Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys

Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisselvitys Risto Kortelainen Oiva Myllyntaus Antero Ritvanen 8.12.2014

2 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY... 5 1.1 VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA TAVOITE... 5 1.2 YHDISTYMISESITYKSEN VALMISTELU KUNNISSA... 6 1.3 KUNTAJAKOSELVITYKSEN ORGANISOINTI, TOTEUTTAMINEN JA AIKATAULU... 6 1.4 SELVITYSKOKONAISUUDEN JÄSENTYMINEN SELVITYKSEN AIKANA... 7 1.4.1 17 kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen... 7 1.4.2 Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvitysten laatimiselle esitetyilla kuntaryhmillä... 8 1.4.3 Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen... 9 1.5 KUNTARAKENTEEN AIEMMAT MUUTOKSET SELVITYSALUEELLA... 10 2. KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET... 10 2.1 KUNTARAKENNELAKI JA SEN MUUTOKSET... 10 2.1.1 Kuntien selvitysvelvollisuus... 10 2.1.2 Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika... 11 2.1.3 Hallituksen esitysluonnos 17.1.2014 laiksi kuntarakennelain muuttamisesta... 11 2.2 KUNTAUUDISTUKSEN MUUT UUDISTUSHANKKEET... 12 2.2.1 Kuntalain uudistus... 12 2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki... 13 2.2.3 Valtionosuusuudistus 2015... 19 2.2.4 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen... 19 2.3 ETENEMISTAVAT KUNTAUUDISTUKSESSA JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNASSA... 20 3. SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 23 3.1 VÄESTÖMUUTOKSET... 23 3.1.1 Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys... 23 3.1.2 Muuttoliike... 25 3.2 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS... 27 3.2.1 Elinkeinorakenne ja työpaikat... 27 3.2.2 Työllisyys... 29 3.2.3 Työpaikkaomavaraisuus ja kuntien välinen työssäkäynti... 30 3.2.4 Taloudellinen huoltosuhde... 30 3.2.5 Koulutus ja osaaminen... 31 3.2.6 Asuminen ja asuntomarkkinat... 31 3.2.7 Muut rakennetekijät... 33 3.3 YHDISTYMISARVIO... 34 4 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT... 34 4.1 KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS... 34 4.1.1 Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät... 34 4.1.2 Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys... 36 4.1.3 Paikallinen kilpailukyky ja aluekehitys... 39 4.2 ELINKEINOPOLITIIKKA JA JA ELINKEINOTOIMINTA... 40 4.2.1 Mainekuva... 41

3 4.2.2 Yhdistymisarvio... 43 5 MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE... 43 5.1 ALUENÄKÖKULMA... 43 5.2 ASIOINTI... 48 5.3 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ... 49 5.4 YHDISTYMISARVIO... 49 6. PERUSPALVELUT... 50 6.1. VÄESTÖKEHITYS SEKÄ ALUEELLINEN JA SOSIAALINEN ERIYTYMINEN... 50 6.1.1 Väestökehitys... 50 6.1.2 Hyvinvoinnin edellytykset... 53 6.1.3 Peruspalvelujen kustannukset... 60 6.2 SIVISTYSPALVELUT... 63 6.2.1 Varhaiskasvatus... 63 6.2.2 Perusopetus... 68 6.2.3 Yhteenveto varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista... 72 6.2.4 Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus... 74 6.3 NUORISO-, KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN NYKYTILANNE... 77 6.4 TEKNISET, KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT... 77 6.4.1 Palvelujen nykytilanne... 77 6.4.2 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut yhdistyneessä kunnassa... 81 6.4.3 Henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma... 82 7 KUNTATALOUS... 82 7.1 SELVITYSKUNTIEN NYKYINEN TULO- JA MENORAKENNE... 83 7.1.1 Kuntien nykyinen tulorakenne... 83 7.1.2 Kuntien nykyinen menorakenne... 84 7.2 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA TALOUDEN TASAPAINO... 86 7.2.1 Pöytyän tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino... 86 7.2.2 Auran tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino... 88 7.2.3 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen tulorahoituksen riittävyydestä ja talouden tasapainosta... 89 7.3 SELVITYSKUNTIEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS... 90 7.3.1 Pöytyän kunnan toiminnan ja investointien rahoitus... 90 7.3.2 Auran kunnan toiminnan ja investointien rahoitus... 92 7.3.3 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta... 93 7.3.4 Selvityskuntien talouden kehitystarkastelu tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman vakauden suhteen... 94 7.4 SELVITYSALUEEN TALOUS 2017-2021... 95 7.5 YHTEENVETO YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAASTEISTA KUNTATALOUDESSA... 98 7.5.1 Yhdistymisen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin... 98 7.5.2 Arvio yhdistymisen taloudellisista eduista ja haasteista Pöytyän ja Auran yhdistymisessä... 98

4 7.6 YHDISTYMISAVUSTUKSET JA VALTIONOSUUDEN MENETYSTEN KORVAUKSET... 99 7.6.1 Kuntien yhdistymisavustus... 99 7.6.2 Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen... 100 8 POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO... 100 8.1 POLIITTINEN JOHTAMINEN NYKYISISSÄ KUNNISSA... 100 8.2 POLIITTINEN JOHTAMINEN KUNTIEN YHDISTYESSÄ... 101 8.2.1 Yhdistymishallitus... 101 8.2.2 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio... 101 9 KUNTAKONSERNIN JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNAN JOHTAMINEN... 102 9.1 STRATEGIAJOHTAMINEN... 102 9.1.1 Nykyiset kuntastrategiat... 102 9.1.2 Strategiajohtaminen yhdistyneessä kunnassa... 102 9.2 KUNTIEN YHTEISTOIMINTA... 103 9.2.1 Nykytila... 103 9.2.2 Kuntien yhteistoiminta yhdistyneessä kunnassa... 103 10 KUNNAN AMMATTIJOHDON JA HENKILÖSTÖN ASEMA SEKÄ YHTEISTOIMINTA... 104 10.1 HENKILÖSTÖN ASEMA... 104 10.2 KUNNANJOHTAJIEN JA MUUN VIRKAJOHDON ASEMA... 104 10.3 YHTEISTOIMINTA... 105 11 LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN, ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET SEKÄ KIELELLINEN ASEMA... 105 11.1 LÄHIDEMOKRATIA SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET NYKYISISSÄ KUNNISSA... 106 11.2 LÄHIDEMOKRATIA SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YHDISTYNEESSÄ KUNNASSA... 106 11.3 YHDISTYMISEN VAIKUTUS KUNTIEN KIELELLISEEN ASEMAAN... 106 12 ARVIO KUNTIEN YHDISTYMISEN EDUISTA JA HAASTEISTA... 107 12.1 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA YHDYSKUNTARAKENNE... 107 12.2 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN SEKÄ KUNTIEN YHTEISTOIMINTA... 108 12.3 KUNTATALOUS JA VOIMAVARAT... 110 12.4 HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET, OSAAMINEN JA JOHTAMINEN... 110 12.5 KUNTADEMOKRATIA SEKÄ KUNTALAISTEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 111 LIITTEET... 112

5 1. KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY 1.1 Vireillepano, toimeksianto ja tavoite Valtiovarainministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi. Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan. Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät toimeksiannon edellyttymän kuntarakennelain 16 a :n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja esittivät selvityksen Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti 12.6.2014 Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon 1.1.2015 alkaen. Valtion erityinen kuntajakoselvitys on poikkeusmenettely, jonka ministeriö voi määrätä toimitettavaksi kuntarakennelain 15.n mukaan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä. Turun kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 :n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Selvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mukaisesti sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Lisäksi selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystehtäväksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Tehtäväksiannon mukaan selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvityksen toimikaudeksi ministeriö asetti 1.1. 30.9.2014 jatkaen sitä 9.9.2014 kahdella kuukaudella 30.11.2014 saakka. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvit-

6 täjäksi ministeriö asetti 4.2.2014 yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. 1.2 Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa Yhdistymisesityksen valmistelussa kuntien on huolehdittava kuntajakolain 7 :n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (kuntalain 365/1995 4 luku) sekä varata vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (hallintolain 434/2003 41 ). Kuntajakoselvittäjien esityksestä tai siihen liitetyistä asiakirjoista on ilmettävä, millä tavoin kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu 7 :n mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi esityksen valmistelussa. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on tässä kuntajakoselvityksessä huolehdittu järjestämällä kuulemistilaisuudet kuntalaisille 12.11.2014 Aurassa ja samana päivänä myös Pöytyällä. Yhdistymisesityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Yhteistoimintaryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöjärjestöjen ja kuntatyöntanjajien edustajat sekä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän edustajat, ovat käsitelleet yhdistymishanketta kuntajakoselvittäjien johdolla kokouksissa 6.8.2011 ja 3.11.2014. Yhdistymisselvitysaineistoa käsiteltiin kuntien valtuustojen yhteisessä iltakoulussa 1.9.2014. Yhdistymisesitystä ja sopimus-luonnosta on käsitelty selvityskuntien valtuustojen kuulemistilaisuuksissa 3.11.2014 ennen niiden antamista kunnille. 1.3 Kuntajakoselvityksen organisointi, toteuttaminen ja aikataulu Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat olleet ensiarvoisia. Auran ja Pöytyän kuntien selitysalueella on ollut valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistosta muodostettu selvitysryhmä, johon myös kuntajohtajat ovat osallistuneet. Lisäksi kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valmisteluryhmät muodostettiin seuraaville asiakokonaisuuksille: Elinvoima ja kilpailukyky, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Sivistyspalvelut, Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekniset palvelut. Selvitys- ja valmisteluryhmien kokoustyöskentely käynnistyi 4.8.2014 ja päättyi yhdistymisasiakirjojen luovutustilaisuuteen 26.11.2014. Kuntajakoselvittäjät ovat vastuuttaneet selvityskokonaisuudet keskenään siten, että päävastuullisena Turun ydinkuntien selvityskokonaisuudessa on ollut Risto Kortelainen, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa Oiva Myllyntaus ja Auran ja Pöytyän sekä Raision, Mynämäen, Ruskon, Nousiaisten ja Vehmaan selvityskokonaisuuksissa Antero Ritvanen. Jokainen kuntajakoselvittäjä on sen lisäksi valmistellut osaamisaluettaan vastaavat asiakokonaisuudet kaikissa selvityskokoonpanoissa.

7 1.4 Selvityskokonaisuuden jäsentyminen selvityksen aikana 1.4.1 17 kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden kuntakokonaisuuden muodostamiseksi. Oli ilmeistä, että suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymissopimuksen laatimisen lähtökohdaksi. Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joihin kuuluvat kunnat lähtökohtaisesti voisivat hyväksyä yhdistymisselvityksen ja yhdistymissopimuksen tekemisen. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan viiden kuntaryhmän pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä. Selvittäjät esittivät 24.4.2014 selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat: 1. Turun kaupunkiseudun ydinkunnat Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko 2. Naantali ja Masku 3. Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä 5. Paimio ja Sauvo Kuntajakoselvittäjät kysyivät kuntien kantaa yhdistymisselvityksen tekemisestä mainitun viiden kuntaryhmän perusteella toukokuussa 2014. Kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvittäjät esittelivät uuden valmistelulinjauksen yhdistymisen selvitysryhmälle 17.6.2014. Valmistelulinjauksen kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo 2. Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo 3. Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa 4. Aura ja Pöytyä Tämä neljään selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle. Marraskuun 2014 lopulla kuntajakoselvittäjät päätyivät valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä Turun selvitysalueen 17 kunnan selvitysalueella. Nämä kuntaryhmät olivat seuraavat: 1. Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko 2. Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi 3. Aura ja Pöytyä Paimion kaupungin ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kuntien kuntajakoselvittäjät totesivat täyttävän kuntarakennelain 4 :n mukaisen selvitysvelvollisuuden, mutta eivät esittäneet näille kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella.

8 1.4.2 Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvitysten laatimiselle esitetyilla kuntaryhmillä Kuntajakoselvittäjien toukokuussa 2014 tekemässä kannanottopyynnössä Auralta ja Pöytyältä kysyttiin yhdistymisselvityksen tekemistä mainitun kahden kunnan kesken. Lisäksi kysyttiin yhdistymisselvityksen laatimisesta Auran, Liedon ja Pöytyän muodostamasta selvityskokonaisuudesta. Kuntajakoselvittäjät totesivat, että kuntarakennelain perusteella Aura ja Pöytyä ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan ja työpaikkaomavaraisuuden perusteella. Lisäksi Auran kunta täytti kunnan taloudellista tilannetta koskevan perusteen ja kunnan alle yksivuotiaiden ikäluokka oli 46 vuonna 2013. Kuntarakennelaissa säädetään, että perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koon tulee olla vähintään 50. Väestöpohjaperuste ei yhdistetyssä kunnassa toteudu väestömäärän jäädessä 12 548 asukkaaseen. Työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 tiedoin on 75,3 %, mikä jää alle kuntarakennelain 80 %:n tavoitearvon. Työssäkäyntiperusteen arvo on vastaavasti 23,7 % keskuskaupunki Turkuun. Sen sijaan alle yksi vuotiaiden määrälle asetettu perusopetusperuste 175 yhdistyneessä kunnassa täyttyy. Talouden osalta kertyneen ylijäämän tavoitearvo oli 400 /as ja toteutuma -71 /as. Rahoitusaseman osalta suhteellisen velkaantuneisuuden tavoitearvo on alle 50 % ja toteutuma 38 % johtuen Pöytyän varsin vahvasta asemasta. Selvittäjät totesivat, että erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Tätä viimemainittua perustetta tuki kuntien esittämä tavoite maaseutumaisten Auranmaan kuntien muodostamasta kuntakokonaisuudesta Loimaan ja Turun kaupunkien välissä. Lisäksi kuntien perustelut siitä, että niiden palvelutuotannon rakenteet täydentävät toisiaan ja tekisivät mahdolliseksi palvelutuotannon järkiperäistämisen, mikä alentaisi palvelutuotannon kustannuksia erityisesti terveyden- ja vanhusten huollossa. Kunnilla on yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä. Selvittäjät katsoivat, että Auran ja Pöytyän yhdistymisessä muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen ja taloudellisesti riittävän vahva peruskunta, joka turvaisi kasvavalle maaseutumaiselle alueelle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle, vaikka kuntien yhdistyminen ei täytä kuntarakennelain mukaista 20 000 asukkaan väestöpohjakriteeriä. Selvittäjien käsityksen mukaan yhdistyminen olisi erityisesti tarpeen Auran kunnan talouden vakauttamiseksi. Arvioidessaan Liedon kunnan mukaantuloa selvityskokonaisuuteen selvittäjät totesivat, että kuntarakennelain edellyttämä palvelujen väestöpohja täyttyy (31 657 asukasta), työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 tiedoin olisi 71,7 % ja työssäkäyntiperusteen arvo 36,9 %. Kertyneen ylijäämän tavoitearvo olisi 600 /as ja 141 /asukas sekä rahoitusaseman osalta suhteellisen velkaantuneisuuden tavoitearvo alle 50 % ja toteutuma 49 %. Luvuissa mukana on myös Tarvasjoki, koska se oli jo päätetty yhdistää Lietoon 1.1.2015. Esityksen perusteena oli, että Lieto/Tarvasjoen mukaan ottamisella yhdistynyt kunta olennaisesti paremmin täyttäisi kuntajaon muuttamisen edellytykset väestöpohjan, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen sekä kuntatalouden vakauden osalta. Yhdistynyt kunta olisi taloudeltaan pelkästään Auran ja Pöytyän yhdistymistä vahvempi vaihtoehto. Lieto/Tarvasjoen kohtuullisen hyvä tulorahoitus ja Pöytyän vahva rahoitusasema täydentäisivät toisiaan ja yhdistyneellä kunnalla olisi taseessa riittävän suuri kertynyt ylijäämä.

9 1.4.3 Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen Auran kunnan kannanotto Auran kunnanhallituksen kannanotossa 9.6.2014 todettiin, että 19.5.2014 pidetyn valtuustoseminaarin linjauksen pohjalta kunta on valmis tekemään erityisen kuntajakoselvityksen Pöytyän kunnan kanssa. Mikäli Lieto ja Tarvasjoki päättävät selvityksessään suuntautua Auranmaan suuntaan Auran kunta on valmis tekemään selvityksen myös kuntaryhmässä Aura, Pöytyä, Lieto ja Tarvasjoki. Samalla kunnanhallitus totesi, että kunta näin täyttää kuntarakennelain selvittämisvelvoitteen. Pöytyän kunnan kannanotto Pöytyän kunta totesi kannanotossaan, että kunta on valmis tekemään Auran kunnan kanssa selvitysmiesten esittämän osa-alueselvityksen ja kunta on myös valmis tarvittaessa keskustelemaan Aura-Lieto-Pöytyä-Tarvasjoki - selvitykseen osallistumisesta (kv. 9.6.2014). Liedon kunnan kannanotto Liedon kunnanvaltuusto 16.6.2014 antoi esitetyistä kuntarakennevaihtoehdoista kannanoton, jonka mukaan Liedon kuntaa ei tule sijoittaa esitettyihin selvitysryhmiin (Turun ydinkunnat tai Aura- Pöytyä). Sen sijaan valtuusto esitti, että ehdotetun selvitysryhmäjaon sijaan laaditaan Liedon ja Sauvon kuntaa sekä Kaarinan ja Paimion kaupunkeja koskeva selvitys osana Turun seudun erityistä kuntajakoselvitystä, jolla selvityksellä nämä kunnat täyttäisivät kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuutensa. Lisäksi valtuusto esitti, että keskeisenä selvitystyön osana ja tavoitteena on selvittää, miten näiden neljän kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä voidaan tiivistää ja mahdollisesti rakenteita yhdistää huomioiden tuleva sosiaali- ja terveyspalveluiden muutos järjestämisvastuun siirtyessä pois peruskunnista. Osana tehtävää selvitystyötä esitettiin selvitettäväksi myös lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. 1.4.4 Jatkovalmistelu ja johtopäätökset Aura - Pöytyä kuntaryhmän osalta Kuntajakoselvittäjät esittivät 17.6.2014 17 kunnan selvitysryhmälle, että tehdään Auran ja Pöytyän yhdistämisestä selvitys, yhdistymisesitys ja laaditaan yhdistymissopimus. Yhdistymisselvityksen valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot kuntien kesken erityisesti kuntataloudessa olivat merkittäviä ja molempien kuntien talouden kehityssuunta oli huolestettuva. Vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden ikä- ja tulorakenteeltaan, nillä oli myös yhteistä palvelutuotantoa ja yhteisiä johtavia viranhaltijoita. Vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 9-tien varressa Auran, Riihikosken ja Kyrön muodostamassa kolmiossa. Yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Auran nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali, mutta riskinä ovat suuret erot kuntien taloudessa ja myös yhdistyneessä kunnassa ellei tilanteeseen määrätietoisesti puututa. Kuntajakoselvittäjät ovat päätyneet tekemään yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen, joissa tavoitteena on, että yhdistetyn kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia riskeistä huolimatta.

10 1.5 Kuntarakenteen aiemmat muutokset selvitysalueella Pöytyän kunta on tällä vuosituhannella ollut osallisena kahdessa kuntien yhdistymisessä. Pöytyän ja Karinaisten kunnat yhdistyivät vuoden 2005 alussa ja Yläneen ja Pöytyän kunnat 1.1.2009. Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta. Auran kunta ei ole aiemmin yhdistynyt minkään muun kunnan kanssa. 2. KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET 2.1 Kuntarakennelaki ja sen muutokset 2.1.1 Kuntien selvitysvelvollisuus Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelaissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Laissa on perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c 4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: - palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon;

11 - erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta; sekä - perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 lasta. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden kuntarakennelain 4 f :ssä säädetyn taloudellista tilannetta koskevista edellytyksistä. Kuntarakennelain kriteerien toteutumista Auran ja Pöytyän kunnissa tarkastellaan yhdistymisselvityksen palveluja, yhdyskuntarakennetta ja taloutta käsittelevissä luvuissa. 2.1.2 Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika Kuntien on täytettävä kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus ja tehtävä kuntien osalta mahdolliset kuntajaon muuttamista koskevat päätökset 30.4.2015 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto käsittelee vuoden 2017 alusta voimaan tuleviksi aiotut kuntajaon muutokset ja kuntien yhdistymiset kesäkuun 2015 loppuun mennessä. 2.1.3 Hallituksen esitysluonnos 17.1.2014 laiksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle siten, että lausuntoaika päättyi 31.3.2014. Lain oli tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014. Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolle olisi annettu lisää toimivaltaa päättää kuntarakenteen muutoksista isoilla kaupunkiseuduilla kriteerit täyttävien kuntien osalta. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat 11.4.2014, että lakiehdotusta ei viedä eteenpäin. Kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tehty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen linjaus muuttaa kuntien asemaa perustavanlaatuisesti peruspalvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta ei poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta.

12 2.2 Kuntauudistuksen muut uudistushankkeet 2.2.1 Kuntalain uudistus Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Laissa säädettäisiin muun muassa kunnan toiminta-ajatuksesta, lain soveltamisalasta sekä yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännöksiä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Kuntalain tarkoituksena on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kuntalakia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta koskevassa sääntelyssä. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan sovellettavaksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ainoastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Muutos toteutetaan siten, että seuraavat kuntavaalit siirretään lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017. Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun. Valtuuston toimikauden muutos otettaisiin huomioon kuntarakennelaissa. Kunnan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Säännöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistämiseksi täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely. Kunta voisi asettaa alueellisia toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimielimestä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa päätöksenteossa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten sisällöstä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voimassa olevaa lakia.

13 Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kunnan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun velvoitetta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin ensi vuodesta lähtien. 2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki Suurimmat puolueet sopivat 23.3.2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka lähtökohta on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa riittävän suurilla väestöpohjilla. Uudistuksella tavoitellaan myös merkittävää vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Järjestämislain hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 4.12.2914. Jos eduskunta hyväksyy lain, sei tulee voimaan keväällä 2015. Vuoden 2017 alusta viisi alueellista sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitysalueen 17 kuntaa kuuluvat läntiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa on 62 kuntaa. Länsi-Suomen asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 875 820 asukasta, joista Varsinais- Suomessa 470 880, Satakunnassa 224 556 ja Pohjanmaalla 180 384. Varsinais-Suomen osuus on 54 prosenttia asukkaista. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamista koskeva valmistelu alkaa keväällä 2015. Tavoitteena on, että kunnat ovat hyväksyneet läntisen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perussopimuksen lokakuun loppuun 2015. Kuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Kunnilla on edustus alueen kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä asukasmäärän suhteessa. Kunnat vastaavat jatkossakin palvelujen rahoituksesta, joka perustuu kunnan asukaslukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Selvitysalueen kaikki kunnat ovat läntisen sosiaali- ja terveysalueen jäsenkuntia. Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Sosiaali- ja terveysalue tekee joka neljäs vuosi palvelujen tuottamista koskevan järjestämispäätöksen. Ensimmäinen järjestämispäätös tehdään lokakuun loppuun mennessä 2016. Hallituksen esityksessä läntiselle sosiaali- ja terveysalueelle tulee enintään kolme tuotantovastuussa olevaa aluetta. Tämä tarkoittaa, että tuotantoalueet ovat nykyisten sairaanhoitopiirien alueiden kokoisia. Tuotantoalueiden hallinto- ja organisaatiomuodot ovat lähtökohtaisesti kuntayhtymiä. Kunnat voivat kuitenkin yksimielisesti sopia, että tuotantoalueen hallinto perustuu vastuukuntamallille. Tämä ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä. Tuotantoalueiden organisaatiot aloittavat toimintansa 1.1.2017. Läntisen sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisessä järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevista organisaatioista, joilla on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.

14 Tuottamisvastuussa olevia organisaatioita perustettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan organisaation palvelukseen. 1.1.2015 Sosiaali- ja terveysalueiden edustajienkokous kutsuttu koolle Alkuvuosi 2015 Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymä perustettu ja toiminta aloitettu 31.10.2015 mennessä 1.1.2016 1.2.2016 31.10.2016 1.1.2017 Tuotantovastuulliset kunnat ja kuntayhtymät asetettu ja toiminta aloitettu Edustajienkokous: perussopimus ja sote kuntayhtymän perustaminen Sosiaali- ja terveysalue ja kuntayhtymä aloittaa toimintansa Sosiaali- ja terveysalueen 1. järjestämispäätös hyväksytty Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimassa Ilmoitus toimia tuotantovastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä Tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat toimintansa Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpano ennen 2017 alkua Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kuntien yhdistymisen kannalta Tässä alaluvussa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta kuntien yhdistymisen näkökulmasta. Arvio on tehty koskemaan Turun 17 kunnan selvitysaluetta. Arviossa on kuitenkin jonkin verran kuntaryhmäkohtaista sisältöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaiset peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen uudistukset muuttavat oleellisesti nykyistä kuntaperusteista palvelurakennetta ja toimintaa. Valtion ohjaus vahvistuu ja rahoitusperusteet muuttuvat. Palvelujen järjestäminen siirtyy viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevia organisaatioita perustetaan koko maahan enintään 19 tuotantoalueelle. Tämä kaikki muuttaa suuresti kuntien asemaa ja tehtäviä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntarakenneuudistus on linjattu erilleen, kuntien koolla on jatkossakin suuri merkitys kunnalliselle päätöksenteolle, kantokyvylle ja voimavaroille sekä liikkumatilalle tehdä järjestelyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevien organisaatioiden toiminnan aloittamisen ja erityisessä kuntajakoselvityksessä esitettävien kuntien yhdistymisten ajankohta on sama vuoden 2017 alku. Läntinen sosiaali- ja terveysalue Järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään välilliseen kuntademokratiaan perustuvissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä. Sosiaali- ja terveysalueen ylin päättävä toimielin hyväksyy sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja siihen tehtävät muutokset. Lisäksi toimielin päättää

15 alueen vuotuisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilain suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän muiden toimielinten kokoonpanossa noudatetaan kuntalain kuntayhtymiä koskevia säädöksiä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä. Kunnan edustajien äänimäärä määräytyy edellisen vuoden lopussa olleen kunnan asukasluvun perusteella siten, että kutakin alkavaa 1 000 asukasta kohden kunnan edustajilla on yhteensä yksi ääni. Turun selvitysalueen 17 kunnan asukasmäärä on yhteensä 336 008 asukasta, joka on 38 prosenttia sosiaali- ja terveysalueen asukasmäärästä. Pelkästään Turun selvitysalueen kunnilla on runsas kolmannes läntisen sosiaali- ja terveysalueen äänimäärästä ja tätä kautta päätösvallasta. Sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja talousarvion hyväksyminen yhtymävaltuustossa edellyttää, että ehdotusta kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kolmasosa jäsenkunnista ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Muut asiat päätetään yhtymävaltuustossa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kuntien yhdistymiset Turun selvitysalueella vahvistavat kuntien päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen toimielinten palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Suurten kaupunkien rinnalla asukasmäärältään riittävät suuret muut kunnat voivat hakea kuntien välillä koalitioita, joiden kautta vaikutusmahdollisuudet paranevat. Erityisesti pienten kuntien mahdollisuudet kuntina vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon jäävät vähäisiksi. Pienet kunnat voivat vaikuttaa lähinnä poliittisten ryhmien kautta tai olemalla mukana kuntien koalitioissa. Tuotantovastuussa olevat organisaatiot Kuntien toiminnan kannalta merkittävin asia on sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisen järjestämispäätöksen kohta tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä 1.1.2017 alkaen läntisellä sosiaali- ja terveysalueella. Hallituksen esityksen mukaan läntisellä sosiaali- ja terveysalueella on enintään kolme sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoaluetta. Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että nykyisen sairaanhoitopiirin alueen kunnat perustavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoalueen ja sen organisaation niin, että tuotantoalue voi aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Kunnat eivät voi vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta. Tuotantoalueen organisaationa vastuukunta on mahdollinen, jos alueen kunnat yksimielisesti näin päättävät. Tätä ei kuitenkaan voida pitää todennäköisenä vaihtoehtona. Järjestämislakiesityksessä tuottamisvastuulla tarkoitetaan tuotantovastuussa olevan organisaation velvollisuutta tuottaa lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vastuuta niihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä. Sosiaali- ja terveysalue päättää tuottamisvastuun antamisesta kuntayhtymälle tai vastuukunnalle jolla on sosiaali- terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaa-

16 li- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Aiemmin esillä olleet temaattiset kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, vaan myös esimerkiksi erityishuoltopiirin toiminta siirtyy tuotantovastuussa olevan organisaation toiminnaksi tuotantoalueella. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että sitä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kaksi jäsenkuntaa ja enemmän kuin puolet näiden jäsenkuntien edustajista. Kunnat voivat sopia päätöksenteon edellytyksenä olevasta enemmistöstä toisin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden valmistelu vuoden 2017 alkuun on tuotantoalueen kunnille ja muuten valmisteluun osallistuville vaativa tehtävä. Sen lisäksi, että uudelle laajemman alueen ja väestöpohjan tuotanto-organisaatiolle on muodostettu palvelurakenne ja suunniteltu asukkaiden tarpeisiin perustuvat palveluprosessit sekä määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, tarvitaan runsaasti hallinnollista valmistelua. Hallinnollisia valmistelukokonaisuuksia ovat mm.: 1. päätöksenteon, johtamisen ja hallinnon organisointi, 2. talous, omaisuusjärjestelyt ja rahoitus, 3. henkilöstövoimavarat ja -hallinto, 4. tuotannolliset tukipalvelut sekä 5. kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa todetaan, että palveluntuottajilla on keskeinen rooli erityisesti asiakaslähtöistä integraatiota ja kustannustehokkuuden parantamista koskevissa järjestelyissä. Toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytännön toimintamallien luomiseen sosiaali- ja terveysalueiden ohjaustehtävää ja etenkin järjestämispäätöksen tekemistä varten. Ohjauksen tehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti järjestämispäätösten konkreettisuus ja ohjausvoimaisuus. (THL 2014, 14) Edelleen arviossa todetaan, että lakiluonnokseen kirjattu laaja kunnallinen tuottamisvastuu edellyttää pääsääntöisesti sitä, että yksi toimija kykenee tuottamaan kattavan palvelukokonaisuuden. Tämän voidaan odottaa parantavan edellytyksiä sujuville palveluille etenkin sellaisten asiakas- ja potilasryhmien kohdalla, joilla on laajoja ja monipuolisia palvelutarpeita. Asiakkaan näkökulmasta palvelutuotannon sujuvuus ja toimivuus riippuu siitä, pystyykö tuottamisvastuussa oleva toimija edistämään asiakaskeskeistä toimintatapaa ja palvelujen toiminnallista integraatiota. (THL 2014, 18) Siinä tapauksessa ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaan tulo lykkäytyy myöhemmäksi ajankohdaksi, kuntien yhdistyminen on ennakoiva ja vahvistava alueellinen uudistus toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisorganisaation aikaansaamiseksi vuoden 2017 alusta. Kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdistetyn kunnan yhden toimielimen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Yhdistetyn kunnan valtuustolla ja hallituksella on voimassaolevan lainsäädännön mukaiset keinot ohjata ja päättää myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntien hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut sopeutetaan tukemaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Rahoitus Järjestämislakiesityksessä olevan rahoitusmallissa sosiaali- ja terveysalueen menot jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä kuntien maksuosuutta on täsmennetty siten, että asukasluvun paino on 20 prosenttia sekä ikärakennetta ja sairastavuutta koskevien tarvetekijöiden paino on 80 prosenttia. Olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoituksesta on laskennallista 80 prosenttia sekä kustannus- ja vaikuttavuusperusteista 20 prosenttia. Kuntakohtaiset laskelmat julkistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen yhteydessä 4.12.2014. Laskentamallin mukaan Raision, Ruskon, Paimion ja Liedon rahoitusosuus nousee huomattavasti nykyiseen nähden vuosien 2011-2013 luvuilla laskettuna. Turkua, Vehmaata ja Kustavia lukuun ottamatta kaikkien muiden selvitysalueen kuntien rahoitusosuudet nousevat laskentamallin mukaan. Kunta Kunnan laskennallinen rahoitusosuus Soten todelliset nettomenot 2011-13 ka. Muutos Kunnan Kunnan Soten Soten kunnan rahoitusosuus rahoitusosuus todelliset todelliset rahoitus- 1 000 /as. nettomenot nettomenot osuudessa v. 2014 1000e v. 2014 euroa/as 1000 euroa Raisio 75 831 3 087 67 742 2 758 8 089 Rusko 16 204 2 743 14 423 2 442 1 780 Paimio 31 474 2 972 28 410 2 682 3 064 Lieto 47 245 2 775 42 702 2 508 4 543 Taivassalo 6 197 3 684 5 749 3 418 447 Tarvasjoki 6 375 3 254 5 878 3 000 497 Pöytyä 29 383 3 429 27 663 3 228 1 720 Kaarina 90 360 2 881 84 323 2 689 6 036 Aura 11 437 2 880 10 773 2 713 664 Sauvo 9 315 3 071 8 923 2 942 392 Masku 25 994 2 688 25 081 2 593 913 Naantali 56 477 3 000 54 733 2 908 1 744 Mynämäki 26 329 3 300 25 975 3 256 354 Nousiainen 13 949 2 878 13 750 2 837 198 Turku 554 545 3 077 579 190 3 214-24 645 Vehmaa 8 054 3 466 8 761 3 770-707 Kustavi 3 298 3 710 3 958 4 453-660 (STM 4.12.2014) Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset Auran rahoitusosuudenlisäys on 0,6 milj. euroa ja Pöytyän 1,7 milj. euroa. Turun rahoitusosuus laskee -24,7 milj. euroa ja Kustavin 0,66 milj. euroa. Valtiovarainministeriö on laskenut, miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistus vaikuttaa kuntien talouteen yhdessä muiden rahoitusmuutosten kanssa. Vaikutukset vaihtelevat kunnittain, mutta isossa osassa selvityskuntia talous kiristyy merkittävästi.

18 Kunta Tulovero-% 2015 (alustava) Valtionosuus uudistuksen vaikutus, euroa/as Sote uudistuksen vaikutus kunnan rahoitusosuutta, euroa/as Kunnan rahoitusosuuden nousu, euroa/as yhteensä Tulovero-% paineen jälkeen, 2015 taso Paine tulovero %:n nostoa kohtaan Taivassalo 20,50 311 266 836 26,12 5,62 Lieto 19,50 157 267 683 23,28 3,78 Paimio 20,75 85 289 633 24,38 3,63 Raisio 19,75 39 329 628 23,27 3,52 Rusko 19,50-58 301 618 23,27 3,77 Kaarina 19,25 132 192 583 22,24 2,99 Naantali 18,50 213 93 564 21,49 2,99 Sauvo 21,00 122 129 510 24,46 3,46 Pöytyä 20,75 31 201 490 24,44 3,69 Masku 20,75 100 94 454 23,38 2,63 Mynämäki 20,50 100 44 404 23,25 2,75 Nousiainen 21,00 100 41 400 23,60 2,60 Aura 21,00-66 167 360 23,36 2,36 Turku 19,50 145-137 267 21,12 1,62 Vehmaa 21,50 199-304 154 22,65 1,15 Kustavi 19,25 170-400 29 19,44 0,19 (VM laskelma 4.12.2014) Taulukko 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien rahoitusosuuden, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset selvityskuntien talouteen Valtiovarainminiteriön 4.12.2014 julkistaman kuntien talouden painelaskelmasta käy ilmi eri sosiaalija terveydenhuollon ja valtionosuusuudistuksen sekä valtionosuusleikkausten vaikutukset selvitysalueen kuntien rahoitusosuuksiin ja kuntatalouteen. Valtionosuusleikkausten, 1,4 mrd. euroa, vaikutukset ovat kaikkien kuntien osalta 259 euroa/asukas. Muutosten kokonaisvaikutus lisää eniten Taivassalon kuntakohtaista rahoitusosuutta, 836 euroa/asukas. Auran 360 /asukas ja Pöytyän 490 /asukas. Alhaisimmat kuntien rahoitusosuuksien nousut ovat Kustavissa, Vehmaalla ja myös keskuskaupunki Turussa. Taivassalon laskennallinen paine tulovero-%:n nostoa kohtaan on 5,62 prosenttiyksikköä. Aurassa 2,36 ja Pöytyällä 3,69 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että uudistusten ja leikkausten vaikutukset kuntien talouteen ovat suuret. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myö-

19 tä puolet kuntien suorasta päätöksenteosta, toiminnasta ja voimavaroista siirtyvät maakunnalliselle tuotantoalueelle. Muutokset edellyttävät kunnilta vahvaa kokonaisharkintaa. 2.2.3 Valtionosuusuudistus 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujenvaltionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettiin 17.4.2014 (He 38/2014). Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille muun muassa erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaan uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Sen osalta on valmistelussa erillinen uudistus, johon perustuvat säännökset tulevat myös voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys ja ikäryhmityksen lisäksi valtionosuusperusteita ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Kunnan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla. Tasauslisänä lisätään kunnan valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Kuntien yhdistymisissä valtionosuuksien menetykset jäänevät nykyistä järjestelmää vähäisemmäksi Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmänuudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. 2.2.4 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (29.8.2013), että kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet on määrä hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä eli yhden miljardin euron edestä. Samaan aikaan on varmistettava, etteivät uudet kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat päätökset heikennä kuntien rahoitusasemaa. Toistaiseksi on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät

20 kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 milj. euron suuruiset säästöt kuntien menoihin. Toteutukseltaan avoimena olevia mittaluokaltaan merkittäviä kokonaisuuksia ovat laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa sekä kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Suunnitelmat päivystysjärjestelmän uudistamiseksi ovat edenneet esitykseksi, joka voi täysimääräisesti toteutuessaan vähentää kuntien menoja tavoitellusti. Paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen voi säästää kuntien menoja merkittävästi. Hallitus edellyttää, että sosiaali ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella 2014. Myös muut kuin lainsäädäntöä edellyttävät toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on toteutettava viipymättä. Hallitus katsoo, että rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite menojen kasvun hidastumiselle yhdellä miljardilla eurolla voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä. Järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että sovittujen tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta aiheutuvat säästöt myös hidastavat kuntien menojen kasvua hallituksen aiempien päätöksen mukaisesti ja että asetettu yhden miljardin euron tavoite kyetään saavuttamaan. 2.3 Etenemistavat kuntauudistuksessa ja kuntien yhteistoiminnassa Kainuun hallintokokeilun arvioinnin yhteydessä Airaksinen & al. ovat luokitelleet kunnallishallinnon uudistamisen strategioita tekemällä nelinkentän strategioiden perusluonteen ja organisointiperiaatteen mukaan (Airaksinen & al. 2005) Strategisessa ulottuvuudessa uudistukset voidaan jakaa asteittain eteneviin ja kokonaisvaltaisvaltaisiin uudistuksiin: Asteittain etenevässä strategiassa ei pyritä muuttamaan koko järjestelmää tai uusimaan rakenteita täydellisesti, vaan osittain. Käytännössä strategia merkitsee yleensä uusien, korjaavien järjestelmien rakentamista olemassa olevien päälle ja/tai sisään. Kokonaisvaltaisen uudistamisen strategiassa katsotaan tarvittavan koko kohteena olevan järjestelmän muuttamista ja uudelleenrakentamista. Toisena ulottuvuutena mainitut tutkijat tunnistavat kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä organisointiperiaatteen. Strategiana voi olla aluepohjainen tai toimintoja painottava lähestymistapa. Aluepohjaisessa organisoinnissa lähtökohtana on alueellinen tai paikallinen kokonaisuus, kuten kunta. Erilaisten palvelujen järjestämisvastuu, rahoituksesta huolehtiminen ja päätöksenteko-oikeus kiinnitetään samaan alueeseen. Tällöin ajatellaan, että alueyhteisöissä toteutuu sen asukkaille paras mahdollinen palveluiden, verojen ja rahoituksen yhdistelmä. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ajatellaan olevan tehokasta, koska yhteys palveluista päättävien ja kansalaisten välillä on lyhyt ja selkeä. Aluemallin suurimpana heikkoutena on, että kaikki palvelut eivät ole optimaalisesti järjestettävissä saman alueen sisällä, mikä on johtanut erilaisten, vaikeasti ohjattavien, palveluja tuottavien organisaatioiden perustamiseen. Kunnallishallinnossa aluepohjaiseen strategiaan sisältyy tietty kuntakäsitys. Lähtökohtana on, että kunta on sinänsä tehokas tapa organisoida palveluja, koska autonominen ja itseohjautuva kunta pyr-

21 kii yleensä elinvoimansa lisäämiseen. Kunnan intressissä on palvella asukkaitaan hyvin, järjestää heille kunnon palveluja, tuottaa ne taloudellisesti ja ottaen huomioon paikalliset toiveet. Peruskunnan alueella niin palvelut, elinkeinotoiminta ja yhteisölliset kysymykset kuin verotuskin kytkeytyvät yhteen. Toimintopohjaisessa strategiassa korostetaan palvelujen ja muiden toimintojen organisoimista niiden omista erityisistä lähtökohdista ja vaatimuksista käsin. Tällöin jokaiselle palvelulle on löydettävä väestöpohjaltaan tai muilta keskeisiltä edellytyksiltään optimaalinen alue, jonka mukaan palvelu tai toiminta sitten organisoidaan. Vaikka tässäkin puhutaan alueellisesta organisoinnista, alue sinänsä ei ole tässä ajattelussa merkittävässä asemassa toimintoihin nähden. Seuraavassa kuviossa näistä strategiaulottuvuuksista on muodostettu nelikenttä, jonka avulla on tyypitetty käytännössä toteutettuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksia kuten kunta-ja seutuyhteistyöhankkeet, vahva peruskunta -hankkeet, yhteistoiminta-alue -hankkeet ja laaja aluekunta-hankkeet. Asteittain etenevä Kokonaisvaltainen Aluepohjainen I Kunta- ja seutuyhteistyö - Tehtävä- ja palvelukohtaisesti - Toimii hyvinä aikoina - Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus ja vaikeus - Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin - Vaikutukset menoihin vähäiset (esim. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset) II Vahva peruskunta - Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. - Peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen järjestäminen sekä talouden hoito ja voimavarojen hallinta. - kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa (ml. kyhtymät, yhtiöt yms.). Kuntauudistus 2011- Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys Toimintapohjainen III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan - Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne, mutta niiden tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. - Keskeistä yhteistoiminta-alue en organisointi, ohjaus ja mitä jää peruskuntiin. (mm. Paras-vaihe 2005-2016, palvelujen vastuukunnat ja kuntayhtymät) IV Laaja aluekunta - Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. - Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille - Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. - Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja resurssien käyttöön. (viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén ehdotukset (SOU 2007:10) (idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97) 1 Kuva 2. Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen eri vaihtoehdot I. Syvenevä kunta- ja seutuyhteistyö on esimerkki aluepohjaisesta strategiasta, joka perustuu asteittaiseen etenemiseen. Siinä keskeistä on organisoida eri tehtäviä samalta aluepohjalta ja niin, että vastuu järjestämisestä ja rahoituksesta on tietyn alueen sisällä samoilla peruskunnilla ja niiden perustamilla seudullisilla elimillä. Kehittäminen tapahtuu paljolti rakentamalla asteittain uusia organisointi- ja toimintatapoja olemassa olevien toimintojen päälle. Vakaissa oloissa ja hyvän taloudellisen tilanteen valitessa etenemisen tapaa voidaan pitää luontevana yhteistoimintaa ja kehittämistä suosivana mallina. Vaikka mallilla saadaan aikaan eri osaalueilla hyviä kehittämistuloksia, sen hajanaisuudesta johtuu, että se vastaa heikosti kuntatalouden haasteisiin. Se saattaa pikemminkin lisätä kustannuspaineita. Tämän etenemistavan puute on kuntatalouden tervehdyttämisen vaikeus. Kun eteneminen tapahtuu asteittain, myönteiset kustannusvaikutukset jäävät vähäisiksi ja mm. henkilöstön

22 eläkkeelle siirtymistä on vaikea hyödyntää oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kun ei ole käytettävissä laajemman kuntakokonaisuuden liikkumavaraa. Turun kaupunkiseudulla on hyvin laajasti edetty sopimusperustaisesti toiminnoittain ja palveluittain syvenevän kunta- ja seutuyhteistyömallin mukaisesti vuoden 2005 paras -uudistuksen hengessä. Mallin tuloksellinen toteuttaminen on lisännyt kuntien välistä yhteistoimintaa. Mallin vaikeus on, ettei se sovellu hyvin laajojen peruspalvelujen järjestämiseen ja tukipalvelujen yhdistämiseen niihin. Erilliset kuntaorganisaatiot muodostavat hallinnon rajoja, joita on vaikea ylittää. Laajat sopimusperustaiset yhteistoiminnan muodot tuovat myös hallinnan monimutkaisuutta ja erilaisia transaktiokustannuksia. II. Kuntajaon muutoksen ja kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. Kuntaperusteinen tapa organisoida palveluja on aluepohjaisen mallin ihannetyyppi. Lähtökohtana on, että peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen samoin kuin demokraattinen ohjaus sekä rahoituksen järjestäminen. Kuntamäärän voimakas pienentäminen puolestaan kertoo uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta. Tavoitteena on, että kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa mukaan lukien nykyisiä kuntayhtymiä ja muita kuntien yhteistyöorganisaatioita. Paras hankkeen ja Kataisen hallituksen kuntauudistuksen lähtökohta on ollut riittävän vahvojen peruskuntien muodostaminen kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisen kautta. Turun kaupunkiseudun kuntien kuntakokouksen elokuussa 2013 tekemä esitys kuntajaon muutosta koskevan erityisen selvityksen tekemisestä on nimenomaan kannanotto vahvan peruskuntamallin suuntaan, jossa aluepohjaisesti, vaikkakin laajemmassa kuntakokonaisuudessa, kunnat haluavat säilyttää itsellään suoran päätös- ja toimivallan useimmissa kunnan tehtävissä. Mallin kokonaisvaltaisuuden ansiosta sillä voidaan vaikuttaa myös kuntatalouden kehittymiseen. III. IV. Yhteistoiminta-alueen perustaminen tai palvelualue perustuu toimintapohjaiseen uudistamiseen. Se sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin rakenteisiin, mutta ei kuitenkaan johda kovin kokonaisvaltaiseen tämänhetkisen toiminnan uudistamiseen. Tässä mielessä se edustaa myös asteittaisen etenemisen vaihtoehtoa. Peruskysymys on lähinnä, mitä peruskunnista siirretään pois yhteistoiminta-alueen tehtäväksi, kuinka yhteistoiminta-alue organisoidaan, kuinka sitä kyetään ohjaamaan ja mitä tehtäviä jää peruskuntiin. Tämä on sekamalli. Peruskunnat säilyttävät aluepohjaisen luonteensa, mutta osa tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen rakenteeseen. Aluekunta on kokonaisvaltainen tapa uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. Vaikka mallissa nykyiset peruskunnat voivat säilyä ns. kotikuntina tai lähikuntina, merkitsee verotusoikeuden ja palvelujen järjestämisen siirtäminen aluekunnille käytännössä nykyisen kaltaisen kunnallishallinnon perusteellista uudistamista. Aluekuntamallin lähtökohtana on turvata palveluja vahvistamalla palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. Riittävällä väestöpohjalla uskotaan päästävän suurempaan taloudelliseen tehokkuuteen ja resurssien käyttöön, toisaalta rahoitusta vahvistamalla ajatellaan voitavan estää äkillisten kustannusheilahtelujen pienille yksiköille aiheuttamat ongelmat. Tämä aluekuntamallin piirre viittaa selkeästi toimintopohjaiseen uudistamiseen.

23 Eduskunta käsittelyyn tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on lähellä aluekuntamallia oleva uudistus, jossa laajoja peruskuntien järjestämis- ja tuotantovastuulla olevia peruspalveluja ja niiden edellyttämiä tukipalveluja siirtyy alueellisesti laajojen kuntayhtymien tehtäviksi. On täysin mahdollista, että myöhemmin laajojen alueellisten kuntayhtymien päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla ja rahoitus tulee suoraan kuntayhtymille mahdollisesti verotusoikeuden kautta. 3. SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 Väestömuutokset 3.1.1 Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen väestötietoihin, toisaalta toteutuneeseen kehitykseen 1980-2013 sekä väestöennusteeseen 2017-2029. Analyysissä tarkastellaan palvelutarvetta ennakoivia avainasiakasryhmiä sekä palvelujen rahoituksen kannalta tärkeän työikäisten määrän kehitystä. Taulukko 3. Auran kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 ja väestöennuste 2017-2029 sekä väestömuutos tarkastelujaksoittain absoluuttisesti ja suhteellisesti Auran voimakas väestön kasvuvauhti näyttää taittuvan erityisesti 2010 -luvun alkuvuosina. Vuonna 2013 alle 1- vuotiaiden määrä jää alle 50:n. Kuntarakennelain kohdassa 4 c (28.6.2013/478) Palveluiden edellyttämä väestöpohja, kolmannessa momentissa todetaan että perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan kokoon tulee olla vähintään noin 50. Taulukossa voi havaita myös työikäisen väestön määrän vähentyneen ajanjaksolla 2010-2013 lähes 40 henkilöllä. Vanhusväestön eli yli 75 -vuotiaiden määrä ennusteessa alkaa voimakkaasti kasvaa vuoden 2013 jälkeen. Ennusteessa väestön kokonaismäärä kasvaa keskimäärin noin 40 henkilöllä vuodessa, johon viimeisten vuosien toteutuman valossa voi suhtautua varovaisesti. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 Auran asukasluku alentui yhdeksällä henkilöllä. Asukkaiden keski-ikä 31.12.2013 oli 39,5 vuotta, joka on 2,4 vuotta alempi kuin keski-ikä koko maassa.

24 Taulukko 4. Pöytyän kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 ja väestöennuste 2017-2029 sekä väestömuutos tarkastelujaksoittain absoluuttisesti ja suhteellisesti Pöytyällä alle 1 -vuotiaiden määrä toteutumajakson loppupuolella sekä ennustejaksolla on tasaisesti sadan tuntumassa. Työikäisten määrä taittuu laskuun toteutumajaksolla 2010-2013 ja lasku jatkuu ennustejaksolla. Vastaavasti vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä alkaa kasvaa ennustejaksolla voimakkaasti ja tämän ikäryhmän koko ylittää 65-74 -vuotiaiden määrän ennusteessa vuonna 2025. Tätä taustaa vasten väestöennusteen vähenevä arvio (-4) tässä ikäryhmässä vuodelle 2017 vuodesta 2013 saattaa ennakoida palvelutarpeen muutoksen tulevaa nopeutta 2020 -luvun lopulla ja erityisesti sen jälkeen. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 väestömuutos oli Pöytyällä + 21. Asukkaiden keski-ikä 31.12.2013 oli 43,1 vuotta, joka on 1,2 vuotta korkeampi kuin keski-ikä koko maassa. Taulukko 5. Yhdistyneen Aura-Pöytyän kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980-2013 ja väestöennuste 2017-2029 sekä väestömuutos tarkastelujaksoittain absoluuttisesti ja suhteellisesti Yhdistyneessä Aura-Pöytyän kunnassa lasten määrä säilyy ennusteessa varsin vakaana. Työikäisen väestön määrä laskee vuodesta 2010 lievästi, mutta vakiintuu ennustejaksolla noin 7 300 henkilöön. Kokonaisväkimäärän kasvaessa työikäisten suhteellinen osuus ennustejaksolla siis lievästi alenee kun taas vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus ennustejaksolla kasvaa voimakkaasti ja erityisesti ennustejakson lopussa. Kokonaisväkimäärä kasvaa ennustejaksolla, mutta sen kasvuvauhti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti hidastuu ennustejakson loppua kohden.

25 3.1.2 Muuttoliike Vuosittaisen väestönkasvun ideaalina pidetään noin 0,5-1,0 prosentin vuosittaista kasvuvauhtia, koska se mahdollistaa parhaiten palvelutarpeiden ja investointien tasapainoisen yhteen sovittamisen ilman suuria kasvupiikkejä. (Aro 2014). Asukaslukuun suhteutettuna väestö kasvoi ripeämmin eli keskimäärin yli 1 %:in vuosivauhtia Aurassa. Hitaan tai tasaisen kasvu-uran kuntien väestönlisäys on alle 0,5 prosenttia vuodessa. Näitä kuntia edustaa Pöytyä. Keskeisin väestönkehityksen osatekijä Aurassa ja Pöytyällä on kuntien välinen nettomuutto. Lähde: Tilastokeskus Kuva 3. Maan sisäinen nettomuuttovoitto Aurassa ja Pöytyällä 2000-2012 Kummankin kunnan maan sisäinen nettomuutto on kääntynyt laskuun. Kokonaissumma tällä vuosituhannella on edelleen positiivinen kummassakin kunnassa, mutta vuosittaiset heilahtelut ovat negatiivisen ja positiivinen vuosituloksen suhteen ovat varsin isoja. Kun muuttoa tarkastellaan Auran ja Pöytyän välisenä huomataan, että Aurasta muutetaan hieman useammin Pöytyälle kuin Pöytyältä Auraan. Tarkastelu Tilastokeskuksen aineistolla 2011-2013 kertoo, että Aurasta muutti tuona ajanjaksona 98 henkilöä Pöytyälle ja Pöytyältä 81 henkilöä Auraan eli Pöytyän nettovoitto Aurasta oli 17 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys ja kuntien välinen nettomuutto yhdessä on Aurassa vahvasti positiivinen ja tasapainoisessa tilanteessa kun taas Pöytyällä luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen ja kuntien välinen nettomuuttokin reilu kolmannes Auran vastaavasta arvosta. Suhteellisesti nettosiirtolaisuus on kummassakin kunnassa samalla tasolla. Taulukko 6. Auran ja Pöytyän kunnan absoluuttinen ja suhteellinen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden per vuosi) väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2013 Verrattuna koko 17 kunnan selvitysalueeseen, Aura on suhteellisesti selvästi vahvempi luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta, kun taas Pöytyä on selvästi kummankin

26 muuttujan osalta koko selvitysalueen lukua alemmalla tasolla. Molempien selvityskuntien nettosiirtolaisuus on koko selvitysaluetta matalammalla tasolla. Molempien kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna on ollut positiivinen ja huomattava on, että myös kuntiin muuttaneiden työllisten määrä on selkeästi positiivinen. Muuttovoitto on lievä myös työttömien ja lasten osalta kummassakin kunnassa. Opiskelijoista molemmissa kunnissa muodostuu suurimmat muuttotappiot ja myös varusmiehistä sekä eläkeläisistä syntyy lievä muuttotappio. Taulukko 7. Selvitysalueen kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2007-2011 Koko selvitysalueen 17 kuntaan verrattuna tulos on työllisten osalta määrällisesti Auran ja Pöytyän osalta hyvä. Koko selvitysalue sai tarkastelujaksolla muuttovoittoa 143 henkeä kun vastaava luku Aura - Pöytyällä oli 162. Tilannetta selittää Turun kokema voimakas muuttotappio tässä ryhmässä, joka oli peräti - 2 092 työllistä henkilöä. Myös lasten osalta kumpikin selvityskunta sai muuttovoittoa kun taas koko 17 kunnan selvitysalue kokonaisuutena kärsi tappiota. Vastaavasti opiskelijoiden osalta selvityskunnat kärsivät lievän muuttotappion, mutta koko selvitysalue sai melkoisesti muuttovoittoa, josta Turun osuus oli 3 835. Nettomuutto tuo sekä Auraan että Pöytyälle muuttovoittoa vuosittain korkea-asteen suorittaneista. Pöytyä kuitenkin kärsii lievää muuttotappiota keskiasteen koulutuksen suorittaneista. Taulukko 8. Selvitysalueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2007-2011 Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutus kuntatalouteen riippuu paitsi muuttajien työmarkkina-asemasta ja iästä myös heidän tuloistaan. Kunnan kannalta tilanne on optimaalinen silloin kun se saa muuttovoittoa hyvätuloisista työssä olevista ja muuttotappiota työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja heikkotuloisista. Aurassa ja Pöytyällä tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja korkeammat. Aurassa keskimääräisten tulojen erotus oli selvästi, noin 1100 euroa, pienempi kuin Pöytyällä. Tätä selittää Pöytyän lähtömuuttajien varsin alhaiset keskimääräiset tulot. Koko selvitysalueeseen verrattuna kummankin kunnan sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat alemmat kuin koko selvitysalueella, mutta tulojen erotus oli Pöytyälle selvästi korkeampi ja Aurassa matalampi.

27 Taulukko 9. Selvitysalueen kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011 sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yh teensä vuosina 2007-2011 Nettomuuton tulokertymä on kummassakin kunnassa vuosittain positiivinen ja asukasta kohti laskettuna Aurassa hieman korkeampi kuin Pöytyällä, mutta selkeästi molemmissa kunnissa korkeampi kuin koko selvitysalueella. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot olivat vuonna 2012 Aurassa lähes 2 500 euroa korkeammat asukasta kohti kuin Pöytyällä, mutta Aurassakin lähes tuhat euroa pienemmät kuin koko 17 kunnan selvitysalueella ja koko maassa. Taulukko 10. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot /as. 2005-2012 Ero Auran ja Pöytyän välillä on kaventunut vuodesta 2005, jolloin keskimääräisten verotettavien tulojen erotus oli 3 278 euroa. Samaan aikaan voidaan havaita, että Aurassa ero selvitysalueen kuntiin ja koko maahan on kasvanut, sillä kunnan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen ero verrokkeihin oli vuonna 2005 noin 360 (selvitysalue) ja 250 (koko maa) euroa. Pöytyän osalta vastaavasti ero on kaventunut noin 200 euroa, mutta ero on silti pysynyt suurena. Aurassa vuonna 2008 ollutta kunnallisverotuksessa verotettavaa tasoa ei ole uudelleen saavutettu koko lopputarkastelujaksolla, mutta Pöytyällä vuosien 2011 ja 2012 arvot ovat kohonneet vuoden 2008 tasoa korkeammalle. 3.2 Elinkeinot ja työllisyys 3.2.1 Elinkeinorakenne ja työpaikat Alkutuotanto eli lähinnä maa- ja metsätalous on selvästi vahvempi Pöytyällä kuin Aurassa, jossa taas jalostuksen työpaikat (esim. rakentaminen) on vahvempi. Palvelut, esim. kauppa ja julkisen hallinnon palvelut, kattaa kummassakin kunnassa noin puolet työpaikoista. Taulukko 11. Elinkeinorakenne TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaan 31.12.2011, %

28 Kun tarkastellaan muutosta 2011-2007 havaitaan alkutuotannon osuuden molemmissa kunnissa pienentyneen. Jalostuksen työpaikat vähenivät Aurassa lievästi ja Pöytyällä kasvoivat. Selkeämpää on ollut muutos palveluissa: Aurassa palveluiden työpaikat ovat kasvaneet huomattavasti ja Pöytyällä vähentyneet selkeästi. Taulukko 12. Elinkeinorakenteen muutos 2007-2011 Pidemmällä aikavälillä (2000-2011) työpaikkojen muutos on Aurassa ollut positiivinen ja työpaikat ovat kasvaneet 12 %, joka on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Pöytyän kehitys on ollut varsin vakaa, mutta tarkastelujaksolla muutos on kuitenkin prosentin negatiivinen. Yhdistyneenä kunnat olisivat kasvattaneet työpaikkojen määrää kolme prosenttia. Määrällisesti Aura ja Pöytyä yhdessä ovat kasvattaneet työpaikkojen määrää ajanjaksolla 2000-2011 yhteensä 116 kappaletta, jossa Auran osuus on 137 ja Pöytyän -21. Kuva 4. Työpaikat ja niiden muutos 2000-2011 Työnantajasektorin mukaan tarkasteltuna yksityinen sektori on suurin työllistäjä molemmissa kunnissa. Molemmissa kunnissa kunnalliset työpaikat ja yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet. Yrittäjien työpaikat on toiseksi tärkein ryhmä kummassakin kunnassa. Yrittäjien työpaikat ovat vä-

29 hentyneet molemmissa kunnissa, erityisesti Pöytyällä, jossa myös valtio on vähentänyt työvoimaansa kuten myös ryhmässä valtioenemmistöinen yhtiö. Aura on näissä jälkimmäisissä ryhmissä saanut kunnan koko huomioiden merkittävää lisäystä. Taulukko 13. Työpaikat ja niiden muutos työnantajasektorin mukaan Kun yritystoimipaikkojen osalta analyysia syvennetään koskemaan myös henkilöstöä ja liikevaihtoa sekä muutosta 2012-2008 saadaan taulukossa 12 esitetty tulos. Molemmissa kunnissa kaikki kolme tarkastelumuuttujaa saavat korkeammat arvot jakson lopussa. Aurassa muutos on selvästi positiivisempi kuin Pöytyällä, mutta joka tapauksessa kuntien alueella yrityksissä on yhteensä 35 toimipaikkaa ja 38 henkilöä enemmän vuonna 2012 kuin tarkastelujakson alussa 2008. Lisäksi liikevaihtoa syntyy noin 42 miljoonaa euroa enemmän. Taulukko 14. Yritystoimipaikat ja liikevaihto selvityskuntien alueella 2008 ja 2012 sekä erotus 3.2.2 Työllisyys Molempien kuntien työttömyysaste oli koko tarkastelujaksolla selvästi koko maan ja myös koko 17 kunnan selvitysalueen arvoa alempi, Pöytyän kuitenkin hieman Auraa korkeampi. Viimeiset kolme vuotta työttömyysaste on vuosittain kohonnut yli prosenttiyksikön vauhtia. Taulukko 15. Työttömyysaste selvityskunnissa ja koko maassa 2006 2014, tammikuu Lokakuun 2014 työttömyysaste oli edelleen kohonnut Aurassa ja sen arvo 10,1 % kun taas Pöytyällä vastaavasti oli pieni muutos parempaan eli työttömyysaste oli 10,2 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli Aurassa 28 % ja Pöytyällä 26,1 %.

30 3.2.3 Työpaikkaomavaraisuus ja kuntien välinen työssäkäynti Kumpikaan kunta ei täytä Kuntarakennelain 4d :n selvitysvelvollisuuden työpaikkaomavaraisuuskriteeriä 80 %. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2011, Auran 6 ja Pöytyän 4,4 prosenttiyksikköä. Tulevaisuudessa liikkuvuuden ennustetaan lisääntyvän entisestään ja työpaikat voivat sijaita entistä etäämmällä asuinpaikasta. On siis todennäköistä, että kuntien työpaikkaomavaraisuus tulee edelleen laskemaan ja työssä käydään entistä kauempana. Taulukko 16. Työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu Vuoden 2011 tiedoilla laskien uuden kunnan työpaikkaomavaraisuus olisi 75,3 %. Kuntarakennelain 4d :n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan on 35 %. Turku on kummassakin kunnassa tärkein työssäkäyntikohde, Aura 32 % ja Pöytyä 19 %, mutta kyseinen kriteeri ei niiden osalta toteudu. Kummatkin kunnat ovat riippuvaisia Turun seudun työssäkäyntialueen tarjoamista työmahdollisuuksista ja on oletettavaa, että tämä riippuvuus vahvistuu tulevaisuudessa entisestään. Selvityskuntien keskinäisessä tarkastelussa Aurasta Pöytyälle pendelöi 6,2 % eli 118 henkeä ja Pöytyältä Auraan 5,1 % eli 186 henkeä. Auran kolmanneksi tärkein pendelöintikohde oli Lieto, jonne pendelöi 5,2 % ja Pöytyän toiseksi tärkein Loimaa, jonne pendelöi 5,2 % eli käytännössä saman verran kuin Auraan. Uuden kunnan pendelöinti Turkuun olisi vuoden 2011 tiedoilla 23,7 %. 3.2.4 Taloudellinen huoltosuhde Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Tilastokeskus). Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina, jossa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä suhteutetaan tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Kulloinkin työssä olevat tuottavat ne tavarat ja palvelut eli sen arvonlisän, joka bruttokansantuotteena on jaettavissa koko väestölle (Myrskylä 2012). Koko maassa suhdeluku vuonna 2012 oli 1,32. Jokaista työllistä kohden Suomessa oli siis 1,32 ei-työllistä. Taulukko 17. Taloudellinen huoltosuhde 2000-2011.

31 Vuonna 2012 Pöytyän arvo 1,37 ylittää koko maan ja myös Varsinais-Suomen vastaavan tunnusluvun kun taas Aurassa taloudellinen huoltosuhde on varsin optimaalinen ja myös pysynyt vakaana koko tarkastelujakson. 3.2.5 Koulutus ja osaaminen Selvityskuntien koulutustaso on kohonnut voimakkaasti tarkastelujaksolla. Kun vuonna 1980 oli Aurassa ja Pöytyällä noin 29 % tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, oli vastaava luku vuonna 2012 Aurassa 63,7 % ja Pöytyällä 60,5 %. Tutkinnon suorittaneista ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tutkinto oli vuonna 1980 Aurassa 3,3 %:lla ja Pöytyällä 3,9 %:lla ja vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 8 ja 6,2 %. Aika on kääntänyt kuntien välisen suhteen päinvastaiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osalta. Auran kunnan asuintonttien hintataso on kilpailukykyinen vertailtaessa Turun kaupunkiseudun ykköskehän kuntiin. Sitä vastoin Auran tonttien hintataso on merkittävästi korkeampi kuin muiden Au- 1980 1990 2000 2010 2012 abs. % abs. % abs. % abs. % abs. % Aura 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 1975 100 2313 100 2603 100 3105 100 3143 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1393 70,5 1302 56,3 1207 46,4 1162 37,4 1141 36,3 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 582 29,5 1011 43,7 1396 53,6 1943 62,6 2002 63,7 joista Keskiaste 452 77,7 759 75,1 960 68,8 1292 66,5 1333 66,6 Alin korkea-aste 78 13,4 162 16,0 274 19,6 284 14,6 280 14,0 Alempi korkeakouluaste 33 5,7 57 5,6 88 6,3 211 10,9 227 11,3 Ylempi korkeakouluaste 18 3,1 28 2,8 68 4,9 143 7,4 149 7,4 Tutkijakoulutusaste 1 0,2 5 0,5 6 0,4 13 0,7 13 0,6 Pöytyä 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 6885 100 6829 100 6691 100 6958 100 6991 100 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 4887 71,0 4079 59,7 3372 50,4 2897 41,6 2764 39,5 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 1998 29,0 2750 40,3 3319 49,6 4061 58,4 4227 60,5 joista Keskiaste 1501 75,1 2064 75,1 2347 70,7 2801 69,0 2918 69,0 Alin korkea-aste 275 13,8 431 15,7 613 18,5 611 15,0 612 14,5 Alempi korkeakouluaste 145 7,3 152 5,5 194 5,8 399 9,8 437 10,3 Ylempi korkeakouluaste 76 3,8 99 3,6 156 4,7 234 5,8 244 5,8 Tutkijakoulutusaste 1 0,1 4 0,1 9 0,3 16 0,4 16 0,4 Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri Taulukko 18. Selvityskuntien 15 vuotta täyttänyt väestö tutkinnon suorituksen (kantaluku 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä) ja koulutusasteen mukaan (kantaluku tutkinnon suorittaneita yhteensä) 1980-2012, absoluuttisena ja prosenttilukuna. 3.2.6 Asuminen ja asuntomarkkinat Auran tämän hetkinen tonttivaranto on suhteellisen hyvä omakotitonttien osalta. Rivi- ja kerrostalotonttien osalta tilanne on myös määrällisesti hyvä, mutta ongelmana on, että merkittävä osa tonteista on yksityisessä omistuksessa. Aiemmin yksityisille kaavoitetut asuintontit eivät ole rakentuneet siten kuin on arvioitu. Nykyisten tonttien lisäksi on kahdella uudella kunnan omistuksessa olevalla alueella kaavallinen valmius, joten tulevaisuuden osalta tilanne on kohtuullisen hyvä. Auran keskustan ja Sisulan alueen kaavojen vahvistaminen vuoden 2014 aikana parantaa tilannetta entisestään.

32 ranmaan ja Loimaan seutukunnan kuntien. Auran kunta on lähtenyt siitä, että myyntihinnan tulee kattaa vähintään maanoston, kaavoituksen, kunnallistekniikan kustannukset. Pöytyällä tonttitarjontaa on määrällisesti 6-8 vuoden tarpeisiin. Valikoima erilaisten tonttien, eri sijaintipaikkojen, tonttikokojen ym. suhteen on kunnan arvion mukaan riittävä ja hintataso on maakunnan vertailussa kilpailukykyinen. Osakeyhtiömuotoiseen asuntotuotantoon on riittävästi tarjontaa sekä rivitalojen että paritalojen osalta. Taulukko 19. Asuntokunnat kunnan ja talotyypin mukaan 1990-2013 Erillinen pientalo on asuntokuntien erittäin selvästi suosima talotyyppi, joka osuus on kuitenkin Aurassa laskenut vuodesta 1990 vuoteen 2013 noin neljä prosenttiyksikköä kun taas Pöytyällä talotyypin suosio on vastaavalla ajanjaksolla kasvanut 2,5 prosenttiyksikköä. Kuitenkin vuonna 2013 enemmän kuin kaksi kolmesta asuntokunnasta asui Aurassa pientalossa ja Pöytyällä kolme asuntokuntaa neljästä. Asuinkerrostalojen osuus asuntokuntien kotina on Pöytyällä suhteellisesti ja absoluuttisesti ollut koko tarkastelujakson Auraan korkeampi, kun taas rivi- tai ketjutalot ovat Aurassa suhteellisesti suositumpia.

33 Taulukko 20. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2005 ja 2012 sekä erotus 2012-2002 Omistusasunto on asuntokuntien ylivoimainen suosikki, jonka osuus on lisääntynyt tarkastelujaksolla molemmissa kunnissa ja Aurassa voimakkaammin kuin Pöytyällä. Vuonna 2012 noin 84 % asuntokunnista asui omistusasunnossa. Samanaikaisesti vuokra-asuminen on absoluuttisesti vähentynyt molemmissa kunnissa erityisesti arava- tai korkotukivuokra-asuntojen ryhmässä, jossa asui noin 4 % asuntokunnista vuonna 2012. Muissa vuokra-asunnoissa asui samaan aikaan Aurassa noin 7 ja Pöytyällä noin 9 prosenttia asuntokunnista ja myös tässä ryhmässä asuntokuntien määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla. 3.2.7 Muut rakennetekijät Tarkastelu osoittaa, että selvityskuntien sosioekonomisen rakenteen erityispiirteet poikkeavat toisistaan jonkin verran. Auran työlliseen työvoimaan kuuluva osuus väestöstä ja myös työllisen työvoiman osuus 18-74 -vuotiaista on runsaat neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Pöytyällä ja pitkäaikaistyöttömyys pienempi vajaan prosenttiyksikön. Koko maahan verraten molempien kuntien asema on parempi työllisten osuudessa ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta, mutta heikompi mitattuna 15-64 -vuotiaiden osuudella väestöstä. Vuokraasunnossa asuvien asuntokuntien osuus on Aurassa ja Pöytyällä lähellä toisiaan, mutta selvästi vähemmän kuin koko maassa.

34 Taulukko 21. Kaupunkiseutuspesifit erityispiirteet selvitysalueen kunnissa ja koko maassa Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuoden lopussa 2012 oli Tilastokeskuksen mukaan Aurassa 20,1 % koko maassa 24,2 % ja Pöytyällä 27 %. Tämä heijastelee myös keski-ikää, joka Aurassa oli koko maan arvoa alempi ja Pöytyällä korkeampi. Vuonna 2013 molemmissa kunnissa syntyneiden enemmyys oli kuusi, joka kertoo myös Auran suhteellisesti nuoremmasta ikärakenteesta. 3.3 Yhdistymisarvio Väestörakenne ja muuttovoitto uudessa kunnassa tasaavat nykyisiä kuntakohtaisia demografisia eroja ja säilyttävät luonnollisen väestönkasvun vakaana. Muuttovoitto on myös taloudellisesti yhdistyneelle kunnalle edullinen. Sisäinen muuttoliike voi säilyä edelleen selvästi positiivisena ja maahanmuuton osuus alkaa vähitellen vahvistua. Kunnissa elinkeinorakenteen muutos jatkuu, palvelusektorin työpaikat lisääntyvät ja työssä käydään tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän erityisesti Turun työssäkäyntialueelta. Työpaikkaomavaraisuus jatkaa lievää laskua. Yhdistyminen vaikuttaa positiivisesti kunnan mahdollisuuksiin menestyä asuntotuotannossa ja -markkinoilla. Kunnan kokoluokan kasvu ja psykologisen Turku etäisyyden lyheneminen parantaa mahdollisuuksia. Yhdistyneen kunnan profiili hyvin saavutettavissa olevana asuntokuntana vahvistuu ja erityisesti mikroyritysten määrä kasvaa. Osaamisen taso luo edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja työllisyys voi säilyä suhteellisesti parempana kuin koko 17 kunnan selvitysalueella. Väestörakenteen muuttuessa yhden hengen asuntokuntien määrä kasvaa erityisesti kuntataajamissa ja samoin käy vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuudelle, jotka molemmat nyt ovat selvästi alle koko selvitysalueen arvojen. Vanhusväestön osuuden kasvu luo painetta palvelutarpeen ratkaisuille ja avaa myös elinkeinopoliittisesti mahdollisuuksia. Uuden kunnan strategiasta riippuu, millaiseen asuntopolitiikkaan se panostaa. On kuitenkin todennäköistä, että erimuotoinen vuokra-asuminen kerrostaloasunnoissa tulee lisääntymään, jolloin tehokkaan rakentamisen piirissä olevaa asuntokantaa on mahdollista tarjota eri taajamissa tarpeeseen ja kysyntään vastaten. 4 ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT 4.1 Kilpailukyky ja aluekehitys 4.1.1 Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät Kunnan elinvoimalla tarkoitetaan sen tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää ja toteuttaa asioita, jotka edesauttavat sen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamista. Kyse ei ole yhdestä muuttujasta vaan monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksesta (Sitra).

35 Elinvoiman osatekijöitä ovat esimerkiksi: - väestö ja sen ikärakenne, koulutus, työllisyys, terveys - aineelliset tekijät kuten luonnonvarat, pääoma, infrastruktuurit - sosiaaliset tekijät kuten luottamus, yhteisöllisyys, arvot, kulttuuri, perinteet - systeemiset kuten päätöksenteko, instituutiot ja järjestelmä. Kunnan elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen seuraavasti: Ulkoinen elinvoima muodostuu kunnan toimintaympäristöön vaikuttavista makrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - elinkeino- ja toimialarakenteen kehitykseen, - väestö-, työllisyys- ja osaamiskehitykseen kehitykseen, - yrityskehitykseen tai - saavutettavuuteen. Sisäinen elinvoima puolestaan muodostuu sisäisistä toimintaympäristöön vaikuttavista mikrotekijöistä, jotka liittyvät mm. - alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, - palveluverkkoihin ja palveluiden saatavuuteen, - muutosherkkyyteen ja kykyyn tehdä päätöksiä, - seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, - seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja niihin vaikuttaa omin toimenpitein. Muutoksen hallinta sisäisen elinvoiman tekijöistä on kunnan päätettävissä. Jos aiemmin lähdettiin vahvasti siitä, että elinvoimaa kehitetään elinkeinostrategian ja -politiikan avulla niin nyt lähtökohta on ratkaisevasti laajempi. On kyse elinvoiman johtamisesta, jossa elinkeinopolitiikka on yksi avaintekijä, mutta jossa on monia muita erillisiä, yhteistyötä oman organisaation ulkopuolella vaativia toimintoja (esim. maapolitiikka, yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, kehittämistyö, strateginen yhteistyö valtion viranomaisten kanssa, kansainväliset toiminnot, isot strategiset hankkeet, isot tapahtumat sekä viestintä), jotka elinvoiman näkökulmasta on koottu suoraan konsernijohdon alaisuuteen. Termiä kilpailukyky ei julkisessa hallinnossa ole juurikaan määritelty, vaikka sitä käytetään yleisesti. Valtiovarainministeriön selvitys (VM 2002) arvioi kansallista kilpailukykyä, jolloin huomion kohteina olivat koulutussektori, työmarkkinat, verotus, teknologiaympäristö, tieto- ja tietoliikenneteknologiaympäristö, infrastruktuuri, yrittäjyyden yleiset edellytykset, yhteiskunnan tukiverkko sekä ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys. Selvityksen mukaan kilpailukyky muodostuu näiden elementtien yhteisvaikutuksesta. Määrittelyyn liittyy ongelmia, kuten elementtien sisällön (esim. mitä sektorin osaa tarkoitetaan ja mitä asiaa sektorilla mitataan), aikaperspektiivin (esim. trenditarkastelu ja sen alkupiste vai poikkileikkaus tietyllä ajanhetkellä) ja hierarkian määrittelyt (esim. koko maa, maakunta, tietyn kokoluokan kunta), mutta se epäilemättä kattaa kansallisen kilpailukyvyn keskeiset elementit. Alueen kilpailukyvyllä puolestaan tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön. Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuin-

36 ympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Alueiden kilpailukykyä kuvataan kaaviolla, joka sisältää infrastruktuurin, inhimilliset voimavarat, yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laadun sekä näistä ominaisuuksista koostuvan alueen imagon. Kuva 5. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1997; Sotarauta et al. 2001). Kunnan kilpailukykyä voidaan konkretisoida sen kykynä luoda myönteinen, tulevaisuudessa menestyvän kunnan mielikuva. Mielikuva kunnasta, jossa on työtä ja työpaikkoja, jonka asuin- ja elinympäristö on turvallinen ja monipuolisia ratkaisuja mahdollistava ja jonka yhdyskuntatekninen rakenne vastaa arvioijan tarpeita. Mielikuvaan vaikuttaa kunnan väestömäärä, väestörakenne ja suunta, johon kunta väestöllisesti kehittyy sekä kunnan ja sen palvelurakenteen mainekuva. Kilpailukyvyn yksi elementti on mielikuva siitä, millaisia instituutioita kuten yliopistoja ja korkeakouluja on alueella olemassa ja mitkä ovat kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja verkostot sekä niihin kuulumisen ja liittymisen edellytykset. Taloussanakirjan mukaan kilpailukyky tarkoittaa yrityksen, toimialan tai kansantalouden kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Kuntahallintoon sovellettuna taloudellinen selviytyminen luo reunaehdon, jonka rajoissa kunnassa on mahdollista panostaa kilpailukyvyn elementteihin. Kunnan kilpailukyvyn ratkaisee pärjääminen vertailutilanteessa, jossa arvioija on valinnut vertailussa käyttämänsä elementit. Nämä valinnat voivat vaihdella riippuen yksilön, yrityksen tai yhteisön tilanteesta, tarpeista ja tavoitteista. 4.1.2 Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys Käytännön lähtökohdan ja haasteen kilpailukyvylle ja aluekehitykselle Turun kaupunkiseudulla ja erityisen kuntajakoselvityksen alueella muodostaa arvio, että 10-20 vuoden kuluttua lähes neljä viidestä työpaikasta on Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja voisi sijoittua laskennallisesti kolmioon maakuntatasolla runsaat puoli miljoonaa lisää vuoden 2011 työpaikkatiedoin. Turun seutukunnan laskennallinen osuus vuoden 2011 työpaikkojen sijaintitiedoin voi-

37 si olla runsaat 32 000 uutta työpaikkaa. Erityisesti tässä käsillä olevassa selvityksessä tuleekin esittää kysymys, minkä toimialan tai toimialojen uusille työpaikoille Turun kaupunkiseutu ja Auran - Pöytyän selvitysalue voi tarjota houkuttelevimmat sijoittumisen edellytykset kuin pääkaupunkiseutu tai Tampereen seutu ja mitä nuo edellytykset tarkemmin ovat? Työpaikkojen rakenteen muutos elinkeinoissa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut huomattava: perinteiset alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa ovat vähentyneet eikä niiden määrän tulevaisuudessa edes odoteta kasvavan kun taas palvelujen, kuten erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivasektorin työpaikkoja on syntynyt ja lisää kasvua odotetaan mm. väestörakenteen muutokseen perustuen. Muutosta tapahtuu myös siten, että vanhojen toimialojen perustalle syntyy uusia sektoreita kuten biotalous ja bioenergia. Oleellinen kysymys on myös, millaisia houkuttelevia asumisen, liikkumisen ja palvelujen ratkaisuja selvitysalueella on tarjottavanaan uusiin työpaikkoihin rekrytoituvalle työvoimalle ja heidän perheilleen, osin riippumatta siitä, missä työpaikka Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä sijaitsee. Kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta tärkeä tarkasteltava asia on hyvinvointi. Käsitteenä se on Sitran mukaan kansalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta että henkistä hyvinvointia sekä näiden jakautumista ja käyttöä. Hyvinvointia ei voida saavuttaa ja ylläpitää ilman talouden ja työelämän tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Haastavuutta lisää tieto siitä, että jotkut talouden ja työelämän tuottavuutta lisäävät toimenpiteet myös voivat alentaa hyvinvoinnin kokemusta. Haasteen laajuutta valaisee Suomen kaupungistumisasteen tarkastelu. Se on laskentatavasta riippuen noin 70 %:n tasolla ja noin 10 15 prosenttiyksikköä jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Jos Suomen kehitys noudattaa Ruotsin kehitystrendiä niin kuin tähän saakka, muuttoliike kuntien välillä jatkuu nykyisenkaltaisena siihen saakka kunnes kaupungistumisaste saavuttaa noin 85 %:n tason. Tämä tarkoittaisi käytännössä maan sisällä noin 700 000 ihmisen muuttoa kaupunkeihin tai kaupunkiseuduille (Aro - Piisi 2014). Tarkastellessaan Turun seudun kilpailukykyä suhteessa 13 muuhun suureen tai keskisuureen kaupunkiseutuun, Aro ja Piisi (2014) esittävät seuraavan yhteenvedon. Yhteenvedossa tarkastellaan Turun seudun sijoituksia muuttuja kerrallaan suhteessa verrokkiseutuihin, joita Turku mukaan lukien on 13 kahtena eri ajankohtana 2000-2006 (katkoviivat) ja 2007-2012 (yhtenäinen viiva). Arvo 1 tarkoittaa, että Turun seutu sijoittuu ao. muuttujalla ensimmäiseksi ja arvo 13 tarkoittaa viimeistä sijaa verrokkien kesken.

38 Kuva 6. Turun seudun sijoitus alueellisen kilpailukyvyn mittareilla vuosina 2000-2012 Vertailussa ovat mukana Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vakka-Suomen seutukunnat. Turun seudun sijoitus oli kokonaiskilpailukyvyn eli kaikkien osamuuttujien osalta Aron ja Piisin mukaan hyvä: seudun sijoitukset olivat keskitason yläpuolella kaikilla muilla muuttujilla paitsi kuntalainoissa. Kuvan 6 mukaan kilpailukyvyn kehittyminen on parantunut bruttokansantuotteessa, yritysdynamiikassa ja osaamisrakenteessa. Kilpailukyvyn heikentyminen työllisyysdynamiikassa ja väestönlisäyksessä on huolestuttava ilmiö vallankin kun ennusteet viittaavat vahvaan työpaikkojen ja väestön muuttoliikkeen jatkumiseen ja keskittymiseen Turku - Helsinki - Tampere kolmioon seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Turun seudun sijoitusta ja sen muutosta verrattiin edelleen 25 suurimman seutukunnan vertailevaan kilpailukykyanalyysiin. Analyysissä verrattiin seutukuntien kilpailukykyä 10 eri makromuuttujalla vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Muuttujat liittyivät bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, väestönkehitykseen, kuntatalouteen ja osaamistasoon. Seutukuntien sijoituksen muutosta analysoitiin sekä suhteessa seutujen aikaisempaan kehitykseen ja muiden seutujen kehitykseen vuosina 1995-2012. Seutukunnat pisteytettiin neljänä ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012) seutujen sijoitusten perusteella painottomina arvoina suhteessa toisiinsa.

39 Taulukko 22. 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyanalyysi vuosina 1995-2012 Turun seutu sijoittui vuonna 1995 ja 2000 vertailujoukon viidenneksi sekä kuudenneksi vuonna 2008. Vuonna 2012 Turun seutu nousi neljänneksi ja ohitti ensimmäisen kerran seutukuntien kilpailukykymittaristossa 2000-luvun aikana Oulun seudun. Auran ja Pöytyän selvitysalueen kannalta on tärkeää, miten ne pystyvät hyödyntämään Turun seudun merkittävää potentiaalia tuottaa hyötyjä kunnassa toimiville yrityksille, niiden asiakkaille ja rahoittajille. 4.1.3 Paikallinen kilpailukyky ja aluekehitys Arvio nykytilanteesta muodostuu tutkimalla kummankin kunnan vahvuuksia ja avautuvia mahdollisuuksia sekä kunnissa tunnistettuja heikkouksia ja uhkatekijöitä. Aurassa esiin nousevat kunnan vahvuudet, erityisesti tiivis rakenne ja tunnettuus. Tarkastelu antaa myös viitteen siitä, että kunnallisten palveluiden järjestämisessä voi avautua uusia, tehokkaampia ratkaisumahdollisuuksia. Vastaava tarkastelu Pöytyän näkökulmasta nostaa kehittämismahdollisuudet niin maankäytössä kuin infran ratkaisuissa ja niiden rahoituksessa. Olennaisena pidetään mahdollisuuksia toteuttaa palvelutuotannon ratkaisuja tehokkaasti. Molemmissa kunnissa valtatie 9 sekä kiinnittyminen Turun työssäkäyntialueeseen ovat vahvuuksia. Uhkana ovat taantuman vaikutukset ja rahoituskanavien yhtyminen sekä kunnan väestökehitys (Aurassa lapset, pidemmällä aikavälillä yhdistyneessä kunnassa vanhusväestö) ja valtiovallan toimenpiteet velvoitteineen. Elinkeinojen osalta kilpailukykyä rasittaa erikoiskoulutetun työvoiman saanti lähialueelta. Yritysalueita on kummassakin kunnassa. Kysyntä tonteista erityisesti Turun kaupunkiseudulta voisi kohdentua suurta maa-alaa tarvitseviin toimintoihin. Alueen sijainti on logistisesti hyvä esim. koko maakunnan alueelle kohdistuvaan yrityksen toimintaan tai jos sen markkinat ovat maakunnalliset. Yhteydet suuntiin Turku, Helsinki ja Tampere ovat vetävät ja suorat. Uutta yritystilaa on rakennettu kohtalaisen hyvin, mutta muualta muuttavat yritykset ovat olleet harvinaisia.

40 Vahvuudet - VT 9 kehityskäytävä - Kiinnittyminen Turun työssäkäyntialueeseen ja ydinkaupunkiseudun yhteistyöverkostoihin - Tunnettuus - Ulkoilu- ja virkistysalueet - Monipuolinen tonttitarjonta - Kasvava väestö - Hyvät kuntapalvelut Uhat - Sote -uudistuksen ennakoimattomat palvelujärjestelyt - Edelleen heikkenevä huoltosuhde - Valtionosuuksien väheneminen - Kuntatalouden heikkeneminen - Yleinen talouden suhdanteiden ja työttömyyden heikkeneminen ja rakenteiden epävakaus - Erityiskoulutetun työvoiman saatavuus. Heikkoudet - Korjausvelka ja iso kiinteistökanta - Sisäiset liikenne- ja joukkoliikenneyhteydet sekä tietotekniikkayhteydet. - Heikkenevä huoltosuhde - Sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen integraation keveys. Mahdollisuudet - Vaihtoehtoiset mahdollisuudet ja kasvava painoarvo kunnallisten palvelujen järjestämisessä - Kaavoituksen ja maankäytön sekä omistajaohjauksen tehostuminen erityisesti valtatie 9:ään yhteyksissä olevilla taajama-alueilla - Yhdistyneet resurssit nopeuttavat infran rakentamista, liikkumista ja tehostavat ulkopuolisen rahoituksen hakemista (EU, Leader, Varsinais-Suomen liitto) - Mainekuva Turun kaupunkiseutuun kuuluvana maaseutumaisena asuin-, työpaikka- ja palvelukuntana. Kuva 7. Aura-Pöytyän kilpailukyvyn swot-analyysi Tulevaisuuden uhkat näyttävät olevan hallittavissa sikäli kun uhkat liittyvät paikallisen kunnallisen päätösvallan piirissä oleviin tekijöihin. Nykytilanne osoittaa kuntien olevan profiililtaan erilaisia, mutta hyvän mainekuvan omaavina täydentävän yhdistyneenä toisiaan. Mahdollisuuksia avautuu asumisen, elinkeinotoiminnan ja erityisesti kunnallisten palvelujen kehittämisessä. 4.2 Elinkeinopolitiikka ja ja elinkeinotoiminta Auranmaan kuntien (Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteinen yrityspalveluyksikkö Auranmaan Yrityspalvelut aloitti toimintansa 1.1.2014 Auran kunnan toimiessa vastuukuntana. Yksikön tavoitteena on toimivien yritysten toimintaedellytysten tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen. Yksikkö tarjoaa yrityksille neuvontapalveluja, edistää yritysten yhteistyötä ja toimintaedellytyksiä, kehittää alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tarjoaa yrityksille sijoittumispalveluja. Tarvasjoki on Lietoon yhdistymisen myötä jäämässä pois osakkuudesta, mutta tavoite on jatkaa yhteistyötä edelleen. Auranmaan kunnille laaditaan parhaillaan elinkeinopoliittista Auranmaa-strategiaa virkamiestyönä ja strategiaprosessin eri vaiheissa strategialuonnosta käsitellään luottamushenkilöelimissä.

41 Pöytyällä elinkeinoasioita käsitellään kunnanhallituksen alaisessa kehittämistoimikunnassa, joka kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Pöytyän kunnassa on kehitysjohtajan virka (nykyinen viranhaltija on määräaikainen 31.12.2016 saakka) ja kehitysjohtaja toimii kehittämistoimikunnan esittelijänä ja kunnan edustajana Auranmaan Yrityspalveluiden kokouksissa sekä vastaa hankeasioista. Kehitysjohtaja toimii kunnanjohtajan sijaisena, vastaa kuntamarkkinoinnista, kunnan omien hallintotilojen ja yritystilojen käytöstä sekä yritys- ja asuntotonttien markkinoinnista ja myyntineuvotteluista. Uuden kunnan muodostuessa konsernihallinnon henkilöstön tehtäväjaot ja työnjako Auranmaan Yrityspalvelujen sekä kunnan kesken selkiytyy ja eläköitymiset voidaan hyödyntää. Kumpikaan kunta ei ole mukana Turun seudun Kehittämiskeskuksen toiminnassa eivätkä ne siten osallistu Kehittämiskeskuksen kautta organisoituihin laajoihin kehittämisohjelmiin tai käytännön läheiseen, aloittaville yrityksille suunnattuun kehitys- ja neuvontapalveluun. Seudullisen elinkeinoyhteistyön vaikeus kiteytyy kysymykseen, miten hyödyntää kaikkia aineellisia ja henkisiä resursseja ja kytkeä ne mukaan kehittämistyöhön tavoitteena entistä paremman sitoutumisen, tehon ja hyötysuhteen saaminen toiminnan eri tasoilla ja segmenteillä. Yhtenä elinkeinotoiminnan mittarina voidaan tarkastella yhteisöveron määrää /asukas, jossa Pöytyä on ollut Auraa vahvempi. Kummatkin kunnat ovat kuitenkin varsin kaukana maakunnan tai koko maan yhteisöverotuotosta. Taulukko 23. Yhteisövero, /as. 2001-2013 4.2.1 Mainekuva Kaupunkiseutujen menestyminen perustuu osaltaan myös maine- ja mielikuviin. Nämä vaikuttavat, kun päättäjät tekevät valintoja toimintojen sijoittumisesta, investoinneista, palvelujen hankkimisesta ja alihankintatoiminnan suuntaamisesta. Maine syntyy kunnan todellisesta toiminnasta sekä sitä välittävien kokemusten ja sitä koskevien mielikuvien vuorovaikutuksesta. Kunnan maine rakentuu niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät ja päättäjät, kuntalaiset sekä sidosryhmät kertovat kunnasta ja sen toiminnasta. Miten kunta näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, sillä on merkitystä maineen muodostumiseen. Kunnan ja koko alueen mainekuva on tärkeä kilpailutekijä, joka synnyttää tai ei synnytä luottamusta ja vetovoimaa. Aura ja Pöytyä eivät ole mukana kaikissa tässä mainituissa tutkimuksissa, mutta osana Turun kaupunkiseutua myös ydinkaupunkia koskevat tulokset ovat relevantteja yleisen mielikuvan jäsentäjänä myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. Taloustutkimus Oy on imagotutkimuksissaan selvittänyt tietyin väliajoin kaupunkien imagoa. Keväällä 2014 julkistetussa muuttohalukkuuskyselyssä, joka toteutetaan joka toinen vuosi, Tampere

42 oli Suomen vetovoimaisin kaupunki, jonka vahvuuksiksi koetaan sijainnin ja viihtyisyyden lisäksi opiskelumahdollisuudet ja kulttuuripalvelut. Tampereen yleisarvosanaksi saatiin asteikolla neljästä kymmeneen 7,78. Seuraavina olivat Helsinki (7,35), Jyväskylä (7,32) ja Turku (7,28). Kyselyyn vastasi helmikuussa noin 4 000 suomalaista ja mukana oli 37 kaupunkia. Suurin pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa yritysilmastotutkimuksessa vertailtiin 25 seutukuntaa ja 50 kuntaa tilastoaineistojen ja yritysjohtajakyselyn tiedoilla. Vuoden 2012 vertailussa Turun seutukunta sijoittui koko aineistossa 8. sijalle, pudotusta oli yksi sija edellisvuoden mittaukseen verrattuna. Turun seudun yritysjohtajat kiittelevät sijaintia, antavat elinkeinopolitiikalle kohtuullisen arvosanan, uusia yrityksiä koetaan syntyvän kiitettävästi, mutta yritysilmaston laatua arvioidaan aavistuksen keskimääräistä kriittisemmin. Huomiota kiinnitetään yritysten tasapuoliseen kohteluun ja yritysten mahdollisuuksiin osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen. Mikroyritysten mielipiteet ovat myönteisempiä kuin seuduilla keskimäärin, mutta toimialojen näkemyksissä ja kokemuksissa on eroja. Kokonaispisteissä ja sijoituksissa seudun kunnat menestyivät erittäin hyvin: Kaarina oli ykkönen, Raisio kakkonen, Lieto neljäs ja Turku 37:s. Kaarina ja Raisio paransivat sijoitustaan edellisestä mittauksesta, Turku säilytti asemansa ja Lieto menetti ykköspaikkansa. Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 4 356 yrittäjää, jotka arvioivat eri teemoja. Tämän pohjalta kunnat saivat arvosanan asteikolla 4 10 teemoittain. Taulukko 24. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kyselyssä koko selvitysalueen kunnista parhaiten menestyi Kaarina, joka sijoittui kokonaisvertailussa sijalle 11 yleisarvosanalla 7,9. Auran sijoitus oli 82 yleisarvosanalla 6,8 ja Pöytyän 130 yleisarvosanalla 6,4. Heikoimmat selvityskuntien pisteet tulivat Aurassa osa-alueelta hankintapolitiikka (5,4) ja seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta (5,8) kun Pöytyällä eniten kehitettävää nähtiin osa-alueilla Elinkeinopolitiikka ja resurssit (6,2) ja kuntapalvelut ja infrastruktuuri (6,2). Vastaustulosten mukaan kuntien kesken on iso ero hankintapolitiikassa Pöytyän eduksi.

43 4.2.2 Yhdistymisarvio Oma elinkeinoyksikkö, Auranmaan Yrityspalvelut, sijoittuu konsernihallintoon ja sen perustehtävää voidaan muotoilla hallinnollisesti elinvoimayksikön suuntaan, jossa kuntamarkkinointi, kunnan omien hallintotilojen ja yritystilojen käyttö sekä asuntotonttien markkinointi, myynti ja hanke- sekä kehittämistehtävät on koottu yhteen. Yhdistymisellä on positiivinen mielikuvavaikutus uuden kunnan ostovoiman määrään ja työvoiman tarjontaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada yksityisiä investointeja alueelle. Asukasmäärän ja sitä kautta ostovoiman lisääntyminen vaikuttanee erityisesti kaupan alan yritysten mielenkiintoon sijoittua alueelle. Yhdistetyssä kunnassa on hyvä ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuen aluekehitysmalli, jolla kehitetään alueellisesti elinvoimaa, elinkeinoja ja yritysten toimintaa. Erityisen tärkeä on kasvuyritysten, pk-yritysten ja mikroyritysten toimintaedellytysten varmistaminen sekä kehittyvien hyvinvointi- ja palvelumarkkinoiden tukeminen. Yhdistyminen tuo tulessaan kunnilla olleiden elinkeinotoimintaan liittyvien sopimusten hallinnollisen käsittelyn, jolloin uusi kunta neuvottelee uusista vastuista ja työnjaosta myös elinkeinoyhteistyön osalta. Uudessa tilanteessa avautuu luonteva tilaisuus käydä neuvottelut oman elinkeinoyksikön asemasta seudullisesti sekä sen suhteesta Turun seudun Kehittämiskeskukseen ja ehkä myös Naantalin Matkailu Osakeyhtiöön. Tällöin on mahdollista saada kunnan vahvuudet tukemaan koko seudun toimintaa ja vastavuoroisesti saada pätevää osaamista täydentämään paikallista elinkeinoosaamista. Yhdistyneellä kunnalla on aiempaa vahvempi ja monipuolisempi elinkeinorakenne sekä useampia työpaikka-alueita ja niiden kehittämisen vaihtoehtoja eri elinkeinorakenteen segmenteillä. Yhdistyneellä kunnalla on kaikesta huolimatta taloudellisia resursseja panostaa nopeasti ja vaikuttavasti ja sen neuvotteluasema on vahvempi. Taloudellisten voimavarojen lisääntyminen mahdollistaa erityisesti Auran asemaseudun sekä VT9 ja KT41 välisen alueen merkittävän kehittämisen yritystoiminnan näkökulmasta. Tämä on tärkeää, koska yhdistynyt kunta on osa Turun kaupunkiseudun rakennemallin suunnittelualuetta, jossa on sovittu työpaikkarakentamisen ja asuntorakentamisen ohjauksesta suhteessa 80/20 ydinkaupunkiseudun ja kehyskuntien kesken. Tässä tilanteessa elinvoimayksikkö on se työkalu, jonka avulla uusi kunta joustavasti voi hyödyntää avautuvat kaupunkiseutuyhteistyön mahdollisuudet. 5 MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE 5.1 Aluenäkökulma Turun keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon, Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Näistä Kaarina, Turku, Raisio ja Naantali muodostavat kaupunkiseudun keskusakselin, n. 33 km:n pituisen taajamanauhan. Yhdyskuntarakenteen hallinnan erityispiirre seudun mosaiikkimaisen kuntarakenteen ohella on se, että taajamia ympäröivä läheinen maaseutu on jo historiallisesti tiiviisti asuttu. Siten taajamien läheisen lieverakentamisen ohjaaminen on tavanomaista haasteellisempaa. Tämän rakentamisen seurauksena Turkua ympäröivällä, alle 40 km:n etäisyydellä olevalla haja-asutusalueella asuvan väestön määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut 0,5-1,0 %:lla / vuosi. (VM 2012).

44 Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja kehittämistyötä on tehty laajasti sopimusperusteisesti, valtion ohjauksella ja kuntien yhteistyöllä. Perusasiakirja on Turun kaupunkiseudulle 2012 laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löydetty yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja siinä on esitetty vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista, työpaikka-alueita, kaupan ja palveluiden alueita, liikenneverkkoa, virkistyksen ja vapaa-ajan alueita sekä yhdyskuntatekniikkaa. Numeerisena tavoitteena on varautua noin 75 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina 2012 2025 ja puolet vuosina 2025 2035. Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin 3400 3500 asuntoa vuodessa. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Suunnittelualueena rakennemalli on kattava, jolloin sillä toteutuessaan on vaikuttavuutta. Mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku ja Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Parainen, Sauvo ja Tarvasjoki. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012 2015 kesäkuulta 2012 perustuu rakennemalliin ja konkretisoi sen tavoitteiden toteutumista eri osapuolten yhteistyönä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunkiseudun kunnat mukaan lukien Aura sekä valtion osalta ympäristöministeriö, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Varsinais-Suomen ELY - keskus). Aiesopimuksen valmistelussa mukana ovat lisäksi olleet Varsinais- Suomen liitto, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Aiesopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja toimenpiteiden aikataulutus tiukka. Tässä siteerataan tavoiteasettelua, johon kunnat ovat sitoutuneet ja nostetaan joitakin toimenpiteitä esille. Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kehittää liikennejärjestelmää ja ehkäistä kaupunkiseudun väestön sosiaalista ja alueellista eriytymistä ohjaamalla maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea kaupunkiseudun ja samalla sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja sopimusosapuolten välistä yhteistyötä. Aiesopimuksella tuetaan hallitusohjelman, valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, liikenteen hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman, liikennepoliittisen selonteon, asuntopoliittisen toimenpideohjelman, kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä kaupunkipolitiikan ja energiatehokkuuden periaatepäätösten tavoitteiden toteutumista. Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista kaupunkiseudun rakennemallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksen osapuolet edistävät erityisesti sellaisia koko kaupunkiseutua, useita kuntia tai hallinnonaloja kes-

45 keisesti koskevia hankkeita, joilla on ratkaiseva merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle, vetovoimaisuudelle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävälle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Turun kaupunkiseudun kilpailukykyä osana Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäytävää ja Etelä-Suomen laajempaa työssäkäyntialuetta. Tavoitteena on myös tehostaa seudullisen palvelutuotannon toimivuutta ja taloudellisuutta, parantaa infrastruktuurin investointien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä hillitä asumiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvien ylläpitokustannusten kasvua. Kunnat yhtenäistävät maa- ja asuntopolitiikan toteuttamista. Toimenpiteiden tavoitteina on parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, edistää kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuuden kasvua, tukea seudullisten joukkoliikenneratkaisujen toteuttamista ja muun liikennejärjestelmän toimivuutta turvallisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. Valtatiet ja niiden yhteyteen liittyvä maankäyttö ovat ison strategisen arvon omaavia yhdyskuntarakenteen kehittämisen tekijöitä. Turun kaupunkiseudulla on neljä valtatietasoisiin liikenneväyliin, valtatiet 1,8, 9 ja 10, tukeutuvaa aluerakenteen kehittämiskäytävää. Ne on mainittu myös Varsinais- Suomen liiton aluerakennesuunnitelmissa. Kehittämiskäytävällä tarkoitetaan kehittämisperiaatetyyppistä kaavamerkintää ja kaavamääräystä nauhamaisille kehittämisen kohdealueille maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa. Tyypillinen esimerkki käsitteen käytöstä on joukkoliikenteen kehittämiskäytävä. Näistä ensimmäinen suuntautuu valtatien 1 ja Helsinki-Turku radan suuntaisesti pääkaupunkiseudulle. Käytävä muodostuu kehittämisvyöhykkeeksi Turun kaupunkiseudun sisällä Piikkiötä, Kaarinaa, Turkua, Raisiota ja Naantalia yhdistävänä keskusakselina ja nauhakaupunkina. Toinen kehittämiskäytävä suuntautuu valtatiehen 8 tukeutuen Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kautta Satakuntaan. Uuteenkaupunkiin johtaa Turusta tavarakuljetusten käytössä oleva rautatie. Kolmas kehittämiskäytävä suuntautuu valtatietä 9 ja Turku - Toijala rataa seuraten Liedon, Auran, Pöytyän ja Loimaan kautta Tampereelle. Näiden pääväylien lisäksi valtatie 10 yhdistää Turun Liedon ja Tarvasjoen Forssan kautta Hämeenlinnan suuntaan. Liikenneverkon ansiosta Turun kaupunkiseudun saavutettavuus on maakunnasta hyvä, mutta poikittaisten yhteyksien puutteellisuudet vaikeuttavat kuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ydinkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaupunkiseudulla on myös valtakunnallista merkitystä sekä perinteitä porttina Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Turun ja Naantalin satamista on vilkas matkustaja- ja autolauttaliikenne Tukholman seudun satamiin ja myös Ahvenanmaalle. Turussa on maakunnan ainoa säännöllisen reittiliikenteen piirissä oleva lentoasema. (VM 2012) Tämä aluetason tarkastelu vastaa Maailmanpankin tutkimuksen johtopäätöksiä (World Bank 2009), joka tiivistää aluekehityksen muutosvoimat kolmeksi ulottuvuudeksi: tiheys, etäisyys sekä rajat tai erottavat tekijät. Ensimmäinen ulottuvuus korostaa tarvetta kasvattaa kaupunkialueiden tiheyksiä niiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tiheydellä tarkoitetaan aluetaloudessa taloudellista volyymia suhteutettuna maa-alaan. Tiheys on paikallisesti aluekehityksen tärkein ulottuvuus.

46 Tuotannollinen toiminta ja sen myötä väestön keskittyminen lisää tiheyttä niillä alueilla, joihin toiminnot kasautuvat, ja vastaavasti saattaa alentaa tiheyttä niillä alueilla, joilla väestö ja mahdollisesti myös tuotannollinen toiminta vähenevät. Keskittymisen perusta on siinä, että erilaiset taloudelliset toiminnat sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin sekä kasautumiseen liittyvien etujen hyödyntäminen tuotannossa että tavaroiden ja palveluiden vaihto on mahdollisimman helppoa ja taloudellista. Etäisyys käsite tutkimuksessa liittyy sekä alueiden välisten että kaupunkialueiden sisäisiin matka- tai liikenne-etäisyyksiin eri yhdyskuntien välillä. Erityisen suuri merkitys on saavutettavuudella eli liikenne-etäisyydellä niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt. Saavutettavuus on valtakunnallisella tasolla tärkein aluetaloudellinen ulottuvuus. Sillä on keskeinen merkitys myös paikallisesti kaupunkialueiden sisäisenä saavutettavuutena. Saavutettavuus ei rajoitu liikenteelliseen eli henkilö- ja tavaraliikenteen etäisyyteen, vaan myös tietoliikenneyhteydet muodostavat saavutettavuuden keskeisen osatekijän. Saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle alueiden välillä, mikä puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle asuinpaikan ja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle. Kuntien sopimusperusteinen päätöksenteko toteutuu erilaisissa markkinaympäristöissä, joita ovat seudun asuntomarkkinat, kuntien palvelumarkkinat, työmarkkinat, verotusmarkkinat ja kaavoitusmarkkinat. Näitä erilaisia, isoja yhdyskuntarakenteen kokonaisuuksia ja niihin kohdistuvia kuntalaisten ja kuntien keskinäisiä yhteyksiä havainnollistetaan seuraavalla kaaviolla. Soveltaen Arto Koski 22.2.2010 Kuva 8. Erilaiset markkinaympäristöt ja niiden väliset yhteydet Asukkaat ja yritykset toimivat omien vaatimustensa ja reunaehtojensa mukaisesti alueen yhteisillä asunto- ja työpaikkarakentamisen markkinoilla. Jokainen toimija, olipa kyse asukkaasta tai yrityksestä tekee päätöksensä lähtökohtaisesti itsenäisesti. Samoin toimivat alueen kunnat, jotka päättävät itsenäisesti kukin tahollaan kaavoitettavista asunto- ja työpaikka-alueista sekä niiden toteutuksesta.

47 Yhdyskuntarakenteen ja investointien tehokkuuden kannalta alueen kunnat voisivat kyllä tehdä sopimuksellisesti yhteistyötä, mutta esimerkiksi hankkeiden toteutusjärjestyksen tai tonttitehokkuuden kysymyksissä mahdollisesti syntyvät ongelmat ja etujen vastakkaisuus saattavat olla vaikeita ratkaista yhteisymmärryksessä kokonaisedun näkökulmasta, kun juridista pakkoa ei ole. Työmarkkinat ovat yhteisiä ja yleisiä asukkaille, yrityksille kuin myös kunnille ja niillä toiminta on pääsääntöisesti markkinaehtoista. Verotuksessa taas jokainen kunta verottaa asukkaitaan omin päätöksin, vaikkakin naapurikuntien veroaste todennäköisesti asettaa kunnan päätöksenteolle määrätyt reunaehdot. Näin kunnan harjoittaman verotuksen voidaan katsoa olevan ainakin jossain mitassa olevan markkinaperusteista. Muita alhaisempi kiinteistövero- ja kunnallisveroprosentti on kiistatta kilpailuetu hyvien veronmaksajien saamiseksi kuntaan. Palvelumarkkinoilla kunnat samoin kuin kuntalaiset asiakkaina voivat toimia markkinaperusteisesti, sopimusperusteisesti tai esimerkiksi viranomaistehtävissä säädösperusteisesti. Sopimusperusteinen kuntien yhteistoimintaan perustuva palvelutuotanto voi olla laaja-alaista kuten perusturvapalvelujen tuottamista tai määrättyyn palvelutehtävään kuten ympäristönsuojeluun tai rakennusvalvontaan perustuvaa palvelujen tuottamista. Keskinäinen kilpailu voi lyhyellä aikavälillä peittää voimien yhdistämisellä saavutettavissa olevat pidemmän aikavälin hyödyt. Sopimusperusteinen yhteistoiminta yksittäisissä ja rajatuissa palvelutehtävissä voi myös osoittautua hyväksi toimintamalliksi. Molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan laajetessa ja taloudellisen merkityksen kasvaessa on kuitenkin omat riskitekijänsä. Koventunut kilpailu asukkaista ja yrityksistä voi johtaa esimerkiksi tonttien alihinnoitteluun, vakuudettomiin takauksiin tai veroasteen taikka maksuperusteiden pitämiseen liian alhaalla liian pitkään. Sopimusperusteiseen yhteistoiminnan riskitekijöitä usein ovat kasvava hallinto, päätösprosessien hidastuminen, päätösvallan siirtyminen rahoittajalta tuottajalle ja puutteet valvonnassa. Liedon ja Ruskon kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat allekirjoittaneet vuonna 2012 yhteistoimintasopimuksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain 76 ja 77 mukaisesti siten, että Turun kaupunki on perustanut niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, jossa otetaan huomioon kuntakohtaiset, kuntien itse määrittelemät palvelutasotavoitteet. Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan seudun kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenteen lupaviranomaisten kanssa seudun joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. Kumpikaan kunta, ei Aura eikä Pöytyä ole mukana tässä yhteistyössä. Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja eteviä toteutusprosesseja koordinoi MAL-työryhmä, jonka johdolla on valmisteltu seudullista kehittämistyötä myös selvityksin, jotka eivät vielä ole johtaneet päätökseen ja toteutukseen: Turun seudun infrapalvelujen tilaajatoimintojen

48 organisaatioselvitys, Turun alueen seudullisen rakennusvalvonnan selvitys, Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojelun yhteistyöstä, Turun seudun vesihuoltoyhtiö. Aluekehittämisen kannalta Aura kytkeytyy ydinkaupunkiseudun kokonaisuuteen, jossa maankäytön tahtotila on jo ollut olemassa (Rakennemalli, Aiesopimus) ja joka on myös Varsinais-Suomen liiton maakuntakaavassa keskeinen. Lisäksi Rakennemalliin liittyvä päivitettävä asunto- ja maapoliittinen ohjelma tiivistää yhteistä näkemystä kehittämisen painopisteistä. Auran kautta Pöytyä kytkeytyy kaupunkiseudun laajempaan sopimukselliseen yhteistyöhön ja valtatie 9 varmistaa saavutettavuuden niin Turun kaupunkiedun ytimeen kuin myös Loimaan suuntaan. 5.2 Asiointi Varsinais-Suomen kunnat kuuluvat markkina-aluetutkimuksen neljään päämarkkina-alueeseen (Turku, Forssa-Loimaa-Huittinen, Salo ja Rauma-Eura) ja neljään paikallismarkkina-alueeseen (Turku, Loimaa Salo, Rauma). Selvitysalueen kunnat kuuluvat Turun paikallismarkkina-alueeseen. Varsinais-Suomen Kaupan palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Turun seutukunta on maakunnan kaupallinen ydin, jossa vähittäiskauppa on keskittynyt Turun, Raision ja Kaarinan muodostamalle keskusakselille. Tärkeimpiä kaupallisia keskuksia ovat Turun ydinkeskusta, Raision Myllyn alue, Länsikeskus sekä Skanssin alue, joihin vähittäiskaupan uudisrakentaminen on viime vuosina keskittynyt. Raision asema erikoistavarakaupan keskuksena on vahva koko Turun seudulla, erityisesti selvitysalueen länsi- ja rannikkoalueella ja myös maakunnassa laajemminkin. Turun keskusta on joukkoliikenteellä erittäin hyvin saavutettavissa ja alue onkin Turun seudun keskuksista ainoa, johon kohdistuu merkittävissä määrin joukkoliikenteellä tehtäviä asiointimatkoja. Pienin autolla tulevien osuus oli Turun keskustassa (48 %) ja suurin Ohikulkutien liikkeissä Raisiossa (88 %) ja Krossissa Kaarinassa (90 %) (Marjanen & Malmari, 2012). Turun keskustan suurin heikkous on ollut ja on edelleen pysäköintitilojen niukkuus ja maksullisuus. Turun keskusta koettiin Myllyä ja Skanssia turvattomammaksi ja hankalammaksi mutta samalla mielenkiintoisemmaksi ostoympäristöksi. Keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten suurimmat vahvuudet suhteessa Turun keskustaan olivat hyvät ja ilmaiset pysäköintitilat, sopivat aukioloajat, liikkumisen helppous alueen sisällä sekä turvallisuus. Mylly ja Skanssi arvioitiin myös Turun keskustaa edullisemmiksi ostospaikoiksi. Myllyn ja Skanssin arvosanaprofiilit muistuttivat paljon toisiaan, mutta Myllyn arvosanojen keskiarvot olivat lähes kaikilla kriteereillä hieman Skanssin vastaavia korkeampia (Marjanen & Malmari, 2012). Auran ja Pöytyän asiointiliikenne erikoistavarakaupassa perustuu oman auton käyttöön ja sen luontainen suunta on Myllyn alue valtatie 9:ää hyödyntäen. Päivittäistavarakaupassa sisäinen asiointi on merkittävää. Pöytyän kasvun suuntautuessa lähelle Auraa, sinne suuntautuva kaupallinen asiointi pidemmällä aikavälillä todennäköisesti lisääntyy, koska asukaspohja ja ostovoima näin edelleen vahvistuvat. Rajojen poistuminen helpottaa elinkeinoelämää erilaisten lupa, ym. normien yhdenmukaistuessa ja palvelujen saadessa lisää voimaa. Yläneen osalta tie numero 204 estää eristyksiin jäämisen ja tarjoaa yhteyden valtatie 9:n kautta suoraan Turun ydinkaupunkiseudulle.

49 Kuntien välisen yhteistyön kannalta tiivistyminen on todellista, toimijoita on vähemmän ja niin muodoin yhteisen näkemyksen löytäminen on helpompaa. Saavutettavuuden kannalta kehittämisresurssit voidaan keskittää isompien keskusten ja alakeskusten yhteyksien parantamiseen ja ylläpitoon, jolloin liikkuvuuden edellytykset ja joukkoliikenteen mahdollisuudet paranevat. Yleisenä periaatteena voi sanoa, että asukasmäärien ja asukastiheyksien kasvattaminen nykyistä harvemmissa ja tiiviimmissä sekä pienissä että suurissa yhdyskunnissa mahdollistaa aiempaa laajemman ja kustannustehokkaamman palvelutarjonnan. Kuitenkin osa väestöstä asuu jatkossakin hajallaan ja myös tämän väestönosan palvelutarpeet on hoidettava. 5.3 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Pöytyän kunnassa ei ole käytössä valtuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa. Auran kunta on sitoutunut Rakennemalli 2035:n ja siihen tukeutuvan MAL-aiesopimuksen mukaisesti Turun kaupunkiseudulle laadittavaan asunto- ja maapoliittiseen ohjelmaan. Aura on rakennemallin pohjalta luokiteltu aluekeskukseksi, jonka omavaraisuutta tuetaan. Kuntien maanhankinta on perustunut lähes kokonaan vapaaehtoisiin kauppoihin. Pöytyän kunnalla on enemmän asemakaava-alueiden ulkopuolista maa-omaisuutta Auraan verrattuna. Osayleiskaavojen merkitys kuntien maankäytössä on vähäinen, sillä ne ovat ikääntyneitä ja oikeusvaikutuksettomia. Asemakaava-alueita on Pöytyän kunnassa kolmessa päätaajamassa (Kyrö, Riihikoski, Yläne) sekä muutamilla erillisalueilla. Aurassa asemakaavoja on laadittu Asemanseudulle (keskusta) ja Kirkonseudulle. Kuntien tonttitilanne on verrattain hyvä, ja vapaita pientalotontteja on tarjolla kaikissa päätaajamissa. Kaavoituskatsaukset 2014 sisältävät ajankohtaisimmat tiedot kuntien maankäytöstä. Auran ja Pöytyän kunnat ovat palkanneet maankäytön suunnitteluun yhteisen aluearkkitehdin, joka toimii myös Pöytyän kunnan kaavoittajana. Vuoden 1980 jälkeen Pöytyän haja-asutusalueen asukkaiden määrä on laskenut 1400:lla eli noin 40 as/vuosi. Kun Pöytyän väkiluku on kokonaisuudessaan kasvanut, ovat sen kolme taajamaa kasvaneet. Varsinkin aiemmin haja-asutusalueen asukkaat muuttivat kuntakeskukseen, mutta myös vanhempien ikäluokkien osalta muutto muualle on todennäköisesti lisääntynyt. Pöytyän taajamaaste oli vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä 50 %. Auran taajama-aste oli vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä 68,3 %. Iso osa sisäisestä muuttoliikkeestä on jo toteutunut, mutta haja-asutusalueella asuu edelleen vanhempaa väestöä, jolla on valmius kunnan oman arvion mukaan muuttaa omaan kuntakeskukseen. Auran ja Pöytyän välinen muutto muuttuu sisäiseksi muutoksi. Haja-asutusalueelta muuttavien 40-50 henkilön määrä antaa kehitystavoitteen uuden kunnan taajamille eli taajamat pitää saada kasvamaan vähintään tällä samalla määrällä. 5.4 Yhdistymisarvio Auran ja Pöytyän yhdistyminen mahdollistaa yhtenäisemmän maankäytön suunnittelun varsinkin Riihikosken - Kyrön - Auran Asemanseudun muodostamalla taajama-asutuksen painopistealueella. Kuntataajamien Aura, Kyrö ja Riihikoski väliset etäisyydet ovat noin 10 km. Taajamissa ja niiden lähialueilla asuu noin 10.000 ihmistä. Tulevaisuudessa Pöytyän asuntorakentaminen keskittyy Kyröön ja Riihikoskelle ja Auran vastaavasti pitkälti nykyiseen keskustaajamaan. Kaikkien kolmen taajaman kasvaessa niiden välialueille koh-

50 dentuu lähinnä teiden varsiin rakentamista. Alue on selkeästi kasvava ja tulee tulevaisuudessa pidemmällä aikavälillä kasvamaan yhteen. Taajamien välistä kasvua hidastavana tekijänä voidaan pitää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiukkaa suhtautumista Aurajoen kansallismaiseman luontaiseen rakentumiseen. Kantatien 41 suunniteltu kääntö valtatielle 9 Auran keskustaajaman kohdalla on ehkä merkittävin odotettavissa oleva maankäyttöön ja liikenteeseen vaikuttava muutos. Kuntien yhdistyminen tukee selkeästi tämän vetovoimatekijän toteuttamista myös siksi, että se vaatii merkittäviä taloudellisia voimavaroja. Yhdistyminen tuo lisää mahdollisuuksia valtatie 9:ään kytkeytyvien asunto- ja työpaikka-alueiden kehittämisessä ja toteuttamisessa, joihin yhdistynyt kunta voi osoittaa moninkertaisesti ja tarvittaessa nopealla aikavälillä resursseja yhden kunnan resursseihin verrattuna. Etua muodostuu myös vahvemmasta neuvotteluasemasta, jonka vahvemmat resurssit tuovat mukanaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada muita kuin omarahoitteisia infra hankkeita alueelle. Päivitettävillä kaavallisilla tarkasteluilla sekä päivitettävällä rakennemalli 2035:llä ja siihen liittyvällä päivitettävällä aiesopimuksella yhdistyneessä kunnassa pystytään ratkaisemaan kustannustehokkaasti asunto- ja maapoliittiset tarpeet siten, että uudella kunnalla on tarjottavana oikein ajoitettuna riittävästi tontteja niin asumiseen kuin elinkeinotoimintaan. Kyrön, Riihikosken ja Yläneen lähikeskukset kytkeytyvät uuteen kuntaan kun niiden yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaviivat päivitetään yhteensopiviksi Auran kanssa. Samalla Yläne ja haja-asutusalueet voidaan pitää elävänä tiivistämällä kyläalueita. Yhdistynyt kunta on integroitunut Turun ydinkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisjärjestelmiin ja se kykenee entistä tehokkaammin hyödyntämään valtatie 9:n mahdollisuuksia. Laajemman kunnan maankäytön ohjausta helpottamaan on laadittava strateginen yleiskaava, jossa määritellään mm. asutuksen, palvelujen ja yritystoiminnan painopistealueet sekä liikenneverkoston kehitystavoitteet. Mikäli kunnat jatkavat erillään, panostukset investointeihin ja markkinointiin ovat väistämättä hajautuessaan tehottomammat ja vähäisemmät eivätkä välttämättä kohdennu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Uhkana on paineiden kasvu Pöytyän raakamaan hintoihin ja sitä kautta tonttien hintoihin. Uudessa kunnassa tonttien hinnoittelua on yhdenmukaistettava ja otettava käyttöön esim. vyöhykehinnoittelu tonttikohtaisen hinnoittelun lisäksi. 6. PERUSPALVELUT 6.1. Väestökehitys sekä alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen 6.1.1 Väestökehitys Asukasmäärä Nykyisin 4 000 asukkaan Auran asukasmäärä on kasvanut vuodesta 1990 tuhannella asukkaalla. Tämä on kolmanneksella. Pöytyän asukasmäärä on pysytellyt noin 8 500 asukkaassa. Aurassa ja Pöytyällä on nykyisin yhteensä 12 552 asukasta. Vuoteen 2029 asukasmäärän ennustetaan kasvavan 13 700 asukkaaseen. Aurassa on 4 760 ja Pöytyällä 8 950 asukasta. Kasvu on reilut 9 prosenttia.

51 Syntyneet Vuosittain syntyneiden määrä on jonkin verran vaihdellut. Aurassa syntyneitä on ollut joinakin vuosina alle 50 lapsen. Kuntarakennelaissa säädetään, että perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on vähintään noin 50. Vuosi/kunta 1990 2000 2010 2013 2017 2021 2029 Aura 42 38 62 46 58 58 56 Pöytyä 110 87 104 96 99 99 95 0-v määrä yht. 152 125 166 142 157 157 151 Taulukko 25. Syntyneiden määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029 Ennusteen mukaan selvityskunnissa syntyneiden määrä on yhteensä reilut 150 lasta vuosittain. Lasten ja nuorten ikäryhmät Aurassa alle kouluikäisten ja kouluikäisten määrät ovat kasvaneet. Ennusteen mukaan kasvun alle kouluikäisten määrä kasvaa 2029 mennessä. Aurassa lasten ja nuorten ikäryhmien koko on 1 000 1 100 henkeä. Pöytyällä lasten ja nuorten ikäryhmien määrä on ollut jonkin verran laskeva. Lasten ja nuorten ikäryhmiin kokonaisuutena kuuluu noin 2 000 henkeä. Lasten ja nuorten ikäryhmien palvelutarpeiden arvioinnin lähtökohtana selvityskuntien kokonaisuudessa voidaan pitää sitä, että alle kouluikäisiä on noin 1 000 ja kouluikäisiä 2 000. Kouluikäisistä lukio- ja nuorisoasteikäisiä on 450-480. Kunta/vuosi 1990 2000 2010 2013 2017 2021 2029 M2000-29 M % Aura 0-6 vuotiaat 285 321 374 377 416 417 411 90 32 7-18 vuotiaat 505 606 635 658 621 644 689 83 16 Yhteensä 790 927 1 009 1 035 1 037 1 061 1 100 173 22 Pöytyä 0-6 vuotiaat 771 690 708 762 717 727 717 27 4 7-18 vuotiaat 1 239 1 384 1 301 1 252 1 217 1 302 1 330-54 -4 Yhteensä 2 010 2 074 2 009 2 014 1 934 2 029 2 047-27 -1 Aura/Pöytyä 0-6 vuotiaat 1 056 1 011 1 082 1 139 1 133 1 144 1 128 117 11 7-18 vuotiaat 1 744 1 990 1 936 1 910 1 838 1 946 2 019 29 2 Yhteensä 2 800 3 001 3 018 3 049 2 971 3 090 3 147 146 5 Tilastokeskuksen väestörakenne ja ennustetiedot Taulukko 26. Lasten ja nuorten määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä Peruspalveluissa palvelutarpeen/-kysynnän kasvu kriittisin muutostekijä on 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu. Vahvaa määrän kasvu on Aurassa, jossa 75 vuotta täyttäneitä on vuoteen 2029 yli

52 kaksinkertainen määrä nykyiseen nähden, vuoden 2013 lopussa 247 henkeä ja 531 vuonna 2029. Pöytyällä määrän kasvu on matillisempaa. Kuntaan muutto on ollut Auraa vähäisempää ja ikääntyneiden osuus väestöstä on jo nykyisin korkeampi. Kunta/vuosi 1990 2000 2010 2013 2017 2021 2029 M2000-29 M % Aura 75 vuotiaat 186 204 242 247 288 355 531 327 176 85 vuotiaat 33 51 74 72 76 86 127 76 230 Pöytyä 75 vuotiaat 726 847 864 908 904 1 010 1 345 498 69 85 vuotiaat 167 213 268 313 309 293 355 142 85 Aura/Pöytyä 75 vuotiaat 912 1 051 1 106 1 155 1 192 1 365 1 876 825 90 85 vuotiaat 200 264 342 385 385 379 482 218 109 Tilastokeskuksen väestörakenne- ja ennustetiedot Taulukko 27. 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029 Väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde Auran ja Pöytyän väestörakenteessa suurin ero on se, että Auran asukkaista tällä hetkellä kuuluu vähemmän vanhempiin ikäryhmiin kuin Pöytyällä. Taulukko 28. Auran ja Pöytyän väestörakenne 2012 Väestöllinen huoltosuhde kertoo alle 17-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen työikäisten määrään.

53 Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden. Kasvukuntana Auran väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde on vahvempi kuin Pöytyällä. Jatkossa myös Auran huoltosuhde heikkenee. Tästä huolimatta Auran väestörakenne vahvistaa yhdistetyn kunnan huoltosuhdetta. Kunta / vuosi 2012 2017 2021 2025 2029 Aura 64 68 73 77 80 Pöytyä 73 81 86 89 93 Kunnat yhdessä 70 76 81 85 88 Varsinais-Suomi 61 67 72 75 77 Koko maa 60 67 72 75 77 Tilastokeskus. Taulukko 29. Väestöllinen huoltosuhde 2012 ja ennuste 2017 2029 6.1.2 Hyvinvoinnin edellytykset Tässä jaksossa tarkastellaan Turun selvitysalueen kaikkien 17 kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edellytyksiin liittyviä mittareita, koska jatkossa kunnat kuuluvat samaan tuotantoalueeseen. Sairastavuus ja terveyspalvelujen käyttö Sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi on rakennettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä kansanterveydellisesti merkittävästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä painottavasta näkökulmasta. Kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Kunnan indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus kunnassa on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan viimeisenä ajanjaksona on 100. Tuloksia voi tarkastella sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana.

54 Kunta Kerroin ilman ikävakiointia Kerroin ikävakioituna Masku 84,5 Paimio 88,2 Lieto 86,0 Lieto 90,4 Rusko 87,0 Sauvo 90,6 Paimio 88,9 Kustavi 91,0 Tarvasjoki 94,5 Rusko 91,3 Kaarina 95,2 Masku 92,2 Sauvo 96,4 Mynämäki 92,4 Pöytyä 96,7 Pöytyä 92,7 Mynämäki 96,9 Tarvasjoki 93,6 Aura 97,0 Kaarina 97,6 Nousiainen 101,0 Naantali 99,8 Naantali 102,2 Aura 101,2 Raisio 102,7 Raisio 102,5 Turku 109,7 Nousiainen 105,8 Kustavi 109,9 Turku 110,9 Taivassalo 129,0 Taivassalo 111,0 Vehmaa 132,2 Vehmaa 120,3 THL sairastavuusindeksi Taulukko 30. THL:n sairastavuusindeksi kuntien vuoden 2010 tiedoilla ilman ikävakiointia ja ikävakioituna Aurassa sairausindeksi on alle maan keskiarvon ilman ikävakiointia, mutta yli 100 kun ikä vakioidaan. Pöytyällä sairausindeksi on alle maan keskiarvon ilman vakiointia ja ikävakioituna. Pöytyä ikävakioitu sairastavuusindeksi on selvästi alle maan keskiarvon. Auran ja Pöytyän ikävakioimattomat indeksit ovat lähellä toisiaan. Kuntien indekseillä on eroa ikävakioituna. Pöytyän väestö sairastaa vähemmän kuin Auran, kun ikärakenne otetaan huomioon. Sairaalahoidon hoitopäivät Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta kohti mittari kertoo kaikkien vuoden aikana sairaalahoitoa saaneiden henkilöiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Sairaalahoidon hoitopäivät ovat vähentyneet alueella neljänneksen vuodesta 2000. Auran hoitopäivät ovat vähentyneet reilun kolmanneksen ja Pöytyä vajaan viidenneksen.

55 Kunta/vuosi 2000 2005 2010 2012 M-% Rusko 1 247 923 962 1 018-18 Masku 1 606 1 425 1 315 1 111-31 Tarvasjoki 1 690 1 637 1 519 1 119-34 Nousiainen 1 730 1 596 1 729 1 227-29 Sauvo 1 983 1 555 1 489 1 272-36 Kaarina 2 004 1 883 1 430 1 362-32 Raisio 1 976 1 799 1 861 1 365-31 Paimio 2 110 2 281 1 814 1 398-34 Aura 2 225 2 203 1 826 1 413-37 Lieto 1 867 1 845 1 608 1 503-19 Naantali 1 755 1 892 1 652 1 524-13 Taivassalo 2 042 1 877 1 720 1 690-17 Vehmaa 2 700 2 261 1 817 1 864-31 Mynämäki 2 750 2 659 1 863 1 892-31 Kustavi 2 329 2 401 2 483 2 014-14 Pöytyä 2 673 2 376 1 981 2 151-20 Turku 2 836 2 749 2 559 2 526-11 Yhteensä 35 522 33 360 29 627 26 449-26 THL, Sotka Taulukko 31. Sairaalahoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti vuosina 2000-2012 Selvitysalueen useimmissa kunnissa sairaalahoidon kaikkien hoitopäivien määrä on laskenut vuodesta 2000 tavoitteiden mukaisesti. Joidenkin kuntien sairaalahoidon kaikkien hoitopäivien määrä on pysynyt korkeana. Tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät. Erityisesti kuntien palvelurakenteella ja sen uudistamisella on merkitystä. Aurassa on huomattavasti vähemmän sairaalahoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohti kuin Pöytyällä. Pöytyän palvelurakenteessa sairaalahoidolla on suurempi sija kuin Aurassa. Sairastavuusindeksi ei suoraan perustele Pöytyän sairaalahoidon hoitopäivien suurta määrää. Vastausta on haettava kunnan palvelurakenteesta ja terveydenhuollon sisäisistä käytännöistä. Pöytyällä sairastavuus on suhteellisen alhainen, mutta sairaalapalveluja käytetään Turun selvitysalueen kuntien toiseksi eniten. Avoterveydenhuolto Keskuskaupungin asukkaat käyttävät vähiten perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluja, mutta eniten erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja 1000 asukasta kohti vuonna 2012. Kunnissa, joissa on paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä, käyttävät pääsääntöisesti vähemmän erikoissairaanhoidon avopalveluja. Kaupunkiseudun suurten kuntien asukkaat käyttävät eniten yksityisiä lääkäripalveluja asukaskohtaisilla menoilla mitattuna. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet viidenneksellä vuodesta 2000 selvitysalueella. Erikoissairaanhoidon käyntien määrä on kasvanut neljänneksellä. Kuntalaisten hankkimien yksityisten lääkäripalvelujen asukaskohtaiset kulut ovat kasvaneet 80 prosenttia.

56 Kunta/vuosi 2000 2005 2010 2011 2012 M-% Turku 1 609 1 414 1 385 1 115 1 018-37 Vehmaa 1 874 1 522 1 444 1 263 1 377-27 Taivassalo 1 673 1 538 1 705 1 362 1 478-12 Kaarina 2 234 1 890 1 597 1 733 1 594-29 Lieto 2 021 1 805 1 495 1 698 1 617-20 Aura 2 473 2 218 1 901 1 934 1 652-33 Kustavi 2 040 1 988 1 649 1 375 1 659-19 Masku 2 033 2 078 1 274 1 720 1 718-15 Paimio 2 518 2 432 2 071 1 914 1 787-29 Tarvasjoki 2 232 2 127 1 912 1 841 1 815-19 Nousiainen 2 264 2 246 1 858 1 834 1 829-19 Raisio 2 434 2 084 1 866 1 712 1 875-23 Sauvo 2 556 2 478 2 143 2 039 1 903-26 Pöytyä 2 539 2 308 2 542 2 115 1 908-25 Rusko 1 717 1 822 1 799 1 593 1 925 12 Mynämäki 1 953 1 784 1 597 1 944 2 117 8 Naantali 2 097 2 323 2 072 2 083 2 174 4 Yhteensä 36 267 34 057 30 310 29 275 29 446-19 THL, Sotka Taulukko 32. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit 1 000 asukasta kohti

57 Sairaalapalvelujen runsaan käytön rinnalla Pöytyän asukkaat käyttävät myös vertailussa paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluja, vaikka käynnit ovat vähentyneet viime vuosina, kuten muissakin kunnissa. Kunta/vuosi 2000 2005 2010 2011 2012 M-% Rusko 1 172 1 226 1 454 1 419 1 341 14 Nousiainen 1 270 1 207 1 544 1 568 1 412 11 Masku 1 212 1 158 1 552 1 457 1 453 20 Paimio 1 185 1 259 1 469 1 573 1 486 25 Mynämäki 1 518 1 141 1 342 1 439 1 498-1 Tarvasjoki 1 103 1 329 1 525 1 437 1 510 37 Naantali 1 140 1 096 1 425 1 453 1 514 33 Lieto 1 277 1 246 1 467 1 508 1 521 19 Raisio 1 382 1 199 1 533 1 551 1 541 12 Pöytyä 1 217 1 302 1 715 1 801 1 654 36 Kaarina 1 150 1 414 1 564 1 608 1 676 46 Aura 1 233 1 137 1 549 1 627 1 688 37 Sauvo 1 120 1 113 1 525 1 645 1 699 52 Kustavi 1 427 1 632 1 618 1 907 1 746 22 Taivassalo 1 242 1 284 1 682 1 725 1 793 44 Vehmaa 1 581 1 338 1 720 1 657 1 846 17 Turku 1 502 1 793 1 867 1 983 1 935 29 21 731 21 874 26 551 27 358 27 313 26 THL, Sotka Taulukko 33. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta

58 Erikoissairaanhoidon avokäynnit ovat lisääntyneet kaupunkiseudun suurissa kunnissa ja kauempana sijaitsevissa pienemmissä kunnissa. Pienten kuntien käytön kasvuun vaikuttavat päivystysjärjestelyt. Kaupunkiseudun käytön kasvuun saattaa vaikuttaa yksityisten lääkäripalvelujen käyttö. Kunta/vuosi 2000 2005 2010 2011 2012 2013 M-% Kustavi 46 40 57 54 45 44-4 Taivassalo 41 47 54 54 56 52 27 Pöytyä 29 39 50 53 51 57 93 Vehmaa 39 49 70 65 65 62 58 Sauvo 35 44 66 62 65 64 83 Aura 31 47 66 67 63 65 109 Tarvasjoki 39 59 80 69 74 73 87 Mynämäki 41 60 64 65 76 73 77 Paimio 34 49 63 68 72 75 118 Nousiainen 39 50 74 77 82 84 116 Turku 58 68 85 85 86 87 50 Rusko 51 66 76 84 86 89 76 Naantali 50 65 84 85 89 89 81 Raisio 53 63 80 83 87 92 73 Masku 47 67 90 90 91 99 112 Lieto 48 62 86 91 92 99 106 Kaarina 47 68 92 91 100 103 120 THL, Sotka Taulukko 34. Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset /asukas Auran ja Pöytyän asukkaiden yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2000 mitattuna asukaskohtaisina kustannuksina. Perheet ja yksinasuminen Kaupunkiseudun kasvukuntien lapsiperheiden osuus perheistä on suurin. Aurassa lapsiperheiden osuus peristä on Liedon jälkeen toiseksi korkein. Pöytyällä lapsiperheiden osuus on 41 prosenttia. Keskuskaupungissa yksinhuoltaja perheiden osuus on 27 prosenttia perheistä. Naantalissa ja Raisiossa yksinhuoltaja perheiden osuus on reilu viidennes. Aurassa yksinhuoltaja perheiden osuus on 16 prosenttia ja Pöytyällä 15 prosenttia. 25-64 vuotiasta 1000 naimisissa olevaa kohti avioeroja oli vuonna 2013 Turussa 23 ja Raisiossa 20. Aurassa ja Pöytyällä vastaavat luvut olivat 17 ja 15.

59 Kunta/vuosi 2000 2005 2010 2011 2012 2013 Kustavi 36,0 29,0 26,8 26,0 23,7 22,7 Taivassalo 39,7 36,4 30,1 27,5 27,1 26,9 Vehmaa 39,2 38,2 36,2 35,2 34,0 33,3 Turku 39,4 37,2 36,1 35,9 35,7 35,3 Sauvo 44,5 42,9 39,4 38,4 38,4 36,8 Mynämäki 43,5 42,0 39,4 38,9 38,2 38,1 Naantali 47,4 44,8 42,2 41,8 41,0 40,2 Pöytyä 41,7 41,3 41,3 40,8 41,3 40,7 Raisio 46,4 43,4 41,4 41,2 41,1 41,0 Paimio 46,8 43,7 42,9 43,0 42,8 43,4 Tarvasjoki 46,6 43,6 43,7 45,0 44,4 43,9 Nousiainen 48,7 46,7 45,4 45,4 45,3 44,3 Kaarina 47,2 46,1 45,1 44,8 44,9 44,7 Rusko 51,8 48,9 46,5 45,9 45,6 45,0 Masku 48,5 48,1 49,1 48,8 48,1 47,1 Aura 51,3 47,8 45,9 46,2 46,6 47,2 Lieto 48,6 47,6 47,4 47,5 47,6 47,2 THL, Sotka Taulukko 35. Lapsiperheet osuus prosentteina kaikista perheistä Yli puolet turkulaisista asuu yhden hengen asuntokunnassa. Yhden hengen asuntokuntien osuus Aurassa on reilut kolmannes ja Pöytyällä 37 prosenttia kaikista asuntokunnista. Kunta /vuosi 2000 2005 2010 2011 2012 2013 Rusko 18,9 17,9 18,7 19,9 20,6 20,5 Masku 22,6 23,1 23 22,8 22,8 23 Nousiainen 23,8 24,5 25,4 26,5 26,3 25,4 Lieto 23,2 24,3 25,3 25,4 25,6 25,6 Tarvasjoki 28,2 27,3 31,4 32,5 32,9 31,6 Kaarina 28,2 29,7 31,4 31,4 31,8 32,4 Mynämäki 29,9 33,1 34 34,2 34,5 34,4 Aura 32,2 31,5 33 32,9 34,5 34,7 Paimio 31,5 35,2 34,9 35 35,5 35 Sauvo 32,1 33,6 35,2 34,8 35,3 36 Naantali 33,9 35,4 36,7 37,1 37,3 37,1 Pöytyä 34,2 36,2 37 36,8 36,8 37,1 Taivassalo 33,9 36,6 36,9 38 37,6 37,8 Raisio 33,4 36,5 38,2 38,4 39,2 39,1 Vehmaa 34,8 37,6 40,4 41,6 40,1 40,4 Kustavi 41 43,3 44,2 43,3 44,9 42,6 Turku 47,7 49,9 50,8 51,1 51,4 51,1 THL, Sotka Taulukko 36. Yhden hengen asuntokuntien osuudet

60 6.1.3 Peruspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvevakioidut menot 2012 THL julkaisi syyskuussa 2014 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvevakioidut menot vuodelta 2012. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kului kunnilta keskimäärin 2 940 euroa asukasta kohti vuonna 2012. Terveyden- ja vanhustenhuollon osuus oli keskimäärin 2 180 euroa. Erot kuntien välillä olivat merkittävät. Tarvekertoimet kuvaavat palvelujen tarpeiden suhteita eri kunnissa verrattuna koko maan keskiarvoon 100: jos tarvekerroin on alle 1, väestö on keskimääräistä nuorempaa ja/tai sairastavuus on alhainen, jos tarvekerroin on yli 1, väestö on keskimääräistä vanhempaa ja/tai sairastavuus on keskimääräistä korkeampi. Auran sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokustannukset asukasta kohden olivat 2 792 euroa vuonna 2012. Pöytyän nettokustannukset olivat 3 340 euroa/asukas. Aura nettokustannusten vakioimaton kustannusindeksi on 95. Auran tarvevakioimattomat nettokustannukset ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Pöytyän vakioimattomat nettokustannukset (indeksi 114) ovat puolestaan 14 prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. Auran tarvevakioidut nettomenot ovat 103. Tämä kertoo, että kunnassa menot ovat 3 prosenttia maan keskiarvon yläpuolella. Pöytyän tarvevakioidut nettomenot ovat 106, menot ovat 6 prosenttia maan keskiarvon ylläpuolella. Tarvevakioitujen menojen perusteella ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta käytöstä. Maan keskiarvon ylittävät asukaskohtaiset menot kertova siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetaan voimavaroja keskimääräisesti enemmän. Vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, mitä käytetyillä rahoilla on saatu aikaan. Tilastollisesti tulkittuna tarvevakioinnin jälkeen saatavat vertailuluvut kertovat, miten kunta käyttäisi sosiaali- ja terveyspalveluihin rahaa, jos sillä olisi vastuullaan koko maan väestön ikä- ja tarverakenteella varustettu väestö sen oman väestön asemesta, mutta palveluiden toteuttamistavat olisivat samat kuin kunnan nykyiset. FCG:n laskentamallin mukaan odotekustannukset saadaan, kun Auran kustannuksia verrataan kustannuksiltaan 4. alhaisimman kunnan asukaskohtaisiin kustannuksiin. Auran sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset nettomenot olivat 11,1 milj. euroa vuonna 2012 ja odotekustannukset 9,6 milj. euroa. Säästöpotentiaalia on laskelman mukaan 1,5 milj. euroa.

/asukas 3340 3231 2814 3178 2904 3467 3452 2762 2631 2317 3536 3514 3794 3110 2456 2503 2446 2435 3259 2783 /asukas 2792 2404 2536 2079 2689 2490 3325 3426 3380 2903 2924 2574 2503 2435 3327 3259 2803 2963 2783 3623 61 Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 103,1 Aura, nettomenot 11,1 M, odotemenot 9,6 M 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Odotemenot = menot, jos ne olisivat 4. alhaisimman kunnan tasolla (Petäjävesi, indeksi 91,9) 'Potentiaali' 1,5 M 103 92 104 104 102 79 94 114 90 101 92 113 97 109 94 97 100 99 116 99 Nettomenot /asukas 103 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 2014 kuntajako Kuva 9. Auran terveyden ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Pöytyän sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut asukaskohtaiset nettomenot olivat 28,6 milj. euroa ja odotekustannukset 26,3 milj. euroa. Säästöpotentiaalia on laskelman mukaan 2,3 milj. euroa. Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS Tarvevakioitujen menojen indeksi 106,2 Pöytyä, nettomenot 28,6 M, odotemenot 26,3 M 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Odotemenot = menot, jos ne olisivat 4. alhaisimman kunnan tasolla (Alavus, indeksi 98,8) 'Potentiaali' 2,3 M 106 111 92 112 90 99 113 101 99 99 106 93 100 91 101 109 94 91 97 99 Nettomenot /asukas 106 =tarve- ja olosuhdevakioitujen menojen indeksi Vuoden 2014 kuntajako Lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuva 10. Pöytyän terveyden ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012/CHESS

62 Terveydenhuollon ja vanhuspalvelut tarvevakioidut nettomenot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on laskettu 2000-luvun alkupuolelta alkaen kunnille asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut tiedot ovat erillisaineistoja, joissa menot ovat kyseisten vuosien hinnoin. Muutoksia vuodesta toiseen ei voi laskea suoraan tiedoista, sillä eri vuosien tiedot on suhteutettu maan keskiarvoihin. Kunta / vuodet Nettomenot Euroa/asukas Netto, indeksi, koko maa=100 Tarvekerroin, koko maa = 100 Tarvevakioidut menot, koko maa=100 Aura 2009 1781 91 0,9 102 2010 1850 92 0,9 102 2011 1925 92 0,9 105 2012 2024 93 0,9 103 Pöytyä 2009 1847 95 1,1 82 2010 2163 108 1,1 94 2011 2311 110 1,1 96 2012 2432 111 1,1 104 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Taulukko 37. Terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut nettomenot vuosina 2009-2021 Aura on käyttänyt terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen asukaskohtaisiin menoihin vuosittain 2-5 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Pöytyällä tarvevakioidut vuosittaiset tarvevakioidut nettomenot ovat nousseet. Vuonna 2012 Pöytyä suuntasi taloudellisia voimavaroja neljä prosenttia enemmän terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin kuin tarvevakioidusti koko maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimen poliittinen johtaminen Auran kunnassa on perusturvalautakunta, jossa on puheenjohtaja ja 6 jäsentä. Esittelijänä, esityslistojen laatijana ja pöytäkirjan pitäjänä toimii sosiaalijohtaja. Perusturvalautakunnan vastuualueella on 3 tehtäväaluetta: 1) Sosiaalipalvelut, 2) terveydenhuolto ja 3) toimeentuloturva. Pöytyän kunnassa on perusturvalautakunta, jossa on puheenjohtaja ja 9 jäsentä. Esittelijänä ja pöytäkirjan pitäjänä toimii perusturvajohtaja. Käsiteltävät asiat valmistelee perusturvajohtaja ja johtava sosiaalityöntekijä. Perusturvalautakunnan vastuualueella on 3 tehtäväaluetta: 1) Terveyspalvelut, 2) Hallinto, vanhusten ja kehitysvammaisten palvelut sekä 3) Sosiaalityö ja tukitoiminta. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymässä kuntayhtymän yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus muodostavat luottamushenkilöorganisaation. Lisäksi yhtymävaltuuston alaisuudessa on tarkastuslautakunta. Kuntayhtymän toiminnot jaetaan kahteen yhtymähallituksen alaisuudessa olevaan pää-

63 vastuualueeseen: 1) talousosasto (esimiehenä talouspäällikkö) ja 2) terveyskeskusosasto (esimiehenä johtava lääkäri). 6.2 SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalveluissa on kuntien järjestämisvastuulla eniten asiakkaita sen jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu mahdollisesti siirtyy Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle ja tuotantovastuu nykyisiä peruskuntia laajemmille tuotanto-organisaatioille. Uudistuksen on määrä toteutua vuoden 2017 alusta. Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus koskettavat laajasti lapsia, nuoria ja lapsiperheitä, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut kaikkia kuntalaisia. 6.2.1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Kunnilla on järjestämisvastuu varhaiskasvatuspalveluista. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään otettava huomioon liikenneyhteydet sekä asutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämispaikkojen sijainti. Myös yksityisillä palvelujen tuottajilla ja lasten kotona hoitamisen tukemisella on merkittävä asema varhaiskasvatuksessa. Selvityskunnissa 0-6 -vuotiaita oli vuonna 2013 yhteensä 1 139 lasta, joista Aurassa 377 ja Pöytyällä 762.

2012=100. 64 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012-2029: +4% 1-6 -vuotiaat Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa 110 105 100 95 90 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 943 976 987 987 977 2012=100 100 103 105 105 104 1-6 -vuotiaat 29 529 29 763 29 719 29 511 29 067 2012=100 100 101 101 100 98 1-6 -vuotiaat 365 144 369 459 373 819 373 733 369 253 2012=100 100 101 102 102 101 Aura ja Pöytyä Päivähoidossa* 562 582 588 588 582 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Taulukko 38. Varhaiskasvatusikäisten määrän kehitys Varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa maltillisesti vuoteen 2029. Varhaiskasvatuspalveluissa hoitopaikkojen lisäys on parikymmentä hoitopaikkaa. Syntyneiden lasten määrä selvityskunnissa on vuosittain yhteensä noin 150-160 lasta. Varhaiskasvatuspalvelujen muutokset koskevat jatkossa ensisijaisesti palvelujen rakennetta, sijoittumista ja sisältöjä. Auran varhaiskasvatuspalvelut Aurassa vapaita päivähoitopaikkoja ei juuri ole. Lapsiperheiden päivähoito-oikeuden mukaisesti päivähoitopaikat on saatu järjestymään. Lapsia päivähoidossa oli vuonna 2013 yhteensä 251 lasta ja vuoden viimeisenä päivänä lapsia oli 207. Esiopetuksessa oli 60 lasta ja aamuiltapäivätoiminnassa 52 vuoden 2013 lopulla. Päiväkodit Aurassa on kolme kunnan omaa päiväkotia. Pääskynpesän päiväkoti on rakennettu vuonna 2012 2013 ja otettu käyttöön 1.8.2013 lukien. Päiväkoti on 4-osastoinen. Pääskynpesän päiväkodissa järjestetään vuorohoito eli päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti. Lisäksi yksi päiväkodin ryhmistä on erityispäivähoidon pienennetty ryhmä. Pääskyn-

65 pesän päiväkodissa on 11.8.2014 65 lasta hoidossa. Pääskynpesän päiväkodin työntekijät ovat vastuulastentarhanopettaja (joka toimii myös päiväkoti Tilhelässä järjestettävässä avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa), erityislastentarhanopettaja, 4 lastentarhan opettajaa, 9 lastenhoitajaa, 2 ryhmäavustajaa sekä 2 lapsen henkilökohtaista avustajaa ja laitosapulainen. Puukoulun päiväkodissa järjestetään esikoulua 2 ryhmässä ja ryhmissä järjestetään myös esikoulua täydentävä päivähoitoa. Puukoulun päiväkodin työntekijät ovat vastuulastentarhanopettaja, 2 lastentarhanopettajaa, 3 lastenhoitajaa ja 1,5 laitosapulaista. Lastenhoitajista yksi toimii myös Tilhelän päiväkodin avoimessa varhaiskasvatuksessa. Puukoulussa aloitti syksyllä 2014 esikoulussa 38 lasta. Esikoululaisia on myös kirkon-kulmalla yksityisessä Touhutaskun päiväkodissa. Tilhelän päiväkotirakennus on vanha ja korjaustarpeita on paljon. Rakennusta ei ole suunniteltu päiväkodiksi. Tilhelässä toimii yksi päiväkotiryhmä. Tilhelän päiväkoti toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Tilhelän päiväkodin työntekijät ovat vastuulastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja 1 perhepäivähoitaja. Tilhelän yläkerrassa järjestetään 2 kertaa viikossa avointa päiväkotitoimintaa. Muu päivähoito Omissa kodeissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 11.8.2014 yhteensä 15 perhepäivähoitajaa. Kunnassa on kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnassa on yksi kiertävä lastentarhanopettaja. Kunnassa ei ole lasten kotihoidontuessa käytössä kuntalisää eikä myöskään palveluseteliä. Lasten päivähoidossa Auralla on yhteistyötä Turun seutukunnan kuntien kanssa (seutu-kunnallinen sopimus). Varhaiskasvatuspalvelujen hallinto ja tukipalvelut Aurassa varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat nykyisin perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Auran vuoden 2014 talousarviossa on ohjauspäätös näiden varhaiskasvatuksen siirtämisestä sivistyspalveluihin. Sosiaalijohtajan alaisuudessa on päivähoidonjohtaja, jonka alaisena ovat lasten päivähoidon palvelut (päiväkotihoito, perhepäivähoito, avoin päiväkotihoito, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki), esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Päivähoitolaskutuksen ja tilastoinnin hoitaa sosiaalitoimiston toimistosihteeri, jonka työajasta on 10 prosenttia arvioitu päivähoitoasioiden hoitoon. Päivähoidossa käytössä on Effica ohjelmisto. Ruuat päivähoitoon valmistaa kunnan keskuskeittiö. Lasten päivähoidossa Auralla on yhteistyötä Turun seutukunnan kuntien kanssa (päivähoidon seutusopimus). Pöytyän varhaiskasvatuspalvelut Pöytyän varhaiskasvatuspalveluissa lasten lukumäärän kokonaiskasvu on ollut kasvussa viime vuosina. Kasvu on ollut vuositasolla keskimäärin neljä prosenttia. Pöytyän varhaiskasvatuspalveluja on tuotettu oman toimintana ja hankittu ostopalveluina. Ostopalveluista luovuttiin 1.8.2014 alkaen ja otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli. Kunnallisia hoitopaikkoja Pöytyällä on 302. Ennusteen mukaan hoitopaikkojen tarve tulee olemaan 310.

66 Päiväkodit Pöytyällä on neljä päiväkotia seuraavasti: Kyrön päiväkoti valmistui 1.8.2014. Päiväkodin toiminta on ympärivuorokautista. Ateriapalvelut hankitaan Kotikarpalosta. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 91. Päiväkodissa kasvatus- ja hoitohenkilöitä on yhteensä 20. Riihikosken päiväkoti (Metsalauha) on yli 20 vuotta vanha ja hyväkuntoinen pidennetyn aukioloajan päiväkoti. Päiväkodin lisätilat esiopetukselle sijaitsevat 200 metrin päässä päätalosta. Suunnitelmissa on, että Metsalauhan päiväkodin ja Riihikosken koulun välille rakennetaan yhteys ja kumpikin kiinteistö saa tarvitsemansa lisätilat. Päiväkodin ateriapalvelut hankitaan Riihikosken koulusta, missä myös esioppilaat käyvät ruokailemassa. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 75. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on 14. Riihikosken Maijalan päiväkoti toimii vuokralla kerrostalon alakerrassa, aukioloaika on 6.30 17.00. Ateriapalvelut hankitaan Riihikoti-palvelukeskuksesta. Päiväkodissa on hoitopaikkoja 21. Päiväkodissa on vielä muutama vapaa hoitopaikka. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on neljä. Ylänteen päiväkoti toimii rivitalossa, jossa asunnot on otettu toimintakäyttöön. Päiväkoti toimii pidennetyn aukioloajan mukaisesti. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa ja nykyisessä muodossaan kiinteistö on epäkäytännöllinen päiväkotitoimintaan. Yläneen päiväkodissa on vielä vapaita hoitopaikkoja. Päiväkodin lisätilat sijaitsevat 200 metrin päässä. Ateriapalvelut hankitaan Kartanokodista. Päiväkodissa hoitopaikkoja on 75. Kasvatus- ja hoitohenkilöstöä on 13. Muu päivähoito Kunnallisia perhepäivähoitajia on 10. Heistä puolet jää eläkkeelle viiden vuoden sisällä. Perhepäivähoidossa on 40 hoitopaikkaa. Pöytyän kunta hankkii naapurikunnilta vuosittain 3-5 hoitopaikkaa. Kunnassa on yksityinen päiväkotiyrittäjä Kirsikkapäiväkodit Oy. Yrityksen kaikki kolme päiväkotiyksikköä ovat Pöytyällä. Päiväkoti Pikkukirsikkassa, Riihikoskella, on hoitopaikkoja 72. Kunnan sopimus on 56 hoitopaikasta. Päiväkoti Pikkukerttussa, Kyrössä, on hoitopaikkoja 52. Kunnan sopimus on 48 hoitopaikasta. Päiväkoti Hattimattissa, Auvaisissa, hoitopaikkoja on 21. Kunnan sopimus on 13 hoitopaikasta. Muut palveluseteli päiväkodit ovat Pöytyän kunnan ulkopuolella. Sopimuksia on solmittu viidestä hoitopaikasta. Ennuste palvelusetelisopimuksista tulee olemaan 150 sopimusta. Kuntalisäsopimuksia yksityisessä perhepäivähoidossa on 10 lapsella. Kotihoidontuella oli heinäkuussa 2014 yhteensä 257 lasta. Varhaiskasvatuspalvelujen ennakointiin vaikuttavia tekijöitä on mm. uuden varhaiskasvatuslain sisältö ja vaikutukset lapsiperheiden päivähoito-oikeuteen, yhteiskunnan taloudellinen tilanne, sekä vanhempien työllistyminen ja opiskelumahdollisuudet. Ennuste lasten lukumäärän kasvusta varhaiskasvatuspalveluissa jatkuu lähivuosina, koska syntyvyysluvut ovat olleet viime vuosina korkeita. Pöytyällä lasten hoitopaikkojen lisätarve tulee olemaan Kyrön alueella. Riihikoskella Palvelusetelipäiväkoti Pikkukirsikka laajensi yksikköään kesällä 2014 yhden lapsiryhmän verran, minkä vuoksi hoitopaikkojen akuutti lisätarve väheni alueella. Yläneellä hoitopaikkatarve pysyy melko vakiona.

67 Kunnallisessa toiminnassa oli varhaiskasvatushenkilöstön tehtäviä 1.8.14 yhteensä 61. Henkilöstön lisätarpeiden määrä nousee, koska yö- ja iltahoitotarve kasvaa (yö- ja iltahoidot hoidetaan vain omassa tuotannossa). Lastenlukumäärä kasvaa ja henkilöstön määrän kasvu perustuu asetuksessa olevaan kasvatus- ja opetushenkilöstön mitoitukseen. Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset Auran varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset ovat 0-6 -vuotiasta kohti korkeammat kuin Pöytyän kustannukset. Kummassakin kunnassa lasten osuus kokopäivähoidossa olevasta ikäluokasta on korkea. Palveluverkosta, toimiyksikköjen koosta ja henkilöstörakenteesta johtuvien syiden lisäksi selvityskuntien palveluihin kuuluu erityispäivähoidon ja vuorohoidon palveluja. Kuntien kotona tapahtuvan perhepäivähoidon supistuminen vaikuttaa kustannuksiin. Myös varhaiskasvatuspalveluissa hankittujen tukipalvelujen ja tilojen kustannuksilla on vaikutusta päiväkotihoidon lapsi- ja hoitopäiväkohtaisiin kustannuksiin. Varhaiskasvatuspalvelut Aura Pöytyä Päivähoidon nettokustannukset, /asukas 541 406 Lasten lukumäärä (0-6 -vuotiaat) 31.12. 364 754 Lapsia kokopäivähoidossa 31.12., osuus ikäluokasta, % 43,7 43,6 Päivähoidon käyttökustannukset 0-6 -vuotiasta kohti, 5 907 4 617 Päivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, 59 47 Päiväkotihoidon käyttökustannukset lasta kohti, 8 551 7 266 Päiväkotihoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, 51 47 Perhepäivähoidon käyttökustannukset lasta kohti, 12 741 10 501 Perhepäivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, 74 52 Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, /asukas 80 69 Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 2012 Taulukko 39. Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset asukasta, hoidettua lasta ja hoitopäivää kohti vuonna 2012 Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa varhaiskasvatusikäisten määrä ja osuus koko väestöstä. Auran asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeammat kuin Pöytyän. Tämä sen vuoksi, että Aurassa on suhteellisesti enemmän 0-6 -vuotiaita lapsia kuin Pöytyällä. FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun mukaisen vertailuryhmään ja ryhmän neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan. Lisäksi odotekustannukset on laskettu koko selvitysalueelle.

/0-6 vuotias 68 Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Oulainen) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Muutos 2007-2012: 1,9 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Nettokustannukset 2012 6,6 M, odotekustannukset 6,2 M Potentiaali 0,4 M 8151 5901 5908 5632 6587 6677 6875 6104 5898 6148 5898 5577 5482 5385 5523 5532 4894 5018 4899 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Taulukko 40. Varhaiskasvatuspalvelujen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla (FCG:n laskentamalli) FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa 4. alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan varhaiskasvatuspalvelujen nettokustannukset 6,6 milj. euroa ja odotekustannukset 6,2 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 0,4 milj. euroa. Auran ja Pöytyän kohdalla kustannuksiin vaikuttaa alueen monitaajamaisuus ja osin tukipalvelujen tuottamistavat. 6.2.2 Perusopetus Aurassa ja Pöytyällä oli vuoden 2013 lopulla perusopetusikäisiä yhteensä 1 434, joista Aurassa 509 ja Pöytyällä 925 koululaista. Auran ja Pöytyän perusopetusikäisten määrä ennusteen mukaan kasvaa vajaalla 150 koululaisella vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää kunnilta uusia järjestelyjä ja laajennuksia perusopetuspalveluissa.

2012=100. 69 7 15 vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2011-2029: +10% 7-15 -vuotiaat Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa 120 110 100 90 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 7-15 -vuotiaat 1 437 1 487 1 540 1 579 1 580 2012=100 100 103 107 110 110 7-15 -vuotiaat 44 033 44 466 45 541 45 959 45 738 2012=100 100 101 103 104 104 7-15 -vuotiaat 527 458 546 078 561 772 569 032 572 904 2012=100 100 104 107 108 109 Aura ja Pöytyä Oppilaat* 1 405 1 454 1 506 1 544 1 545 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Taulukko 41. Perusopetusikäisten määrän kehitys Auran perusopetus Aurassa perusopetusta on Auran yhtenäiskoulussa ja Kirkonkulman koulussa. Perusopetuksen järjestämisen tilannetta voidaan kuvata suhteellisen vakaaksi. 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 Esiopetus 52 39 35 54 54 51 40 50 Yhtenäiskoulu 454 452 430 413 409 417 432 420 Kirkonkulma 44 49 45 41 40 39 37 37 Perusopetus yht. 498 501 475 454 449 456 469 457 Esi- ja perusopetus 550 540 510 508 503 507 509 507 Taulukko 42. Ennuste Auran koulujen oppilasmäärien kehityksestä lukuvuosikohtaisesti Erityisopetusta Aurassa annetaan integroituna luokkamuotoiseen opetukseen, erikseen järjestettynä erityisopetuksena sekä yhteistyösopimuksin lähikuntien kanssa.

70 Auran perusopetuksen henkilöstö- ja taloustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa Kokonaiskulut /oppilas (sis. ulk. + sis. erät): - Yhtenäiskoulu. - Kirkonkulman koulu Henkilöstö: Yhtenäiskoulu: - opetushenkilöstö+rehtori - muu henkilöstö* Kirkonkulman koulu: - opetushenkilöstö - muu henkilöstö Taulukko 43. Auran perusopetuksen henkilöstö- ja taloustiedot Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa varten on ns. Markulan talo. Toimintaa varten on yksi kokopäiväinen ohjaaja ja kaksi osa-aikaista. Touhutasku on kaksiosastoinen yksityinen päiväkoti, jossa on myös esikoululaisia sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvia koululaisia. Auran kunta hankkii kaikki Touhutaskun päivähoitopaikat kunnan käyttöön ja valitsee myös päiväkotiin hoidettavat lapset. Pöytyän perusopetus Tp 2011 8.032,03 7.754,64 31,1 3,85 Tp 2012 7.722,67 8.743,59 Tp 2013 7.501 9.337 Ta 2014 7.658,67 10.259,47 Ta 2015 7.777,49 10.546,82 3 3 3 3 3 1,65 1,65 1 1 1 Henkilöstö yhteensä 39,6 39,7 40,6 40,6 40,6 Perusopetusta annetaan seitsemällä alakoululla sekä Elisenvaaran koululla (yläkoulu) ja Yläneen yhtenäiskoululla. Alakouluista Haverin koulun toiminta päättyy lukuvuoden 2014 2015 jälkeen, ja Karinaisten- Heikinsuon koulun opetus keskitetään 1.8.2015 alkaen Heikinsuon kouluun. Muut alakoulut ovat Auvaisten koulu, Kaulanperän koulu, Kyrön koulu, Mustanojan koulu ja Riihikosken koulu. Elisenvaaran koulu Kyrön taajamassa sijaitsee samassa kiinteistössä Elisenvaaran lukion kanssa, ja yhteistyö koulujen kesken on tiivistä. Perusopetuksen oppilaita kunnassa on yhteensä noin 930, ja määrän ennustetaan vuoteen 2020 mennessä nousevan. Erityisopetusta Pöytyällä annetaan integroituna luokkamuotoiseen opetukseen, erikseen järjestettynä erityisopetuksena sekä yhteistyösopimuksin lähikuntien kanssa. Kouluista Mustanojan koulu on profiloitunut erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluksi, jossa opiskelee lapsia eri puolilta Pöytyää. Perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä pienluokkaopetusta annetaan tarvittaessa Kyrön koululla. Henkilöstöä perusopetuksessa on yhteensä 79 opettajaa ja 19 koulunkäyntiavustajaa, joiden lisäksi tarpeen mukaan määräaikaisia opettajia ja avustajia. Lisäksi vakituiseen henkilöstöön kuuluvat kaksi kiertävää erityisopettajaa, kaksi koulupsykologia ja koulukuraattori. Perusopetuksen kustannukset Pöytyän kunnan vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat yhteensä 8 216 932 euroa, keskimäärin 9 264 euroa/oppilas (brutto). Valtakunnallisessa vertailussa kustannukset olivat jonkin verran korkeammat keskiarvoon nähden. 31 4,05 32 4,6 32 4,6 32 4,6

71 Pöytyän kunta järjestää esiopetusta Riihikoskella; Pikkukirsikassa on ollut keskimäärin ollut 21 lasta. Metsälauhan päiväkodissa järjestetään kaikille lopuille alueen tarvitsijoille esiopetuksen. Keskimäärin 23 lasta. Kyrössä; Heikinsuon koululla alueen tarpeen mukaan. Palvelusetelipäiväkoti Pikkukertussa on ollut keskimäärin 11 lasta. Kyrön päiväkodissa järjestetään kaikille lopuille alueen tarvitsijoilla esiopetus, jossa on ollut keskimäärin 19 lasta. Yläneellä: Yläneen päiväkodissa esiopetus järjestetään alueen kaikille tarvitsijoille. Lapsia on ollut keskimäärin 18 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa Pöytyällä järjestetään Auvaisten, Heikinsuon, Kaulanperän, Kyrön ja Mustanojan kouluilla sekä Yläneen yhtenäiskoulussa, Riihikosken koulun aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään ns. Kurkitalossa. Kyrön koulun toiminnan järjestelyissä tehdään yhteistyötä MLL:n kanssa. Osallistujia on vuosittain noin 90 100. Henkilöstö on pääosin kouluilla työskenteleviä koulunkäyntiavustajia, jotka toimivat myös aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina vaihtelevin tuntimääriin, yhteensä 12 henkilöä on mukana toiminnassa. Kokonaiskustannukset olivat kunnan vuoden 2013 tilinpäätöksessä 144 069 euroa. Pöytyän kunta selvittää kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti syksyn 2014 aikana perusopetuksen järjestämisen kehittämisvaihtoehtoja. Edellinen selvitys valmistui keväällä 2014, jonka perusteella kouluverkkoon tehtiin muutoksia. Selvityksen ja oppilasennusteiden pohjalta erityisesti Kyrön ja Riihikosken taajamien oppilasmäärät ovat nousussa, mikä edellyttää koulutilojen laajentamista lähivuosina. Perusopetus Aura Pöytyä Varsinais- Suomi Manner- Suomi Esiopetus nettokustannukset, /as. 91 71 57 64 oppilaita 20.9. 48 91 4 890 58 705 Perusopetus nettokustannukset, /as. 1 031 1036 800 829 oppilaita 20.9. 500 895 43 370 503 726 nettokustannukset/oppilas 7 854 9 513 6 125 9 151 nettokustannukset, /tunti 83 116 116 119 Taulukko 44. Perusopetuspalvelujen asukaskohtaisista nettokustannuksista 2012 Auran ja Pöytyän perusopetuksen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat yhtä suuret. Perusopetusikäisten osuus väestöstä Aurassa on kuitenkin suurempi kuin Pöytyällä. Oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat Pöytyällä oleellisesti korkeammat kuin Aurassa ja kahdessa muussa selvitysalueen vertailukunnassa. Perusopetuksen tuntikohtaiset nettokustannukset ovat puolestaan lähellä toisiaan. FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaa ovat yhdistetyn kunnan perusopetuksen nettokustannukset 12,4 milj. euroa ja odotekustannukset 10,1 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 2,4 milj. euroa. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa lähteä hakemaan.

/oppilas 72 Oma perusopetus (305) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Hattula) 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Muutos 2007-2012: 2,8 % / vuosi (koko maa 2,2 % / vuosi) Nettokustannukset 2012 12,4 M, odotekustannukset 10,1 M Potentiaali 2,4 M 8855 8919 8687 8619 8674 8729 8216 7763 7985 7545 7180 7185 7101 7232 7213 7479 7137 7154 6240 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto Taulukko 45. Perusopetuksen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Pöytyällä on perusopetuksessaan säästöpotentiaalia ainakin yhden milj. euron verran. Pöytyän perusopetuksen korkeimpiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa mm. monitaajamaisuus ja tukipalvelujen tuottamisen järjestelyt. Myös perusopetuksen tuntijaossa kuntien kesken voi olla eroja sekä myös perusopetuksen toiminnassa ja rakenteessa. 6.2.3 Yhteenveto varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole merkittäviä palvelujen lisäystarpeita selvityskunnissa. Auran lapsiperhevoittoisen asukasrakenteen vuoksi varhaiskasvatuspalvelujen vaatimien voimavarojen osuus palvelurakenteessa on suuri laskettuna asukasta kohti. Perusopetusikäisten määrä kasvaa 150 koululaisella ja 10 prosentilla. Selvityskuntien on varauduttava laajentamaan perusopetusta ja rekrytoimaan uutta opetushenkilöstöä samalla, kun opettajia jää paljon eläkkeelle. Varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulujen opetus ovat lapsiperheiden asuinalueiden lähipalveluja. Perheet pitävät tärkeänä, että päiväkoti- ja alakoulupalvelut ovat lähellä koteja. Nykyisin auralaiset perheet ovat voineet lapsensa hoitoon myös yli kuntarajojen. Suurin osa vanhemmista valitsee kodin lähellä olevan päivähoitopaikan usein niin, että päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat lähellä toisiaan. Varhaispalvelujen toimipisteiden ja perusopetuksen alakoulujen sijoittumisessa ja toiminnassa ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia. Kuntien yhtenäiskoulujen ja yläasteiden toimipisteet sijaitsevat kuntakeskuksissa, joissa perusopetusikäisten määrä on suuri. Päivähoitoa ohjaavat pitkälle perheiden valinnat. Asuinalueiden lasten ja perheiden määrä ratkaisee toimiyksiköiden sijainnin ja palvelut. Palveluverkon laajuudesta johtuen kunnat tekevät jatkuvasti palveluverkkosuunnittelua ottaen huomioon palvelutarpeen ja kuntatalouden kehityksen.

73 Perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat Pöytyällä. Pöytyän kunta selvittää kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti syksyn 2014 aikana perusopetuksen järjestämisen kehittämisvaihtoehtoja. Selvityksen yhteydessä on hyvä tarkastella perusopetuksen sekä hallinnon ja tukipalvelujen kustannusrakenteita ja toimia niiden keventämisiksi. Varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa. Uusi laki voi tuoda muutoksia perheiden varhaiskasvatusoikeuden määrittelyyn sekä henkilöstörakenteeseen ja -mitoitukseen. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman uudet perusteet ovat valmistumassa. Yhdistymisarvio Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin kunnanosakohtaisia lähipalveluja. Päivä- ja alakouluikäisten määrä ratkaisee tarjottavien palvelujen sijainnin, joka puolestaan riippuu asuin- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ratkaisuista. Palveluverkkoja koskevia ratkaisuja kunnat tekevät joka tapauksessa palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmista. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä raja-alueilla. Lähipalveluissa päiväkodin ja alakoulujen yhteys tarjoaa lapsille ehyen kasvun ja oppimisen polun. Yhtenäiskoulut ja yläkoulut sijaitsevat kunnan osakeskuksissa, joilla on paljon kouluikäisiä. Kunnat pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa. Lasten kehityksen ja oppimisen tehostettua tukea, erityispäivähoitoa ja erityisopetusta, oppilashuoltoa, koulujen sosiaalityötä ja psykososiaalisia palveluja sekä myös päivähoidon vuorohoitoa voidaan organisoida uudella tavalla ja toimintaa tehostaa. Selvityskuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut ovat aiempaa yhdenvertaisemmin perheiden ja lasten käytettävissä, jos kunnat yhdistyvät. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota johdetaan yhtenäisellä tavalla. Pöytyän perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeat. Tämä vaatii oman tarkastelunsa, jota Pöytyän kunnan valtuusto on edellyttänyt. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa työskentelee noin 250 henkilöä, joista siirtyy eläkkeelle 65 vuoteen 2025 mennessä. Tämä on keskimäärin 5 työntekijää vuodessa. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla. Joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen avustajaresurssin käyttöä voidaan laajassa kokonaisuudessa määritellä yhtenäisin perustein ja madaltaa päivähoidon ja perusopetuksen rajaa. Hallinnon ja tukipalvelujen, kuten ateria- ja ruokapalvelut sekä siivous ja kiinteistöhuolto henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 60 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen 2025. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa.

2012=100. 74 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun mahdollisen siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta, kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista siirtyy peruskunnista pois. 6.2.4 Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus Selvityskunnissa oli 16-18 -vuotiaita vuonna 2013 yhteensä 476, joista Aurassa 149 ja Pöytyällä 327. Nuorisoasteikäisten määrä kasvaa jonkin verran selvityskunnissa. Lukio-opiskelijoita on jatkossa tasaisesti noin 140. Lukiokoulutuksen suosioon voi vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen muutokset. 16 18 vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2012-2029: +4% 16-18 -vuotiaat Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa 120 110 100 90 80 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus Aura ja Pöytyä Varsinais-Suomi Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 16-18 -vuotiaat 482 471 468 497 502 2012=100 100 98 97 103 104 16-18 -vuotiaat 16 229 15 054 14 910 15 398 15 614 2012=100 100 93 92 95 96 16-18 -vuotiaat 193 545 177 343 181 100 189 059 190 972 2012=100 100 92 94 98 99 Aura ja Pöytyä Lukion oppilaat* 138 135 134 142 144 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen Taulukko 46. Nuorisoasteikäisten määrän kehitysennuste Lukio-opiskelijoita on jatkossa tasaisesti noin 140. Lukiokoulutuksen suosioon voi vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen muutokset. Elisenvaaran lukio toimii Pöytyän Kyrön taajamassa. Tällä hetkellä opiskelijoita on 133 kaikkiaan viiden eri kunnan alueelta. Lukion päävirkoja on 10 ja yhteisiä opettajia Elisenvaaran koulun kanssa on 8. Lukion suorittaminen vaatii opiskelijalta vähintään 75 kurssia. Elisenvaaran lukiossa opiskelijat suorittavat oman opinto-ohjelmansa mukaan keskimäärin 78 kurssia. Tilinpäätöksessä 2013 lukiokoulutuk-

75 sen kulut olivat 733 054 ja hallinnon kulut 30 210. Toimitilat ovat yhteisiä Elisenvaaran koulun kanssa. Koulurakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa ja toimi tilojen kunto vaihtelee. Korjaustarvetta löytyy tulevina vuosina. Pöytyän Elisenvaaran lukion opiskelijakohtaiset kustannukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin lukiokoulutuksessa. Kun Pöytyän lukion kustannuksia vertaillaan Paimion 240 opiskelijan ja Liedon 280 opiskelijan lukioihin, ovat Pöytyän kustannukset lähellä Liedon lukion kustannuksia ja alhaisemmat kuin Paimiossa. Vertailun vuoksi mukana on Turku, jonka toimintaympäristö on erilainen, mutta oppilaskohtaiset kustannukset kuitenkin alemmat. Lukiokoulutus Turku Lieto Paimio Pöytyä Manner- Suomi Lukiokoulutus nettokustannukset, /as. 134 113 161 125 117 opiskelijoita 20.9. 3 811 279 228 148 nettokustannukset, /oppilas 6 359 7 154 7 465 7 189 7 071 nettokustannukset, /tunti 162 147 149 152 141 Tilastokeskus. Toiminta- ja taloustiedot 2012. Taulukko 47. Oman lukio koulutuksen nettokustannukset 2012 FCG:n odotekustannuslaskelman mukaan Pöytyän lukiokoulutuksessa ei ole kuntavertailun mukaan säästöpotentiaaleja, vaan lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset nettokustannukset ovat hyvin kilpailukykyiset. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti kunnat tai kuntayhtymät hakevat lukiokoulutuksen järjestämislupaa ennen vuoden 2017 alkua. Lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutuksen järjestäjältä voidaan edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Luonnoksessa on todettu, että järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena ja siinä on esitetty kriteerit järjestämislupien myöntämiseksi koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten perusteella. Epävirallisesti on kerrottu 500 opiskelijan vähimmäismäärästä lukiokoulutuksen järjestämiselle. Järjestämisverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017. Pöytyän on ilmeisesti tukeuduttava kuntien yhteistoimintaan lukiokoulutuksen järjestämisverkossa, kun järjestämis- ja ylläpitäjälupia haetaan. Ellisenvaaran lukio jatkaa toimintaansa toimiyksikkönä osana uutta lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa 1.1.2017 alkaen. Opiskelijoiden kannalta uudistus tarjoaa aiempaa monipuolisempia kurssi- ja opintomahdollisuuksia. Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen rajapinnat madaltuvat ja kaksoistutkintojen suorittamisen järjestelyt helpottuvat. Jatkokoulutukseen ja opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Nuorisoasteen koulutuksen järjestämisessä Aura ja Pöytyä ovat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on monialainen ammatillista koulutusta antava kuntayhtymä, joka omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuis-

76 opiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan sekä Loimaan ja Vakka-Suomen oppisopimustoimistot. Opiskelijoita on keskimäärin 2100, henkilökuntaa noin 280 ja liikevaihto noin 22 miljoonaa euroa. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Auran ja Pöytyän lisäksi ovat Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Tarvasjoki ja Uusikaupunki, yhteensä näiden väkiluku 80 313 henkilöä. Arvio yhdistymisestä Selvityskuntien yhdistyminen ei tämän hetken tietojen mukaan ilmeisesti suoraan ratkaise lukiokoulutuksen järjestämislupaa, vaan Aura ja Pöytyä tarvitsevat kuntien laajempaa yhteistoimintaa. Auran ja Pöytyän yhdistyminen joka tapauksessa vahvistaa kuntakokonaisuuden asemaan haettaessa järjestämis- ja ylläpitäjälupaa vuonna 2015. Yhdistetyssä kunnassa lukiokoulutus jatkuu Elisenvaaran lukiossa. Tavoitteena on hyvä pitää sitä, että tulevina vuosina Elisenvaaran koulun 9 luokilta puolet oppilaista jatkaa omassa lukiossa ja muista kouluista tulee 15-20 opiskelijaa vuosittain. Elisenvaaran lukio säilyy auranmaalaisten nuorten ensisijaisena lukiona. Opiskelijamäärät ovat 150 180. Henkilöstön määrä on suunnilleen ennallaan. Vapautuvien virkojen täyttö on suunniteltava tarkkaan ottaen huomioon opiskelijamäärät ja opetussuunnitelman mukaiset tuntijaot. Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Nämä edellytykset täyttyvät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna. Lukiokoulutuksessa voidaan muiden opetuspalvelujen tapaan hyödyntää hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen eläkepoistumaa ja hakea yhdistymishyötyjä aiemmin erillään olleiden toimintojen yhdistämisestä. Hallintoa ja tuotannollisia tukipalveluja voidaan yhdistää samoihin organisaatioihin. Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä. Auran kunnassa sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatio muodostuu sivistyslautakunnasta ja vapaa-aikalautakunnasta. Pöytyän kunnassa sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat koulutuslautakunta, vapaa-aikalautakunta sekä Auranlaakson kansalaisopiston ja koulujen johtokunnat. Lautakuntien tehtävät kunnissa ovat pitkälti keskenään vastaavat. Viranhaltijaorganisaatiossa kunnilla on yhteinen sivistysjohtaja, samoin on perustettu kirjastotoimenjohtajan virka, johon valittavan henkilön työaikaa jaetaan kuntien kesken. Kirjastopalveluiden nykytilanne Auran kirjasto on valmistunut vuonna 2003 ja sijaitsee Auran kuntakeskuksessa yhtenäiskoulun kanssa samassa rakennuksessa. Tilat ovat hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset. Pöytyän kunnan alueella on kolme kirjastoa. Riihikosken kirjasto on nimetty pääkirjastoksi. Kyrön kirjasto on Elisenvaaran oppimiskeskuksen yhteydessä, ja on kirjastoista uusin (2011). Yläneen kirjasto on pienin.

77 6.3 Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden nykytilanne Auran vapaa-aikatoimi huolehtii kunnassa vapaa-aika-, nuoriso ja liikuntapalveluista. Tilojen ja alueiden hoidosta vastaa tekninen toimi. Vapaa-aikatoimi vastaa myös nuorisokahvila Cafescon sekä Koivuniemen leiri- ja virkistysalueen käyttöön sekä kansainväliseen toimintaan liittyvistä tehtävistä. Kulttuuritoimi on kulttuurialan toimijoiden tukija ja auttaja. Kulttuuritoimi järjestää oman toiminnan lisäksi yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien ja kulttuurialan toimijoiden kanssa kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia kaikenikäisille kuntalaisille (v. 2013 yhteensä 22 tapahtumaa). Kulttuurisihteeri osallistuu Turun seudun kuntien ja kaupunkien kulttuuritoimijoiden Oikeesti jotakin - ryhmän työskentelyyn ja toteuttaa toimintoja näin myös seutukunnallisena yhteistyönä. Vapaa-aikatoimen ja kulttuuritoimen palveluksessa on yhteensä kaksi henkilötyövuotta. Pöytyän vapaa-aikatoimistossa on 4 työntekijää: kulttuurisihteeri, liikuntasihteeri, nuorisosihteeri ja nuorisotyöntekijä. Kulttuuritoimi hyödyntää muiden olemassa olevia tiloja. Kulttuuritoimi järjestää yhteistyössä erilaisia tapahtumia: elokuvaesityksiä, isänmaallisia juhlia, kesätapahtumia (Säpinät ja Elojuhlat) ja näyttelyitä. Vuonna 2013 yhteensä 40 tapahtumaa, osallistujamäärä 5 000. Nuorisopalvelut järjestää lähipalveluna avointa talotoimintaa Pöytyällä Kyrön Nuokkarissa (933 kävijää/2013), nuorisotila Kasissa Riihikoskella (1405 kävijää/2013) ja nuorisotalo Kalliolassa Yläneellä (2082 kävijää/2013). Liikuntatoimi toteuttaa ympärivuotisesti ohjattua liikuntaa sekä omana toimintana että ostopalveluina. Vuonna 2013 liikuntatoimen viikkotoimintaan osallistui 370 eri henkilöä ja harjoituskertoja kirjattiin hieman yli 7300. Liikuntatiloista suurimman huomion vie Riihikoskella sijaitseva liikuntahalli Kisariihi. 6.4 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut 6.4.1 Palvelujen nykytilanne Selvityskunnissa toimialan poliittinen ohjaus toimii seuraavan lautakuntarakenteen avulla: Auran teknisten palvelujen toimialalla toimivat tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta. Tekninen lautakunta toimii myös tielautakuntana. Pöytyän teknisten palvelujen tehtäväalueella ovat tekninen lautakunta ja sen tiejaos, rakennuslautakunta sekä Pöytyän-Auran yhteinen vesihuoltolautakunta. Hallinto ja sen organisointi Auran teknisten palveluiden toimialalla vuonna 2014 työskentelee 15 henkilöä. Teknisten palveluiden toimialan tehtävät ovat samat kun Pöytyälläkin, poikkeuksena ruokapalvelut jotka kuuluvat keskushallinnolle. Ruokapalveluiden palveluksessa on 9 henkilöä. Auran teknisten palvelujen toimistohenkilöstön työpisteet ovat Auran kunnanvirastolla. Ruokapalveluiden työpisteet sijoittuvat keskuskeittiölle ja yhtenäiskoululle.

78 Pöytyän teknisillä palveluilla työskentelee 2014 yhteensä noin 70 henkilöä. Palvelut jakaantuvat viiteen päätoimialaan (kiinteistö- ja asuntopalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut, yhdyskuntatekniset palvelut, rakennuttamispalvelut, rakennusvalvonta). Pöytyän teknisten palvelujen toimistohenkilöstön työpisteet ovat Riihikosken virastotalolla, paitsi toisen rakennustarkastajan toimisto on Yläneen virastotalolla. Ruokapalvelujen, puhtauspalvelujen ja teknisen toimen ammattihenkilöstön työtehtävät ja työpisteet jakaantuvat ympäri kuntaa. Tekniset palvelut Nykytilassa kunnilla on yhteistoimintaa yksin tai yhdessä Sopimuksiin perustuen (mm. Rakennemalli 2035, Aiesopimus) Yhtiömalliin perustuen (mm. Turun seudun jätehuolto Oy) Yhteiseen toimielimeen perustuen (mm. Seudullinen jätehuoltolautakunta, Koski Tl/Ympäristönsuojelu: Aura, Pöytyä, Tarvasjoki, Marttila) Kumpikin kunta omistaa yhden prosentin Turun seudun jätehuolto Oy:n osakepääomasta. Pöytyän teknisten palvelujen vastuualueena on kunnan teknisen toimialan kunnossapito ja ylläpitotehtävät, sekä rakentaminen ja toimialueen kehittäminen. Teknisen toimen vastuulla ovat myös ruoka- ja puhtauspalvelut. Kiinteistöpäällikkö toimii lisäksi työsuojelupäällikkönä. Kunta on julkisena rakennuttajana merkittävä. Vuoden 2013 toimintamenot olivat Pöytyällä noin 7,6 miljoonaa euroa (ruokapalvelun osuus 2,6 miljoonaa euroa). Pöytyän kunnassa on oma rakennusvalvontayksikkö (1,5 rakennustarkastajaa ja 0,5 sihteeriä). Kiinteistönhoito tehdään lähes kokonaan omana työnä. Kiinteistöpäivystys on hoidettu omana työnä VKL:sin. Kiinteistöjen korjaamiseen on käytetty erityisosaamista vaativissa töissä ulkopuolista työvoimaa. Yläneen alueella toimiva keskuskeittiö valmistaa kaikki ateriat kunnan toimitiloihin Yläneen alueella. Muualla kunnassa ateriat valmistetaan koulukohtaisesti ja kahdessa palvelutalossa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden pienet huolto- ja hoitotyöt tehdään omana työnä. Urakoitsijat suorittavat mm. katuverkon rakentamista ja kunnossapitoa. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu taajama-alueille. Viemäriverkostolla on saneeraustarvetta. Rakenteilla oleva siirtoviemäri poistaa lähitulevaisuudessa tarpeen Riihikosken ja Auran jätevesipuhdistamoihin, mutta Kyrössä käytetään edelleen nykyistä puhdistamoa. Yläneen jätevedet johdetaan Säkylään. Tekninen toimi hallinnoi kunnan maa- ja metsäalueita. Pöytyän kunnan omistuksessa on mm. 4 virastotaloa, 10 koulua, 3 päiväkotia ja 3 palvelutaloa. Yhteensä kiinteistöjä on 61 eri vastuualueyksikköä. Kunta omistaa myös vuokra-asuntoja noin 500 kpl. Viime aikojen mittavin rakennushanke on ollut Kyrön päiväkodin rakentaminen. Vuonna 2014 valmistuneen hankkeen toteutus maksoi noin 2,8 miljoonaa euroa. Osalle kunnan omistamista rakennuksista on muodostumassa merkittävästi peruskorjausvelkaa, sillä korjauksia on lykätty yleisen taloustilanteen ja epävarmojen käyttötarpeiden vuoksi.

79 Kunnallistekniikan merkittäviä rakennushankkeita on lähitulevaisuudessa uusilla asuntoalueilla Kyrössä Latomäen, Junnimäen ja Laurilantien alueilla, Yläneellä Nissilän alueella sekä Riihikoskella Mäkiäistenkankaan laajennusalueella. Auran kunnan tekninen toimi huolehtii kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, kunnossapito- ja käyttötehtävistä ja niihin liittyvistä suunnittelu- ja muista tehtävistä sekä tietoimen tehtävistä. Teknisen hallinnon palveluksessa on talousarviovuonna 2014 henkilöstä seuraavasti: tekninen johtaja 1, rakennusmestari 0,5 ja toimistosihteeri 0,5 (rakennusmestarin sekä toimistosihteerin palkkauskustannuksista 50 % kohdistuu rakennusvalvonnan tehtäväalueelle). Rakennusmestari hoitaa lisäksi työsuojelupäällikön tehtäviä. Toisen rakennusmestarin virka on täyttämättä, virkaa ei kuitenkaan ole lakkautettu. Vuoden 2013 toimintakulut olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Auran kunnan rakennusvalvonnassa on 0,5 rakennustarkastaja ja 0,5 sihteeri. Rakennusvalvonnan toimintamenot noin 60 800 euroa ja koko rakennusvalvonnan toimialalta, johon sisältyy myös paloja pelastustoimi, väestönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunta 373 500 euroa. Kunnan kiinteistöjen hoitotyöt tehdään omana työnä. Erityisosaamista vaativat työt, kuten lvis- ja varsinaiset rakennustyöt, on tuotettu ostopalveluna. Kiinteistöjä on korjattu vuoden 2014 aikana Käyrän vankilasta saadun työvoiman avulla. Kunnalla on käytössä kiinteistön hoitamiseen ja kunnossapitoon sähköinen kiinteistönhallintajärjestelmä (Ryhti). Lähes kaikki kunnan kiinteistöt ovat keskitetyn kiinteistöautomaation piirissä ja kiinteistöpäivystys on hoidettu omana työnä 24h vuorokaudessa, 7 päivää viikossa. Keskustan kiinteistöt ovat kaukolämmön piirissä. Auran kunnassa ruokapalvelut kuuluvat keskushallinnon toimialueeseen. Kunnassa on yksi keskuskeittiö mistä ruoka jaetaan eri kohteisiin (päiväkodit, koulut, vanhustentalo, kotipalvelu). Yhtenäiskoulussa toimii lisäksi jakelukeittiö. Liikenneväylien kunnossapito- ja hoitotyöt tehdään paikallisten urakoitsijoiden toimesta. Kunta hoitaa vesi ja viemäriverkostoa omana työnä, konetyöt ja erikoisosaamista/välineitä vaativat työt suoritetaan ostopalveluna. Viemäriverkostoon kohdistuvia vuotovesiä on selvitetty, kartoitettu ja korjattu vuodesta 2010. Auran kunta on aloittanut tänä vuonna siirtoviemärin rakentamisen ja kunnan omalla puhdistamolla loppuu toiminta vuoden 2015 alkupuolella, jolloin siirtoviemäri otetaan käyttöön. Siirtoviemärin vaikutusalueella olevien kiinteistöjen on mahdollista liittyä viemäriin samassa yhteydessä rakennettavan paineputken kautta omilla pumppaamoillaan. Vaikutusalue kattaa n. 80 % kunnan rakennuskannasta. Tekninen toimi hallinnoi kunnan maa- ja metsäalueita, joita Auran kunta omistaa noin 70 hehtaaria. Auran kunnan omistamat kiinteistöt ovat jaettu 26 eri vastuuyksikköön. Kunta omistaa vuokraasuntoja noin 20 kpl. Auran kunta on osakkaana Kiinteistö Oy Horsmanhaan yhtiössä, joka omistaa pääosan Auran vuokra-asunnoista. Auran yhtenäiskoulua on useampaan otteeseen laajennettu 2000-luvun aikana. Päiväkoti Pääskynpesää laajennettiin vuonna 2013. Osalle Auran kunnan omistamista rakennuksista on kuitenkin muodostumassa merkittävästi peruskorjausvelkaa.

/asukas 80 Auran ja Pöytyän ympäristönsuojelu, ympäristönterveydenhuolto ja palo- ja pelastustoiminta on järjestetty molemmissa kunnissa samalla tavalla sopimusperusteisesti. Palveluista laskutetaan asukasluvun perusteella. Kunnilla on yhteinen vesilaitos ja kumpikin ostaa jäteveden käsittelyn Turusta. YHDYSKUNTAPALVELUT YHTEENSÄ (410 + 420 + 440 + 460 + 479 + 480) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman kunnan tasolle (Laitila) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Muutos 2007-2012: 3,7 % / vuosi (koko maa 1,1 % / vuosi) Nettokustannukset 2012 2,7 M, odotekustannukset 2,9 M Potentiaali( 0,2 M ) 215 199 201 194 195 181 431 380 220 271 231 234 170 252 151 257 273 231 322 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 410 Yhdyskuntasuunnittelu, 420 Rakennusvalvonta, 440 Ympäristön huolto, 460 Liikenneväylät, 470 Puistot ja yleiset alueet, 480 Palo- ja pelastustoimi Taulukko 48. Yhdyskuntapalvelujen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla (FCG:n laskentamalli) Vertailussa yhdyskuntapalvelujen kokonaisuus on tehokas eikä sillä ole säästöpotentiaalia. Osaalueilla sitä on liikenneväylissä 300 000, rakennusvalvonnassa 100 000 sekä puistoissa ja yleisissä alueissa 100 000. Vertailu ei sisällä tukipalveluja (kiinteistönhoito, siivous, ruokapalvelut).

81 Asetelmaa tarkennetaan Auran ja Pöytyän yhdyskuntapalvelujen kesken seuraavalla taulukolla: Taulukko 49. Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset /asukas 2002-2012 Kummankin kunnan kustannukset ovat koko tarkastelujakson selvästi maakunnan ja koko maan kustannusten alapuolella ja Pöytyä kustannukset Auran kustannuksia matalammalla tasolla. Vuonna 2012 Auran kustannukset ovat kohonneet varsin voimakkaasti. 6.4.2 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut yhdistyneessä kunnassa Yhdistyneessä kunnassa etuina ovat yhteiset käytännöt/säännöt, taksat ja rakennusjärjestys. Resursseja ja osaamista voitaisiin kohdistaa myös toiminnan kehittämiseen. Sijaisuusjärjestelyt mahdollistaisivat järjestelmän haavoittuvuuden vähentämisen resurssien ollessa isommat. Yhdistelmävirat mahdollisesti poistuisivat ja toiminnan tasapuolisuuden turvaaminen varmistuu entistä paremmin. Paremmat mahdollisuudet erikoistua ja pitää erikoisosaamista kunnassa. Haasteita voi luoda paikallistuntemuksen ja kuntalaisten kanssa kanssakäyminen vähentyminen, ellei siihen panosteta uudessa tilanteessa. Kunnan sisäiset välimatkat asettavat haasteita yönjohtamiselle. Toimintojen keskittäminen vähentää toimipisteiden määrää reuna-alueilla ja vie joitakin palveluita kauemmas kuntalaisista. Yhdistymisen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutostarpeita teknisten palvelujen hallintoon. Hallittavat etäisyydet mahdollistavat etenkin puhtauspalvelujen ja teknisen toimen ammattihenkilöstön hyödyntämisen koko kunnan alueella. Isompi ruokapalvelujen tarve (mm. koulut) mahdollistaa myös keskitetymmän ruokahuollon ja antaa myös mahdollisuuden arvioida aidosti riittävän suuren kokonaisuuden organisointivaihtoehtoja.

82 Kunnan ylläpitämien toimintojen keskittäminen lukumääräisesti vähempiin yksiköihin voi pienentää pysyvää kulurakennetta, mutta aiheuttaa lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia rakennusten saneeraustarpeiden vuoksi. 6.4.3 Henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma Auran ja Pöytyän kuntien palveluksessa on 672 henkilöä (Kevan tietot). Henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 202 henkilöä vuoteen 2025. Eläkkeelle siirtymisprosentti on 30. Peruspalvelut sekä hallinto ja tukipalvelut Henkilöstömäärä 2013 Eläköityy 2014-2025 Keskimäärin vuodessa Eläköitymis-% (1) Lisäys ilman tuottavuuden kasvua (2) Lisäys, jos tuottavuus +0,5 % Varhaiskasvatus 113 44 4 39 4-3 Opettajat 137 19 2 14 8 0 Kulttuuri- ja vaapa-aika 19 2 0 11 1 0 Sivistyspalvelut yhteensä 269 65 5 24 13-3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 232 71 6 31 42 27 Hallinto ja tukipalvelut 143 60 5 42 8-1 Tekniset palvelut 28 6 1 21 1 0 Yhteensä 672 202 17 30 63 23 Poistuma plus lisäys 265 225 (1)-(2) Erotus 40 Kunnallisen eläkevakuutuksen ennuste 2012, koottu FGC:n perusaineistosta Taulukko 50. Peruspalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma vuoteen 2025 Peruspalveluissa eläkepoistuma on suurin. Sivistyspalveluissa eläkkeelle siirtyy 65 henkilöä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa 71 henkilöä. Eläkepoistumasta johtuvien rekrytointien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan jossain määrin lisähenkilöstöä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Jos palvelujen tuottavuus ei nouse, peruspalvelujen rekrytointitarve on laskennalliseksi noin 50 työntekijää. Tuottavuutta parantavien toimien ansiosta voidaan korvaavien rekrytointien lisäksi pidättäytyä noin 20 työntekijää vastaavan henkilöstöpanoksen lisäyksessä. Hallinnon ja tukipalvelujen, kuten ateria- ja ruokapalvelut sekä siivous ja kiinteistöhuolto henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 60 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen 2025. Tämä on merkittävä määrä. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa. 7 KUNTATALOUS Kuntarakenteen muuttamisen keskeisenä tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja aloudellisesti kestävä kuntakokonaisuus, jolla on riittävä rahoituksellinen liikkumavara ja sopeutumiskyky kohdata olennaisiakin muutoksia kunnan tulonmuodostuksessa ja menokehityksessä. Kuntatalouteen kohdistuvia muutospaineita voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvu, talouden suhdannevaihtelut sekä tulomuodostukseen ja menoihin kohdistuvat lainsäädäntövaikutukset.

83 Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen vähäinen kasvu sekä leikkaukset lakisääteisissä valtionosuuksissa ovat keskeisiä muutostekijöitä, jotka myös Pöytyän ja Auran kuntien kohdalla ovat ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Väestönkasvun edellyttämät uusinvestointitarpeet ovat erityisesti Auran kohdalla johtaneet velkaantumiseen. Kuntatalouden on lähivuosina varauduttava käyttötalouden valtionosuuksien vähenemiseen, suurten ikäluokkien hoivatarpeen kasvuun ja osassa kuntia myös siihen, etteivät ennusteet suotuisasta väestön kehityksestä toteudu. Yleinen talouden taantuma merkitsee, että kuntatalouden sopeutumisvara pienenee. 7.1 Selvityskuntien nykyinen tulo- ja menorakenne 7.1.1 Kuntien nykyinen tulorakenne Kuntataloudessa tärkein tulon lähde on verorahoitus, joka muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Verotulojen osuus tuloista oli vuonna 2013 Aurassa 62 %, kun Pöytyällä osuus oli 44 %. Valtionosuuksissa Pöytyän osuus oli taas suurempi kuin Aurassa, joten verorahoituksen suhteellinen osuus kokonaisrahoituksessa ei kunnissa olennaisesti poikennut toisistaan. Pöytyän tuloista lähes viidennes tuli myyntituloista ja maksuista, mikä oli tuntuvasti suurempi kuin Aurassa. Pöytyä 44 % 37 % 18 % Aura 62 % 26 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotulot Käyttötalouden valt.os. Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuva 11. Tulolajittaiset %-osuudet kokonaistuloista v. 2013 Pöytyän kokonaistulot olivat vuonna 2013 57,5 milj. euroa ja Aurassa 21,7 milj. euroa. Asukasta kohden Pöytyän tulot olivat 1 230 euroa suuremmat kuin Aurassa. Verotulot asukasta kohden olivat Aurassa 17 % suuremmat kuin Pöytyällä. Valtionosuudet asukasta kohden olivat taas Pöytyällä 72 % suuremmat kuin Auralla. Toimintatulot asukasta kohden olivat Pöytyällä kaksinkertaiset Auraan verrattuna. Lainanotto kummankin kunnan rahoituksessa jäi vähäiseksi. Omaisuuden myynnistä tuloja kertyi Pöytyällä 0,5 milj. euro ja Aurassa vajaa 0,2 milj. euroa.

84 Pöytyä 25081 21350 10305 Aura 13501 5708 2332-10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Verotulot Valtionosuudet Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuva 12. Tulorakenne v. 2013 (1.000 euroa ) Pöytyä 2920 2485 1200 Aura 3408 1441 589 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Toimintatulot Lainanotto Muut tulot Kuva 13. Tulorakenne v. 2013 ( /asukas) Aura Pöytyä 1 000 %-osuus 1 000 %-osuus Verotulot 13501 62,4 25081 43,6 % Kunnan tulovero 12683 58,6 22818 39,7 % Yhteisövero 283 1,3 1001 1,7 % Kiinteistövero ym. 535 2,5 1262 2,2 % Käyttötalouden valtion osuus. 5708 26,4 21350 37,1 % Toimintatulot 2332 10,8 10305 17,9 % Myyntitulot 827 3,8 4947 8,6 % Maksutulot 915 4,2 2902 5,0 % Muut toimintatulot 590 2,7 2456 4,3 % Lainanotto 0 0,0 150 0,3 % Muut tulot 106 0,5 616 1,1 % siitä: Omaisuuden myyntitulot 157 0,7 507 0,9 % TULOT YHTEENSÄ 21647 100,0 57502 100,0 % Taulukko 51. Selvityskuntien tulolajeittaiset % -osuudet kokonaistuloista ja tulorakenne tulolajeittain euroa/asukas v 2013 7.1.2 Kuntien nykyinen menorakenne Kuntataloudessa henkilöstömenot ovat keskimäärin 47 % kokonaismenoista mukaan lukien ulkoiset investointimenot. Auran ja Pöytyän selvityskunnat poikkeavat tästä yleisperiaatteesta. Pöytyällä henkilöstömenojen osuus jää alle 40 %:n ja Aurassa osuus on 31 %. Sen sijaan palvelujen ostot on selvityskunnissa suurin menoerä, Pöytyällä 45 % ja Aurassa jopa 49 % kokonaismenoista, kun kuntatalou-

85 dessa keskimäärin palvelujen osuus on alle neljännes. Investointimenojen osuus on selvityskunnissa keskimäärää puolet pienempi eli vain 5 %. Menolajittaiset prosenttiosuudet kuntien rahankäytöstä on esitetty kuvassa 3.1. P Ö Y T Y Ä 29 % 9 % 5 % 45 % 5 % 5 % AURA 24 % 7 % 5 % 49 % 5 % 4 % 5 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuva 14. Menolajeittaiset % -osuudet kunnan kokonaismenoista v. 2013 Pöytyän kokonaismenot 59,1 milj. euroa olivat 2,6 kertaa suuremmat kuin Auran, jonka kokonaismenot olivat 22,7 milj. euroa. Asukasta kohden Pöytyän menot olivat 1 150 euroa suuremmat kuin Aurassa. Pöytyän asukaskohtaiset menot olivat suuremmat henkilöstömenoissa, materiaalin ja palvelujen ostoissa sekä investoinneissa. Auralla oli Pöytyää suuremmat asukaskohtaiset menot vain lainanhoidossa. Pöytyä Aura 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuva 15 Menorakenne menolajeittain 1 000

86 Pöytyä 1965 600 371 3083 325 332 Aura 1396 388 267 2836 313 282 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Palkat Sos.vak.maks ja eläk. Materiaalin ostot Palvelujen ostot Avustukset Lainanhoito Investoinnit Muut menot Kuva 16. Menorakenne menolajeittain euroa/asukas v. 2013. Aura Pöytyä % /as 1 000 % /as 1 000 Palkat 24 % 1396 5531 29 % 1965 16883 Sos.vak.maks ja eläk. 7 % 388 1539 9 % 600 5152 Materiaalin ostot 5 % 267 1056 5 % 371 3185 Palvelujen ostot 49 % 2836 11236 45 % 3083 26484 Avustukset 5 % 313 1239 5 % 325 2790 Lainanhoito 4 % 227 899 2 % 104 893 Investoinnit 5 % 282 1118 5 % 332 2852 Muut menot 0 % 22 87 1 % 98 842 Yhteensä 100 % 5731 22705 100 % 6878 59081 Taulukko 52. Menolajeittaiset % -osuudet kokonaismenoista, menolajit euroa asukasta kohden ja menolajit 1000. 7.2 Tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan kuntataloudessa tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia tässä tarkastelussa ovat vuosikate, suunnitelmapoistot ja poistonalaiset investoinnit. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset. Tämä sääntö riittävästä tulorahoituksesta on pätevä edellyttäen, että poistojen määrä vastaa likipi-täen poistonalaisten investointien omahankintamenojen keskimäärää useamman vuoden aikajak-solla. 7.2.1 Pöytyän tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Pöytyän tilikauden tulokset ovat kääntyneet alijäämäisiksi vuodesta 2012 alkaen. Lähes viiden milj. euron ylijäämät on käytetty kahden viime vuoden aikana. Vuoden 2014 tilinpäätökseen jouduttaneen

87 kirjamaan miljoonan euron kertynyt alijäämä. Alijäämäisten vuositulosten sarja näyttäisi jatkuvan ainakin vuoteen 2017 taloussuunnitelman mukaan. Tulorahoituksen heikkenemiseen ei näytä olevan yhtä keskeistä syytä, vaan taustalla ovat muun muassa toimintatulojen vuotuinen 3 % alenema, vähäinen verotulojen kasvu 2014, valtionosuuden vähentyminen 2015 ja nettorahoituskulujen kolminkertaistuminen vuodesta 2014 alkaen. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,75 prosenttiyksikköä vuodelle 2014. Vuosikate uhkaa silti muodostua negatiiviseksi. Kertyneen alijäämän määrä kasvaa vuoteen 2017 mennessä 5,5 milj. euroon. Kun kunnalla on jo vuoden 2013 taseessa kertynyttä alijäämä, ei alijäämäisen taloussuunnitelman hyväksyminen vuosille 2015-2017 ole kuntalain mukaista. 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATUOTOT 9 391 10 902 10 065 10 305 10 046 9 797 9 710 9 675 siitä: sisäiset erät 0 0 0 0 0 0 0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -47 537-50 951-53 611-55 558-57 053-56 986-57 244-57 521 siitä: sisäiset erät TOIMINTAKATE -38 146-40 049-43 546-45 253-47 007-47 189-47 534-47 846 Verotulot 21 540 22 565 22 890 25 081 25 364 26 415 26 782 27 524 Valtionosuudet, 18 686 19 761 20 718 21 350 21 477 21 095 21 203 21 498 Rahoitustuotot ja -kulut 37 12-51 -62-209 -179-169 -184 VUOSIKATE 2 117 2 289 11 1 116-375 142 282 992 Poistot ja arvonalentumiset -1 726-1 849-1 969-2 020-2 045-2 052-2 095-1 975 TILIKAUDEN TULOS 391 440-1 958-904 -2 420-1 910-1 813-983 Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 20,75 20,75 20,75 20,75 Vuosikate % poistoista 122,7 123,8 0,6 55,2-18,3 6,8 13,5 50,2 Vuosikate /asukas 249 270 1 130-44 16 32 114 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 3 495 2 994 4 823 1 374-937 -2 765-4 524-5 453 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as 411 353 563 160-109 -320-521 -628 Asukasluku 8 494 8 474 8 569 8 588 8 612 8 638 8 683 8 683 Taulukko 53. Pöytyän tuloslaskelma vv. 2010-2017 Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnin keskeiset muuttujat eli vuosikate, poistot ja poistonalaisten investointien omahankintamenot vv. 2002 2016 on Pöytyän osalta esitetty kuvassa 17. Kunnan tulorahoituksen osuus investoinneista on keskimäärin vain 39 %. Pistotaso suhteessa investointien on kohtuullista tasoa. Koska vertailukohteena on investointien omahankintameno, josta on vähennetty investointiavustukset, poistotason ei tarvitse vastata keskimääräistä bruttoinvestointitasoa, vaan se voi yleensä olla sitä noin 30-40 % alempi. Huolestuttavaa talouden tasapainon kannalta kuitenkin on, että tulorahoituksen osuus on jäänyt vajaaseen viidennekseen poistonalaisten investointien omahankintamenosta kuten kuvasta 17 käy ilmi.

1 000 88 5000 4000 3000 2000 1000 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17-1000 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Poistonalaisten investointien omahankintamenot Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit-% KA 39 % Poisto/Poistonalaiset investoinnit-% KA 68 % Kuva 17. Pöytyän vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002-2016 (1 000 ) 7.2.2 Auran tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino Auran tilikauden tulokset ovat vuodesta 2012 alkaen olleet vaihtelevasti ali- ja ylijäämäisiä. Vuosikate on vv. 2012 2017 ollut kolmena vuotena negatiivinen. Veroprosenttia on korotettu viimeksi 2013 0,75 prosenttiyksikköä ja saman suuruinen korotus on suunnitteilla vuodelle 2016. Harkinnanvaraista valtionavustusta kunta on saanut vuosina 2012-2013 yhteensä miljoona euroa. Näilläkään keinoin tulorahoitusta näytetä saatavan riittämään, vaan kertyneen alijäämän määrä kasvaa yli 4 milj. euroon vuonna 2016. Tilanne ei ole voimassa olevan kuntalain mukainen, jos taloussuunnitelmat laaditaan alijäämäisiksi, vaikka kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää kuten Auralla on. 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTAKATE -15 737-17 315-18 216-18 356-18 770-19 319-19 438-19 516 Verotulot 11 482 12 414 12 035 13 501 13 709 14 065 14 920 15 521 Valtionosuudet, 4 924 5 082 5 368 5 708 5 045 5 266 5 000 5 000 siitä: Harkinnanvarainen rahoitusavustus 500 515 Rahoitustuotot ja -kulut -123-84 -99-103 -156-157 VUOSIKATE 607 41-936 769-115 -91 326 848 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -535-581 -619-647 -633-621 -693-821 Satunnaiset tuotot 15 16 TILIKAUDEN TULOS 72-525 -1 539 122-748 -712-367 27 Tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloveroprosentti 20,25 20,25 20,25 21,00 21,00 21,00 21,75 21,75 Vuosikate % poistoista 113,5 7,1-151,2 118,9-18,2-14,7 47,0 103,3 Vuosikate /asukas 155 10-236 194-28 -22 79 205 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000-411 -909-2 421-2 271-2 992-3 676-4 015-3 960 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as -105-229 -610-573 -739-899 -972-959 Asukasluku 3 911 3 975 3 971 3 962 4 051 4 091 4 131 4 131 Taulukko 54. Auran tuloslaskelma vv. 2010-2017

89 Kuvassa 18 on esitetty Auran tulorahoituksen riittävyyden arvioinnin keskeiset muuttujat eli vuosikate, poistot ja poistonalaisten investointien omahankintamenot vv. 2002 2017. Auran tulorahoituksen viidenneksen osuus investointien rahoittamisesta on ollut siinä määrin riittämätön, että se johtanut velkaantumiseen. Poistotaso suhteessa investointien on myös liian alhainen, mistä syystä kunnan talouden epätasapaino on ilmeisesti syvempi, mitä taseen alijäämäerät osoittavat. Huolestuttavaa Auran kohdalla on, ettei kunta ole onnistunut talouden tasapainotuksessa, vaikka alijäämäisyyttä on jatkunut jo vuosikymmenen ajan, aluksi tosin lievänä mutta viime vuosina yhä vaikeampana. Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit-% KA 22 % Poisto/Poistonalaiset investoinnit-% KA 49 % Kuva 18. Auran vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002-2016 (1 000 ) 7.2.3 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen tulorahoituksen riittävy y- destä ja talouden tasapainosta Tulorahoituksen tunnusluvut vuosilta 2013 ja 2016 on koottu taulukkoon 5. Verotettavat tulot perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Jos kunnan tunnusluku on koko maan keskiarvoa parempi, on se merkitty taulukkoon sinisellä pohjalla. Kriisikuntakriteerin täyttävät tunnusluvut on merkitty taulukkoon punaisella pohjalla. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta ovat Aurassa n. 1500 euroa asukasta kohden korkeammat kuin Pöytyällä. Yhteisöverotulot ovat suuremmat Pöytyällä ja kiinteistöverotuotossa asukasta kohden pieni ero on Auran hyväksi. Tuloveroprosentit ovat molemmissa kunnissa yli kriisikuntarajan sekä 2013 että 2017. Pöytyän käyttötuloista yli kolmannes tulee valtionosuuksista, Aurassa osuus on painumassa viidennekseen vuonna 2016. Vuosikatteet ovat liian pienet molemmissa kunnissa ja lähenevät nolla- tasoa vuonna 2016.

90 Kuntakonserneissa tulorahoitus oli peruskuntia parempi vielä 2013. Kertynyttä alijäämää on Auralla ollut taseessaan vuodesta 2014 lähtien ja sen määrä asukasta kohden lähenee liki 1000 euroa vuonna 2016. Pöytyän taseen alijäämä ylittänee 500 euroa asukasta vuonna 2016. Tulorahoituksen kriisikuntakriteereistä vuonna 2016 täyttyy molemmissa kunnissa samoin kuin yhdistyneessä kaksi kolmesta. Nykyiset kunnat Asukasluku Verotettavat tulot Kunnan tulovero-% Valtionosuus käyttötuloista Vuosikate Kertynyt yli-/alijäämä 2012 2012 2013 2015/2016 2013 2016 2013 2016 2013 2013 2016 2013 31.12. 31.12. Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konserni 2013 2016 /as 1 000 % % % % /as. /as. /as. /as. /as. /as. Pöytyä 8590 8 683 12 656 108 715 20,00 20,75 38 % 37 % 130 26 306 160-518 60 Aura 3962 4 131 14 569 57 722 21,00 21,75 26 % 22 % 194 79 342-573 -972-527 Kriisikuntaraja-arvot 19,88 20,24 neg. neg Koko maan keskiarvo 19,38 19,74 22 % 380 1290 AP-selvitysalue 12 552 12 814 13 319 166 437 20,36 21,11 35 % 32 % 150 43 317-71 -665-125 10001-20000 as. kunnat 14 365 20,04 20,51 29 % 296 501 * 2012 tieto Koko maan tai kuntakokoluokan keskiarvoa parempi Taulukko 55. Tulorahoituksen tunnusluvut vv. 2013 ja 2016 Kriisikuntakriteeri täyttyy 7.3 Selvityskuntien toiminnan ja investointien rahoitus Kunnan toiminnan ja investointien rahoitus esitetään rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toiminnan rahavirta osoittaa tulorahoituksen määrän, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja omaisuuden myynnin erotuksesta. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainojen ja korollisen laina-kannan muutokset tilikauden aikana Jos toiminnan ja investointien rahavirta -välisumma on positiivinen, investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, toimintaa ja investointeja joudutaan rahoittamaan myös vieraan pääoman rahoituksella, antolainojen palautuksilla tai rahavaroja ja saatavia vähentämällä. Vieraan pääoman rahoitus voi olla korollista lainaa tai korotonta vieraan pääoman lisäystä kuten palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäystä, joiden määrä voi kunnan verkostoinvestointien rahoituksessa olla merkittäväkin. Mainitut korottoman vieraan pääoman lisäysten ja saatavien vähentymisen tulovaikutukset sisältyvät rahoituslaskelman riviin muut maksuvalmiuden muutokset. Korollisen vieraan pääoman ja antolainakannan muutokset ovat omilla riveillään. Kunnan rahoituksen riittävyyttä on arvioitava vuotta pidemmällä aikajaksolla. Tätä tarkoitusta varteen lasketaan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodesta 1997 lähtien, jolloin kuntien taseet arvostettiin uudelleen kirjanpitolain mukaisesti. 7.3.1 Pöytyän kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Pöytyän investointimenot vv. 2010-2016 ovat vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa, rahoitusosuudet 0,5 milj. euroa ja omaisuuden myynti 0,5 milj.euroa. Suunnittelukauden 2015-2017 inves-

91 toinnit pysyvät samanmääräisenä, mutta investointitulot laskevat alle puoleen pitkän aikavälin keskimäärästä. 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 2 095 1 830-224 1 338-375 142 282 992 Investointien rahavirta -2 929-3 028-2 073-2 335-4 193-2 750-3 940-4 195 Investointimenot -3 149-5 041-3 334-2 852-6 986-3 380-4 190-4 445 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 829 614 10 2 352 380 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 220 1 184 647 507 441 250 250 250 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -834-1 198-2 297-997 -4 568-2 608-3 658-3 203 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset 76 70 40 36 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 325 1 269 131-617 4 532 2 642 3 565 3 203 Muut maksuvalmiuden muutokset -259 265 1 278 495 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 142 1 604 1 449-86 4 532 2 642 3 565 3 203 0 RAHAVAROJEN MUUTOS -692 406-848 -1 083-36 34-93 0 Rahavarat 31.12. 1 620 2 026 1 178 95 59 93 0 0 Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) -16 589-17 787-20 086-21 083-25 651-28 259-31 917-35 120 Lainakanta (1.000 ) 6 489 7 762 7 892 7 275 11 807 14 449 18 014 21 217 Lainakanta /as 764 916 921 847 1 371 1 673 2 075 2 444 Taulukko 56. Pöytyän kunnan rahoituslaskelma vv. 2010-2017 Pöytyän pitkän aikavälin toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta on keskimäärin 2,4 milj. euroa negatiivinen. Nämä tiedot käyvät ilmi taulukon 6 rahoituslaskelmasta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan painuvan -25,7 milj. euroon vuoden lopussa. Suunnittelukauden loppua kohden kertymä tulee olemaan lähes -35 milj. euroa. Kertymävajeesta on keskimäärin puolet katettu korollisella vieraalla pääomalla ja loppuosa korottomalla vieraalla pääomalla ja toimintapääomalla eli rahavaroja ja saamisia supistamalla. Kunnan rahavarat vähentyvät nollatasoon suunnittelukauden loppua kohti. Kertymävajeen ja lainakannan määrät vv. 2010-2016 on esitetty kuvassa 16. 0-5 000-10 000-15 000-20 000-25 000-30 000-35 000-40 000 2002 03 04 10 11 12 13 14 15 16 17 Rahoitustarve -4 698-6 168-8 946-16 588-17 786-20 083-21 080-25651 -28259-31917 -35120 Korollinen lainakanta -2 139-2 316-2 328-6 491-7 761-7 891-7 273-11807 -14449-18014 -21217 Kuva 19. Pöytyän toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ja siitä korollisella lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2002-2017

1 000 92 7.3.2 Auran kunnan toiminnan ja investointien rahoitus Auran investointimenot vv. 2010-2016 ovat vuositasolla keskimäärin 1,5 milj. euroa, rahoitusosuudet 0,2 milj. euroa ja omaisuuden myynti 0,3 milj.euroa. Suunnitteluvuosina 2015-2016 investoinnit jäisivät vähän alle miljoonan euron ja omaisuuden myynti pysyisi 0,3 milj. euroa vuodessa. 1.000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta 448-85 -1 105 671-404 -705-445 Investointien rahavirta -1 979-988 -1 426-948 -1 299-665 -658 Investointimenot - -2 576-1 227-1 822-1 118-2 281-965 -958 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 360 11 62 13 680 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 237 228 334 157 302 300 300 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA = -1 531-1 073-2 531-277 -1 703-1 370-1 103 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset 370 143 2 918-781 1 728 301 945 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 1 330 325 196 835 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA = 1 700 468 3 114 54 0 1 728 301 945 RAHAVAROJEN MUUTOS 169-605 583-223 25-1 069-158 Rahavarat 31.12. 1 447 842 1 425 1 202 1 227 158 0 Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 (1.000 ) -8 866-9 938-12 469-12 746-14 449-15 819-16 922 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta 1997 /asukas 2) -2 267-2 500-3 140-3 219-3 567-3 867-4 096 Lainakanta (1.000 ) 10 994 11 138 14 057 13 276 15 004 15 305 16 250 Lainakanta /as Taulukko 57. Auran kunnan rahoituslaskelma vv. 2010-2017 2) 2 811 2 802 3 540 3 353 3 704 3 741 3 934 Auran toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta on keskimäärin 1,4 milj. euroa negatiivinen ja sen arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan painuvan -14,4 milj. euroon vuoden lopussa. Suunnittelukauden loppua kohden kertymä kasvaa lähes -17 milj. euroon. Kertymävaje on keskimäärin katettu kokonaan korollisella vieraalla pääomalla. Kunnan 1,2 milj. euron rahavarat (2014) käytetään loppuun vuonna 2016. Kertymävajeen ja korollisen lainakannan kehitys vv. 2010-2016 on esitetty kuvassa 20. 0-2000 -4000-6000 -8000-10000 -12000-14000 -16000-18000 2002 03 04 10 11 12 13 14 15 16 Rahoitustarve -1211-1836 -2887-8865 -9938-12468 -12745-14449 -15819-16922 Korollinen lainakanta -2034-3569 -4037-10994 -11138-14056 -13274-15004 -15305-16250 Kuva 20. Auran toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ja siitä korollisella lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2002-2016.

93 7.3.3 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen toiminnan ja investointien rahoituksesta ja rahoitusasemasta Erot selvityskuntien välillä toiminnan ja investointien rahoituksessa ja rahoitusasemassa ovat suurehkoja, vaikkakin Pöytyä on velkaantumassa ja kunnan rahoitusasema heikkenee kuten Auralla on jo käynyt. Toiminnan ja investointien rahoitusjäämän negatiivinen kertymä oli molemmissa selvityskunnissa yli kaksinkertainen kuntatalouden keskiarvoon verrattuna. Myös yhdistyneessä kunnassa negatiivisen rahoitusjäämän muodostuisi suureksi. Auran korollinen lainakanta asukasta kohden oli vuonna 2013 nelinkertainen Pöytyän verrattuna, mutta vuonna 2016 enää kaksinkertainen, mikä on johtunut Pöytyän lainakannan kasvusta. Pöytyän lainamäärä on vielä alle kuntatalouden keskimäärän. Yhdistyneen kunnan lainamäärä olisi samansuuruinen kuin kuntataloudessa keskimäärin. Omavaraisuusaste on Aurassa erittäin alhainen ja täyttää kriisikuntaperusteen sekä vuonna 2013 että 2016. Pöytyän tilanne on kohtuullisen hyvä niin omavaraisuudessa kuin suhteellisessa velkaantumisessa, mutta heikkenee tuntuvasti vuoteen 2016 mentäessä. Aurassa myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku täyttää kriisikuntakriteerin sekä 2013 että 2016. Yhdistyneessä kunnassa omavaraisuusaste täyttäisi kriisikuntakriteerin vuonna 2016. Suhteellinen velkaantuneisuus olisi Pöytyän ansiosta vielä hyvällä tasolla. Nettovarallisuus asukasta on Pöytyässä ollut kohtuullinen, mutta on lisääntyneen lainanoton vuoksi vähenemässä. Auran nettovarallisuus on lähenemässä nollatasoa, mikä on kuntataloudessa poikkeuksellista. Yhdistyneen kunnan nettovarallisuuden määrä olisi vähäinen. Nykyiset kunnat Kertynyt toim. ja inv. rahavirta Korollinen lainakanta Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuneisuus Nettovarallisuus 2016 2013 2016 2013 2013 2016 2013 2013 2016 2013 2013 2016 2013 Kunta Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konser Kunta Kunta Konserni Kunta Kunta Konserni ni rahavirta /as. /as. /as. % % % % % % /as. /as. /as. Pöytyä -3 676 847 2 075 2 130 64,7 51,2 45,7 25,0 36,3 36,6 3 121 2 599 3142 Aura -3965 3 351 3 999 4 405 16,0 11,0 13,7 71,2 76,3 70,0 747 523 874 Kriisikuntaraja-arvot 3392 < 50% < 50% > 50% > 50% Koko maan keskiarvo -1630 2540 5041* 60,5 50,7 5671* AP-selvitysalue -3 769 1 637 2 643 49,7 % 38,8 % 36,0 % 37,7 % 47,6 % 45,6 % 2 372 1 930 2426 10001-20000 as. kunnat -1 996 2 516 50,4 % 50,1 % * 2012 tieto Taulukko 58. Toiminnan ja investointien rahoituksen ja rahoitusaseman tunnusluvut vuosina 2013 ja 2016

94 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Pöytyä Aura Yhdistynyt kunta Kunnan nettovarat /as 2013 Kunnan nettovarat /as 2016 Konsernin nettovarat /as 2013 Kuva 21. Selvityskuntien, -kuntakonsernien ja -alueiden nettovarallisuus v. 2013 ja v. 2016, /as. 7.3.4 Selvityskuntien talouden kehitystarkastelu tulorahoituksen riittävyyden ja rahoitusaseman vakauden suhteen Selvityskuntien talouskuntoa ja asemoitumista toistensa suhteen voidaan selvittää ristiintaulukoimalla kunnat omavaraisuusasteen sekä kertyneet yli- ja alijäämän perusteella useamman vuoden ajalta eri luokkiin kuvan 19 esittämällä tavalla. Tarkasteluvuodet ovat 2010, 2013 ja 2016. Pöytyän talouskunto oli 2010-luvun alussa kohtuullisen hyvä. Käyttötalous oli lähes tasapainossa eikä kunta ollut velkaantunut. Lievästi negatiiviset tilikaudet vuosina 2003-2009 enteilivät kuitenkin, ettei kunta ollut kyennyt saaman palvelutuotantoaan rakenteellisesti riittävän kustannustehokkaaksi. Yli 4 milj. euron vuotuiset investoinnit olivat kunnan tulorahoitukseen suhteutettuna suuret. Tämä kävi ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun kunnan omaisuuden myyntitulot alkoivat ehtyä. Kunta ei näytä saavan kustannusrakennettaan korjatuksi riittävässä määrin suunnittelukaudella 2015-2017, vaan kunnan velkaantuminen jatkuu edelleen. Auran sijoitus on pysynyt pitkään kriisiytyvien kuntien ryhmässä. Kunta on kasvukunta, jonka tulorahoitus on keskimäärin ollut kohtuullisella tasolla, mutta ei ole kuitenkaan riittänyt jatkuvasti kasvavan palvelun kysynnän vaatimiin investointeihin. Kunnalle on ollut tyypillistä voimakkat tilikauden tulosvaihtelut. Viimevuosien ja lähivuosien lukujen valossa tuloskehitys näyttää heikentyneen pysyvästi. Kunnan investoinnit on rahoitettu koko 2000 -luvun kokonaan lainarahalla. Lainaa on tarvittu myös käyttömenojen rahoitukseen. Velkakierteen syvenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään.

95 TULORAHOTUKSEN RIITTÄVYYS: Kertynyt yli-/alijäämä, /as. Hyvä Tyydyttävä Heikko > 500 /as. 100-500 /as. < 100 /as. 1. Vakaat ja onnekkaat 2. Keskiluokan pärjääjät 3. Taantumiseen sopeutuneet RAHOITUSASEMA: Omavaraisuusaste, % Hyvä Pöytyä kunta 2010 >66 % 4. Talous taitekohdassa 5. Heikkenevät näkymät 6. Luisun partaalla Pöytyä kunta 2013 Tyydyttävä Pöytyä konserni 2010 Pöytyä 2016 50-66 % Pöytyä konserni 2013 7. Investointiloukussa 8. Velkalastissa 9. Kriisiytymässä tai kriisissä Aura 2010, 2013, 2016 Heikko Aura konseni 2010, 2013 <50 % AP -kunta 2013,2016 Ap -konserni 2013 Kuva 22. Selvityskunnat ja -kuntakonsernit omavaraisuuden ja kertyneen yli-/alijäämän perusteella muodostetuissa luokissa vv. 2010,2013 ja 2016. 7.4 Selvitysalueen talous 2017-2021 Tässä esitettävän Pöytyän ja Auran kuntien muodostaman selvitysalueen kehitysarvion tarkoituksena on osoittaa, mikä yhdistetyn kunnan talouden tasapainotustarve olisi arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Toimintatuloihin ei ole oletettu korotuksia, eikä menoja ole lähtökohtaisesti tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Toimintamenojen ja tulojen kasvukertoimet perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemaan kuntien peruspalvelubudjetin vuosien 2015-2018 kasvuennusteisiin. Vuosien 2019-2021 osalta on käytetty vuoden 2018 kasvukertoimia. Laskelmassa käytetyt kasvukertoimet vuosille 2017 2021 ovat seuraavat: KASVUKERTOIMET 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 Toimintatuloen kasvu prosentit 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintamenojen kasvu prosentit 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Kunnallisvero 3,5 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % 3,3 % Yhteisövero 6,5 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % 4,1 % Kiinteistövero 1,9 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Valtionosuuden kasvu 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Poistojen kasvu 2,4 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Yhdistetyn kunnan tuloveroprosentti pidetään laskelmassa vuoden 2015 tasolla, joten tuloveron kasvu laskelmassa perustuu verotettavien tulojen kasvuun. Laskelmassa syntyvä rahoitusjäämä kasvattaa suoraan kuntien lainakantaa.

96 Poistojen kasvukertoimena on käytetty toimintamenojen kasvua vastaavaa tasoa. Nettoinvestoinnit on sopeutettu poistotasoa vastaavaksi. Koska nettoinvestointien arvo kuntataloudessa on keskimäärin vain 70-80 % investointien bruttomäärästä, on investointitaso (brutto) vähintään 1,25 kertainen suhteessa laskelmassa käytettyyn nettoinvestointiarvoon. AP-selvitysalue M 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 Toimintatulot 12,6 12,6 12,6 12,6 12,6 12,6 Toimintamenot -79,5-81 -84-86 -88-91 TOIMINTAKATE -66,7-68,8-71,1-73,4-75,8-78,3 Verotulot 41,5 43,0 44,4 45,8 47,3 48,9 Kunnan tulovero 37,7 39,1 40,3 41,7 43,1 44,5 Osuus yhteisöveron tuotosta 1,4 1,5 1,6 1,7 1,7 1,8 Kiinteistövero 2,3 2,4 2,4 2,5 2,5 2,6 Valtionosuudet, 26,2 26,6 27,0 27,5 27,9 28,4 Rahoitustuotot ja -kulut -0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 0,7 0,8 0,3-0,1-0,6-1,1 Poistot ja arvonalentumiset -2,8-2,9-2,9-3,0-3,1-3,2 Suunnitelman mukaiset poistot -2,8 TILIKAUDEN TULOS -2,1-2,1-2,6-3,2-3,7-4,3 Talouden tunnusluvut: Tuloveroprosentti 21,11 21,11 21,11 21,11 21,11 21,11 # Vuosikate % poistoista 24 27 11-4 -20-34 Vuosikate /asukas 53 61 26-10 -47-85 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M -9-11 -13-16 -20-24 Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, /as -663-820 -1 023-1 269-1 557-1 891 Lainakanta M 87 89 92 95 99 103 Lainakanta /as 6 805 6 921 7 124 7 369 7 658 7 992 Asukasluku 12 814 12 900 12 900 12 900 12 900 12 900 Taulukko 59. Yhdistyneen kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv. 2017-2021. Mainituilla laskentaperusteilla Pöytyän ja Auran yhdistyneen kunnan tulorahoitus olisi vuosina 2017 2021 keskimäärin 3,2 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut heikkenisivät ja kertyneen alijäämän määrä yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2021 mennessä ilman talouden tasapainotustoimenpiteitä. 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 KA 2016-2021 M M M M M M M Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) 0,6 0,8 0,3-0,1-0,6-1,1-0,1 Investoinnit netto -5,2-2,9-2,9-3,0-3,1-3,2-3,0 Rahoitusjäämä ilman tasapainotusta -4,6-2,1-2,6-3,2-3,7-4,3-3,2 Paine veroprosenttiin ilman tasapainotusta %-yksikköä -2,6-1,1-1,4-1,6-1,8-2,0-1,6 Esitetyt tasapainotustoimenpiteet yhteensä 1,1 1,3 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 Toimintamenot ja tulot 1,1 1,3 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 Investoinnit 0 0 0 0 0 0 0,0 Veronkorotukset 0 0 0 0 0 0 0,0 Rahoitusjäämä tasapainotuksen jälkeen -3,5-0,8-1,1-1,6-2,2-2,7-1,7 Paine veroprosenttiin tasapainotuksen jälkeen %-yksikköä 2,0 0,4 0,6 0,8 1,1 1,3 0,8 Taulukko 60. Painelaskelmat Aura-Pöytyän selvitysalueen rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta veroprosenttia korottamalla

milj. 97 Asetelmassa on esitetty painelaskelmat tulorahoituksen ja investointien rahoitustarpeen erotuksesta syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa sopeutettu poistotasoon, jolloin rahoitusjäämä yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Alijäämäisen rahoitusjäämän kattaminen veronkorotuksella ilman talouden tasapainotusta edellyttäisi noin 1,5 prosenttiyksikön veron korotusta vv. 2017-2021. Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myynti- ja maksutuloja korotetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai menonkehitystä pyritään tasaamaan palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Taulukkoon sisältyy myös painelaskelma, jossa on otettu huomioon 1, 5 milj. euron vuotuiset tasapainotustoimenteet, jotka selvityskuntien kunnanjohtajat esittivät yhdistymisselvityksen valtuustotilaisuudessa 2.11.2014. Mainitut tasapainotustoimet huomioonottaen paine veroprosenttiin olisi noin 0,75 prosenttiyksikköä tarkastelukaudella 2017-2021. Veroprosenttien korotuspainearvioissa oletuksena on, että kunnat tasapainottavat talouttaan ennen yhdistymistä siten, että vuoden 2016 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on enintään 3 milj. euron luokkaa negatiivinen. Kuvassa 23 on esitetty Pöytyän ja Auran selvitysalueen rahoitusjäämien kehitys vv. 2017-2021 graafisesti. Paine veroprosenttiin on erotus jolla määrällä rahoitusjäämä-käyrä alittaa 0-tason. 2 1 0 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021-1 -2-3 -4-5 -6 Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät) Investoinnit netto Rahoitusjäämä tasapainotuksen jälkeen Rahoitusjäämä ilman tasapainotusta Kuva 23. Aura-Pöytyä yhdistyneen kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän kehitys vv. 2017 2021.

98 7.5 Yhteenveto yhdistymisen eduista ja haasteista kuntataloudessa 7.5.1 Yhdistymisen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntataloude n tunnusluvuin Yhdistymisen edullisuutta talousperustein tarkastellaan taulukossa 53, jossa tunnuluvuiltaan edullisin vaihtoehto saa arvon 1 ja toiseksi edullisin arvon 2. Kun näin arvotetuista tunnuslukuarvoista lasketaan keskiarvo ja mediaani, voidaan niiden perusteella tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä vaihtoehtojen kokonaistaloudellisesta edullisuudesta. Itsenäinen Aura 2 1 2 1 1 2 2 2 2 2 2 1,7 2,0 Pöytyän taloudellinen tila on itsenäisenä kuntana jonkin verran parempi kuin yhdistyneen kunnan, mutta kunnan tulorahoitus heikkenee huolestuttavassa määrin ilman yhdistymistäkin. Yhdistyminen saattaisi antaa pontta Pöytyän palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja sen edel- Aura Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusastsuus kunta isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta /alijäämä inv.tien rahavirta kunta vaihtoehdot 2012 2015/2016 kunta kunta kunta kunta 2016 /as % % /as /as /as /as % % /as AP 1 2 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1,3 1,0 Pöytyä Asukasluku Verotettavat Kunnan Valtionosuus Vuosikate Kertynyt yli- Kumul. toim. ja Lainakanta Omavaraisuusastsuus kunta isuus konserni Suht. velk.tunei- Nettovarall- Keskiarvo Mediaani Vertailtavat tulot tulovero-% käyttötuloista kunta /alijäämä inv.tien rahavirta kunta vaihtoehdot 2012 2015/2016 kunta kunta kunta kunta 2016 /as % % /as /as /as /as % % /as AP 1 2 2 1 1 2 2 2 2 2 2 1,7 2,0 Itsenäinen Pöytyä 2 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1,3 1,0 Taulukko 60. Yhdistymisvaihtoehtojen ja itsenäisenä kuntana pysymisen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin Auran kohdalla investointien rahoitusta, rahoitusasemaa ja nettovarallisuutta kuvaavat tunnusluvut puoltavat yhdistymistä. Tulorahoituksessa verotettavat tulot ovat korkeammat kuin yhdistyneessä kunnassa ja tuloveroprosentti alempi. Vuosikatteen ero yhdistyneeseen kuntaan nähden on vähäinen. Pöytyän kohdalla yhdistyminen Auraan on taloudellinen riski, ei yksin Aurasta vaan myös Pöytyän omista käyttötalouden tasapainottamiseen liittyvistä haasteista johtuen. Jonkin asteista synergia etua on. Pöytyän vielä kohtuullisen hyvä rahoitusasema ja Auran väestökasvuun perustuva verotulojen kasvupotentiaali tekevät yhdistyneestä kunnassa todennäköisesti paremman vaihtoehdon tulevaisuutta ajatellen kuin, että kunnat yrittävät jatkaa itsenäisinä kuntina. 7.5.2 Arvio yhdistymisen taloudellisista eduista ja haasteista Pöytyän ja Auran yhdistymisessä Edut Yhdistyminen olisi Auralle itsenäisenä kuntana jatkamista parempi vaihtoehto, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan kunnan erityisen vaikean taloudellista tilanteen mukanaan tuomia ongelmia. Yhdistyminen turvaisi itsenäisenä kuntana jatkamista varmemmin Auran lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä. Pöytyän näkökulmasta yhdistyminen vahvistaisi kunnan veropohjaa kunnallisverotuksessa. Yhdistyminen turvaisi myös itsenäisenä kuntana jatkamista varmemmin lakisääteisten palvelujen rahoituksen ainakin pitkällä tähtäyksellä.

99 lyttämiin rakenteellisiin muutoksiin, joiden toteuttaminen on viivästynyt edellisistä kuntien yhdistymisistä. Yhdistymisavustusta maksetaan kahden kunnan yhdistymisessä, joiden asukasmäärä yhteensä on alle 20 000 asukasta, 2 milj. euroa. Lisäksi yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan 150 /as, jos yhdistymisessä on mukana kuntarakennelain talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa olisi Pöytyän ja Auran -yhdistymisessä n. 0,7 milj. euroa ja sitä maksetaan ennen 31.12.17 toteutuvissa yhdistymisissä. Haasteet Kuntatalous ei tasapainottuisi yhdistymisessäkään ilman tuntuvia toiminnallisia rakennemuutoksia ja veronkorotuksia. Auran kertyneet alijäämät eivät tulisi katetuksi yhdistymisessä ainakaan lähitulevaisuudessa. Erityisesti tulorahoituksen tunnusluvut olisivat yhdistyneessäkin kunnassa heikot. Investoinnit jouduttaisiin rahoittamaan merkittävässä määrin edelleen velkarahalla. Omarahoitusaste, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti täyttäisivät yhdistyneessäkin kunnassa kriisikuntakriteerit, ellei talouden tasapainottamista tehdä ennen kuntien yhdistymistä. Tasapainotustarve vv. 2017-2021 on vuositasolla n. 3 milj., jos nettoinvestointien tasona pidetään 3 milj. euroa vuodessa. Yhdistymissopimuksessa tuleekin asettaa vähintään mainitun suuruinen tasapainotustavoite. 7.6 Yhdistymisavustukset ja valtionosuuden menetysten korvaukset 7.6.1 Kuntien yhdistymisavustus Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle/yhdistyvälle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksistä on säädetty kuntarakennelain 42 :ssä. Edellytykset avustukseen täyttyvät Pöytyän ja Auran kuntien yhdistymisessä sillä perusteella, että kyse on erityisenä kuntajakoselvityksenä toteutettavasta yhdistymisestä. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017. Yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana kuntarakennelain 4 f :ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Turun kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen asettamispäätöksessä VM 9.12.2013 todetaan Auran kunnan täyttävän kunnan taloudellista tilannetta koskevan perusteen. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Pöytyän ja Auran kuntien yhdistymisessä 1.1.2017 yhdistymisavustusta maksetaan perusosana 2 milj. euroa ja lisäosana n. 0,7 milj. euroa. Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a :n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimusesityksen mukaan yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen ja välittömästi yhdistymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

100 7.6.2 Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen Jos vv. 2014 2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Valtionosuuden vähennys korvataan täysimääräisesti ja korvaus maksetaan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraa-vina vuosina vuoteen 2019 saakka yhdistymisavustuksen yhteydessä. Pöytyän ja Auran kuntien yhdistymisessä väheneminen johtuu laskennallisten kustannusten ja lisäosien muutoksista. Vähennys nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä olisi vuoden 2015 alustavilla tiedoilla 1 694 euroa vuodessa. Lopullinen vähennys ja siihen saatava korvaus lasketaan liitoksen voimaantulovuonna v. 2017. 8 POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 8.1 Poliittinen johtaminen nykyisissä kunnissa Auran ja Pöytyän vuoden 2012 kuntavaalien tulokset sekä muutos edellisiin kuntavaaleihin on kuvattu oheisessa taulukossa. Puolueiden saama äänimäärä osoittaa Aurassa SDP:n, keskustan ja kokoomuksen olevan varsin tasavahvoja ja ne saivat kukin runsaan neljänneksen annetuista äänistä, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton joutuessa tyytymään noin 14 %:n ja vajaan 8 %:n osuuteen annetuista äänistä. Taulukko 61. Kuntavaalien tulokset 2012 ja muutos kuntavaaleihin 2008 selvityskunnissa Pöytyällä keskusta sai lähes neljä ääntä kymmenestä ja kokoomus miltei kolme ääntä kymmenestä. SDP keräsi lähes 11 % annetuista äänistä, perussuomalaiset (9 %) ja vasemmistoliitto (7,2 %) jäivät hieman alle kymmenen prosentin äänimäärään ja kristillisdemokraatit sai yhden valtuustopaikan 155 äänellä.

101 Selvityskuntien poliittinen johtaminen on kuvattu kokoamalla oheiseen taulukkoon kuntien toimielimet ja niiden jäsenmäärät. Taulukossa ei ole mukana vaalilautakuntia eikä tarkastuslautakuntia. Taulukko 62. Auran ja Pöytyän nykyinen toimielinrakenne ja luottamushenkilöpaikkojen määrät. Pöytyällä hallituksella on henkilöstöjaosto ja poliittisesti valitut koulujen johtokunnat, joissa on yhteensä 54 jäsentä. Kuntien toimielinrakenne vastaa hyvin toisiaan ja ainoastaan yhden lautakunnan nimi on toisistaan poikkeava: Aurassa on sivistyslautakunta ja Pöytyällä koulutuslautakunta. Kunnilla on myös yhteinen vesihuoltolautakunta. Kuntien yhteisen Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän toimielimet ovat 13 jäseninen yhtymävaltuusto, jossa Auralla on neljä edustajaa ja Pöytyällä yhdeksän edustajaa ja kahdeksan jäseninen yhtymähallitus, jossa Auralla on kolme edustajaa ja Pöytyällä viisi edustajaa. 8.2 Poliittinen johtaminen kuntien yhdistyessä 8.2.1 Yhdistymishallitus Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 :n tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Kuntien viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joista päättämisellä on merkittävää vaikutusta yhdistetyn kunnan toimintaan ja talouteen. Ennen yhdistymisen voimaantuloa sopijakuntien valtuustot ja hallitukset sekä muut toimielimet keskittyvät oman tehtävänsä hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat yhdistymisesitys-päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. 8.2.2 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaatio Voimassa olevan kuntalain 10 :n mukaan valtuustojen koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Esityksessä uudesta kuntalaista kunnille jää nykyistä enemmän harkintavaltaa päättää valtuustojen koosta. Kuntalakiesityksen 16 :ssä säädetään valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erikokoisissa kunnissa. Auran ja Pöytyän yhteinen väkiluku oli 31.12.2013 tiedoin 12 552, jolloin valtuutettujen määrä kunnassa, jonka asukasluku on 5 001-20 000, on vähintään 27. Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston päätös vähim-