APUVÄLINEPALVELUIDEN ALUEELLINEN TOIMINTA- JA ORGANISAATIOMALLI

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 5/2006 APUVÄLINEPALVELUIDEN ALUEELLINEN TOIMINTA- JA ORGANISAATIOMALLI Pirkko Rautiola, Lääkinnällinen kuntoutus, Oys Leena Hassi, Lääkinnällinen kuntoutus, Oulun kaupunki Tapani Kallanranta, Lääkinnällinen kuntoutus, Oys Oulun yliopistollinen sairaala / Kuntoutuksen tulosyksikkö Oulun kaupunki / Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluyksikkö Oulu 2006

Oulun yliopistollinen sairaala Kuntoutuksen tulosyksikkö PL 25 90029 OYS 2 ISBN 952-5238-51-2 (nid.) ISBN 952-5238-52-0 (PDF) ISSN 1455-6758 Oulun yliopistopaino Oulu 2006

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA 3 KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 5/2006 17.5.2006 Tekijät: Pirkko Rautiola, Leena Hassi, Tapani Kallanranta Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Kehittämisprojektin loppuraportti Julkaisun nimi: Apuvälinepalveluiden alueellinen toiminta- ja organisaatiomalli Tiivistelmä: Projektin tarkoituksena oli selvittää edellytykset alueellisen apuvälinekeskuksen perustamiseen. Keskus vastaisi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen erikoissairaanhoidon, Oulun ja ympäristökuntien (Oulun seutukunta) perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen apuvälinepalvelujen järjestämisestä. Projektissa selvitettiin apuvälinepalveluiden nykytila PPSHP:ssa sekä erikoissairaanhoidon että Oulun seudun 10 kunnan perusterveydenhuollon osalta. Erikoissairaanhoidon osalta selvitettiin sairaanhoitopiirin apuvälinemäärät, kustannukset sekä toimintaan käytetyt työpanokset, perusterveydenhuollon osalta selvitettiin vastaavat tiedot Oulun seudun kunnista. Tiedot kerättiin haastattelujen, kyselylomakkeiden, tilastotietojen sekä inventaarioiden Alueelliseen apuvälinekeskukseen avulla. siirtyy suurin osa erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. Erikoisaloilla jatkavat näön, kuulon sekä kommunikaatiokeskuksen apuvälinepalvelut erikoisalojen yhteydessä. Vain välittömästi hoitoon ja toimenpiteisiin liittyvät apuvälinepalvelut jäävät muiden erikoisalojen yhteyteen. Perusterveydenhuollon osalta alueelliseen apuvälinekeskukseen siirtyvät Oulun seudun kuntien ei-kiireelliset apuvälinepalvelut. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon apuvälinelogistisia toimintoja yhdistetään. Terveyskeskuksessa säilyvät suppeat lainaamot, joissa on saatavissa välittömästi hoitoon liittyviä apuvälineitä. Perusterveydenhuollon apuvälineet kytketään mukaan lainaustoimintaan. Alueellinen apuvälinekeskus toimii itsenäisenä kunnallisena tai sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Toiminta perustuu yhden oven periaatteelle sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon henkilöstön yhdessä työskentelemiselle. Toimintojen alueellisella kehittämisellä saadaan sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Kuntien sosiaalitoimen apuvälinepalvelut liittyvät toimintaan myöhemmin. Avainsanat (asiasanat): Apuväline, apuvälinepalvelutoiminta, asiakasprosessi, apuvälineprosessi Kokonaissivumäärä: 84 ISSN: 1455-6758 ISBN: 952-5238-51-2 Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus 90029 OYS Kpl-hinta: 25 e

4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA 5 DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 5/2006 17.5.2006 Authors: Pirkko Rautiola, Leena Hassi, Tapani Kallanranta Publication class (see next page): Final reports for development projects Publication name: Regional organization and operation model in/ for Assistive Technology Services Summary: The purpose of the project was to clarify the conditions for establishing a Regional Assistive Technology Centre. The Centre would take responsibility for organizing the Assistive Technology Services for the Northern Ostrobothnia Hospital District s (NOHD) specialized medical care, the basic health care and Social Services of the City of Oulu and its surrounding Municipalities. The present state of the Assistive Technology Services of specialized medical care in the NOHD and in the basic health care of 10 Municipalities of Oulu Region was clarified. The clarifications in 10 Municipalities included the amount of the assistive devices, the costs and work resources used for the services. Information was collected by using interviews, questionnaires, inventories and statistics. The majority of the Assistive Technology Services of the specialized medical care in NOHD will be moved to The Centre. The leasing services of the visual, audiological and communicational assistive devices will continue in connection with the specialities. Only the Services directly connected with the specialized medical care will stay in Oulu University Hospital. The non-urgent Services in the specialized medical care and in the basic health care in Oulu Region will be moved to The Centre. Logistical activities of the assistive technology in the specialized medical care and basic health care will be combined. Limited leasing centres will stay in the health centres providing assistive devices directly connected with the treatment. The assistive devices of the basic health care will be leased. The Centre will act as an independent communal mediary or as a business of the NOHD. The procedure is based on the one-door principle whereby both the staff of the basic health care and specialized medical care are working together. By developing these procedures regionally, both operational and economical benefits will be achieved. Later on the Assistive Technology Services of the Social Services in the municipalities will join The Centre. Keywords (indexwords): Assistive technology, the procedure of assistive technology service, the process of the client, the process of assistive technology Number of pages: 84 ISSN: 1455-6758 ISBN: 952-5238-51-2 Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus 90029 OYS Price: 25 e

6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other options Audiovisual products

7 SISÄLLYS ESIPUHE...10 1 JOHDANTO...11 2 APUVÄLINEPALVELUTOIMINTA...13 2.1 APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ...13 2.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden lainsäädäntö...13 2.1.2 Vammaispalvelun apuvälinepalveluiden lainsäädäntö...13 2.1.3 Apuvälinepalveluiden muita toimijoita ohjaava lainsäädäntö...14 2.2 APUVÄLINEPALVELUIHIN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA...15 2.2.1 Apuvälinepalveluiden laatusuositus...15 2.2.2 Valtakunnalliset erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelun yleiset perusteet...15 2.3 APUVÄLINEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEITA...16 3 APUTOLU PROJEKTIN TOIMINTA-ALUE...18 3.1 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE...18 3.2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI (PPSHP)...19 3.3 KATSAUS OULUN SEUTUKUNTAAN JA SEUTUYHTEISTYÖHÖN...20 4 PROJEKTIORGANISAATIO...22 4.1 PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ...22 4.2 PROJEKTIRYHMÄ...23 4.3 TILATYÖRYHMÄ...24 5 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS...25 5.1 PROJEKTIN TAVOITTEET...25 5.2 PROJEKTIN AIKATAULU...26 5.3 PROJEKTISUUNNITELMAAN TEHDYT MUUTOKSET...26 5.4 PROJEKTIN PÄÄVAIHEET...27 5.5 YHTEISTYÖ MUIDEN APUVÄLINEALAN TOIMIJOIDEN KANSSA...29 5.6 TIEDOTTAMINEN...29 6 PROJEKTISSA TEHDYT SELVITYKSET...30 6.1 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA TEHDYT SELVITYKSET...30 6.1.1 Apuvälineisiin liittyvät selvitykset...30 6.1.2 Henkilöstön työpanokset...33 6.1.3 Toimitilat...34

8 6.2 PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TEHDYT SELVITYKSET...35 6.2.1 Apuvälineisiin liittyvät selvitykset...35 6.2.2 Henkilöstön työpanokset...38 6.2.3 Toimitilat...39 6.3 NYKYISEN TOIMINTAMALLIN TYÖPANOKSET JA KUSTANNUKSET...40 6.4 SOSIAALITOIMESSA TEHDYT SELVITYKSET...44 6.5 ALUEELLISEN APUVÄLINEKESKUKSEN TILAT...44 7 APUVÄLINEPALVELUIDEN NYKYTILA PPSHP:N ALUEELLA...45 7.1 ERIKOISSAIRAANHOITO...45 7.1.1 Oulun yliopistollinen sairaala...45 7.1.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinelainaamotyöskentely...46 7.1.1.2 Oys:n kuntoutustutkimuspoliklinikan apuvälinearviointityö...47 7.1.1.3 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden henkilöstö...48 7.1.1.4 Toimitilat...48 7.1.2 Oys:n erikoisalojen apuvälinepalvelutoiminta...49 7.1.3 Apuvälineprosessi...51 7.1.4 Erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelutoiminta Oulaskankaan sairaalassa...53 7.2 PERUSTERVEYDENHUOLTO...53 7.2.1 Oulun kaupungin apuvälinepalvelutoiminta...53 7.2.1.1 Asiakasprosessi...53 7.2.1.2 Apuvälineprosessi...54 7.2.1.3 Henkilöstö...56 7.2.1.4 Toimitilat...56 7.2.2 Oulun seudun muiden kuntien apuvälinepalvelutoiminta...56 7.2.2.1 Asiakasprosessi...56 7.2.2.2 Apuvälineprosessi...57 7.2.2.3 Henkilöstö...58 7.2.2.4 Toimitilat...59 7.2.3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin muut kunnat...59 7.3 SOSIAALITOIMI...59 7.3.1 Asiakasprosessi...59 7.3.2 Apuvälineprosessi...60 8 KEHITTÄMISKOHTEET JA JOHTOPÄÄTÖKSET...61 8.1 APUVÄLINEPALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMISKOHTEITA...61 8.1.1 Erikoissairaanhoito...61 8.1.2 Oulun ja seudun muiden kuntien perusterveydenhuolto...62 8.2 JOHTOPÄÄTÖKSET...65 8.2.1 Toiminnan tavoitteet ja toiminta-alue...65 8.2.2 Asiakasprosessi...65

9 8.2.3 Apuvälineprosessi...66 8.2.4 Henkilöstö...67 8.2.5 Toimitilat...67 8.2.6 Tietojärjestelmä...68 9 PROJEKTIRYHMÄN ESITYS...68 10 MALLI ALUEELLISESTA APUVÄLINEKESKUKSESTA...70 11 JATKOTYÖSKENTELYSUUNNITELMA...73 LÄHTEET...75 KESKEISIMPIEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...77 Julkaisussa esiintyvät taulukot ja kuvat Taulukko 1: Asukasmäärät ja asukastiheys Oulun seudulla vuonna 2004 sekä asukas ennusteet vuosille 2010, 2015 ja 2030 Taulukko 2: Erikoissairaanhoidon apuvälinemäärät. Taulukko 3: Erikoissairaanhoidon apuvälinelainaamoiden varastoarvot. Taulukko 4: Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuualueella apuvälinepalveluihin käytetyt työpanokset. Taulukko 5: Oulun kaupungin ja seudun muiden kuntien apuvälinemäärät. Taulukko 6: Kuntien apuvälineisiin käytetyt kustannukset vuosina 2003 ja 2004. Taulukko 7: Suunnitelma kuntien lainaamoista jaettaviksi apuvälineiksi. Taulukko 8: Oulun kaupungin apuvälinepalveluihin käytetyt työpanokset. Taulukko 9: Oulun seudun muiden kuntien apuvälinepalveluihin käytetyt työpanokset. Taulukko 10: Apuvälinepalvelutoiminnan kustannukset nykyisessä mallissa. Taulukko 11: Apuvälinepalvelutoiminnan työpanokset ja niiden kustannukset nykyisessä mallissa. Taulukko 12: Alueellisen Apuvälinekeskuksen henkilöstön työpanokset kustannuksineen. Taulukko 13: Alueellisen Apuvälinekeskuksen kustannukset. Taulukko 14: Jatkotyöskentelysuunnitelma Kuvio 1: Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue. Kuvio 2: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat jäsenkunnat. Kuvio 3: Oulun seutukuntaan kuuluvat kunnat Kuvio 4: Yli 64 vuotiaiden osuus Oulun seudun kunnissa ja väestöennuste 2030 Kuvio 5: Apuvälineasiakkaan saumaton kulku Kuvio 6: Projektin päävaiheet. Kuvio 7: Apuvälinepalveluiden organisoituminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvio 8: Alueellinen Apuvälinekeskus. Kuvat 1 ja 2: Apuvälineiden puhdistus- ja varastotiloja.

10 ESIPUHE Apuvälinepalvelut on eräs 2000-luvun alun ajankohtaisimmista kehittämisalueista lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Apuvälineiden tarve nähdään lisääntyvänä osana sosiaalija terveyspalveluita muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Apuvälineet ovat eräs tapa turvata tulevaisuudessa vanhusten kotona asumista. Apuvälineet tukevat käyttäjänsä itsenäistä suoriutumista. Stakesin julkaiseman Apuvälineiden saatavuus 2000 selvityksen (1) mukaan apuvälineiden hankintakustannukset Suomessa olivat vuonna 1993 yhteensä 180,6 milj. mk (30,4 milj. ), joista terveyskeskusten osuus oli 38,7 % ja keskussairaaloiden osuus oli 61,3 %. Keskimääräinen kustannus asukasta kohden oli 36 mk (6 ). Vuonna 1999 kustannukset olivat yhteensä 190,2 milj. mk (32 milj. ), joista terveyskeskusten osuus oli 44,3 % ja keskussairaaloiden osuus oli 55,7 %. Asukasta kohden kustannukset olivat 37 mk (6,2 ). Vuonna 2004 Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menoista (341,6 milj. ) oli apuvälineiden kustannusten (0,9 milj. ) osuus 0,3 %. APUTOLU projektin lähtökohtana on Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2). Sen tiivistelmäosiossa todetaan apuvälinepalveluista muun muassa seuraavaa: Suomalainen yhteiskunta tarjoaa apuvälinepalveluiden tuottamiselle hyvät yleiset edellytykset. Apuvälinepalveluiden järjestämisessä ja toteuttamisessa on kuitenkin puutteita, joihin on tartuttava. Merkittävimmät haasteet liittyvät apuvälinepalveluiden käyttäjälähtöiseen ja ammattitaitoiseen toteutukseen, palveluiden tarpeenmukaiseen kohdentamiseen sekä voimavarojen tehokkaaseen käyttöön. Apuvälineiden käyttäjät ja ammattihenkilöt eivät tiedä riittävästi apuvälineistä tai niihin liittyvistä palveluista. Tästä johtuen palveluiden laatu vaihtelee. Kaikki apuvälineitä tarvitsevat eivät välttämättä saa apuvälineitä, niiden mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi ja niitä luovutetaan vaihtelevin käytännöin. Apuvälinepalvelut tulee suunnitella siten, että kansallisen terveysprojektin sisältämä velvoite kaikille kuntien asukkaille tasapuolisesta palvelusta toteutuu. Palvelurakenteen muuttumisen kotona asumista tukevaksi tulisi näkyä myös voimavarojen suuntaamisessa. Tämä merkitsee joustavien avohoitopalveluiden, kotihoidon, kuntoutuksen, apuvälinepalveluiden ja muun muassa kodinmuutostöiden tehostumista. Apuvälinepalvelun toteutus ja apuvälineiden hankinta edellyttävät puolestaan riittäviä taloudellisia voimavaroja, osaavaa henkilökuntaa ja tarkoituksenmukaisia tiloja. Ehdotuksessa erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluiden saatavuuskriteereistä (3) todetaan seuraavaa: Haasteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen yhteensovittaminen sekä tietoteknologian avulla helpon yhteyden kehittäminen eri toimijoiden välille. On haettava uusia toimintamalleja ja

11 uutta osaamista, joka tukee koko järjestelmän tarkastelua ja prosessien kehittämistä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Apuvälinepalvelu on erityistä osaamista edellyttävää palvelua. Olennaista apuvälineosaamisessa on toimintakyvyn määrittely ja yksilöllinen harkinta, joka ottaa huomioon lääketieteelliset perusteet, yksilön toimintakyvyn ja hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Lisäksi on harkittava kustannustehokkaasti palvelujen kiireellisyysjärjestys, kustannustehokas tuotanto ja logistiikka. Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (4) tuli voimaan 1.3.2005. Asetuksen mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty lääkinnällisen kuntoutuksen alueellinen terveydenhuoltosuunnitelma. APUTOLU - projekti on osa suunnitelmaa. 1 JOHDANTO Kuntoutuksen tulosyksikön kehittämissuunnitelmiin vuonna 2004 kuului Apuvälinepalveluiden kehittäminen. Suunnitelman perustana oli Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2). Tarkoituksena oli selvittää tuleva erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluiden liiketaloudellinen toimintamalli, jossa otetaan huomioon myös alueellisen rakenteen muutokset. Lähtökohtina olivat myös kunta- ja seutukuntakohtainen yhteistyö ja Oulun seutukunnan Seutuapuväline hanke. Tavoitteena oli myös apuvälineiden hankintajärjestelmän kehittäminen sekä mahdollisesti osin erikoissairaanhoidon apuvälinetoiminnan ulkoistaminen. Jatkosuunnitelma kesäkuussa 2004 sisälsi nykyisen toimintamallin analysoinnin ja sen pohjalta esille nousseita kehittämistarpeita. Siinä todettiin, että nykyinen toimintamalli ei hyödynnä optimaalisesti apuvälinealan ammattihenkilöstön eikä yhteistyötahojen ammattitaitoa. Työ sisälsi myös jatkokehittämisen mallin. ITSE jatkohanke 2 projektissa apuvälinepalveluiden laatusuositus otettiin käyttöön linjaamaan käytännön ohjeistusta. Sen tarkoituksena on selkiyttää työn- ja vastuunjakoa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä muiden toimijoiden välillä. APUTOLU -projekti alkoi 1.11.2004. Projektin tarkoituksena oli luoda apuvälinepalveluiden toteutukseen uusi organisaatiomalli, joka palvelisi joustavasti ja kustannustehokkaasti eri apuvälinepalveluja tuottavia organisaatiotahoja. Projektissa luotaisiin perusta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sekä mahdollisten muiden toimijatahojen yhteistyönä tapahtuvalle apuvälinepalvelutoiminnalle huomioiden alueelliset ja paikalliset resurssit ja voimavarat. Projektissa haluttiin kartoittaa sitä, miten kunnalliset (Oulu ja Oulun ympäristökunnat sekä muut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnat), alueelliset (seutukunnat), Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue sekä muut toimijat voivat ja haluavat osallistua uuden toimintamallin ja organisaation luomiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena oli suunnitella edellä mainittujen toimijatahojen yhteisesti omistama, hallinnoima ja koordinoima organisaatio. Projektissa arvioitaisiin eri ratkaisuvaihtoehtoja (taseyksikkö, liikelaitos tai osakeyhtiö) uudelle organisaa-

12 tiomallille. Tehtävä rajoittuisi uuden organisaatiomallin kehittämiseen, sen toimintamallin luomiseen ja sisällön analysointiin sekä toteuttamismahdollisuuksien arviointiin. Yhteistyöhön velvoitetaan myös valtioneuvoston asetuksessa hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (4), jossa todetaan terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmasta muun muassa seuraavaa: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Siinä tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien sosiaalitoimen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida muun muassa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia myös alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä, jossa mahdollisuuksien mukaan tulee ottaa huomioon myös yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. Projektin johtajaksi nimettiin Kuntoutuksen tulosyksikön johtaja. Projektiryhmässä olivat edustettuina erikoissairaanhoito, Oulun kaupunki sekä muu Oulun seutukunta. Sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen johtoryhmä toimi projektin ohjausryhmänä, jota täydennettiin Oulun kaupungin ja seudun kuntien edustuksella. Projekti sai nimekseen Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden uuden toiminta- ja organisaatiomallin luominen. Nimi muotoutui sittemmin lyhenteeksi APUTOLU -projekti. Apuvälinepalveluiden uuden järjestämissuunnitelman luominen sisällytettiin osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkinnällisen kuntoutuksen alueelliseen terveydenhuoltosuunnitelmaan.

2 APUVÄLINEPALVELUTOIMINTA 13 2.1 APUVÄLINEPALVELUJA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Apuvälinepalveluja ohjaava lainsäädäntö ulottuu monelle eri julkishallinnon toimintasektorille. Terveydenhuollon sekä sosiaali- että opetustoimen lainsäädäntöön sisältyy suurin osa apuvälinepalveluja koskevista laeista ja asetuksista. Muita apuvälinepalveluiden vastuutahoja ovat Kansaneläkelaitos, työvoimahallinto, vakuutus- ja työeläkelaitokset sekä Valtiokonttori (5). Kyseisiä tahoja ohjaa oma lainsäädäntö, jossa yhtenä osana on säädetty niille kuuluvista apuvälinepalveluista. Apuvälineen myöntäjätahon tulee järjestää välineen käytön opetus, huolto ja korjaus sekä käytön seuranta. Pääasiallinen vastuu apuvälinepalveluiden järjestämisestä kuuluu kunnille. Erilaiset lainsäädännöt voivat aiheuttaa tulkintavaikeuksia ja alueellisia eroja apuvälinepäätösten teossa. 2.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden lainsäädäntö Kansanterveyslain (4) mukaan kuntien tulee järjestää kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoito, joka kattaa lääkärin suorittaman tutkimuksen, hänen antamansa tai valvomansa hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen. Erikoissairaanhoitolaki (4) sisältää vastaavat velvoitteet lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä erikoissairaanhoidossa. Lääkinnällisen kuntoutuksen asetus (4) määrittelee apuvälinepalvelut yhdeksi kuntoutuksen osaalueeksi. Apuvälinepalveluihin sisältyy apuvälinetarpeen määrittely, välineen sovitus, välineen luovutus omaksi tai käytettäväksi, apuvälineen käytön opetus ja seuranta sekä välineen huolto. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi katsotaan kuuluvan ne välineet, laitteet tai vastaavat, jotka on tarkoitettu korjaamaan lääkinnällisin perustein todettua toimintavajavuutta, ja joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet luetaan kuuluviksi näihin välineisiin. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (4) säädetään, että lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat käyttäjälleen maksuttomia. Lisäksi apuvälineisiin liittyvää teknistä toimintaa säätelee muun muassa laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (4). 2.1.2 Vammaispalvelun apuvälinepalveluiden lainsäädäntö Vammaispalvelulaki (4) sekä vastaava asetus (4) ohjaavat kuntien sosiaalitoimen järjestämää apuvälinepalvelua. Ne velvoittavat kuntia korvaamaan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden (joita ei järjestetä terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella) hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Kyseessä ovat esimerkiksi asuntoon kiinteästi asennettavat välineet tai laitteet. Lain mukaan apuvälineet kuuluvat

14 nimenomaan vaikeavammaiselle henkilölle, jolla liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Vamman vaatimat asunnonmuutostyöt kuntien on korvattava kokonaan. Liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintahinnasta sosiaalitoimi joko korvaa puolet tai antaa ne käyttöön vammaiselle henkilölle. Myös ylimääräiset vaatetuskustannukset kuuluu korvata silloin, kun henkilö ei esimerkiksi vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita ja jalkineita. Sosiaalipalveluista maksuttomia ovat kehitysvammalain (4) erityishuoltoon kuuluvat palvelut, joita ovat muun muassa henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen. Sekä sosiaali- että terveydenhuollossa on lisäksi otettava huomioon laki potilaan asemasta ja oikeuksista (4). 2.1.3 Apuvälinepalveluiden muita toimijoita ohjaava lainsäädäntö Perusopetuslaki (4), perusopetusasetus (4) sekä laki ammatillisesta koulutuksesta (4) ohjaavat kuntien opetustointa, jonka tehtävänä on järjestää vammaiselle ja muulle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Myös ammatillisessa koulutuksessa olevalle nuorelle tulee turvata avustaja- ja opiskelijahuollon palvelut sekä erityiset apuvälineet. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta ja vastaava asetus (4) velvoittavat Kansaneläkelaitosta järjestämään ammatillisena kuntoutuksena vammaiselle henkilölle työssä tai opiskelussa tarvittavat tekniset erityislaitteet. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Työvoimapalvelulaki ja asetus työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista (4) ohjaavat työvoimahallintoa apuvälinepalveluissa. Työnantajalle voidaan korvata työolosuhteiden järjestelytukea esimerkiksi työkoneiden tai työpaikan muutostöiden teettämistä varten, jotta vajaakuntoista henkilöä voidaan auttaa työhönsijoittumisessa tai työssä selviytymisessä. Tapaturmalaki (4) ja liikennevakuutuslaki (4) ohjaavat vakuutusyhtiöitä liikenne- tai muun tapaturman johdosta vammautuneelle henkilölle järjestettävästä kuntoutuksesta. Vakuutusyhtiöt korvaavat tarvittavat apuvälineet ja niiden uusimisista aiheutuvat kustannukset. Sotilasvammalaki (4) ja sotilastapaturmalaki (4) ohjaavat Valtiokonttorin apuvälinepalveluja. Valtiokonttori korvaa palveluksessa aiheutuneen vamman tai sairauden johdosta tarvittavat (proteesit ja) apuvälineet asevelvolliselle, puolustuslaitoksen työntekijälle tai työvelvolliselle.

15 2.2 APUVÄLINEPALVELUIHIN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat vain murto-osa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista. Apuvälinepalveluiden merkitys ikääntyvän väestön käytännön elämässä ja päivittäisissä toiminnoissa tulee kasvamaan. Voimakkaasti kehittyvä tietotekniikka tukee vaikeavammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, kommunikaatio- ja ympäristöhallinnan mahdollisuuksia. Apuvälinepalvelut ovat profiloitumassa omaksi tärkeäksi ja monitahoiseksi osa-alueekseen. Valtakunnallisesti apuvälinepalvelukäytäntöjä halutaan ohjata ja kehittää siten, että lähtökohtana ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet sekä palveluiden saannille yhtäläiset perusteet. 2.2.1 Apuvälinepalveluiden laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2) korostaa, että apuvälinepalveluiden tehokas järjestäminen on tärkeä, yhteinen tehtävä niin kunnille kuin sairaanhoitopiireille. Näiden tulisi sopia yhteistyöstä, toimintalinjauksista sekä vastuunjaosta, jolla palveluiden laatua voitaisiin nostaa ja samalla vähentää kustannuksia. Tehokkaasti tuotettujen apuvälinepalveluiden edellytyksenä on suunnitelmallinen ja hyvin ohjattu apuvälineprosessi. Suositus tarkastelee apuvälinekäytäntöjä palvelun käyttäjän, apuvälineasiantuntijan ja järjestäjätahon näkökulmasta. Se ohjaa kehittämään apuvälinepalveluja käyttäjälähtöisiksi, joustaviksi ja saumattomasti toimiviksi. Laadun takaavat muun muassa henkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Lisäksi tulee pyrkiä siihen, että kuntalaiset saavat riittävästi tietoa apuvälinepalveluista ja niiden saatavuudesta. Tehokkaasti ja ammattitaitoisesti toteutetulla apuvälinepalvelulla taataan se, että kuntalainen saa apuvälineen käyttöönsä todetun apuvälinetarpeen mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. 2.2.2 Valtakunnalliset erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelun yleiset perusteet Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (3) määrittää myös apuvälinepalvelun yleiset perusteet. Opas sisältää suositukset keskeisten erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluiden saatavuustasosta, jolle valtakunnallisesti tulisi minimissään päästä. Suositus määrittelee keskitettäväksi erikoissairaanhoitoon ne apuvälineet, joiden tarpeen arviointi, valinta ja ylläpito edellyttävät erityistä asiantuntemusta sekä ne apuvälineet, jotka ovat hankintahinnaltaan kalliita. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelu määritellään perusosaamista vaativaksi palveluksi, johon kuuluu muun muassa tavallisimpien liikkumisen, päivittäisten- ja aistitoimintojen apuvälineiden lainaaminen terveyskeskusten tai sairaaloiden apuvälinelainaamoista lyhyt- tai pitkäaikaiskäyttöön. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus tai vamma ja niistä johtuva toimintakyvyn vajaus.

16 2.3 APUVÄLINEPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEITA Lainsäädännön muutokset ja niiden kunnille ja sairaanhoitopiireille tuomat velvoitteet ovat edistäneet apuvälinepalveluiden kehittymistä toimintalinjauksiltaan valtakunnallisesti yhtenäisemmiksi. Apuvälinepalveluiden järjestämismallien kehittämisessä pyritään alueellisen organisoitumisen suuntaan. Tätä linjausta on edeltänyt alueellinen tai seudullinen kuntayhteistyö, joka on sisältänyt myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja. Suomessa on meneillään useita apuvälinepalveluiden kehittämishankkeita tai -projekteja. Useimmiten kehittämistyöstä ovat vastuussa sairaanhoitopiirit. Hankkeiden tavoitteena on yhdenmukaistaa apuvälinekäytäntöjä ja taata apuvälineiden käyttäjille tasa-arvoinen asema asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi tavoitteena on apuvälineiden hankintayhteistyön kehittäminen. Alueelliset apuvälinekeskukset toimivat Länsi-Pohjan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Kolmessa sairaanhoitopiirissä suunnitteilla olevien keskusten toiminta on tarkoitus käynnistyä Etelä-Savossa vuoden 2006 syksyllä ja Satakunnan - Varsinais- Suomen alueella (AATU-hanke) vuoden 2007 alusta. AATU-alueelle suunnitellut keskukset toimisivat logistisina apuvälinekeskuksina, eikä niihin ole ajateltu asiakaspalvelutoimintaa. Apuvälinekeskukset ovat sairaanhoitopiirien vastuuyksikköjä. Henkilökunta on pääasiassa sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, jolloin toiminta ei aiheuta kunnissa muutoksia. Etelä- Savossa on tarkoitus yhdistää Mikkelin terveyskeskuksen apuvälinepalveluiden henkilökuntaa uuteen keskukseen. Jo nyt on apuvälinekeskuksissa todettu, että huoltotyötä tarvitaan aikaisempaa enemmän. Vanha apuvälineistö on siirretty uusiin keskuksiin vastikkeetta. AATU-alueella ei ole aiottu siirtää vanhoja välineitä, vaan ne jäävät kuntien ja erikoissairaanhoidon omistukseen. Kuntiin jää nykyisen kaltainen lähivarasto. Kuntien apuvälineistä vastaavat henkilöt tekevät edelleen apuvälineiden arviointia ja sovitusta. Erikoissairaanhoidon apuvälinetoiminnassa on alueellisia eroja enemmän kuin kuntasektorin toiminnassa. Sairaanhoitopiirit ovat ratkaisseet eri tavoin erikoissairaanhoitoon jäävän ja keskukseen siirtyvän välineistön osuudet. Uudet välinehankinnat tehdään yhteishankintojen kautta. Kahdessa suunnitteilla olevassa keskuksessa ei ole ollut aiemmin yhteishankintakäytäntöjä. Hankintojen yhdistämisen ajatellaan tuovan säästöjä. Kunnilta peritään asukaslukuun suhteutettua jäsenmaksua, jolla katetaan yleensä apuvälineiden hankinnat ja huolto. Länsi-Pohjan apuvälinekeskus on siirtynyt tämän vuoden alusta suorituspohjaiseen laskutukseen. Osalla keskuksia on palvelut tuotteistettu. Sosiaalitoimi ei ole vielä mukana keskusten toiminnassa. AATU-alueella sosiaalitoimi voi halutessaan ostaa palveluja keskukselta. Keskusten hallintajärjestelmänä on yhteisessä käytössä oleva tietojärjestelmä. Välineiden kuljetukset järjestyvät pääasiassa aiempia kuljetusreittejä hyödyntäen. Toiminnassa olevien keskusten kokemuksena kerrotaan uuden toimintamallin olevan aikaisempaa joustavampi. Lähete- ja maksusitoumuskäytäntö on keventynyt kun päätös- ja toimivaltaa on delegoitu terapeuteille. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tiivistynyt. Asiakkaiden ja potilaiden kannalta arvioituna tasa-arvoisuus on

17 lisääntynyt ja välineiden saatavuus parantunut. Apuvälinepalveluihin käytetyt kokonaiskustannukset on tuotu esille ja siten palvelujen merkitys on paremmin näkyvää. Kainuussa maakunnallisen hallintokokeilun myötä on tehty muutoksia myös apuvälinetoiminnassa. Kainuun keskussairaalan apuvälineyksikön rooli maakunnallisena keskuksena on korostunut. Yhteinen atk-pohjainen apuvälinerekisteri (KuntoApu) on ollut käytössä erikoissairaanhoidossa vuodesta 2004 alkaen ja kaikissa kunnissa vuodesta 2005 alkaen. Perustason apuvälinetoiminnasta Kainuussa vastaavat edelleen jokaisessa kunnassa toimivat fysioterapiayksiköt ja niiden apuvälinevastaavat. Kuntiin on jäänyt myös välineiden huoltovastuu perusvälineistön osalta. Myöskään keskussairaalan erikoisaloilla ei apuvälinetoiminnassa ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta lasten apuvälinetoimintaa, joka on keskitetty keskussairaalaan. Keskussairaalan ja kuntien aiemmin omistamat apuvälineet ovat nykyisin maakunnan yhteisessä omistuksessa. Niiden kierrättämisestä ei peritä erillistä maksua. Keskussairaala vastaa hankintarenkaan toiminnasta ja kunnat tilaavat itsenäisesti apuvälineitä. Apuvälineiden myöntämiseen liittyvää päätösvaltaa on delegoitu erikoissairaanhoidossa ja kunnissa työntekijätasolle 2 000 euroon asti. Kaikkein kalleimpien ja vaativimpien apuväline- / kodinmuutostyöasioiden selvittämistä varten on perustettu maakunnallinen, kolmijäseninen asiantuntijatyöryhmä. Apuvälinepalveluihin liittyvä ohjeistus ja hoidonporrastus ovat vielä kesken ja niitä on tarkoituksena jatkaa kuluvan vuoden aikana. Alueella tehtävä yhteistyö on lisääntynyt ja käytännöt ovat jo yhtenäistyneet jonkin verran. Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako PPSHP:ssä - ITSE -jatkohanke 2 toteutettiin vuoden 2004 aikana Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana. Hankkeen tarkoituksena oli tukea apuvälinepalveluiden laatusuosituksen mukaisen alueellisen suunnitelman laatimista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Hankkeen loppuraportissa tarkasteltiin Oulun yliopistollisen sairaalan, sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja osin myös sosiaalitoimen apuvälinekäytäntöjä välineiden arviointiin, lainaamiseen tai hankkimiseen liittyen. Apuvälineiden saatavuusperusteet kirjattiin SFS-EN ISO 9999 Apuvälineitä vammaisille henkilöille apuvälineluokituksen (6) mukaisesti. Hankkeen tuloksena oli PPSHP:ssä yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa sovitut apuvälineiden saatavuusperusteet sekä tiedosto arviointi-, lainaus- ja asiantuntijaverkostosta. Lisäksi raportti sisältää kannanoton kustannusvastuisiin. Tiedot ovat PPSHP:n www-sivuilla (http://www.ppshp.fi/sairaanhoito/oulun yliopistollinen sairaala/lääkinnällinen kuntoutus/apuvälinepalvelut). Saatavuusperusteiden käyttöä ja ymmärrettävyyttä selvitetään käynnissä olevan tutkimuksen (opinnäytetyö) avulla. Vakuutuskuntoutus VKK:n, vakuutusyhtiöiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välisen apuvälinepalveluiden yhteistyön järjestämistä varten tuotettiin vuosina 2004-2005 vakuutusyhtiöiden asiakkaiden apuvälinepalveluiden toiminnallinen malli. Projektissa kuvattiin viiden asiakkaan apuvälinepalveluprosessi sekä tehtiin eri palveluprosesseista hinta-arviot. Lisäksi käynnistettiin muutaman asiakkaan apuvälineprosessit VKK:n ja PPSHP:n apuvälinepalveluyksikön yhteistyönä. Projektissa selvitettiin myös mahdollisuuksia toteuttaa apuvälineiden huolto ja kierrätys sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä. Lisäksi tarkasteltiin sähköisiä tiedon välittämisen mahdollisuuksia. Projekti tuotti keskussairaaloiden apuvälineyksiköiden yhdyshenkilöiden yhteystiedot VKK:n ja

18 vakuutusyhtiöiden käyttöön. Uuden toimintamallin käyttöönotosta on sovittu VKK:n ja PPSHP:n välillä. Seutuapuväline -hanke, Oulun seudun kuntien yhteinen ja Oulun kaupungin hallinnoima Apuvälinepalveluiden seutukunnallisen mallin palvelu- ja tietojärjestelmän - kehittämishanke ajoittui vuosille 2003-2004. Hankkeessa kartoitettiin seudun apuvälinepalveluiden nykytilaa ja kehittämiskohteita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämiskohteiksi nousivat apuvälineiden saatavuusperusteiden yhtenäistäminen sosiaali- ja terveysalalle, alueellisen apuvälinekeskuksen luominen, alueellinen apuvälinealan koulutus, tiedottaminen, apuvälinelogistiikan, asunnonmuutostyöpalvelun sekä alueellisen tietojärjestelmän, Seutuverkon, kehittäminen. Hankkeessa oli pyrkimyksenä rakentaa seutukunnallista yhteistyömallia sekä pohtia, millaiset tietotekniset ratkaisut tukisivat tätä mallia. Yhteistyömallilla pyrittiin kuvaamaan sitä, miten apuvälinepalvelut voitaisiin tulevaisuudessa alueella järjestää huomioiden myös kuntataloudellinen tehokkuushyöty. Hankkeessa tehdyt selvitykset apuvälinepalveluista ja esille nostetut kehittämiskohteet on otettu huomioon APUTOLU -projektissa. 3 APUTOLU PROJEKTIN TOIMINTA-ALUE 3.1 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on osa Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) erityisvastuualuetta, joka kattaa Suomen pinta-alasta 49,5 %. Erityisvastuualueeseen kuuluu PPSHP:n lisäksi Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Erityisvastuualueen väestömäärä on noin 726 600 asukasta. Kuvio 1. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue.

19 3.2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI (PPSHP) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin (PPSHP) kuuluu 41 jäsenkuntaa, väestömäärä on yhteensä 381 742 asukasta. Suomen pinta-alasta sairaanhoitopiiri kattaa 12 %. Sairaanhoitopiirin eteläisin kunta on Pyhäjärvi, jonne on Oulusta matkaa noin 170 km. Pohjoisin kunta on Kuusamo noin 230 km:n päässä. Kuvio 2. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat jäsenkunnat.

20 3.3 KATSAUS OULUN SEUTUKUNTAAN JA SEUTUYHTEISTYÖHÖN Seutuyhteistyön sisältö muodostuu paikallisista tarpeista ja voi vaihdella seutukunnittain hyvinkin paljon (7). Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden turvaamiseksi voidaan tehdä seudullista yhteistyötä ja verkostoitua, jolloin kuntien yhteistyökumppaneina toimivat kunnat, kuntayhtymät, yritykset ja järjestöt. Seutukuntien yhteistyön malleja ja muotoja tulisi kehittää seutukuntien omista tarpeista ja kuntien itsensä toimesta. Kehityksen myötä kunnan rooli muuttuu palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Kuntien välistä yhteistyötä tiivistämällä erityispalveluita, joita myös apuvälinepalvelut ovat, voitaisiin tuottaa suuremmille väestöpohjille. (8) Kuvio 3. Oulun seutukuntaan kuuluvat kunnat. Suomessa on 82 seutukuntaa. Seutukunnat ovat useimmissa tapauksissa kaupunkiseutuja kuten Oulun seutu (kuvio 3.) tai muutaman pienemmän kaupunkikeskuksen ja niitä ympäröivän maaseudun muodostamia kokonaisuuksia. Oulun seutukuntaan kuuluvat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Oulu ja Tyrnävä. Oulun seutukunnassa asui vuonna 2004 202 898 asukasta. Seudun kunnat poikkeavat toisistaan sekä asukasmäärältään että -tiheydeltään, mikä selviää taulukosta 1. Seudun kuntien joukossa on kuntia (Lumijoki, Hailuoto), joissa vanhemman väestön osuus koko väestöstä on suhteellisesti suurempi. Suurimmassa osassa kuntia väestö on varsin nuorta (lapset ja työikäiset). Kaikki seudun kunnat olivat vuoden 2004 tietojen mukaan muuttovoittoisia. Tilastoennusteiden mukaan seudun kuntien asukasmäärä kasvaa edelleen ollen vuonna 2030 noin 15,5 % nykyistä suurempi. Koko maan asukasmäärän kasvuennuste on noin 2 %. (9)

21 Taulukko 1. Asukasmäärät ja asukastiheys Oulun seudulla vuonna 2004 sekä asukasennusteet vuosille 2010, 2015 ja 2030 (8). Kunta Asukasmäärä 2004 Asukasmäärä 2010 ennuste Asukasmäärä 2015 ennuste Asukasmäärä 2030 ennuste Asukastiheys as/maakm2 Hailuoto 986 1 020 1 048 1 068 5.0 Haukipudas 17 090 17 257 17 710 18 044 38.2 Kempele 13 983 14 939 15 689 16 472 123.9 Kiiminki 11 778 12 367 12 984 13 614 34.9 Liminka 67 039 6 410 6 582 6 772 10.1 Lumijoki 1 798 1 760 1 769 1 749 8.5 Muhos 8 191 7 787 7 741 7 577 10.2 Oulu 127 226 133 957 138 144 141 814 337.5 Oulunsalo 9 192 9 620 10 099 10 579 110.4 Tyrnävä 5 616 5 542 5 693 5 884 11.1 Oulun seudulle on laadittu yhteinen Oulun seudun palvelustrategia 2013. Strategian mukainen visio toteaa, että Oulun seutu tarjoaa asukkailleen maan kehittyneimmät palvelut kuntarajoista riippumatta. Strategiassa mainitaan muun muassa, että vähintään 91 % yli 75-vuotiaista asuu kotona palvelujen tukemana. Lisäksi seudun vetovoimaisuuden tekijöiksi mainitaan muun muassa ympäristön turvallisuus, toimivuus ja viihtyisyys. Seudullisella palvelutuotannolla on tarkoitus turvata palvelut kasvavalle väestömäärälle ja kysynnälle. Voimavarojen tehokas käyttö edellyttää seudullisten resurssien selvittämistä. Yhteistyössä kunnioitetaan kunkin kunnan itsenäistä päätösvaltaa ja toteutetaan tasaarvoa. Kunnat voivat profiloitua ja keskittyä omiin vahvuuksiin tuottaen palveluja myös muille kunnille. (10) Apuvälineiden käyttäjien määrä kasvaa tulevaisuudessa muun muassa ikääntyvän väestön kasvun myötä. Tilastokeskuksen 2003 laatimassa kuviossa 4 on esitetty Oulun seudun kuntien yli 64 vuotiaiden osuudet koko väestöstä ja ennuste vuodelle 2030. Sen mukaan yli 64 vuotiaiden osuus koko maan tilastoihin verrattuna tulee kasvamaan Oulun seudulla suhteellisesti enemmän. Asiakas- ja käyttäjäkunnan kasvava vaatimustaso palveluiden saatavuuden, laadun ja hyvän kohtelun suhteen asettaa haasteita palveluiden kehittämiselle.

22 Yli 64-vuotiaiden osuus kunnittain 2000 ja väestöennuste 2030 Hailuoto Ylikiiminki Lumijoki Muhos Haukipudas Oulu Liminka Tyrnävä Kempele Kiiminki Oulunsalo Vuosi 2030 2000 Ouluseutu Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä (%) Kuvio 4. Yli 64 vuotiaiden osuus Oulun seudun kunnissa ja väestöennuste 2030. (Tilastokeskuksen kuviossa mukana myös Ylikiiminki, joka ei kuulu Oulun seutukuntaan.) 4 PROJEKTIORGANISAATIO 4.1 PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ Projektin asettajana oli sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola. Projektin ohjausryhmänä toimi Oys:n hallintokeskuksen johtoryhmä, jota täydennettiin Oulun kaupungin sekä Oulun seutukunnan edustajilla. Ohjausryhmän kokouksissa projektin johtaja toimi asian esittelijänä projektipäällikön toimiessa sihteerinä. Projektin ohjausryhmän jäsenet: Pentti Silvola Lauri Nuutinen Hanna Mäkäräinen Sairaanhoitopiirin johtaja, projektin asettaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Johtajaylilääkäri Hallintoylilääkäri

Liisa Ukkola Pekka Kaisto Marjatta Palovirta Pentti Peltola Heikki Salumäki Pasi Parkkila Raija Sajanti Seppo Voutilainen 23 Vs. hallintoylihoitaja Talousjohtaja Vs. henkilöstöjohtaja Vt. henkilöstöjohtaja Kiinteistötoimenjohtaja Yhteyspäällikkö Sosiaali- ja terveysjohtaja, Muhos, Oulun seutukunnan edustaja Terveydenhuollon johtaja, Oulu, Oulun kaupungin edustaja Ohjausryhmälle projektia esiteltiin neljä kertaa, joista on laadittu erilliset pöytäkirjat. Lisäksi projektista tehtiin väliraportti ohjausryhmälle huhtikuussa 2005. 4.2 PROJEKTIRYHMÄ Projektin johtajana toimi kuntoutuksen tulosyksikön johtaja Tapani Kallanranta ja projektipäällikkönä vs. apuvälineyksikön hoitaja Pirkko Rautiola. Projektiryhmässä jatkoivat osin samat henkilöt, jotka olivat toimineet apuvälinepalveluiden jatkoselvitystyön ohjausryhmässä. Asiantuntijuutta oli Oys:n taloushallinnosta, materiaalipalveluiden hankintatoimistosta sekä Kuulokeskuksen apuvälinepalveluista. Muita eri alojen asiantuntijoita käytettiin tarpeen mukaan. Ryhmään pyydettiin perusterveydenhuollosta Oulun kaupungin sekä Oulun seutukunnan edustus. Projektiryhmää täydennettiin myöhemmin sosiaalitoimen edustuksella. Tarkoituksena oli, että Oulun seutukunnan kanssa haettaisiin uutta käytännön toimintamallia, jonka jälkeen lähestyttäisiin muita sairaanhoitopiirin seutukuntia. Projektipäällikölle työpariksi nimettiin Oulun kaupungin Seutuapuväline -hankkeen projektityöntekijä Leena Hassi. Hänet irrotettiin APUTOLU -projektiin omasta apuvälinepalvelutyöstään Oulun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen palveluyksikön sisäisin kustannuksin maaliskuusta 2005 alkaen. Projektiryhmän jäsenet: Tapani Kallanranta Pirkko Rautiola Marja Rahkola Timo Kauppinen Heikki Löppönen (Irja Nuojua Pekka Himanen Sirpa Teivainen Tuula Tähtinen Tulosyksikön johtaja, Oys, puheenjohtaja Projektipäällikkö, Oys, sihteeri Vs. apuvälineyksikön hoitaja, Oys Taloussuunnittelija, Oys Osastonylilääkäri, Oys, Kuulokeskus Osastonhoitaja, Oys, Kuulokeskus, ei ole osallistunut projektiryhmään) Hankintapäällikkö, Oys Hankintasihteeri, Oys Johtava terveyskeskuslääkäri, Haukipudas,

Keijo Koski Timo Pehkonen Leena Hassi Sisko Joensuu 24 Oulun seudun kuntien edustaja Johtava terveyskeskuslääkäri, Kempele, Oulun seudun kuntien edustaja Lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkäri, Oulun kaupungin edustaja, varapuheenjohtaja Lääkinnällisen kuntoutuksen projektityöntekijä, Oulun kaupungin edustaja Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, Oulu, Oulun seudun kuntien edustaja (alkaen 3.5.2005) Projektiryhmä kokoontui yhteensä 16 kertaa. Kesäkuun 2005 kokouksen sijasta projektipäällikkö laati kirjallisen tilanneraportin projektiryhmälle. 4.3 TILATYÖRYHMÄ Apuvälinekeskuksen tilaratkaisuvaihtoehtoja kartoittamaan perustettiin tilatyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Oys:n kiinteistötoimen johtaja. Oulun kaupungin edustajana toimi kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa vastaavaa tehtävää hoitava rakennuspäällikkö. Muut työryhmän jäsenet edustivat projektiryhmää sekä Oys:ssa apuvälinepalveluja käyttäviä yhteistyötahoja. Tilatyöryhmä selvitti käytettävissä olevat vaihtoehtoiset tilaratkaisut, jotka tuotiin sekä projekti- että ohjausryhmälle tiedoksi. Tilatyöryhmän jäsenet: Heikki Salumäki Jukka Heikkilä Tapani Kallanranta Leena Hassi Tuula Merinen Kaj Sundqvist Pirkko Rautiola Kiinteistötoimen johtaja, Oys, työryhmän puheenjohtaja Rakennuspäällikkö, Oulun kaupunki Tulosyksikön johtaja, projektin johtaja Projektityöntekijä, projektiryhmän edustaja Va. fysioterapian osastopalveluiden osastonhoitaja, Oys, Fysiatria Kuntoutustutkimuspoliklinikan erikoislääkäri, Oys, Lääkinnällinen kuntoutus Projektipäällikkö, työryhmän sihteeri Tilatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Keskusteluja käytiin myös pienemmissä kokoonpanoissa.

25 5 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 5.1 PROJEKTIN TAVOITTEET Kuviossa 5 kuvataan asiakkaan saumatonta kulkua suunnitellussa uuden mallin mukaisessa organisaatiossa. PERUSTERVEYDEN- HUOLTO ( SEUTU ) KUNNAT - diagnosointi - hoito ja kuntoutus - apuvälinearvio, -sovitus, akuutti luovutus MUUT SAIRAAN- HOITOPIIRIT VAKUUTUS- YHTIÖT Potilaslähetteet Sopimukset Laskutus MUUT PALVELUN- TUOTTAJAT ERIKOISSAIRAANHOITO - diagnosointi - hoito ja kuntoutus - apuvälinearvio, -sovitus, akuutti luovutus APUVÄLINEKESKUS - apuvälinealan asiantuntijat - lainaamotoiminta - hankinta - varastointi - huolto - kuljetus Ostopalvelusopimukset YHTEISTYÖ PALVELUIDEN HANKKIMNEN APUVÄLINE SAATAVUUS- PERUSTEET JA TYÖNJAKO OHJAUS JA VALVONTA POTILAS / ASIAKAS POTILAS / ASIAKAS jolla on jo esh:n apuväline Suositus sosiaalitoimelle Suositus perusterveydenhuollolle Kuvio 5. Apuvälineasiakkaan saumaton kulku

26 Erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelutoiminnan tarkastelu uusi organisaatio tuottaa suurimman osan erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista erikoissairaanhoidon apuvälineiden kuntalaskutus eriytetään pois sopimusraamista vuoden 2006 alusta alkaen Kytkentä alueelliseen rakenteeseen uusi organisaatio toimii paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (sairaanhoitopiirin 41 kuntaa eli seitsemän seutukuntaa, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit, vakuutusyhtiöt, yksityiset palveluntuottajat) uusi organisaatio on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteisesti omistama, hallinnoima ja koordinoima toimintayksikkö Organisaation mallitus selvitetään ja valitaan tarkoituksenmukaisin liiketaloudellinen malli uudelle organisaatiolle (taseyksikkö, liikelaitos, osakeyhtiö) selvitetään muiden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua uuden organisaation luomiseen ja toteuttamiseen uudenlainen apuvälinepalveluiden toimintamalli, synteesi esitetään tilaratkaisuehdotus uudelle organisaatiolle uusi organisaatio, Apuvälinekeskus, otetaan käytäntöön vuoden 2006 alusta Tiedottaminen uuden toiminta- ja organisaatiomallin kehittämisestä tiedotetaan alusta alkaen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yksiköille erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvat toimintamuutokset tullaan tiedottamaan kunnille hyvissä ajoin ennen vuodelle 2006 käytäviä sopimusohjausneuvotteluja 5.2 PROJEKTIN AIKATAULU Projekti suunniteltiin toteutettavaksi 1.11.2004 30.6.2005, mutta kevään 2005 kuluessa oli nähtävissä, että projekti tarvitsee lisäaikaa. Projektia jatkettiin 31.12.2005 saakka. 5.3 PROJEKTISUUNNITELMAAN TEHDYT MUUTOKSET Projektin edetessä alkuperäisen suunnitelman mukaan laadittu toteutusaikataulu osoittautui liian tiukaksi. Projektille sovittiin jatkoaikaa vuoden 2005 loppuun ja loppuraportin työstämiseen lisäaikaa maaliskuulle 2006. Projektin tavoitteena oli erikoissairaanhoidon apuvälineiden kuntalaskutuksen eriyttäminen sopimusraamista vuoden 2006 alusta. Vuoden 2005 kuluessa päätettiin, että erikois-

27 sairaanhoidon ja kuntien välinen sopimusohjausmenettely muuttuu vuodesta 2007 alkaen. Apuvälinepalvelut haluttiin pitää uuden sopimusohjausmenettelyn suunnittelussa mukana. Siksi apuvälineiden kuntalaskutuksen eriyttämistä ei toteuteta. Projektin tavoitteena oli erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteisesti omistama, hallinnoima ja koordinoima toimintayksikkö. Projektissa tehtyjen selvitysten perusteella todettiin, että sosiaalitoimen valmiudet liittyä tässä vaiheessa apuvälinepalveluyksikköön eivät ole riittävät. Sosiaalitoimen mukaantulo nähdään mahdollisena toteuttaa asteittain myöhemmin. Uuden organisaation tavoitteena oli alun perin aloittaa toimintansa jo vuoden 2006 alusta. Aikataulu osoittautui liian kunnianhimoiseksi ja uuden alueellisen Apuvälinekeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa. 5.4 PROJEKTIN PÄÄVAIHEET Projektin päävaiheet on esitetty kuviossa 6. Apuvälinepalveluiden nykytilan kuvauksessa on hyödynnetty aikaisemmin erikoissairaanhoidossa ja kuntien sosiaali- ja terveystoimessa tehtyjä selvityksiä, joita täydennettiin projektissa tehdyillä lisäselvityksillä. Projektissa tehtyjä selvityksiä on kuvattu luvussa 6. Nykytila on kuvattu projektiraportin luvussa 7 ja johtopäätökset luvussa 8. Malli alueellisesta Apuvälinekeskuksesta on esitetty raportin luvussa 10. Projektin loppuraportin rakenne noudattaa yhtenäistä jaottelua luvuissa 7 (lukuun ottamatta erikoissairaanhoidon osuutta), 8 ja 10. Asiakasprosessissa kerrotaan apuvälinepalvelu- ja lainaamotoiminnasta. Apuvälineprosessi sisältää apuvälinelogistiset toiminnat, joita ovat apuvälineiden hankinta-, vastaanotto- ja rekisteröinti sekä varastointi-, kierrätys-, seuranta-, kuljetus- ja huoltotoimenpiteet. Henkilöstön osalta kerrotaan apuvälinepalveluihin käytetyistä työpanoksista. Apuvälinepalveluiden toimitilat on kuvattu erikseen.

28 1. Selvitykset Erikoissairaanhoito -apuvälinemäärärahat -apuvälinemäärät -työpanokset -toimitilat Perusterveydenhuolto -apuvälinemäärärahat -apuvälinemäärät -työpanokset -toimitilat Sosiaalitoimi -apuvälinemäärärahat -myönnettyjen apu - välineiden määrät -apuvälinepäätösten määrät ja perusteet Tilakartoitus 2. Nykytilanne Erikoissairaanhoito Oulun kaupunki Muut seudun kunnat 3. Analysointi ja johtopäätökset Erikoissairaanhoito Oulun kaupunki Muut seudun kunnat 4. Uusi toimintamalli Kuvio 6. Projektin päävaiheet.