toisin, käyttämällä synonyymeja ja selkokieltä, tiivistämällä ja avaamalla kontekstia ja tarvittavia taustatietoja. 2.3. Muut oppiaineet Valmistavan opetuksen aikana on olennaisen tärkeää selvittää opiskelijan tietoja taitotaso kaikissa oppiaineissa sekä vahvistaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. On otettava huomioon, että opiskelija on aikaisempien opintojensa aikana saattanut oppia asiat suomalaisesta opetussuunnitelmasta poikkeavassa järjestyksessä. Opetus voi olla ainejakoista tai ilmiöpohjaista. Kaikkien aineiden opiskelu järjestetään kuitenkin siten, että oppiminen on samalla suomen kielen opiskelua ja suomalaisen koulun toimintamalleihin sekä suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista. Valmistavan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija omaksuu sanavaraston, jonka avulla hän voi selviytyä opiskelusta perusopetuksen ryhmässä.

Eri oppiaineille ominaisten työskentelytapojen oppimiselle on varattava riittävästi aikaa. Erilaisia työtapoja harjoitellaan mahdollisimman monen oppiaineen yhteydessä. Opetus tukee opiskelijan kotoutumista suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Opetuksessa hyödynnetään opiskelijan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista. Opettaja valikoi kunkin oppiaineen opetussuunnitelmasta oleellisimmat sisällöt. Yhteistyö aineenopettajan kanssa helpottaa sisältöjen valinnassa. Opiskelija etenee opiskelussaan omien edellytystensä ja opinto-ohjelmansa mukaan. Taito- ja taideaineita voidaan hyödyntää kaikessa opetuksessa. 2.3.1. Matematiikka Matematiikan opiskelun keskeinen sisältö varsinkin alkuvaiheessa on matemaattisten käsitteiden ja sanaston omaksuminen suomen kielellä. Opetuksessa tulee käyttää systemaattisesti täsmällisiä käsitteitä ja kieltä, joita opiskelijaa rohkaistaan käyttämään. Opiskelijan oppimisprosessia helpotetaan ja syvennetään erilaisten havaintovälineiden ja toiminnallisten menetelmien avulla, joiden kautta matematiikan oppiminen liitetään opiskelijan arkipäivään. Itsenäisen opiskelun edellytyksenä on perusopetuksen matematiikalle ominaisten tehtävämuotojen tunteminen. Matematiikassa integroitumisen perusopetukseen voi joidenkin opiskelijoiden kohdalla toteuttaa melko varhain, koska matematiikan oma rakenne ja käsitteistö auttavat seuraamaan opetusta, vaikka suomen kielen oppiminen olisi vasta alussa. Kielitaidon kehittyessä opetuksessa lisätään sanallisen ja soveltavan matematiikan tehtäviä. 2.3.2. Ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantieto, fysiikka ja kemia, historia ja yhteiskuntaoppi Luonnontieteellisten oppiaineiden (ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantieto, kemia, fysiikka) sekä historian ja yhteiskuntaopin sanaston ja käsitteiden opiskelu liitetään suomen kielen opiskeluun. Kaikkien aineiden opiskelu on myös suomen kielen opiskelua, sanavaraston laajentamista ja kielen rakenteiden oppimista. Näiden oppiaineiden opiskelu tutustumiskäynteineen ja lähiympäristöön suuntautuvine retkineen tukee myös uuteen asuinympäristöön ja yhteiskuntaan tutustumista sekä siihen kotoutumista. 2.3.3. Uskonto ja elämänkatsomustieto Yli 18-vuotias aikuisten perusopetuksen valmistavassa opetuksessa opiskeleva opiskelija voi valita katsomusaineensa uskontokunnastaan riippumatta. Mahdollisuuksien mukaan opetetaan evankelis-

luterilaista uskontoa tai elämänkatsomustietoa, joiden keskeisenä sisältönä on eri maailmankatsomuksiin tutustuminen. 2.3.4. Vieraat kielet Valmistavan opetuksen aikana opiskelija voi halutessaan opiskella vieraita kieliä perusopetuksen ryhmissä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Lisäksi valmistavan opetuksen loppuvaiheessa tutustutaan perusopetuksessa alkavan vieraan kielen (englanti) opiskeluun. 3. Toimintakulttuuri 3.1. Oppimisympäristöt ja työtavat Opiskelijoiden tuntimäärä muodostuu perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä opiskeltavista tunneista, perusopetuksen ryhmässä integroituna opiskeltavista tunneista sekä mahdollisesti etäopiskelusta ja itsenäisestä opiskelusta. Opiskelijan opetuksen ja opinto-ohjelman suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan osaaminen ja taidot. Oppimisympäristö ei tarkoita vain fyysistä ympäristöä, vaan siihen sisältyy myös psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus, jossa opiskelun ja oppimisen tulee tapahtua turvallisesti. Hyvä oppimisympäristö tukee opiskelijan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Valmistavassa opetuksessa tämä merkitsee myös opiskelijoiden kulttuurien ja aikaisempien kokemusten huomioimista ja hyödyntämistä opetuksessa. Opiskelutilat järjestetään ja opetusvälineitä hankitaan sekä käytetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla opiskelijan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön suunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuudet tietoyhteiskunnan jäseneksi kasvamiseen. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä koulun koko henkilökunnalle että opiskelijoille. Valmistavassa opetuksessa käytetään erilaisia opetusmenetelmiä, joiden avulla kielitaidoiltaan ja koulutaustaltaan erilaiset opiskelijat pystyvät opiskelemaan samassa ryhmässä. Esimerkiksi niin integrointi kuin eriyttäminenkin monipuolistavat opiskelijan oppimisympäristöä. Mahdollisuuksien ja resurssien mukaan voidaan hyödyntää myös pariopettajuutta. Opiskelijan aikaisemmat tiedot, taidot ja opiskelukokemukset otetaan opetuksessa huomioon. Opiskelijat pääsevät perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana tutustumaan myös verkko-oppimisympäristöihin. Monipuolisten työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, opiskelijan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Erilaisten työtapojen avulla myös luova toiminta ja elämykset saadaan liitettyä opetukseen.

3.2. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset opintokokonaisuudet Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijoita yhdistämään suomen kielen sekä eri oppiaineiden tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksia tarkastelevat ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat opiskelijoita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteisön sekä ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä ja teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella opiskelijoiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Suomen kielen ja muiden oppiaineiden muodostamat monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskelijan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin periaatteita. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että opiskelijoille. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, opiskelijoita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään suomen kielen taitoa kehittäviä sekä eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä. 4. Opiskelijan oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavalle opetukselle ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää. Tämän takia jokaiselle valmistavaan opetukseen tulevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan opiskelijan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja opiskeltavien oppiaineiden tuntimäärät sekä sisällöt. Opiskelusuunnitelmassa kiinnitetään huomiota opiskelijan opetustuntimäärän täyttymiseen ja päätetään mahdollisista aikuisten perusopetukseen integroituna opiskeltavista oppiaineista. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan ohjauksen järjestäminen sekä opiskelijan mahdollisesti tarvitsema tuki. Opiskelusuunnitelman laatimisessa tehdään alaikäisten opiskelijoiden kohdalla yhteistyötä kotien kanssa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan perusopetukseen valmistavan opetuksen alussa. Suunnitelma on opetuksen ja oppimisen päivittäinen työkalu. Sitä myös tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran valmistavan opetuksen aikana. Tarkistus voidaan tehdä esimerkiksi arviointikeskustelun yhteydessä. Opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon nuoren aikuisen aikaisemmat opiskelukokemukset, ja opiskelijalle annetaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa

jossakin yksittäisessä aineessa opetukseen osallistumatta. Opiskelusuunnitelma voi olla osa kotouttamislain mukaista opiskelijan kotoutumissuunnitelmaa. Opiskelusuunnitelman lisäksi opiskelijalle voidaan tarvittaessa laatia myös oppimissuunnitelma, jossa täsmennetään opiskelijan opiskelusuunnitelmassa asetettuja henkilökohtaisia tavoitteita. 5. Opiskelijan hyvinvointi ja oppimisen tuki 5.1. Opetuksen eriyttäminen Eriyttämällä opetusta opettajan on mahdollista ottaa huomioon opiskelijan oppimiskyky ja -vaikeudet sekä kehittyvä kielitaito. Opiskelua eriytetään esimerkiksi sisältöjen ja materiaalien valinnalla, vaihtelevilla työtavoilla ja opetusmenetelmillä sekä opetusjärjestelyiden avulla (mm. integrointi perusopetuksen ryhmiin). Opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset erot ja taustat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan työtapoja valittaessa. Samalla pyritään tasoittamaan tiedostamattomiakin käsityksiä esimerkiksi sukupuolirooleista. Ryhmä- ja parityöskentely, yhteistoiminnalliset opiskelumenetelmät ja toisaalta yksilöllinen työskentely ja itsenäinen tiedonhankinta saattavat vaatia tottumista erilaisista opiskelukulttuureista tulevilta opiskelijoilta. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja. Opetuksen havainnollisuus, opiskelijan ohjaaminen itsenäiseen tiedonhankintaan ja arviointiin sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen ovat valmistavan opetuksen työtapojen valinnassa olennaisia. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään erilaisissa oppimistilanteissa ja eri oppiaineissa. Valmistavan opetuksen aikana tutustutaan myös Helsingin tarjoamiin palveluihin. Tämä tukee opiskelijoiden kotoutumista ja edistää vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien löytämistä. Oppimaan oppimiseen ohjaaminen on tärkeä perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoille, koska heidän koulutustaustansa ja käsityksensä opiskelusta ja opiskelumenetelmistä voivat erota huomattavasti suomalaisesta koulutuskulttuurista. Kieli- ja opiskelutaitojen puutteiden erottaminen oppimisen vaikeuksista on valmistavaan opetukseen osallistuvien opiskelijoiden kohdalla erityisen haasteellista. Oppimisvaikeuksien toteaminen maahanmuuttajaoppilaan kohdalla vaatii yleensä aikaa ja aineenopettajien sekä erityisopettajan tiivistä yhteistyötä. 5.2. Kodin ja koulun yhteistyö Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelija on alle 18-vuotias, tulee koulun tehdä yhteistyötä opiskelijan huoltajien kanssa. Myös yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien kanssa voidaan tehdä vuorovaikutuksellista ja tiedottavaa yhteistyötä, joka edistää opiskelijan ja tämän perheen kotoutumista.

Yhteistyö on tärkeä käynnistää heti valmistavan opetuksen alkaessa, jotta koulu pystyisi tukemaan kodin kasvatustyötä ja huoltajat puolestaan lapsen koulutyötä ja tavoitteellista oppimista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille voidaan järjestää esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, joissa kerrotaan suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetusmenetelmistä ja arvioinnista sekä koulun käytänteistä. Huoltajien kanssa voidaan käydä myös henkilökohtaisia keskusteluja. Opiskelijan realistiset jatkoopintomahdollisuudet tuodaan myös huoltajien tietoon. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajille annetaan tietoa myös opiskelijan opinto-ohjelmasta. Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelija saa opetusta eri oppiaineissa, joissa noudatetaan soveltuvin osin aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opiskelija integroidaan mahdollisuuksien mukaan aikuisten perusopetuksen ryhmiin opiskelijan omien opiskelutaitojen mukaisesti. Tällöin opiskelijalla tulee olla riittävä kielitaito. Perusopetuksen ryhmissä opiskelusta ja eri oppiaineiden tavoitteista päätetään tarkemmin opiskelijan opiskelusuunnitelmassa. Integroinnin toteutumisesta opiskelijan tarpeita ja taitotasoa vastaavalla tavalla vastaa viime kädessä koulun rehtori. Yhteistyö opiskelijaa opettavien opettajien, ohjaushenkilöstön ja mahdollisen kolmannen tahon kanssa on oleellista valmistavan opetuksen aikana. Yhteistyö helpottaa opiskelijan integroitumista ja siirtymistä perusopetuksen ryhmään ja auttaa opinto-ohjelman laatimisessa. Opettajien välistä yhteistyötä on tarpeen tehdä myös opiskelijan siirtyessä valmistavasta opetuksesta aikuisten perusopetukseen. 5.3. Opiskeluhuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuollon avulla edistetään opiskelijoiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että opiskelija kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu opiskelijoiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, opiskelijoiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. Opiskelijahuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, opiskelijoiden ja kotien kanssa. Opiskelijahuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen ja yksilöllisen työn että ennaltaehkäisevän ja hoitavan työn. Koulussa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää, vaan opiskelijat ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia.

Valmistavassa opetuksessa on erityisen tärkeää antaa niin opiskelijoille kuin heidän huoltajilleenkin riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Koulussa on opiskelijahuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti ennalta ehkäisevään opiskelijahuoltotyöhön. Oppilashuollon palveluita perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoille ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja/tai koulukuraattorin asiakastyö. Helsingin kaupunki määrittelee tarkemmin, miten nämä palvelut ovat aikuisopiskelijoiden käytössä. Opiskelijahuollossa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä mahdollisesti muiden yhteistyötahojen kanssa. Opettajien, ryhmänohjaajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. 5.4. Opintojen ohjaus Ohjauksen avulla kehitetään perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja tuetaan hänen siirtymistään aikuisten perusopetukseen. Ohjauksella tuetaan opiskelijan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan rakentavaan toimintaan yhteisössä. Ohjaustoiminnan keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä opiskeluun liittyvien ongelmien syntymistä sekä tukea opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä niin, että opiskelu aikuisten perusopetuksen ryhmässä tai muussa koulutuksessa mahdollistuu. Opiskelijalle ja mahdollisesti hänen huoltajalleen turvataan mahdollisuus saada tietoa perusopetukseen valmistavasta opetuksesta, sen työtavoista, tavoitteista ja arvioinnista sekä sisällöistä. Lisäksi annetaan tietoa tukipalveluihin ja muihin koulun toimintaan liittyvistä asioista. Opintojen ohjauksessa on tärkeää myös varhaisessa vaiheessa puuttua opiskelijan opiskeluun vaikuttaviin häiriötekijöihin ja ohjata opiskelija esimerkiksi opiskelijahuollon palveluiden piiriin. Opintojen ohjaukseen osallistuvat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Kaikkien opettajien tehtävänä on opiskelijan tukeminen. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opintoohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppiaineiden opiskelussa opiskelijaa ohjaavat oppiaineiden opettajat valmistavan opetuksen ryhmänohjaajan kanssa. Ohjaustoimintaan voi sisältyä vierailuja, jotka tukevat opiskelijoiden kotoutumista ja lisäävät hänen tietoaan suomalaisesta yhteiskunnasta, koulusta ja koulun yhteistyötahoista. 5.5. Suunnitelma kasvatuskeskustelun ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Opiskelijoiden kurinpitorangaistuksista, ojentamiskeinoista ja turvaamistoimenpiteistä ohjeistetaan Helsingin kaupungin opetusviraston ryhmäkirjeessä 015 4.2.2014. Oppilaitoksen toimet päihdeongelma-, väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätapauksissa kuvataan Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisussa Lukioiden toiminta-ohje opiskelun edellytysten turvaamiseksi. Opiskelijoiden lakisääteisiä velvollisuuksia täsmennetään järjestyssäännöissä, jotka aikuislukion opiskelijat ja henkilöstö laativat yhdessä. Johtosäännön mukaan johtokunta hyväksyy järjestyssäännöt. Ohjeistukseen opiskelun edellytysten turvaamisesta, kriisi- ja turvallisuus-suunnitelmiin sekä järjestyssääntöihin perehdytään jokaisen lukuvuoden alussa ja aina tarvittaessa siten, että niin henkilökunta kuin opiskelijatkin ovat tietoisia toimintatavoista. 6. Opiskelijan arviointi Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppimisen arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle tietoa siitä, miten hän on saavuttanut valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet ja auttaa opiskelijaa muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan. Arviointi tapahtuu suhteessa valmistavan opetuksen tavoitteisiin ja opiskelijan opinto-ohjelmassa määriteltyihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Opettajan suorittama arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja palautteen antamiseen. Arviointiin osallistuvat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Lisäksi opiskelijaa ohjataan itse- ja vertaisarviointiin. Arvioinnin avulla opiskelija tulee tietoiseksi myös perusopetuksen vaatimuksista. Opiskelijan suomen kielen taitoa arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. Arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä tulee antaa tietoa opiskelijalle sekä alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarviointia. 7. Todistukset Valmistavan opetuksen päätteeksi opiskelija saa osallistumistodistuksen, johon merkitään opiskellut oppiaineet ja niiden laajuus. Lisäksi opiskelijalle annetaan erikseen todistus kielitaitotasosta. 8. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijan opinto-ohjelmaan voi sisältyä aikuisten perusopetuksen oppimäärään kuuluvia opintoja eri oppiaineissa. Opiskelija saa tällöin erillisen todistuksen näistä perusopetukseen kuuluvista opinnoista. Jos opiskelija suorittaa jostakin aikuisten perusopetuksen oppiaineesta koko oppimäärän, saa hän siitä oppimäärätodistuksen. Opiskelijan oppimäärän osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2015 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja Helsingin aikuislukion koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Opiskelijan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2015 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä.