AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015.

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015.

AvustusstrATegia 2012 2015. RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen... 5. Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi... 9 Menestystekijät...11 Tavoitteellisuus...11 Ajassa mukana...11 Yhteistyöhakuisuus...12 Varojen taloudellinen käyttö...12 Ihminen keskiössä...12 Strategiset päälinjat...14 1) Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen...16 2 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen...16 3) Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen...16 Sanasto...18

RAY vahvistaa.suomalaista hyvinvointia RAY tukee joka päivä yli miljoonalla eurolla suomalaista hyvinvointia. Avustusvarat kerätään raha-automaatti- ja kasinopelitoiminnalla ja ohjataan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Avustusstrategiassa RAY linjaa, mihin rahoitusta vuosina 2012 2015 suunnataan. Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja projekteja. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne tukevat ja auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Avustustenjakoa ohjaa RAY:n avustusstrategia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut avustusstrategian päivityksen aikaan käynnissä vastaavankaltainen strategiatyö. STM:n johdolla toteutettavalla sosiaali- ja terveyspolitiikalla ja RAY:n avustusjärjestelmällä on monia luontevia yhtymäkohtia. Ministeriön strategiassa korostuvat sosiaalinen kestävyys, kansalaisten osallisuuden vahvistaminen sekä laaja-alainen, eri toimijat kokoava yhteistyö. Ne koskettavat vahvasti myös järjestöjen toimintaa. Avustusstrategian toteutuksen tueksi laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa luodaan tarkempi katsaus toimintaympäristöön, konkretisoidaan linjauksia ja asetetaan painopisteitä. Avustusstrategian tarkastelujako on nelivuotiskausi 2012 2015.. Järjestöjen merkitys terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisessä ja ongelmia kohdanneiden kanssaihmisten auttamisessa ja tukemisessa on vähintään yhtä suuri, ellei jopa suurempi kuin aiemmin. Edellisen strategiakauden peruslinjauksiin ei siis ole ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia; uudistamisen sijaan kyse on ennemminkin strategian päivittämisestä. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi. Työstäessään tätä strategiaa RAY on käynyt laajaa ja vilkasta keskustelua kansalaisjärjestöjen asemasta sekä suomalaisen hyvinvoinnin tilasta ja näköaloista. Ajatuksia ja tietoja on vaihdettu järjestöjen ja sidosryhmien kuten ministeriöiden ja niiden alaisten asiantuntijalaitosten, aluehallintoviranomaisten ja kuntien edustajien kanssa. Avustusten jakoehdotus valmistellaan RAY:ssä vuoden 2011 alusta lähtien kolmen strategialinjan mukaisissa tiimeissä. Avustusstrategia ohjaa siis jatkossa yhä vahvemmin avustusten suuntaamista. Avustusstrategian linjaukset koskevat vain sitä osaa järjestöjen yleishyödyllisestä toiminnasta, jota RAY:n avustuksilla tuetaan. Joillain järjestöillä avustukset ovat vain pieni osa niiden kokonaisrahoituksesta, toisilla ne kattavat lähes koko toiminnan. RAY-avustuksilla katetaan keskimäärin noin 15..prosenttia järjestöjen toiminnasta, tosin vaihtelu on järjestöittäin suurta. Strategiset linjaukset koskevat lisäksi vain sitä osaa RAY:n rahapelitoiminnan liikevoitosta, joka jaetaan järjestöavustuksina. Niiden lisäksi valtio ohjaa vuosittain osan tuotosta Valtiokonttorille rintamaveteraanien ja sotainvalidien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:n mielestä pelitoiminnan voitto on käytettävä kokonaisuudessaan järjestöjen toiminnan tukemiseen. Sotiemme veteraanien määrän vähetessä valtiolle ohjatut varat on siis asteittain palautettava avustustoiminnan käyttöön. 3

MISSIO

Päämäärä: TerveydeN.JA.sosIAALIsen hyvinvoinnin.edistäminen RAY edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin hyvinvointihaasteisiin. Avustusten myöntäminen perustuu lainsäädäntöön. Terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys-. ja hyvinvointierot jatkaneet kasvuaan. Tutkimusten mukaan toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät terveempiä kuin työttömät. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet ihmiset ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Yhteiskuntaamme haastavat myös lisääntynyt köyhyys ja syrjäytyminen, joilla on selkeä yhteys myös terveysongelmien kasaantumiseen. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka haastavat, mutta voivat myös antaa mahdollisuuksia eri väestöryhmien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yksi keskeisimmistä haasteista on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odotuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan. Yhteiskuntaa muokkaavat voimakkaasti myös kuntarakenteen muutokset sekä erityisesti kasvukeskusten lisääntyvä väestömäärä. Toisaalta samalla lisääntyvät haasteet myös kauempana kasvukeskuksista asuvien ihmisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamisessa. Vielä ei myöskään tiedetä kaikkia taloudellisen taantuman sosiaalisia vaikutuksia. Myös luonnon ja rakennetun ympäristön merkitykseen osana pitkäjänteistä hyvinvointipolitiikkaa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Väestötasolla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä yksi keskeisimmistä kysymyksistä on voimakas ikärakennemuutos. Tämä Euroopankin mittakaavassa voimakas muutos vaatii toimintojen kehittämistä, jotta eläkeiän ylittäneille voidaan turvata hyvä elämä, mutta varmistaa samalla esimerkiksi lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten kahdeksankertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Maahanmuutto hyödyttää pitkällä aikavälillä, esimerkiksi työvoiman saatavuuden näkökulmasta, koko suomalaista yhteiskuntaa. Lisääntyvä maahanmuutto myös haastaa monella tapaa yhteiskuntaamme. Vieraiden kulttuurien nykyistä parempi ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa toimintaympäristössä. Se edesauttaa maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen asuinmaahansa ja jo siellä asuvia tukemaan kotoutumisprosessia. Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää. RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eriikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta. 5.

LAINSÄÄDÄNTÖ RAY:n avustustoiminnalla on lakisääteinen päämäärä ja perustehtävä: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa tukemalla (Arpajaislaki 2001/1047, 17 ). Avustuksia voi arpajaislain mukaan myöntää vain oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. 1 Avustus.VOIdaan myöntää.valtion.talousarvion puitteissa, jos 2 1) tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2) avustuksen myöntäminen on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen; 4) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen; 5.) avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa; ja 6) erityisavustusta haettaessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut. Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai julkisen tuen enimmäismäärää. Avustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos avustus myönnetään käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, avustuksen saajan on tehtävä sopimus avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Lakiin kirjattujen yleisten edellytysten lisäksi avustusten myöntämistä rajaa valtion talousarvioon vuosittain kirjattu jaettavissa oleva avustusten kokonaismäärä. Lisäksi kun harkitsemme avustuksen myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta, arvioimme esimerkiksi sitä, minkälainen toiminta sopii luontevimmin nimenomaan kansalaisjärjestöjen toteuttamaksi. 1 Avustuskelpoisiin yhteisöihin viitataan tässä tekstissä yleisnimityksellä järjestö. 2 Laki raha-automaattiavustuksista (2001/105.6), 4.

Monet järjestöt myös tuottavat palveluita myytäväksi esim. 8 7

VISIO Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu.

TAVOITeTILA:.TuLOKseLLINeN. JärJesTöTOIMINTA.IhMIsTeN.hYVäKsI Järjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa. Ne edistävät jäsenistönsä, jonkin erityisryhmän, väestönosan tai koko väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvien uusien toimintatapojen kehittämisessä. Järjestötoiminta.perustuu.ihmisten.yhdistymisvapauteen. ja.oikeuteen.perustaa.yhdistys,.kuulua.tai.olla.kuulumatta. yhdistykseen.ja.osallistua.yhdistyksen.toimintaan..yhdistykset.ovat.väylä.ihmisten.aktiivisuudelle;.niiden.kautta. voi.olla.mukana,.osallistua,.toimia.ja.vaikuttaa.paikallisella,. alueellisella.ja.valtakunnallisella.tasolla.. Kansalaisjärjestöjen.yhteiskunnallisiksi.tehtäviksi.mainitaan. usein.vaikuttamis-.ja.osallistumismahdollisuuksien.tarjoaminen,.yhteisöllisyyden.ja.osallisuuden.vahvistaminen,.hyvinvointia.uhkaavien.riskien.ja.ongelmien.ehkäiseminen,.eri. väestöryhmien.puolustaminen.ja.edunvalvonta,.asiantuntijuus,.kokeilu-.ja.kehittämistoiminta,.vapaaehtoistoiminta.ja. vertaistuki.eri.muodoissaan.sekä.muita.heikommassa.asemassa.olevien.väestöryhmien.avun.ja.tuen.turvaaminen.. Monet.järjestöt.myös.tuottavat.palveluita.myytäväksi.esim.. kunnille.tai.muille.julkishallinnon.tahoille.tai.suoraan.maksaville.henkilöasiakkaille.. useimmissa.ray:n.avustamissa.järjestöissä.yhteiskunnallisia.tehtäviä.on.useampia.ja.monissa.voidaan.nähdä.ne. kaikki..järjestöjen.roolien.keskinäiset.suhteet.ja.painotukset.vaihtelevat.eivätkä.ne.ole.toisiaan.poissulkevia.vaan. usein.toisiaan.täydentäviä..raha-automaattiavustukset.on. kuitenkin.aina.käytettävä.muuhun.kuin.maksullisten.palveluiden.tuottamiseen. ray:n.tavoite.on,.että.suomessa.on.tulevaisuudessakin. monipuolinen.järjestötoimijoiden.kenttä,.jossa.aktiivisilla,. yhteistyökykyisillä.ja.aikaansa.seuraavilla.järjestöillä.on. hyvät.mahdollisuudet.edistää.kanssaihmistemme.osallisuutta.ja.sen.myötä.terveyttä.ja.hyvinvointia.. Toinen.tärkeä.tavoite.on.löytää.keinoja,.joilla.tuetaan. ihmisten.itsenäistä.suoriutumista.ja.elämänhallintaa,. saadaan.sosioekonomisten.terveys-.ja.hyvinvointierojen. kasvu.taittumaan.ja.hyvinvoinnin.edellytysten.jakautuminen.eri.väestöryhmien.kesken.tasaisemmaksi..tavoitteen. saavuttaminen.voi.edellyttää.järjestöissä.esimerkiksi.toiminnan.uudelleen.suuntaamista,.kokonaan.uusien.toimintamuotojen.ottamista.käyttöön.ja.vaikuttamista.moniin.muihin.toimijoihin.yhteiskunnan.eri.aloilla.ja.tasoilla. edellä.kuvattu.tavoitetila.saavutetaan.vain,.mikäli.sosiaali-. ja.terveysjärjestöjen.toimintaedellytykset.on.turvattu.. ray:n.tavoitteena.on,.että.järjestötoiminnan.eri.muotojen.ja.yhteiskunnallisten.tehtävien.kokonaisuus.ja.kohderyhmien.kirjo.säilyvät.jatkossakin.moniulotteisena.ja. rikkaana. Tavoitetila.edellyttää.myös,.että.rAY.suuntaa.avustukset. järjestöjen.yleishyödylliseen.toimintaan..yleishyödyllisen. yhteisön.tunnusmerkkejä.on.mm.,.ettei.se.sääntöjensä.mukaan.tavoittele.voittoa,.että.se.toimii.aatteellisesti.sitoutuneena.terveyden.ja.sosiaalisen.hyvinvoinnin.edistämiseksi. ja.että.sen.toiminnassa.on.mukana.luottamushenkilöiden. ja.vapaaehtoisten.panos.sekä.tavoitteisiin.nähden.perusteltu.määrä.palkattua.henkilöstöä. 9

MENESTYS- TEKIJÄT

Menestystekijät varmistavat. onnistumisen Hyvä järjestötoimija asettaa toiminnalleen tavoitteita, seuraa aikaansa ja sen ilmiöitä, tekee yhteistyötä ja käyttää varansa taloudellisesti. Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija. Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi: tavoitteiden asettaminen ja toiminnan seuranta, toimintaympäristön luotaus, yhteistyöhakuisuus, varojen taloudellinen käyttö ja ajattelu, jossa ihminen on keskiössä, järjestötoiminnan lähtökohta ja lopullinen hyödynsaaja. Tavoitteellisuus RAY edellyttää avustamiltaan toimijoilta tavoitteellista. toimintaa. Järjestön itselleen asettamat tavoitteet suuntaavat tekemistä ja kertovat sen, mitä järjestö toimin-. nallaan haluaa saada aikaiseksi. Tavoitteet on perusteltava terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kautta ja esitettävä ne konkreettiset toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoitteelliseen toimintaan kuuluu myös, että toimintaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Näin varmistetaan, että suunta on oikea tai suunnitelmiin voidaan tehdä. tarvittaessa muutoksia. Tavoitteiden seuranta tekee. mahdolliseksi myös sen, että onnistumisista, tuloksista. ja vaikutuksista voidaan viestiä jäsenistölle, rahoittajille. ja muille sidosryhmille. Ajassa mukana Toimintaympäristön seuraaminen, haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja oman toiminnan sovittaminen muutoksiin ovat RAY:n mielestä järjestötoiminnan elin-. ehto. Omaa järjestöä kannattaa tarkastella osana terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta ja löytää sille tarkoituksenmukainen rooli ja yhteistyöverkosto. Toimintaympäristö voi muuttua joidenkin väestöryhmien. terveyden ja hyvinvoinnin kannalta huonompaan suuntaan, jolloin uusia haasteita nousee myös järjestöjen toiminnalle. On myös tärkeää toimia hyvinvoinnin kannalta epäedullisen kehityksen etenemisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnassa tapahtuva kehitys voi myös olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteistä, jolloin järjestöjen on hyvä pohtia toiminnan tarvetta ja merkitystä, jotta myönteinen suunta jatkuu. 11 12

Yhteistyöhakuisuus RAY haluaa rohkaista järjestöjä sekä keskinäiseen yhteistyöhön että aktiiviseen kumppanuuksien ja yhteistoimintamahdollisuuksien etsimiseen kuntien, yritysten ja muiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa. Monissa yhteiskunnallisissa tavoitteissaan suuretkin järjestöt ovat liian pieniä yksinään. Ihminen keskiössä Inhimillisyys ja toisen ihmisen kohtaaminen korostuvat järjestöjen toiminnassa. Järjestöt eivät ole itsetarkoituksellisia rakenteita vaan niiden toiminnan päämäärät liittyvät ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan sen on tuotettava toiminnalle lisäarvoa. Yhteistyö on yleensä hyvä keino tehostaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia, levittää tietoa ja kokemuksia ja juurruttaa kehittämistuloksia. Yhteistyöhön ei ole olemassa yleispätevää kaavaa; erilaisten järjestöjen kulloisetkin tavoitteet ja toimintamuodot määrittävät sen, minkä tyyppinen ja keiden kanssa tehtävä yhteistyö on tarkoituksenmukaista. VarOJeN.TALOudellinen käyttö RAY edellyttää, että avustusta saavien järjestöjen toiminta on läpinäkyvää ja että ne käyttävät varansa taloudellisesti. Avustusten myöntämisessä otetaan aina huomioon hakijan oma varallisuus ja esimerkiksi muualta saadut tai saatavissa olevat avustukset tai lahjoitukset. Järjestöt voivat kerätä varoja joihinkin erityisiin tarkoituksiin. Muutoin yleishyödyllisen toimijat varat on ilman perusteetonta viivettä käytettävä yleishyödylliseen toimintaan. Varojen taloudelliseen käyttöön liittyy myös palkallisen ammattihenkilöstön ja vapaaehtoisten toimijoiden osaamisen ja työn yhdistäminen, joka on tuloksellisen järjestötyön keskeinen piirre.

STRATEGISET PÄÄLINJAT13

Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. strategiset.päälinjat 1 TerVeYdeN.JA. sosiaalisen hyvinvoinnin VAhVIsTAMINeN 2 TerVeYTTä.JA. sosiaalista. hyvinvointia. uhkaavien. ONgeLMIeN. ehkäiseminen 3 ONgeLMIA. KOhdANNeIdeN. AuTTAMINeN.JA. TuKeMINeN PÄÄMÄÄRÄ: TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN TOIMINTAA JA HANKKEITA TUKEMALLA.

Strategiset PÄÄLINJAT 2012 2015. Strategiakaudella 2012 2015 RAY haluaa vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä ongelmia sekä auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on RAY:n avustuslinjauksissa jäsennetty kolmeksi päälinjaksi. Ensimmäisessä on kyse toiminnasta, jolla vahvistetaan terveyden ja hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Tähän päälinjaan sijoittuva toiminta luo pohjaa myös kahden muun päälinjan mukaiselle toiminnalle. Toiseen päälinjaan sijoittuu toiminta, jolla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia. Tähän päälinjaan sijoittuva toiminta tukee myös kolmanteen päälinjan mukaista toimintaa. Koska palveluiden lakisääteinen järjestämisvastuu on kunnilla, RAY korostaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. Suunnitelmallisella yhteistyöllä varmistetaan, että kehittämistyön tulokset hyödynnetään ja toimivat käytännöt juurrutetaan. Yhteistyöllä varmistetaan myös, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla verorahoitteiseen palvelujärjestelmään. Kaikille päälinjoille tärkeitä päämääriä ja teemoja ovat: järjestölähtöisen toiminnan niveltyminen virallisiin palvelu- ja etuusjärjestelmiin palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen soveltuvilta osin yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kesken Kolmannessa päälinjassa on kyse kanssaihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista omin voimin, ilman muiden apua ja tukea, ei selvitä. 15.

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen RAY tukee toimintoja ja hankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä, muodostaa terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille suotuisia elämänpiirejä ja sosiaalisia toimintaympäristöjä tai antaa turvaa elämän muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toiminta kohdentuu laajasti järjestöjen toimintapiirissä oleviin ihmisiin ja perheisiin, eri ikäryhmiin ja erilaisiin väestöryhmiin. Hyvinvointiin kuuluvia tärkeitä ulottuvuuksia terveyden. lisäksi ovat mm. toimintakyky ja elämänhallinta, sosiaalinen turvallisuus, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvin olennainen päämäärä on luoda sellaiset olosuhteet, joissa mahdollisimman moni ihminen voi tehdä terveydelle ja hyvinvoinnille suotuisia valintoja. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Avustuksilla tuetaan toimintaa ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista ja suojata ihmisiä tällaisilta riskitekijöiltä. Tärkeänä kehittämisalueena on riskitekijöiden varhainen toteaminen ja tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen. Ehkäisevän toiminnan tuloksellisuudelle tärkeitä edellytyksiä ovat niiden ongelmien tunnistaminen ja määrittely, joihin halutaan vaikuttaa, sekä ongelmien synty- ja kehitysmekanismeihin liittyvä asiantuntemus. Ehkäisevän toiminnan päälinjalla strategisesti tärkeitä. painoalueita ovat merkittävien terveysongelmien ja kansan-. sairauksien ehkäiseminen sekä eri syistä johtuvan sosiaalisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Avustuksia suunnataan järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja toimintamallien kehittämiseen apua ja tukea tarvitseville väestöryhmille. Järjestölähtöinen auttamistyö toteutetaan ostopalvelu- ja kilpailuttamisjärjestelmien ulkopuolella eikä toiminta ole rahavälitteistä tai myytäväksi tuotteistettua vaan sen lähtökohdat nousevat yleishyödyllisen järjestötoiminnan piiristä. Järjestölähtöisessä auttamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet.

Tärkeitä teemoja ja päämääriä ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Tärkeitä teemoja ja päämääriä terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Tärkeitä teemoja ja päämääriä järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille kansalais- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin 17

SANASTO Ehkäisevä työ Toimintaa, joka tähtää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien haittojen, ongelmien ja sairauksien ilmaantumisen ja etenemisen vähentämiseen. Vaikutetaan taustalla oleviin riskeihin. Hyvinvointi Laaja ja moniulotteinen ilmiö. Ilmenee esimerkiksi onnellisuutena, tyytyväisyytenä elämään ja mahdollisuutena kehittää ja toteuttaa itseään. Mitattavissa olevia hyvinvoinnin osatekijöitä ovat esimerkiksi terveys, elinolot ja toimeentulo. Käsitettä käytetään yhteiskunnallisessa keskustelussa tarkoittamaan hyvin laajasti erilaisia tekijöitä. Tässä yhteydessä soveltuvilta osin yläkäsite terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Järjestölähtöinen auttamistyö Toimintaa, joka ei synny julkisen palvelujärjestelmän lakisääteisistä velvoitteista vaan kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta ja välittyy järjestöjen kautta kanssaihmisten auttamiseksi ja tueksi. Järjestölähtöinen auttamistyö ei ole myytävää palvelua. Se voidaan toteuttaa joko palkattuna ammatillisena työnä tai ammatillisen työn, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen erilaisina yhdistelminä. Osallisuus Osallisuutta kokeva ihminen on yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja oikeuksien piirissä, pystyy hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja huolehtii jollakin tavoin myös velvollisuuksistaan yhteiskunnan jäsenenä. Tässä mielessä syrjäytymistä voidaan pitää osallisuuden vastakohtana. Osallisuuden vahvistamiseksi on keskeistä saattaa käyttöön ihmisten omat voimavarat, tarjota vaikuttamismahdollisuuksia ja luoda osallisuuden edellytyksiä. Palvelu Toimintaa tai prosessi, jonka käyttämisestä asiakas suorittaa vastineeksi maksun. Sosiaali- ja terveysjärjestöt myyvät tuottamistaan palveluista valtaosan julkiselle sektorille. Terveys Muuttuva tila, johon vaikuttavat ihmisen sairaudet, fyysinen. ja sosiaalinen elinympäristö sekä kokemukset, arvot ja asenteet. Terveydellä on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Terveys ei ole sairauden vastakohta. Terveyden edistäminen Toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten. mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja. ympäristönsä terveydestä. Keskeistä ovat terveyden ja hyvinvoinnin myönteiset ulottuvuudet. Vahvistaminen Toimintaa yksilöiden ja yhteisöjen olemassa olevien. voimavarojen kasvattamiseksi ja lisäämiseksi. Terveyden. ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien luomista. Ulkoasu: King Julkaisija: RAY, 2011 Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy